Toiminnan arviointi vuosi 2010

Oulunkaaren kuntayhtymä Toiminnan arviointi vuosi 2010 Oulunkaaren luottamushenkilöt, kuntien johtavat viranhaltijat, esimiehet, henkilöstö 24.2.2011

Sisältö Sisältö... 2 1 Toiminnan arviointi, vuosi 2010... 3 2 Kyselyjen toteutus... 3 3 Kyselyjen yleiset tulokset: yhteenveto... 4 4 Yhteenveto vastaajaryhmittäin... 6 4.1 Oulunkaaren luottamushenkilöt... 6 4.2 Johtavat viranhaltijat... 13 4.3 Esimiehet... 18 4.4 Henkilöstö... 25 2

1 Toiminnan arviointi, vuosi 2010 Oulunkaaren kuntayhtymän toiminta muuttui vuoden 2010 alussa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelain vuoksi. Kuntayhtymään kuuluu 1.1.2011 alkaen viisi kuntaa: Ii, Pudasjärvi, Simo, Utajärvi ja Vaala. Ensimmäisen varsinaisen toimintavuoden jälkeen on tärkeää tarkastella kuntayhtymän toimintaa ja palvelutuotannon toimivuutta eri näkökulmista. Huomioon tulee ottaa mm. talous, prosessien toimivuus, kuntalaisten tyytyväisyys, henkilöstön hyvinvointi, johtaminen ja alueellinen vaikuttavuus. Menneen vuoden 2010 toimintaa arvioitaessa on otettu huomioon Oulunkaaren kuntayhtymän uuden strategian painopisteet ja tavoitteet. Toiminnan arviointi täydentyy vuoden 2011 kuluessa mm. palvelujen käyttäjille kohdennetulla selvityksellä sekä laajennetulla henkilöstökyselyllä. 2 Kyselyjen toteutus Vuoden 2010 toiminnan arviointiin liittyvät kyselyt toteutettiin helmikuussa 2011 sähköisen Webropol-ohjelman avulla. Vastaajat jaettiin neljään ryhmään, joille kullekin räätälöitiin oma kysymyskokonaisuus. Kyselyt toteutettiin anonyymisti ja lisäksi mm. pienten työyksiköiden vastausten analysoinnissa kiinnitettiin huomiota luottamuksellisuuden säilyttämiseen. VASTAAJARYHMÄT 1. Oulunkaaren kuntayhtymän luottamushenkilöt (vastauksia saapui määräaikaan mennessä 21kpl, vastausprosentti 39%) 2. Jäsenkuntien johtavat viranhaltijat (vastauksia 3 kpl, vastausprosentti 30%) 3. Oulunkaaren esimiehet (vastauksia 21 kpl, vastausprosentti 60%) 4. Oulunkaaren henkilöstö (vastauksia 150 kpl, vastausprosentti 18%) Lisätietoja: Lisätietoja kyselyistä ja raportoinnista kehitysjohtaja Anu Vuoriselta (puh: 044 365 5473, s-posti: anu.vuorinen@oulunkaari.com,). Häneltä on myös tarvittaessa mahdollisuus saada käyttöön tarkennettuja raportteja esim. palvelualueittain tai vastaajaryhmittäin. 3

