Espoonlahden paloasema HANKESUUNNITELMA

Espoonlahden paloasema HANKESUUNNITELMA HANKENUMERO 1006 25.5.2016

2 (14) Sisällysluettelo 1. Yhteenveto hankkeesta... 3 2. Hankesuunnitelman osapuolet... 4 3. Hankkeesta tehdyt päätökset, lausunnot ja selvitykset... 4 4. Hankkeen tarpeellisuus... 5 4.1. Paloasemaverkosto... 5 4.2. Toiminnalliset ja tekniset perustelut... 5 4.3. Muut perustelut... 6 5. Rakennuspaikka... 6 5.1. Sijainti ja hallinta... 6 5.2. Kaavatiedot... 7 5.3. Ominaisuudet ja ympäristö... 7 5.4. Kadut ja liikenne... 8 6. Suunnittelutavoitteet... 8 6.1. Yleistä... 8 6.2. Kaupunkikuva... 8 6.3. Toiminnallisuus ja tilasuunnittelu... 9 6.4. Elinkaari- ja ympäristötavoitteet... 10 6.5. Rakennustekniikka... 11 6.6. LVIA -tekniikka... 11 6.7. Sähkötekniset tavoitteet... 12 7. Laajuustavoitteet... 13 8. Kustannustavoitteet... 13 8.1. Rakennuskustannukset... 13 8.2. Käyttökustannukset... 14 8.3. Ensikertainen kalustaminen ja varustaminen... 14 9. Toteutus ja aikataulu... 14 10. Tiedotus... 14 Liitteet: Liite 1: Hankesuunnitelma -lomake 6, 28.4.2016 Liite 2: Käytetyt pinta-alakäsitteet Liite 3: Huonetilaohjelma, 31.3.2016 Liite 4: Vuokranmääritys, 26.4.2016 Tekniset liitteet (nähtävillä Tilapalvelut -liikelaitoksessa): Tekninen liite 5: Ohjelma paloasemien sijoittamiseksi vuoteen 2035, LUP, 13.01.2016 Tekninen liite 6: Rakennettavuusselvitys, Geotekniikkayksikkö, 29.2.2016 Tekninen liite 7: Asemakaava, 9.4.2013 Tekninen liite 8: Asemakaavamääräykset, 18.3.2013 Tekninen liite 9: Viitesuunnitelmat, 31.3.2016 Tekninen liite 10: Rakennetekniset suunnitteluohjeet, 4.5.2016 Tekninen liite 11: LVIAJ -tavoitteet, 4.5.2016 Tekninen liite 12: Sähkötekniset tavoitteet, 4.5.2016

3 (14) 1. Yhteenveto hankkeesta Hankkeen numero 1006 Kohteen nimi Espoonlahden paloasema Omistaja ja hallinta Espoon kaupunki, Tilapalvelut -liikelaitos Käyttäjät (tulevat) Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Kaupunginosa 42 Kortteli 42177 Tontti Tonttia ei ole vielä muodostettu Tontilla sijaitsevat rakennukset Tontilla ei ole rakennuksia Osoite Tyskaksenkaari 3 Tontin/rakennuspaikan pinta-ala 4426 m² Tontin/rakennuspaikan rakennusoikeus 1500 kem2 Asemakaava Hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 9.4.2013 Tarveselvitys Pelastuslautakunta 3.5.2007 Hankesuunnittelu 2/2016 5/2016 Rakennuksessa tapahtuva toiminta Pelastuslaitostoiminta Mitoituksellinen käyttäjämäärä Päivittäin 15, tarkemmin huoneohjelmassa Henkilökuntamäärä Neljässä vuorossa 8 henkilöä ja päivätyössä 4 henkilöä, yhteensä 12 henkilöä. Kokonaishenkilömäärä on 36 henkilö. Bruttoala, esisuunnitelmien mukainen (lämmin) 1247 brm² Huoneistoala, esisuunnitelmien mukainen 1157 htm² (kylmä + lämmin) Hyötyala, esisuunnitelmien mukainen (lämmin) 950 hym² Kerrosluku II Aikataulu Rakennussuunnittelun käynnistys: 10/2016 Suunnitelmat valmistuvat: 6/2017 Rakentaminen alkaa: 1/2018 Rakennus otetaan käyttöön: 1/2019 Hankesuunnitteluvaiheen kustannusennuste (tavoitehinta-arvio) 5,442 M (kaikki hankesuunnitelmassa mainitut hinnat ovat alv 0%) Investointiohjelman 2015 varaus 3 600 000 (suunnittelurahaa 288 000 vuodelle 2017, rakentamisrahaa 3 312 000 vuodelle 2018) Sisäinen toimitilavuokra Paloasema: n. 415 000 /v Ensikertainen kalustaminen Paloasema: n. 65 000 Liite 1: Hankesuunnitelma -lomake 6 Liite 2: Käytetyt pinta-alakäsitteet

4 (14) 2. Hankesuunnitelman osapuolet Tilapalvelut -liikelaitos Hankekehitys ja ohjelmointi, Suunnitteluttaminen, Rakennuttaminen Virastopiha 2 C, PL 6200, 02070 ESPOON KAUPUNKI Hankepäällikkö, hankekehitys Hankepäällikkö, rakennuttaminen Rakennetekniikka LVIA -tekniikka Sähkötekniikka Kustannussuunnittelu Energia Heikki Ruski Stefan Lindholm Jari Hyötyläinen Kai Jokiranta Veli-Pekka Tynkkynen Sari Sahlberg, Kalle Koskenmies Visa Koivu Kaupunkitekniikan keskus Pohjarakennussuunnittelu Virastopiha 2 C, PL 41, 02070 Espoon kaupunki Geotekniikka Geotekniikka Katariina Hämäläinen Jussi Haiko Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitos Pelastustoiminnan ja Tukipalveluiden palvelualueet Itätuulentie 2, PL 6700, 02070 ESPOON KAUPUNKI Kiinteistöpäällikkö Pelastuspäällikkö