Syödään ja opitaan yhdessä - uudet kouluruokailusuositukset Arja Lyytikäinen/VRN, 29.8.2017 Uuden suosituksen tausta Esi- ja perusopetuksen uusi opetussuunnitelma kouluruokailu osana opetusta Kansalliset väestötason ravitsemussuositukset Terveyttä ruoasta pohjana (2014) Eri ikäryhmien ruokailusuositusten uudistaminen Kouluruokailun kehittäminen Lasten ja nuorten ravitsemuksen parantaminen ja terveen kasvun ja kehityksen turvaaminen erityisen tärkeä painopiste 1
100 80 60 40 20 0 Kouluruoan syöminen 8. ja 9. lk, 2015 (Kouluterveyskysely) Pojat Tytöt 68 67 5 kertaa viikossa 20 21 3-4 kertaa viikossa 6 6 6 6 1-2 kertaa viikossa Harvemmin kuin kerran viikossa 3 Kouluaterian eri osien syöminen 8. ja 9. lk, 2015 (Kouluterveyskysely) 100 80 60 95 91 67 Pojat Tytöt 82 76 80 71 49 40 34 32 20 0 Pääruoka Salaatti Leipä Maito/piimä Kaikki ateriakomponentit 2
Kouluruokailulla vahva lainsäädännöllinen perusta: Perusopetuslaki 31 13.6.2003/477 - Maksuttomuus = oppilaan oikeus päivittäiseen ateriaan resurssoitava riittävät ateriat - Tarkoituksenmukaisuus = järjestäminen oppilaslähtöisesti päätetään vuosittaisessa lukuvuosi-suunnitelmassa - Täysipainoisuus = Tarjotun ruoan ravitsemuslaatu ravitsemussuosituksiin perustuva toteutus - Ohjaus = sisältyy koulun kasvatus- ja opetustehtävään on koulun ruokakasvatusta Tavoitteena on, että koulussa kaikki syövät ja oppivat yhdessä! Ruokarauha ja viihtyisyys Oppilaiden osallisuuden mahdollistaminen ja vahvistaminen Ohjaus läsnäolo ja malli Tarjotun ruoan ravitsemus- ja aistinvarainen laatu, palvelun laatu Kouluruokailusta monialainen oppimisympäristö: Integroituminen muuhun opetukseen 3
Ruokailuajat Suunnittelun perustana on oppilaiden koulupäivän kokonaisuus lukujärjestykseen Lounaan ajoitus ja porrastus mahdollisuus rauhalliseen syömiseen Aikaa ruokailuun varataan vähintään 30 min. Ruoka-ajat ovat säännölliset ja soveltuvat suomalaiseen arkirytmiin lounas klo 11-12 Ulkoilu- ja liikuntahetkeä (10-15 min.) suositellaan ennen tai jälkeen ruokailun Tarvittaessa välipala: tarjottava mikäli oppitunnit jatkuvat > 3 h koululounaan jälkeen (koulumatkan pituus ja kuljetusten odotusajat otettava huomioon) Onnistumisen mittarina: oppilaiden palaute ja oppilaiden osallistuminen aterioille (ruokailuaikojen mahdollinen vaikutus osallistumiseen) 4
Ravitsemuslaadun parantaminen pähkinänkuoressa: Tarjottavat ateriat Lounas on täysipainoinen ateria, joka sisältää: Lämpimän ruoan: kalaa (1-2x/vko), vaaleaa lihaa (1-2x/vko), palkokasveja, kananmunaa tai punaista lihaa (enintään 1-2x/vko; makkararuokaa ei joka vko) Kasvislisäkkeen sekä salaatinkastikkeen/öljyn Ruokajuomaa: maito/maitojuoma/piimä ja vesi (rasvaton D-vitaminoitu tuote) Täysjyväleipää ja margariinia Puuro- ja kasviskeittoaterioiden ravintosisältöä täydennetään sopivalla lisäkkeellä, esim. proteiinipitoisilla kasvistahnoilla/kastikkeilla, kananmunalla Välipalan tarjoaminen: Maksuton välipala tarpeen mukaan: kokonaiskoulupäivän huomiointi Pääateria voi jakaantua myös lounaaseen ja välipalaan (ateriakokonaisuus on huomioitava) Maksulliset välipalat kouluympäristössä 5
Kaksi pääruokavaihtoehtoa Tarjolle toisena kasvisruoka Vaihtoehtoruoka lisää oppilaiden osallistumista ja riittävien aterioiden toteutumista Vapaasti valittava kasvisruokavaihtoehto totuttaa oppilaita kasvispainotteiseen syömiseen ja uusiin makuihin Kasvisruoka tukee terveyttä ja edistää ympäristövastuullista syömistä Kasvisruoan olipa se semivegetaarista, lakto-ovovegetaarista tai vegaania, tulee olla täysipainoista ja ravitsemussuositukset täyttävä ateriakokonaisuus Tai jos tarjolla ei ole kasvisruokavaihtoehtoa > suositellaan kasvisruokapäivän järjestämistä 1 x/vko Suunnittelutyökalut ruokapalvelulle - Aterioiden keskimääräinen energiasisältö - Viitteelliset malliannokset (ateriaa kohti viikkotasolla) - Energiaravintoaineiden keskimääräiset osuudet ( suunnitteluvälys ) - Ravitsemuslaadun perusvaatimukset (kriteerit) aterian eri osille - Ruoka-aineiden valintaa koskevat suositukset (lounas ja välipalat) 6
Malliannos suunnitteluun ja ohjauksen tueksi Ravitsemuslaadun varmistaminen: ruokalistan ravintosisältö 7