3 Kyselyjen yleiset tulokset: yhteenveto Sekä luottamushenkilöt että kuntien johtavat viranhaltijat kokivat, että toiminta ja ohjaus ovat yleisesti onnistuneet kuntayhtymässä keskimääräisesti tai verrattain hyvin. Luottamushenkilöiden näkökulmasta onnistuneena koettiin mm. talouden suunnittelu ja ohjaus, yhteisen tahtotilan määrittely ja toteuttaminen, avoin ja läpinäkyvä toimintakulttuuri sekä oman toimielimen perustehtävän toteuttaminen. Kehittämistä luottamushenkilöt kaipasivat toimielimen vaikutusmahdollisuuksiin sekä tiedonkulkuun. Johtavat viranhaltijat puolestaan toivoivat kehittämistä avoimeen ja läpinäkyvään toimintakulttuuriin, tiedonkulkuun sekä kuntalaispalautteen huomiointiin palveluja kehitettäessä. Omaa ohjaustaan arvioidessa toimielinten jäsenet (luottamushenkilöt) toivat esiin, että onnistuneimpina kokonaisuuksina koettiin ohjaus palvelujen kustannusten hallinnassa, toimintaa ohjaavissa suunnitelmissa ja sopimuksissa sekä ohjaus seudullisessa yhteistyössä palvelujen tarjonnassa. Kehittämisen kohteena puolestaan nostettiin esiin kuntalaispalautteen parempi huomiointi palveluja kehitettäessä. Luottamushenkilöitä pyydettiin myös arvioimaan yhteistyön toimivuutta eri toimijoiden välillä. Toimivimpana koettiin kuntayhtymän sisäinen yhteistyö. Kehittämistä kaivattiin erityisesti Oulunkaaren ja alueen yksityisen/kolmannen sektorin välillä sekä Oulunkaaren ja kuntalaisten välillä. Johtavien viranhaltijoiden näkökulmasta yhteistyö eri toimijoiden välillä koettiin keskimäärin jokseenkin toimivaksi, tosin kaikkien eri tahojen välillä yhteistyöhön kaivattiin kehittämistä. Luottamushenkilöt arvioivat myös palveluja ja toimintaa Oulunkaaressa verrattuna aiempaan tilanteeseen kunnassa. Yleisesti palvelujen ja toiminnan koettiin pysyneen ennallaan tai hieman parantuneen. Erityisesti palvelujen yleisen kustannustehokkuuden, yhteistyön kuntien välillä sekä toiminnan suunnitelmallisuuden/ennakoinnin koettiin muuttuneen jonkin verran parempaan verrattuna aiempaan tilanteeseen kunnassa. Puolestaan henkilöstön hyvinvoinnin, mahdollisuuden vaikuttaa oman kunnan palvelutarjontaan sekä ajantasaisen tiedonkulun puolestaan koettiin jonkin verran heikentyneen. Kuntien johtavien viranhaltijoiden näkökulmasta palvelujen ja toiminnan koettiin yleisesti pysyneen jokseenkin ennallaan verrattuna tilanteeseen Oulunkaaressa ja aiemmin kunnassa. Johtamisen yhteistoiminta-alueella, toiminnan suunnitelmallisuuden/ennakoinnin sekä palvelujen yleisen kustannustehokkuuden koettiin muuttuneen jonkin verran parempaan verrattuna aiempaan. Ajantasaisen tiedonkulun ja tiedon saatavuuden puolestaan koettiin jonkin verran heikentyneen. Kuntapalvelutoimiston palvelut arvioitiin luottamushenkilöiden ja kuntien johtavien viranhaltijoiden toimesta verrattain hyväksi (kouluarvosana 7,33/7,70). Jatkuu seuraavalla sivulla 4

Esimiehet arvioivat oman työhyvinvointinsa keskimäärin varsin hyväksi (kouluarvosana 8,35). Samoin työntekijöiden joukossa työhyvinvointi koettiin jokseenkin hyväksi (kouluarvosana 8,01). Molemmissa vastaajaryhmissä fyysinen työhyvinvointi koettiin hieman paremmaksi kuin henkinen. Erityisesti henkisen työhyvinvoinnin osalta oli kuitenkin hajontaa: osa vastaajista koki oman henkisen hyvinvointinsa erittäin heikoksi, osa puolestaan erittäin hyväksi. Henkilöstöryhmässä ei kuntien tai palvelualojen välillä ollut havaittavissa merkittäviä eroja. Työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä lisätietoa luvuissa 4.3 ja 4.4. Myös oman työyksikön hyvinvointi arvioitiin melko hyväksi sekä esimiesten että henkilöstön toimesta (esimiehet kouluarvosana 7,79; työntekijät kouluarvosana 7,26 ). Oman työyksikön hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä lisätietoa luvuissa 4.3 ja 4.4. Esimiehet arvioivat onnistuneensa omassa esimiestyössään melko hyvin (kouluarvosana 7,90). Henkilöstön arvio esimiestyön onnistumisesta (kouluarvosana 7,69) vastasi varsin hyvin esimiesten omaa arviota asiasta. Toisaalta henkilöstön vastauksissa oli runsaasti hajontaa: osa vastaajista arvioi oman lähiesimiehensä onnistuneen tehtävissään erittäin heikosti, osa taas erittäin hyvin. Oman lähiesimiehen toiminnan arvioinnissa vastausten erot olivat melko vähäisiä sekä palvelualueiden että -alojen välillä. Esimiehiä pyydettiin arvioimaan toiminnan muutoksia verrattuna Oulunkaareen ja aiempaan tilanteeseen kunnassa. Esimiesten näkökulmasta toiminnan koettiin muuttuneen kokonaisuutena Oulunkaaressa jonkin verran parempaan verrattuna aiempaan. Parantuneen koettiin yhteistyö kollegojen kanssa, mahdollisuus kehittyä ja edetä, lähiesimiestyö sekä toimintatapojen yhtenäisyys. Erityisesti tiedonkulun ja oman työhyvinvoinnin osalta vastauksissa oli hajontaa: osa koki tilanteen muuttuneen selkeästi parempaan, osa puolestaan huonompaan. Henkilöstön näkökulmasta toiminnan koettiin pysyneen ennallaan tai hieman heikentyneen verrattuna Oulunkaareen ja tilanteeseen aiemmin kunnassa. Parhaimmiksi arvioitiin yhteistyö kollegojen kanssa sekä mahdollisuus kehittyä ja edetä. Muutosta heikompaan suuntaan koettiin tapahtuneen oman työyksikön hyvinvoinnissa, yhtenäisissä toimintatavoissa sekä omassa työhyvinvoinnissa. Kaikissa vastauksissa oli runsaasti hajontaa: osa vastaajista koki asioiden muuttuneen selkeästi parempaan, osa puolestaan huonompaan. Lisätietoja palvelualueiden ja alojen näkökulmista luvussa 4.4. 5