Erja Koponen Olli Pietikäinen Viitesuunnitelmien rakennussuunnittelu Arkkitehtitoimisto LPV Oy Lastenkodinkuja 2, 00180 HELSINKI Arkkitehti Arkkitehti Arkkitehti Tarmo Peltonen Arto Aho Annika Marttinen 3. Hankkeesta tehdyt päätökset, lausunnot ja selvitykset Päätökset - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastuslautakunta on hyväksynyt hankkeen tarveselvityksen 3.5.2007 Lausunnot - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnalta on pyydetty lausunto hankesuunnitelmasta, asia käsitellään kokouksessa 9.6.2016 Selvitykset - Rakennettavuusselvitys, Geotekniikkayksikkö, 29.2.2016 (tekninen liite 6)

5 (14) 4. Hankkeen tarpeellisuus 4.1. Paloasemaverkosto Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen tuottamat palvelut perustuvat toimivaan paloasemaverkostoon. Pelastustoimen alueella on käytössä 53 paloasemaa pelastustoimen ja ensihoidon tarpeisiin. Tiloja on yhteensä noin 35 000 neliötä. Väestönkasvu ja aluerakenteen muutokset, kuten esimerkiksi maankäytön tiivistyminen ja asutuksen leviäminen uusille alueille, vaikuttavat pelastustoimen palvelujen saatavuuteen ja asettavat haasteen ylläpitää kattavaa ja tehokasta pelastustoimen palveluverkostoa. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen laatimassa Ohjelma paloasemien sijoittamiseksi vuoteen 2035 (tekninen liite 5) paloasemaverkkoon vaikuttavia asioita tarkastellaan aluerakennemuutosten, väestöprojektioiden ja -ennustusten sekä riskiluokitusten ja riskialueiden saavutettavuuden kautta. Ohjelma perustuu vuosina 2013 ja 2014 tehtyihin, koko Uudenmaan alueen kattaviin selvityksiin. Vuonna 2013 valmistui Helsingin, Itä- Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosten paloasemaverkon tuottama saavutettavuus -selvitys, jossa tarkasteltiin sen hetkistä tilannetta sekä tehtiin arvio tilanteesta vuonna 2035. Selvitystä tarkennettiin henkilö ja omaisuusvahinkoriskien osalta vuonna 2014. Kaikki paloasemat eivät enää sijaitse toimintavalmiuden kannalta parhaalla paikalla. Espoon kaupungin alueella on vuoden 2016 lopulla viisi päätoimisen henkilöstön miehittämää paloasemaa. Suhteessa Espoon viiteen kaupunginosakeskukseen paloasemaverkostossa on kehitystarpeita. Espoonlahden paloaseman nykyinen sijainti ei vastaa Espoonlahden aluekehityksen mukaisiin tarpeisiin. Otaniemen alueen toimintavalmiutta tulisi parantaa uudella paloasemalla viimeistään vuonna 2021. Niittykummun paloasema ei vastaa sijainniltaan tulevaisuuden toimintavalmiustarpeeseen. Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueen kymmenen kunnan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti pelastuslaitoksen käyttöön tulevat tilat hankkii tai rakentaa alueelleen kukin sijaintikunta. Kukin kunta vastaa alueellaan siitä, että pelastuslaitoksen käyttöön osoitetaan tarvittavat tilat. Pelastuslaitos vuokraa tilat alueen kunnilta. Pelastustoimen kustannukset jakaantuvat kuntien maksettavaksi asukaslukujen suhteesssa. Espoon maksuosuus on tällä hetkellä n. 60 %. Ensihoidon tarvitsemat tilat pelastuslaitos vuokraa edelleen sopimuksensa mukaisesti HUS:lle. Nykyinen Espoonlahden paloasema sijaitsee Rehtorintiellä vuonna 1978 valmistuneessa rakennuksessa kaupunkitekniikan keskuksen toimintojen yhteydessä. 4.2. Toiminnalliset ja tekniset perustelut Espoonlahden nykyinen paloasema ei vastaa sijoitukseltaan, kaikilta tiloiltaan, toiminnoiltaan ja tekniikaltaan tämän hetken eikä tulevaisuuden tarpeita. Paloasemalta puuttuvat mm. varavoima, suojainhuolto, väestönsuoja pelastusjoukkueelle, riittävät varastotilat ja harjoitustorni. Lisäksi eräät toiminnoista ovat puutteellisesti toteutettuja vanhoihin, alun perin toiseen tarkoitukseen suunniteltuihin, tiloihin. Paloasema on jäänyt kasvaneen asutuksen keskelle, jolloin sen toiminta häiritsee lähialueen asukkaita ja hälytykseen lähtö on monien mutkien takia hidasta. Espoonlahden ja koko Etelä-Espoon alueella Länsimetron toteutumisen mukanaan tuoma tulevien vuosien kasvu ja muutos nykyiseen toimintaympäristöön on merkittävää. Muuttuva toimintaympäristö pitää sisällään huomattavan määrän maanalaisia tiloja sekä korkeita rakennuksia.