Ravitsemuslaadun vähimmäisvaatimukset pääruoille Myös kaikki Sydänmerkki -kriteerin mukaiset tuotteet ovat sellaisenaan suositeltavia 8
Malliateria (Keskimääräinen energiasisältö 520-790 kcal) 9
Mitä oppilas ottaa lautaselle? Ruokailulinjasto oppilaan ohjauksessa Linjastot riittävän kokoiset, jotta ruoat saadaan kauniisti ja houkuttelevasti esille. Salaatit ja kasvikset ovat tarjolla ensimmäisenä, seuraavaksi pääruoat lämpöhauteista, lopuksi ruokajuomat, levitteet ja leipä. Erillinen leipäpöytä antaa enemmän mahdollisuuksia leipien esille laittoon ja valikoimaan. Jos eri-ikäisiä syömässä yhtaikaa, huolehdittava lisäannosten saantimahdollisuudesta Kalustuksessa huomioidaan ruokailijoiden ikä ja fyysiset edellytykset. - Erikorkuisilla ja -mallisilla kalusteilla saadaan lisää ilmettä ja viihtyisyyttä Malliannos: asiakkaan informoiminen - useita erilaisia mahdollisuuksia esittämistavalle Oppilaiden osallisuuden edistäminen keskeistä OPS 2014: Kouluruokailu on oppilaille tärkeä osa koulupäivää - edistetään kestävää elämäntapaa, kulttuurista osaamista sekä ruoka- ja tapakasvatuksen tavoitteita. Oppilaita kannustetaan osallistumaan kouluruokailun ja etenkin ruokailuhetkien suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Yhteistyömuodot: ruokailutoimikunta, kouluruokaagenttitiimi, ruoka-/makuraadit, kehittämis- /teemaryhmät 10
Kouluruokailun seuranta ja arviointi Ruokailuun osallistumisen ja osallisuuden seuranta ja arviointi Seurataan oppilaiden ja henkilökunnan osallistumista ja tyytyväisyyttä kouluruokailuun Seurataan ruoan menekkiä ja hävikkiä (aterianosakohtaisesti) Huomioidaan vanhemmat ja huoltajat osana koulun yhteistyötä; kouluruokailuun tutustumismahdollisuus (osallisuuden seuranta) Ravitsemuslaadun seuranta ja arviointi Ruokalistojen arviointi, ateriakomponenttien laatuvaatimusten täyttyminen ja ravintosisällön toteutuminen (laskelmat) Arkilounaskriteeristön käyttö (itsearvioinnin työkalu) Sydänmerkki -järjestelmän käyttö Sisäinen auditointi/laadunarviointikäynnit Kouluruokadiplomi itsearvioinnin ja kehittämisen työkalu Seuranta ja arviointi kuntatasolla Kuntakohtaiset indikaattorit: toteutuminen ja tarkoituksenmukaisuus vs suositus ja asetetut tavoitteet Vastaako kouluruokailu terveyden ja hyvän ravitsemuksen edistämisen tavoitteita ja strategiaa? Osallistuminen THL:n TEA-viisariin Onnistunut kouluruokailu: Ruokailoa, hyvinvointia ja terveyttä koulussa Kiitos! 11
Suositukset: VRN:n suositukset: https://www.evira.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/kuluttaja-jaammattilaismateriaali/julkaisut/ Terveyttä ruoasta suomalaiset ravitsemussuositukset, 2014 https://www.evira.fi/globalassets/vrn/pdf/ravitsemussuositukset_terveytta-ruoasta_2014_fi_web_v4.pdf Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille, 2016 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-599-8 Syödään ja opitaan yhdessä kouluruokailusuositus, 2017 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-791-6 (suomi), http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-812-8 (ruotsi) Valtion ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) kouluruokailusuositus sisältää ruoka-aineiden valintaa ja tarjotun ruoan ravitsemuslaatua koskevat ohjeistukset ruokapalvelujen ja elintarvikkeiden kilpailuttamiseen, kilpailutusmateriaalin rakennemallin sekä suositukset toiminnan seurannasta ja arvioinnista. Korkeakouluopiskelijoiden ruokailusuositus terveyttä ruoasta, 2016 https://www.evira.fi/globalassets/vrn/pdf/korkeakouluopiskelijoiden_ruokailusuositus_2016_korjattu.pdf Sydänliiton malliasiakirja ravitsemuslaadun huomioimisesta ruokapalveluiden kilpailutuksessa, 2014 Suositus antaa laatuvaatimukset, joita voi käyttää lounasruokien suunnitteluun ja toteuttamiseen henkilöstö- ja opiskelijaravintoloissa. http://sydanliitto.fi/ruokapalvelut Sydänmerkki: Tuotteiden myöntämisperusteet Tuotteiden myöntämisperusteista löydät tietoa tuoteryhmittäin Sydänmerkin asettamista vaatimuksista elintarvikkeiden ravitsemuslaadulle. http://ammattilaiset.sydanmerkki.fi/elintarviketeollisuus/tuotteiden_myontamisperusteet 12