4 Yhteenveto vastaajaryhmittäin 4.1 Oulunkaaren luottamushenkilöt Oulunkaaren luottamushenkilöiden osalta vastauksia saapui yhteensä 21 kappaletta. Vastausprosentiksi muodostui 39%. LUOTTAMUSHENKILÖT: YHTEENVETO Luottamushenkilöt kokivat, että yleisesti toiminta ja ohjaus ovat onnistuneet kuntayhtymässä keskimääräisesti tai verrattain hyvin. Onnistuneena koettiin mm. talouden suunnittelu ja ohjaus, yhteisen tahtotilan määrittely ja toteuttaminen, avoin ja läpinäkyvä toimintakulttuuri sekä oman toimielimen perustehtävän toteuttaminen. Kehittämistä kaivattiin toimielimen vaikutusmahdollisuuksiin sekä tiedonkulkuun. Omaa ohjaustaan arvioidessa toimielinten jäsenet toivat esiin, että onnistuneimpina kokonaisuuksina koettiin ohjaus palvelujen kustannusten hallinnassa, toimintaa ohjaavissa suunnitelmissa ja sopimuksissa sekä ohjaus seudullisessa yhteistyössä palvelujen tarjonnassa. Kehittämisen kohteena puolestaan nostettiin esiin kuntalaispalautteen parempi huomiointi palveluja kehitettäessä. Eri toimielimiä tarkasteltaessa voidaan todeta, että yhtymähallituksen jäsenet kokivat toiminnan ja ohjauksen onnistuneimpina. Luottamushenkilöitä pyydettiin myös arvioimaan yhteistyön toimivuutta eri toimijoiden välillä. Toimivimpana koettiin kuntayhtymän sisäinen yhteistyö. Kehittämistä kaivattiin erityisesti Oulunkaaren ja alueen yksityisen/kolmannen sektorin välillä sekä Oulunkaaren ja kuntalaisten välillä. Luottamushenkilöt arvioivat myös palveluja ja toimintaa Oulunkaaressa verrattuna aiempaan tilanteeseen kunnassa. Yleisesti palvelujen ja toiminnan koettiin pysyneen ennallaan tai hieman parantuneen. Palvelujen yleisen kustannustehokkuuden, yhteistyön kuntien välillä sekä toiminnan suunnitelmallisuuden/ennakoinnin koettiin muuttuneen jonkin verran parempaan verrattuna aiempaan tilanteeseen kunnassa. Puolestaan henkilöstön hyvinvoinnin, mahdollisuuden vaikuttaa oman kunnan palvelutarjontaan sekä ajantasaisen tiedonkulun ja saatavuuden puolestaan koettiin jonkin verran heikentyneen. 6

YHTEENVETO VASTAUKSISTA KYSYMYKSITTÄIN Vastausten tulkinta: 1 = Vaatii runsaasti kehittämistä 5 = Onnistunut/toimii hyvin 1. Missä luottamusasemassa toimitte Oulunkaaren kuntayhtymässä? Kuvio 1: Luottamusasema Oulunkaaressa 2. Kokemuksenne kunnallisista luottamustehtävistä? Kuvio 2: Vastaajien kokemus kunnallisista luottamustehtävistä 7