6 (14) Uuden paloaseman sijainnilla Länsiväylän läheisyydessä on suuri merkitys toimintavalmiusaikojen parantuessa erityisesti Etelä-Espoossa sekä Kirkkonummen lähialueilla. Tavoitteena on saavuttaa I-riskiluokan alueet enintään kuuden minuutin toimintavalmiusajassa, mikä tarkoittaa enintään viiden minuutin ajoaikaa kohteeseen. Hyvien liikenneyhteyksien ansiosta toimintavalmius Soukan ja Espoonlahden alueilla ei heikkene nykyisestä. Kuva 1. Espoonlahden nykyisen ja tulevan paloaseman laskennalliset kuuden minuutin toimintavalmiusaikaalueet nykyisellä tieverkolla. Nykyinen sijainti on kuvattu sinisellä ja tuleva sijainti violetilla. Uusi, vuonna 2020 valmistuva maanalainen metrovarikko on esimerkki pelastustoiminnan kannalta haasteellisesta kohteesta, jossa kohteen tavoittaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa on keskeistä pelastustoiminnan onnistumisen kannalta. Metrovarikko on poikkeuksellinen kohde sekä henkilöturvallisuuden että omaisuusriskin näkökulmasta. Tuleva paloaseman sijainti on myös metrovarikon tavoittamisen näkökulmasta erinomainen. Uusi paloasema ei edellytä henkilöstö- tai kalustolisäyksiä. Uusiin tiloihin sijoitetaan aluksi pelastusyksikkö, puomitikasyksikkö, ensihoitoyksikkö ja mm. Länsimetron toiminnan edellyttämää pelastuskalustoa. 4.3. Muut perustelut Kaupunkisuunnittelukeskus on laatinut Soukan alueelta alustavan täydennysrakentamisen kokonaistarkastelun. Selvitystyössä vanhan paloaseman korttelia on tarkasteltu mahdollisena rakennuspaikkana, jonka etäisyys metrosisäänkäynnistä on 300-600 metriä. Rakennuspaikalle on tutkittu sijoitettavaksi asuntorakentamista ja pysäköintilaitosta. 5. Rakennuspaikka 5.1. Sijainti ja hallinta Rakennuspaikka sijaitsee Suur-Espoonlahdessa Saunalahden (42) kaupunginosassa korttelissa 42177 Sammalvuoren alueella Länsiväylän pohjoispuolella ja Nöykkiönkadun

7 (14) länsipuolella. Kohteen osoite on Tyskaksenkaari 3, 02300 Espoo. Rakennuspaikka on kaupungin omistuksessa ja hallinnassa.tonttia ei ole vielä muodostettu. Kuva 2. Espoonlahden tulevan paloaseman sijainti on esitetty opaskartassa punaisella nuolella, nykyisen paloaseman sijainti on esitetty sinisellä nuolella. 5.2. Kaavatiedot Sammalvuorenrinteen asemakaava (tekninen liite 7) on hyväksytty 9.4.2013. Rakennuspaikan pinta-ala on 4426 m2 ja rakennusoikeutta sillä on 1500 kem2. Asemakaavamääräyksissä (tekninen liite 8) tontille on määrätty velvoite tontilla muodostuvien hulevesien hidastamisesta ja tarvittaessa puhdistamisesta ennen niiden johtamista hulevesiverkostoon. 100 m2 uutta vettä läpäisemätöntä pintaa tuottaa 1 m3:n viivytystilavuutta. Rakennuspaikan kaavan mukainen autopaikkavaatimus on 1 ap / 100 kem2 eli yhteensä 15 ap. Julkisivuista kaava edellyttää kaupunkikuvallista laadukkuutta sekä neutraalia värimaailmaa. Tontin suurten korkeuserojen vuoksi kaava edellyttää kallioleikkausten aitaamista läpinäkyvillä rakenteilla. 5.3. Ominaisuudet ja ympäristö Hankesuunnitteluvaiheessa rakennuspaikka on länsiosastaan osittain Länsimetron työmaaaluetta. Osittain tulevan tontin alle kalliotiloihin rakennetaan Länsimetron jatkeen kalliotiloja. Tontti on miltei kokonaisuudessaan jyrkkärinteistä kalliopaljastuma-aluetta. Kallionpinta on tontin korkeimmasssa kohtaa kantakartan mukaan tasolla +39, tontin eteläpuolella olevaan Tyskaksenkaari-katuun on korkeuseroa noin 10 metriä. Tontilla olevat ohuet maakerrokset koostuvat maaperäkartan mukaan moreenista. Tontilla ei ole tehty pohjatutkimuksia.