3. Toiminnan ja ohjauksen onnistumisen yleinen arviointi edustamanne toimielimen näkökulmasta vuodelta 2010 Yleisesti toiminnan ja ohjauksen koettiin onnistuneen keskimääräisesti tai verrattain hyvin (kaikkien vastausten keskiarvo 3,38/5). Toiminta ja ohjaus koettiin onnistuneimpana seuraavien kokonaisuuksien osalta: talouden suunnittelu ja ohjaus (3,84), yhteisen tahtotilan määrittely ja toteuttaminen (3,71), avoin ja läpinäkyvä toimintakulttuuri (3,62) sekä toimielimen perustehtävän toteuttaminen (3,60). Kehittämistä kaivattiin toimielimen vaikutusmahdollisuuksiin (2,84) sekä tiedonkulkuun (3,05). Kun vastauksia tarkastellaan toimielimittäin eriteltynä voidaan havaita, että erityisesti yhtymähallitus on kokenut toiminnan ja ohjauksen onnistuneena. Palvelutuotantolautakunnassa annettiin toimielimistä heikoimmat arvosanat perustehtävän toteuttamiselle, yhteisen tahtotilan määrittelylle, avoimelle ja läpinäkyvälle toimintakulttuurille sekä talouden ja palvelutuotannon ohjaukselle. Kaikissa toimielimissä talouden suunnittelu ja ohjaus sai kuitenkin jokseenkin hyvän arvioinnin ja puolestaan vaikutusmahdollisuuksiin kaivattiin kehittämistä. Onnistuminen toimielimen perustehtävän toteuttamisessa Onnistuminen yhteisen tahtotilan määrittelyssä ja sen toteuttamisessa Onnistuminen avoimessa ja läpinäkyvässä toimintakulttuurissa 1 2 3 4 5 ka. 0 2 6 10 2 3,60 0 1 7 10 3 3,71 0 2 7 9 3 3,62 Tiedonkulku ja tietojen saatavuus 1 5 7 6 1 3,05 Onnistuminen toiminnan ja palvelutuotannon ohjauksessa 0 3 10 7 0 3,20 Onnistuminen talouden suunnittelussa ja ohjauksessa 0 2 3 10 4 3,84 Toimielimen vaikutusmahdollisuudet 2 6 5 5 1 2,84 Onnistuminen ennakoinnissa ja tulevaisuuden muutoksiin varautumisessa 0 3 8 4 1 3,19 Yhteensä 3 24 53 61 15 3,38 Taulukko 1: Toiminnan ja ohjauksen onnistuminen edustetun toimielimen näkökulmasta Perustehtävän toteuttaminen Yhteisen tahtotilan määrittely ja toteuttaminen Avoin ja läpinäkyvä toimintakulttuuri Tiedonkulku ja tietojen saatavuus Toiminnan ja palvelutuotannon ohjaus Talouden suunnittelu ja ohjaus Vaikutusmahdollisuudet Ennakointi ja muutoksiin varautuminen Yhtymävaltuuston jäsen 4,00 4,00 3,75 2,88 3,50 4,25 2,62 3,50 Yhtymähallituksen jäsen 4,20 4,20 3,80 3,80 3,60 4,50 3,67 3,67 Palvelutuotantoltk:n jäsen 3,45 3,36 3,64 3,09 3,27 3,82 2,73 3,70 Taulukko 2: Toiminnan ja ohjauksen onnistuminen edustetun toimielimen näkökulmasta (Värien selitys: Vihreä = osa-alueen paras arvio, punainen = osa-alueen heikoin arvio) 8

4. Miten koette toiminnan ohjauksen edustamanne toimielimen näkökulmastanne onnistuneen seuraavien tekijöiden osalta? Yleisesti ohjauksen koettiin toimielimen näkökulmasta onnistuneen keskimääräisesti tai hyvin (kaikkien vastausten keskiarvo 3,37/5). Onnistuneimpina koettiin ohjaus palvelujen kustannusten hallinnassa (3,90), toimintaa ohjaavissa suunnitelmissa ja sopimuksissa (3,60) sekä seudullisessa yhteistyössä palvelujen tarjonnassa ja kehittämisessä (3,52). Kehittämisen kohteena puolestaan nostettiin esiin kuntalaispalautteen parempi huomiointi palveluja kehitettäessä (2,72). Toimielimittäin tarkasteltuna parhaan arvion antoivat yhtymähallituksen edustajat. Yhtymävaltuuston jäsenet puolestaan arvioivat heikoimmaksi toiminnan ohjauksen näkökulmasta palvelujen määrän ja laadun, palvelujen kustannusten hallinnan sekä seudullisen yhteistyön palvelujen tarjonnassa ja kehittämisessä. Toimintaa ohjaavat suunnitelmat ja sopimukset (strategia, palvelujen järjestämissuunnitelma, järjestämissopimukset) 1 2 3 4 5 ka. 0 4 2 12 2 3,60 Palvelujen määrä (saatavuus ja saavutettavuus) 1 4 7 7 2 3,24 Palvelujen laatu 1 4 5 9 1 3,25 Palvelujen kustannusten hallinta 0 2 5 6 7 3,90 Seudullinen yhteistyö palvelujen tarjonnassa ja kehittämisessä 1 2 6 9 3 3,52 3 4 7 3 1 2,72 Yhteensä 6 20 32 46 16 3,37 Taulukko 3: Toiminnan ohjauksen onnistuminen edustetun toimielimen näkökulmasta Toimintaa ohjaavat suunnitelmat ja sopimukset Palvelujen määrä Palvelujen laatu Palvelujen kustannusten hallinta Seudullinen yhteistyö Kuntalaispalautteen huomiointi palveluja kehitettäessä Kuntalaispalautteen huomiointi Yhtymävaltuuston jäsen 3,62 2,50 3,12 3,62 3,12 3,00 Yhtymähallituksen jäsen 4,00 3,60 3,60 4,60 3,40 3,00 Palvelutuotantolautakunnan jäsen 3,50 3,45 3,55 3,70 3,91 3,00 Taulukko 4: Toiminnan ohjauksen onnistuminen edustetun toimielimen näkökulmasta (Värien selitys: Vihreä = osa-alueen paras arvio, punainen = osa-alueen heikoin arvio) 9

5. Miten arvioitte yhteistyötä eri toimijoiden välillä edustamanne toimielimen näkökulmasta? Toimivimpana koettiin Oulunkaaren kuntayhtymän sisäinen yhteistyö (3,43). Kehittämistä yhteistyöhön kaivattiin erityisesti Oulunkaaren ja alueen yksityisen/kolmannen sektorin välillä (2,29) sekä Oulunkaaren ja kuntalaisten välillä (2,15). Poimintoja vapaapalautteista: o Palvelutuotantolautakunnan vaikutusmahdollisuuksia palvelusopimuksiin tulisi parantaa. o Viestintään ja tiedottamiseen kaivataan tehokkuutta ja kuntalaislähtöisyyttä. 1 2 3 4 5 ka. Oulunkaaren kuntayhtymän sisäinen yhteistyö 1 0 10 9 1 3,43 Järjestämiskeskuksen ja palvelutuotannon välillä 2 3 7 7 0 3,00 Oulunkaaren kuntayhtymän ja kuntien luottamushenkilöiden välillä Oulunkaaren kuntayhtymän ja kuntien viranhaltijajohdon välillä Oulunkaaren kuntayhtymän ja alueen yksityisen ja kolmannen sektorin välillä 1 6 8 4 2 3,00 1 1 8 7 0 3,24 4 5 2 3 0 2,29 Oulunkaaren kuntayhtymän ja kuntalaisten välillä 5 8 6 1 0 2,15 Yhteensä 14 23 41 31 3 2,85 Taulukko 5: Yhteistyö eri toimijoiden välillä 7. Miten arvioisitte kouluarvosanalla (4-10) kuntapalvelutoimiston yleistä toimintaa vuonna 2010? Kuntapalvelutoimiston palveluja pidettiin kouluarvosanalla arvioiden jokseenkin hyvinä ja toimivina (7,7). Poimintoja vapaapalautteista: o Kuntapalvelutoimiston resursointiin tulisi kiinnittää huomiota. Yleinen arvio kuntapalvelutoimiston toiminnasta 4 5 6 7 8 9 10 ka. 0 0 2 5 10 3 0 7,70 Taulukko 6: Kuntapalvelutoimiston toiminta 10

9. Miten arvioisitte seuraavia asioita verrattuna toimintaan Oulunkaaressa ja aiemmin kunnassa? Yleisesti palvelujen ja toiminnan koettiin pysyneen jokseenkin ennallaan verrattuna tilanteeseen Oulunkaaressa ja aiemmin kunnassa (kaikkien vastausten keskiarvo 3,23). Palvelujen yleisen kustannustehokkuuden (3,72), yhteistyön kuntien välillä (3,89) sekä toiminnan suunnitelmallisuuden/ennakoinnin (3,83) koettiin muuttuneen jonkin verran parempaan verrattuna aiempaan tilanteeseen kunnassa. Henkilöstön hyvinvoinnin (2,69), mahdollisuuden vaikuttaa oman kunnan palvelutarjontaan (2,74) sekä ajantasaisen tiedonkulun (2,83) puolestaan koettiin jonkin verran heikentyneen. Erityisinä onnistumisina Oulunkaaren toiminnan aikana vapaapalautteissa mainittiin mm. seuraavia asioita: o Suunnitelmallisuus ja ennakointi o Kustannusten jakautuminen ja ennakointi, kustannustehokkuus o Yhteistyö ja tasavertaisuus kuntien välillä o Tiedon lisääntyminen o Johtamisen terävöityminen o Henkilöstön hyvinvointi o Uudet näkökulmat kehittämiseen o Palvelujen monipuolistuminen o Tukipalvelut, mm. puhelinvaihde o Perhepalvelukeskus o Vanhuspalvelut, hoidon porrastus Kehittämisen kohteina Oulunkaaren toiminnan aikana vapaapalautteissa mainittiin puolestaan mm. seuraavia asioita: o Henkilöiden tavoitettavuus o Esimiestason johtaminen o Henkilöstön hyvinvointi o Resurssien (henkilöstö) riittävyys o Tiedonkulku (sisäisesti ja kuntalaisille) o Palvelujen yleinen saatavuus o Terveysasemien palvelut (mainittu myös koulupsykologi ja eläinlääkäri) o Kuntien erilaisia vahvuuksia ei vielä hyödynnetä riittävästi o Hallinnon hajanaisuus, johtamisen etääntyminen o Nuorison mukaantulo o Vanhusten hoito hajallaan o Yhteistyö eri tahojen välillä, mm. palvelutuotantolautakunta ja peruskunnan viranhaltijat, Oulunkaaren luottamushenkilöt ja viranhaltijat o Peruskunnan etääntyminen esim. soten budjetin seurannasta o Palvelujen laadun arviointia ei tule unohtaa (vrt. kustannusten seuranta) Yleisiä kommentteja vapaapalautteista poimittuna: o Kuntien erilaisuuden huomioiminen tärkeää o Elinkeinojen kehittämisen ei tulisi jäädä soten jalkoihin o Muutosjohtamiseen henkilöstön näkökulmasta kiinnitettävä erityistä huomiota o Hyvä nousukiito, jatkoa seurataan mielenkiinnolla o Kuntalaisten palaute on ollut pääasiassa myönteistä. Näin ollen Oulunkaari on onnistunut palvelutuotannossaan. Syrjäseutujen palvelujen järjestäminen vaatii paljon miettimistä. 11