8 (14) Suurin osa tontista kuuluu rakennettavuusluokkaan 2, normaalisti rakennettava ja tontin eteläinen rinneosa kuuluu rakennettavuusluokkaan 5 B, erittäin vaikeasti rakennettava jyrkkä rinne. Rakennusta suunniteltaessa tulee ottaa huomioon louhintaan liittyvät rajoitukset Länsimetron ja tontin itäpuoleisen HSY:n vesitornin osalta. Rakennuspaikan itäpuoleisella kalliolla kohoaa 45 metriä korkea vesitorni, jonka jalusta ja runko on puhdasvalubetonia ja yläosa verhottu hopeanvärisin peltikasetein. Vesitornitoiminta aiheuttaa vaatimuksia louhinnalle. Tontin eteläpuolelle jää vanha, nykyisessä kaavassa säilyvä huoltoasematontti. 5.4. Kadut ja liikenne Tyskaksenkaari on Nöykkiönkadun eteläpäässä sijaitseva, noin 200 metriä pitkä uusi tonttikatu, jonka itäpää liittyy Nöykkiönkatuun ja länsipää päättyy kääntöpaikkaan. Tyskaksenkaaren liikenne on uuden Espoonlahden paloaseman sekä huoltoaseman liikennettä. Kadulla ei ole joukkoliikennettä. Espoonlahden paloaseman ja Nöykkiönkadun varteen sijoittuvan huoltoaseman osalta on laadittu liikenteen toimivuustarkastelu. 6. Suunnittelutavoitteet 6.1. Yleistä Tavoitteena on elinkaariedullinen ja energiatehokas rakennus. Tavoite toteutetaan hallitulla kokonaisarkkitehtuurilla, jossa korostuvat toiminnallisuus, kestävyys ja tarkoituksenmukaisuus. Paloaseman rakenteissa, materiaaleissa ja järjestelmissä onhuomioidaan kestävän kehityksen periaatteet. Rakenteissa ja teknisissä järjestelmissä pyritään selkeisiin, muuntojoustaviin, kestäviin ja yhtenäisiin toteutustapoihin. Tekninen vaatimustaso noudattaa pelastuslaitoksen uudisrakentamisessa käytettyä yleistä laatutasoa. Suunnittelutehtävien vaativuusluokat ovat: Rakennussuunnittelutehtävät - vaativa Kantavien rakenteiden suunnittelutehtävät - vaativa Pohjarakenteiden suunnittelutehtävät - vaativa Ilmanvaihdon suunnittelutehtävät - vaativa Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston suunnittelutehtävät - vaativa Rakennusfysikaaliset suunnittelutehtävät - vaativa Pohjarakenteiden suunnittelussa tulee olla mukana kalliorakentamiseen erikoistunut suunnittelija. Rakennuksen tavoitteellinen käyttöikä on 50 vuotta. Rakennuksen ulkopintojen materiaalit ovat kestäviä ja normaalia laatutasoa. Sisäpinnoissa huomioidaan kova kulutuksen kestävyys ja pitkäikäisyys. 6.2. Kaupunkikuva Paloasema sijoittuu Espoonlahden vesitornin ja metron kuilurakennuksen viereen. Viistosti rakennuspaikkaa vastapäätä on huoltoasemarakennus. Rakennuspaikkaa ympäröivä luonto ja vesitorni muodostavat hankkeelle kaupunkikuvalliset lähtökohdat, joita peilataan paloasemarakennustyypin toiminnallisiin ja visuaalisiin ominaisuuksiin. Rakennuksella tulee olla julkisen rakennuksen hahmo.