Muuttunut selvästi huonompaan Muuttunut jonkin verran huonompaan Pysynyt ennallaan Muuttunut jonkin verran parempaan Muuttunut selvästi parempaan Palvelujen yleinen laatu 1 3 8 6 0 3,06 Palvelujen yleinen saatavuus ja saavutettavuus Palvelujen yleinen kustannustehokkuus 1 4 9 4 1 3,00 0 2 3 11 2 3,72 Johtaminen yhteistoiminta-alueella 1 4 3 9 1 3,28 Henkilöstön hyvinvointi 3 2 8 3 0 2,69 Ajantasainen tiedonkulku ja tietojen saatavuus Mahdollisuus vaikuttaa oman kunnan palvelutarjontaan 1 7 4 6 0 2,83 3 3 9 4 0 2,74 Yhteistyö kuntien välillä 0 1 4 10 4 3,89 Toiminnan ja palvelujen tuottamisen suunnitelmallisuus ja ennakointi 0 2 3 9 4 3,83 Yhteensä 10 28 51 62 12 3,23 Taulukko 7: Toiminnan vertailu Oulunkaaressa ja aiemmin kunnissa ka. 12

4.2 Johtavat viranhaltijat Jäsenkuntien johtavien viranhaltijoiden osalta vastauksia saapui yhteensä kolme (3) kappaletta. Vastausprosentiksi muodostui 30%. JOHTAVAT VIRANHALTIJAT: YHTEENVETO Kuntien johtavien viranhaltijoiden näkökulmasta toiminnan ja ohjauksen koettiin onnistuneen keskimäärin verrattain hyvin. Kehittämistä kaipasivat avoin ja läpinäkyvä toimintakulttuuri, tiedonkulku ja tietojen saatavuus sekä kuntalaispalautteen huomiointiin palveluja kehitettäessä. Johtavien viranhaltijoiden näkökulmasta yhteistyö eri toimijoiden välillä koettiin keskimäärin jokseenkin toimivaksi, tosin kaikkien eri tahojen välillä yhteistyöhön kaivattiin kehittämistä. Yleisesti palvelujen ja toiminnan koettiin pysyneen jokseenkin ennallaan verrattuna tilanteeseen Oulunkaaressa ja aiemmin kunnassa. Johtamisen yhteistoiminta-alueella, toiminnan suunnitelmallisuuden ennakoinnin sekä palvelujen yleisen kustannustehokkuuden koettiin muuttuneen jonkin verran parempaan verrattuna aiempaan. Ajantasaisen tiedonkulun ja saatavuuden puolestaan koettiin jonkin verran heikentyneen verrattuna aiempaan. 13

YHTEENVETO VASTAUKSISTA KYSYMYKSITTÄIN Vastausten tulkinta: 1 = Vaatii runsaasti kehittämistä 5 = Onnistunut/toimii hyvin 1. Toiminnan ja ohjauksen onnistumisen yleinen arviointi vuodelta 2010 Keskimäärin toiminnan ja ohjauksen koettiin onnistuneen jokseenkin hyvin (kaikkien vastausten keskiarvo 3,06/5). Kehittämistä kaivattiin avoimeen ja läpinäkyvään toimintakulttuuriin (2,67) sekä tiedonkulkuun ja tietojen saatavuuteen (2,33). Onnistuminen yhteisen tahtotilan määrittelyssä ja sen toteuttamisessa Onnistuminen avoimessa ja läpinäkyvässä toimintakulttuurissa 1 2 3 4 5 ka. 0 0 2 1 0 3,33 0 2 0 1 0 2,67 Tiedonkulku ja tietojen saatavuus 0 2 1 0 0 2,33 Onnistuminen toiminnan ja palvelutuotannon ohjauksessa Onnistuminen talouden suunnittelussa ja ohjauksessa Onnistuminen ennakoinnissa ja tulevaisuuden muutoksiin varautumisessa 0 0 2 1 0 3,33 0 0 2 1 0 3,33 0 0 2 1 0 3,33 Yhteensä 0 4 9 5 0 3,06 Taulukko 8: Toiminnan ja ohjauksen onnistumisen yleinen arviointi 2. Miten koette palvelujen ja toiminnan ohjauksen omasta näkökulmastanne onnistuneen seuraavien tekijöiden osalta? Keskimäärin toiminnan ja ohjauksen koettiin onnistuneen jokseenkin hyvin (kaikkien vastausten keskiarvo 3,11/5). Kehittämistä kaivattiin kuntalaispalautteen huomiointiin palveluja kehitettäessä (2,00). 14

Toimintaa ohjaavat suunnitelmat ja sopimukset (strategia, palvelujen järjestämissuunnitelma, järjestämissopimukset) 1 2 3 4 5 ka. 0 0 3 0 0 3 Palvelujen määrä (saatavuus ja saavutettavuus) 0 0 2 0 1 3,67 Palvelujen laatu 0 0 2 1 0 3,33 Palvelujen kustannusten hallinta 0 0 2 1 0 3,33 Seudullinen yhteistyö palvelujen tarjonnassa ja kehittämisessä Kuntalaispalautteen huomiointi palveluja kehitettäessä 0 0 2 1 0 3,33 0 3 0 0 0 2,00 Yhteensä 0 3 11 3 1 3,11 Taulukko 9: Palvelujen ja toiminnan ohjauksen onnistuminen vastaajan omasta näkökulmasta 3. Miten arvioitte yhteistyötä eri toimijoiden välillä? Yhteistyö eri toimijoiden välillä koettiin keskimäärin jokseenkin toimivaksi, tosin kaikkien eri tahojen välillä yhteistyöhön kaivattiin kehittämistä (kaikkien vastausten keskiarvo 2,83/5). Poimintoja vapaapalautteista: o Kuntayhtymän henkilöstön tavoitettavuutta tulisi parantaa. o Järjestämissopimusneuvottelut voisivat olla nykyistä vuorovaikutteisempia. 1 2 3 4 5 ka. Oulunkaaren kuntayhtymän sisäinen yhteistyö 0 1 2 0 0 2,67 Järjestämiskeskuksen ja palvelutuotannon välillä 0 1 2 0 0 2,67 Oulunkaaren kuntayhtymän ja kuntien luottamushenkilöiden välillä Oulunkaaren kuntayhtymän ja kuntien viranhaltijajohdon välillä Oulunkaaren kuntayhtymän ja alueen yksityisen ja kolmannen sektorin välillä 0 0 3 0 0 3,00 0 2 1 0 0 2,33 0 1 1 0 0 2,50 Oulunkaaren kuntayhtymän ja kuntalaisten välillä 0 1 2 0 0 2,67 Yhteensä 0 6 11 0 0 2,83 Taulukko 10: Yhteistyö eri toimijoiden välillä 15

5. Miten arvioisitte kouluarvosanalla (4-10) kuntapalvelutoimiston yleistä toimintaa vuonna 2010? Kuntapalvelutoimiston toiminta arvioitiin melko hyväksi (keskiarvo kouluarvosanalla 7,33). Poimintoja vapaapalautteista: o Kuntapalvelutoimiston resursointi on osittain koettu liian niukaksi (henkilöstömitoitus). o Ennen uusien toimintojen mukaantuloa (tytäryhtiöt), on tärkeää saada nykyiset prosessit toimimaan kunnolla. 4 5 6 7 8 9 10 ka. Yleinen arvio kuntapalvelutoimiston toiminnasta 0 0 0 2 1 0 0 7,33 Taulukko 11: Kuntapalvelutoimiston toiminnan arviointi 7. Miten arvioisitte seuraavia asioita verrattuna toimintaan Oulunkaaressa ja aiemmin kunnassa? Yleisesti palvelujen ja toiminnan koettiin pysyneen jokseenkin ennallaan verrattuna tilanteeseen Oulunkaaressa ja aiemmin kunnassa (kaikkien vastausten keskiarvo 2,96). Johtamisen yhteistoiminta-alueella (3,33), toiminnan suunnitelmallisuuden/ennakoinnin (3,33) sekä palvelujen yleisen kustannustehokkuuden (3,33) koettiin muuttuneen jonkin verran parempaan verrattuna aiempaan tilanteeseen kunnassa. Ajantasaisen tiedonkulun (2,33) puolestaan koettiin jonkin verran heikentyneen verrattuna aiempaan. Poimintoja vapaapalautteista: o Parannusta koettiin tapahtuneen maisema-mallin käyttöönotossa sekä kustannusten ja toimintojen vertailussa, erityisosaajien palvelujen saatavuudessa sekä yhtenäisissä käytännöissä kuntien välillä. o Heikennystä koettiin tapahtuneen kuntalaisten tiedonsaannissa, alueen työntekijöiden osaamisen hyödyntämisessä sekä hallinnon selkeydessä (ei esim. johtotiimiin kaikkia asioita käsittelyyn). 16