9 (14) Paloaseman toiminnallisten perusvaatimusten ja tontin suurien korkeuserojen vuoksi rakennuksen ja toiminnallisten piha-alueiden ala on louhittava kokonaisuudessaan tontin kaakkoissivulle rakennettavan kadun tasoon. Rakennuksen sijoittelulla pyritään minimoimaan louhinnan määrä sekä varmistamaan, että ajoneuvojen lähtö hälytystilanteessa on nopea ja selkeä. Näkyvyyden kadulle ja kadulta on oltava hyvä. Paloasemarakennuksille tyypilliset kalustohallin suuret lasiset ajo-ovet sekä miehistön harjoitustorni sijoittuvat pääjulkisivulle, jota on viitesuunnitelmassa korostettu toimisto- ja oleskelutilojen sijainnin avulla. Tontin korkeuserojen vuoksi rakennuksen koillis- ja luoteisjulkisivut sijoittuvat noin 3 4 metrin etäisyydelle rakennuksesta tehtävää kalliolouhosta vasten. Näille sivuille sijoitetaan pääosin tiloja joille luonnonvalo ei ole välttämätöntä. Oleskelutilat tuodaan alueelle, josta saadaan näkymiä ympäristöön. 6.3. Toiminnallisuus ja tilasuunnittelu Uudisrakennuksen suunnittelun lähtökohtana pidetään mahdollisimman pitkälle toiminnoiltaan samoja periaatteita kuin viime vuosina jo toteutetuissa paloasemissa. Pieniä toimintatapojen parannuksia on huomioitu esimerkiksi vuonna 2016 valmistuvassa toiminnoiltaan ja tiloiltaan vastaavassa Karjaan paloasemassa. Espoonahden paloaseman suunnittelussa rakennuspaikka asettaa suunnittelulle omanlaisia haasteita. Tilojen suunnittelussa otetaan huomioon ensisijassa toiminnan asettamat vaatimukset. Nopea ja turvallinen hälytykseen lähtö - enintään 60 sekuntia - sekä nopea valmiuden palauttaminen tehtävien jälkeen on keskeistä. Tarkastusautoille rakennetaan autokatokset ja mm. öljyntorjuntakalustoa varten kylmä varastotila. Öljyntorjuntavaraston yhteyteen tulee koko kiinteistöä palveleva varavoimakone. Paloasema käsittää neljä autohallipaikkaa ja pesuhallin. Tärkeimpänä mitoittavana tekijänä on pelastusajoneuvojen koko ja niistä johtuva hallitilojen mitoitus. Uudisrakennukseen tulee myös valmiuden ylläpitoon liittyviä tiloja sekä tiloja asiakaspalvelulle, henkilöstölle ja toimistotyölle. Henkilöstön valmius-, oleskelu-, sekä sisäharjoitustilat, sosiaali- ja saunaosastoineen muodostavat oman kokonaisuuden. Paloasemalle sijoittuu lisäksi pieni monitilatoimisto neuvotteluhuoneineen. Väestösuoja mitoitetaan poikkeusoloihin pelastusjoukkueen (1+3+15) tarpeisiin, normaaliaikana sitä käytetään alueen turvallisuuskoulutukseen ja se palvelee henkilöstön koulutustilana. Tilojen kova ympärivuorokautinen käyttö ja tilojen terveellisyys eri toimintojen osalta on keskeistä. Toisen ulkoportaan yhteyteen suunnitellaan mahdollisuus erilaisiin nosto- ja pelastusharjoituksiin. Harjoitustornin yhteyteen sijoittuvan piha-alueen on sovelluttava harjoitteluun. Rakennuksen suunnittelussa huomioidaan kalustohallin toiminnallinen muuntojoustavuus. Kalusteiden taso on normaalitasoa. 6.3.1. Yhteydet ja pihajärjestelyt Paloaseman liittyminen muuhun infrastruktuuriin tapahtuu seuraavien periaatteiden mukaisesti: 1. Tontin järjestelyssä tulee huomioida seuraavat asiat:

10 (14) Hälytysliikenne sekä asiakkaiden ja henkilökunnan liikenne on erotettava toisistaan Hälytystehtävään lähtemisen sekä tieverkkoon liittymisen tulee olla sujuvaa ja riskitöntä Ulkovaraston ja ajoneuvokatoksen on oltava sujuvaa Yleisvalaistus ja informaatiotaulut palvelevat toimintaa Lumien kasaus ja sadevesien kertyminen ei saa haitata toimintaa 2. Kalustohallien suunta tulee olemaan Tyskaksenkaarelle. Nöykkiönkadun ja Soukanväylän läheiset liittymät on varmistettava liikennevalo-ohjauksin, jotka toimivat hälytystilanteessa pakko-ohjattuina antaen turvallisen ja joustavan hälytyslähdön. 3. Paloasemarakennus on sijoitettava niin, että rankkasateen aiheuttamat tulvavedet eivät ole uhkana toiminnalle rakennuksessa tai piha-alueilla, vaan ne voidaan ohjata ja viemäröidä painovoimaisesti. Rakennuksen alimmat kuivana pidettävät lattiatasot on oltava reilusti kunnan sadevesiviemäriverkoston padotuskorkeuden yläpuolella. 4. Liittyminen viemäreihin on tehtävä niin, että kiinteistön hule- ja jätevesiä ei jouduta pumppaamaan. Hulevedet viivytetään pihan alle rakennettavan kasetti- tai kennostorakenteen avulla. 5. Liittyminen sähköverkkoon on tapahduttava niin, että normaali sähkön saanti on mahdollisimman pitkään turvattuna. 6. Paloaseman tontilla tulee olla seuraavat tilavyöhykkeet: Asiakaspaikoitus Henkilökunnan paikoitus Hälytykseen lähtö ja paluu Harjoitusalue Huolto- ja varastoliikenne Laajennusvara 7. Toiminnan vaatimat piha-alueet asfaltoidaan ja henkilöstön autopaikat sijoitetaan tontille ja ne varustetaan sähköpistokkein. 6.3.2. Erityistoiminnan vaatimustaso Pelastusaseman ympärivuorokautinen toiminta vaatii tiloilta ja materiaaleilta erityistä kestävyyttä ja pitkäikäisyyttä, samalla niiden pitää muodostaa majoitus- ja miehistötiloissa viihtyisä ja hyvin toimiva tilakokonaisuus, jossa on huomioitu eri käyttövuorot ja siitä johtuva säilytystilojen tarve kuten myös sujuva lähtö hälytysajoon. Hälytysajoneuvojen vaatimiin puhdistus- ja pesutiloihin liittyy kiinteästi varusteiden huolto- ja säilytystiloja. Pesuhalli ja märkätilat sekä vaatehuoltotilat varustetaan lattialämmityksellä. 6.4. Elinkaari- ja ympäristötavoitteet Suunnittelun tavoitteena on rakentamis- ja ylläpitokustannuksiltaan edullinen, käyttäjää tyydyttävä ja teknistaloudellisesti hyvä kokonaisratkaisu, jossa on huomioitu kestävän kehityksen periaatteet mm. joustavuuden, ja kokonaistalouden kannalta. Tarkastelussa on otettava huomioon myös ympäristönäkökohdat ja potentiaaliset ympäristövaikutukset Rakennuksen ja pihan elinkaaritaloudellinen tarkasteluaika on 50 vuotta (25+25 vuotta) ja primäärisesti kantavien rakenteiden (perustukset ja kantava runko) osalta 100 vuotta.

11 (14) Rakennus tulee suunnitella siten, että sen energiaratkaisut vastaavat tulevien energiamääräysten lähes nollaenergia rakennusten elinkaaritaloudellisia ratkasiuja. Energialuokkatavoitteen saavuttamisessa korostuu rakennuksen talotekniikan energiatehokkuus. Energiansäästöä haetaan erityisesti ilmanvaihdon ja valaistuksen korkeatasoisista ja kehittyneistä ohjausratkaisuista. Asennus-, huolto- ja teknisten tilojen suunnittelussa on huomioitava niiden käyttömahdollisuudet ja kustannusvaikutukset koko elinkaaren ajalle laskettuna ottaen huomioon LVIA -laitoksen hoidon, kunnossapidon ja laitteiston uusimisen tarpeet. Rakennuksen elinkaaritarkasteluissa huomioidaan rakennuksen pitkä käyttöikä. Tarkastelujen perusteella rakennuksen hiilijalanjäljestä ylivoimaisesti suurimman osan muodostaa energian käyttö (89 %), joten rakennuksen energiatehokkuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. 6.5. Rakennustekniikka 6.5.1. Maanrakennus, tontin käsittely ja pohjarakenteet Rakennusalue on pääosin kalliota. Piha-alueet hälytysajoneuvojen osalta mitoitetaan raskaalle ajoneuvoliikenteelle, jotta liikennöinti autohalleihin säilyy suunnitellun kaltaisena. Rakennettavuusluokituksen mukaisen perustamistapa-arvion mukaan rakennettavuusluokan 2 ja 5B alueilla rakennukset voidaan perustaa maan- tai kallionvaraisesti kunhan humusmaat on poistettu. Putket ja piha-alueet perustetaan rakennettavuusluokan 2 ja 5B alueilla louhitun kallion tai maanvaraisesti. On huomioitava, että suurin osa tontista on jyrkkäpiirteistä avokalliorinnettä, joten suunnittelussa on varauduttava osittain massoiltaan suuriin maaleikkauksiin ja louhintoihin sekä osittain pengerrykseen. Maaleikkauksissa tulee varautua leikkausluiskan tukemiseen ja koossa pysymiseksi on tarvittaessa suunniteltava kennostorakenne tai vettä suodattava kerros maaleikkaukseen. Tontille tulevat kallioleikkaukset pitää lujittaa. Rakennusta suunniteltaessa tulee ottaa huomioon louhintaan liittyvät rajoitukset Länsimetron ja tontin itäpuoleisen HSY:n vesitornin osalta. 6.5.2. Runko, vaippa ja täydentävät rakenteet Rakennukseen suunnitellaan betonielementtirakenteinen runko. Runkoratkaisuissa huomioidaan käyttäjän erityisvaatimukset ja talotekniset reititykset. Rakennuksen lämmönläpäisykertoimina käytetään RakMK D3 2012 arvoja. Lämpö ja kosteusteknillinen suunnitteluluokka on RF2. Rakennetyyppien on oltava sellaiset, että ne täyttävät yleiset terveys-, turvallisuus- ja tekniset vaatimukset ja ovat yleisesti hyväksi todettuja. Yläpohjaan suunnitellaan ulkopuolinen vedenpoisto ja julkisivua suojaavat räystäät. Julkisivu detaljeineen suunnitellaan siten, että lämmöneristekerroksista saadaan jatkuvia, vältetään kylmäsiltoja ja ikkunat sijoitetaan lämmöneristeen keskikohdalle. Työnaikaisella sääsuojauksella estetään kosteudelle arkojen materiaalien kastuminen sateista tai jään ja lumien sulamisesta. Rakennetekniset suunnitteluohjeet on esitetty teknisessä liitteessä 10. 6.6. LVIA -tekniikka

12 (14) Rakennuksen lämmitys toteutetaan maalämpöjärjestelmällä. Järjestelmän maapiiriä käytetään kesäaikaan jäähdytystä vaativien tilojen jäähdyttämiseen. Kulutushuiput ja käyttöveden lämmityksen varmistus toteutetaan sähkövastuksin. Tarkempi vertailu maalämmön ja kaukolämmöm välillä tehdään hankkeen suunnitteluvaiheessa. Kalustohallit ja pesutila lämmitetään oviverhokojeilla ja muilla kiertoilmalämmittimillä. Pesuhalli ja märkätilat sekä vaatehuoltotilat varustetaan lattialämmityksellä. Muut tilat lämmitetään pääasiallisesti patterilämmityksellä. Rakennus liitetään kaupungin vesi- ja viemäriverkkoihin. Suunnittelussa on huolehdittava ulkopuolisten katto-, perusvesien ja sadevesien poisjohtamisesta sekä järjestelmän toimivuudesta eri vuodenaikoina. Tontille järjestetään hulevesien viivytys. Auto- ja pesuhallien jätevedet on johdettava hiekan- ja bensiini-/öljynerottimien kautta. Rakennuksen sisäilmastotavoite on vuoden 2008 luokituksen mukaisesti S2 luokkaa ilmavirtojen-, lämpötilan-, ilman laadun-, ja äänitasojen suhteen. Ilmanvaihtojärjestelmän puhtausluokka on P1. Lähtökohtaisesti kaikki rakennuksen ilmavirrat ovat lämmöntalteenoton piirissä. Vuosihyötysuhteen tavoite on yli 75 %. Myös ns. likaisten tilojen ilmanvaihtoon tulee suunnitella lämmöntalteenotto. Paloasemalle hankitaan kaksi paineilmakompressorilaitteistoa, jotka sijoitetaan esim. ivkonehuoneeseen. Toinen kompressori, palvelee kalusteiden huoltoa ja työkalujen käyttöä ja toinen kompressori tulee hengitysilmaverkon tarpeisiin. Kalustohalliin asennetaan pakokaasunpoistojärjestelmä ja kalustonhuoltotilat varustetaan käyttötarpeenmukaisilla kohdepoiustoilla. Valvomotilan ja henkilökunnan taukotilan viilennys toteutetaan kalliojäähdytysperiaatteella paikallisilla puhallinkonvektoreilla. Rakennusautomaatiojärjestelmä toteutetaan DDC pohjaisena. Alakeskukset varustetaan selainpohjaisilla käyttöliittymllä TCP/IP-liitännällä. Järjestelmä liitetään kaupungin verkkoon. LVIAJ-tekniset tavoitteet on esitetty tarkemmin teknisessä liitteessä 11. 6.7. Sähkötekniset tavoitteet Sähkö- tietoliikenne- ja turvallisuusjärjestelmien tavoitteena on energiataloudellisuus ja luotettavuus. Sähkötekniset tavoitteet on esitetty tarkemmin teknisessä liitteessä 12. ajanmukaisuus, 6.7.1. Sähkönjakelu Pienjänniteliittymä energiayhtiön sähköverkkoon. Tietoliikenneliittymä valokuidulla kaupungin alueverkkoon. Varavoimakone mitoitetaan syöttämään paloaseman koko sähkökuorma. Katkotonta sähkönsyöttöä (UPS) varten katkottoman sähkön jakeluverkko. Ukkossuojaus (salamasuojaus, sekä maakaapelien ja harjoitustornin ylijännitesuojaus. kaapelien 4 kpl sähköautojen latauspisteitä ja muille pysäköintipaikoille pistorasiapylväät lohko- ja sisätilalämmittimiä varten. 6.7.2. Valaistus Sisävalaistuksessa sovelletaan standardia EN 12464-1. Valonlähteinä käytetään laadukkaita ja pitkäikäisiä LED-valaisimia.

13 (14) Turvavalaistus ja täydentävänä varavoimaan liitetty yleisvalaistus. 6.7.3. Tietoliikenne- ja yhteisantennijärjestelmät Tietoliikenneyhteyksille ja langattomalle verkolle (WLAN) yleiskaapelointi. Yhteinen matkaviestinsisäverkko operaattoreita DNA (sopimusoperaattori), Telia-Sonera, Elisa ja Viranomaisverkkoa varten. Operaattorit voivat liittää verkkoon antennejaan ja toistimiaan. Yhteisantenniverkko radio- ja televisiokanavien vastaanottoa varten. 6.7.4. AV-järjestelmät Neuvottelutilaan ja väestönsuojaan asennetaan AV-järjestelmät ja huonokuuloisten induktiosilmukat. 6.7.5. Turvallisuusjärjestelmät Paloasemaan asennetaan seuraavat turvallisuusjärjestelmät: Työajanseuranta- ja kulunvalvontajärjestelmä Tallentava kameravalvontajärjestelmä ulko- ja sisätiloihin Hätäkeskukseen liitettävä paloilmoitinjärjestelmä Vikailmoitusten ja TATE-hälytysten siirtojärjestelmä (Alarmnet) 6.7.6. Paloasemajärjestelmät Paloasemaan asennetaan seuraavat paloasemajärjestelmät: Kuulutusjärjestelmä viihdeohjelmaa, paloaseman sisäisiä kuulutuksia ja hälytysten vastaanottolaitteiston kautta kytkeytyviä kuulutuksia varten Hälytyslähtöreittejä valaiseva hälytysvalojärjestelmä Paloasematoimintojen ohjaus- ja hälytysjärjestelmä Sääasema VHF-radiopuhelinverkko Virve-verkon tarkkailukaiutin 7. Laajuustavoitteet Tilaohjelman pohjana on käyttäjän laatima tarveselvitysvaiheen tilaohjelma, jota on tarkennettu hankesuunnitteluvaiheessa vain välttämättömin osin. Hankkeesta laaditut viitesuunnitelmat (tekninen liite 10) ja sen toteutunut tilaohjelma ovat luonnoksia ja esitettyjä tilakohtaisia tarpeita täydennetään jatkosuunnittelun yhteydessä. Viitesuunnitelmien mukaan hankkeen laajuus on 1247 brm2, 1157 htm2 ja 950 hym2. Liite 3: Huonetilaohjelma, 31.3.2016 8. Kustannustavoitteet 8.1. Rakennuskustannukset Hankkeen kustannukset on laskettu Talonrakennuksen kustannustietokirjan mukaisella tavoitehintalaskelmamenetelmällä TAKU 2016-ohjelmalla (4/2016), Käytetty Haahtelaindeksi on 88,8 rakennuskustannusindeksin ollessa 108,57 (2010=100). Laskelman pohjana on käytetty hankesuunnitelman liitteiden mukaisia suunnitelmia. Tavoitehintaan sisältyy suunnittelu- ja rakennusaikaiset kustannusten nousuvaraukset. Hankkeen rakennuskustannukset ovat yhteensä 5,442 M (veroton). Hankesuunnitelman mukainen kustannusennuste on kasvanut investointiohjelman varauksesta. Kustannuksia

14 (14) ovat kasvattaneet mm. louhinnan toteutus ja suuri määrä sekä metrovarikon päälle rakentaminen. 8.2. Käyttökustannukset Espoonlahden paloaseman toimitilavuokrat ovat arviolta n. 415 000 /v. Nykyisen toimitilan vuokra on suuruusluokaltaan noin puolet uuden toimitilan vuokrasta. Toimitilavuokrat ovat arvioituja vuokria sisältäen lämmitys-, käyttövesi- ja sähkökulut. Käyttäjältä laskutetaan todelliset kulutuksen mukaiset lämmitys-, käyttövesi ja sähkökulut ja niiden lisäksi huoltoon ja ylläpitoon perustuva tilavuokra. Todelliset käyttökustannukset saattavat siten poiketa hankesuunnitelman mukaisesta arviosta. Liite 4: Vuokranmääritys, 26.4.2016 8.3. Ensikertainen kalustaminen ja varustaminen Pelastuslaitos on varannut investointisuunnitelmassaan 65 000 kohteen ensikertaiseen kalustamiseen ja varustamiseen. Investointiesitystä tullaan tarkentamaan tarvittavilta osin kesäkuun johtokuntaan. 9. Toteutus ja aikataulu Hankkeen rakennussuunnittelu käynnistetään lokakuussa 2016. Suunnitelmat valmistuvat kesäkuussa 2017. Rakentaminen alkaa tammikuussa 2018 ja valmistuu joulukuussa 2018. Rakennus otetaan käyttöön alkuvuodesta 2019. Pelastuslautakunta on hyväksynyt hankkeen tarveselvityksen 3.5.2007. Hankesuunnitelmasta on pyydetty pelastuslaitoksen johtokunnan lausunto. Hankesuunnitelma käsitellään ja siitä päätetään tila- ja asuntojaosto TAJA:ssa 20.6.2016. Hankkeen toteutusmuoto päätetään ennen erikoissuunnittelijoiden valintaa. Rakennussuunnittelun valmistelu käynnistetään heti hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen. 10. Tiedotus Hankesuunnitelman hyväksymisestä tiedotetaan Espoon kaupungin tiedotusmenettelyn mukaan. Lisäksi suoritetaan lakisääteiset lupa-asioihin yms. liittyvät tiedotukset ja kuulemiset.