Muuttunut selvästi huonompaan Muuttunut jonkin verran huonompaan Pysynyt ennallaan Muuttunut jonkin verran parempaan Muuttunut selvästi parempaan Palvelujen yleinen laatu 0 0 3 0 0 3,00 Palvelujen yleinen saatavuus ja saavutettavuus Palvelujen yleinen kustannustehokkuus Johtaminen yhteistoimintaalueella 0 0 3 0 0 3,00 0 0 2 1 0 3,33 0 1 0 2 0 3,33 Henkilöstön hyvinvointi 0 1 2 0 0 2,67 Ajantasainen tiedonkulku ja tietojen saatavuus Mahdollisuus vaikuttaa oman kunnan palvelutarjontaan 0 2 1 0 0 2,33 0 1 2 0 0 2,67 Yhteistyö kuntien välillä 0 0 3 0 0 3,00 Toiminnan ja palvelujen tuottamisen suunnitelmallisuus ja ennakointi 0 0 2 1 0 3,33 Yhteensä 0 5 18 4 0 2,96 Taulukko 12: Toiminnan vertailu Oulunkaaressa ja aiemmin kunnissa ka. 17

4.3 Esimiehet Oulunkaaren esimiesten osalta vastauksia saapui yhteensä 21 kappaletta. Vastausprosentiksi muodostui 60%. ESIMIEHET: YHTEENVETO Esimiehet arvioivat oman työhyvinvointinsa keskimäärin varsin hyväksi (kouluarvosana 8,35). Fyysinen hyvinvointi arvioitiin hieman henkistä paremmaksi. Työhyvinvointia parantavina tekijöinä esimiehet mainitsivat mm. hyvän työyhteisön, mielenkiintoisen ja haastavan työn, mahdollisuuden kehittää ja kehittyä sekä yhteistyön muiden esimiesten kanssa. Työhyvinvointia heikentävinä tekijöinä mainittiin mm. kiire ja työkuorma, etäjohtaminen, jatkuvat uudistukset ja muutokset sekä hallinnon etääntyminen/byrokratisoituminen. Myös oman työyksikön hyvinvointi arvioitiin melko hyväksi (kouluarvosana 7,79). Oman työyksikön hyvinvointia parantavina tekijöinä mainittiin mm. hyvä työyhteisö ja ilmapiiri, henkilöstön sitoutuminen ja motivaatio, tehtäväkuvien selkeys ja osaamisen hyödyntäminen, koulutus ja kehittämispäivät sekä tiimipalaverit ja tiedonkulku. Heikentävinä tekijöinä puolestaan mainittiin mm. kiire ja työn määrä, aliresursointi ja sijaisten puute, jatkuvat muutokset ja muutosvastarinta, henkilökemiat, epäselvä johtamisjärjestelmä sekä sekavat työnkuvat ja ohjeistukset. Esimiehet arvioivat onnistuneensa omassa esimiestyössään melko hyvin (kouluarvosana 7,9). Esimiehet kokivat kaipaavansa lisätukea ja koulutusta mm. seuraaviin teemoihin: ajankäytön hallinta, talouden ja toiminnan yhteensovittaminen, lainsäädäntö- ja sopimusosaaminen, tiedonkulun parantaminen, tukipalvelut sekä yhteisten linjausten ja pelisääntöjen täsmentäminen. Kokonaisuutena toiminnan koettiin muuttuneen Oulunkaaressa jonkin verran parempaan verrattuna aiempaan tilanteeseen kunnassa. Parantuneen koettiin yhteistyö kollegojen kanssa, mahdollisuus kehittyä ja edetä, lähiesimiestyö sekä toimintatapojen yhtenäisyys. Tiedonkulun ja oman työhyvinvoinnin osalta vastauksissa oli hajontaa: osa koki tilanteen muuttuneen selkeästi parempaan, osa puolestaan huonompaan. 18

YHTEENVETO VASTAUKSISTA KYSYMYKSITTÄIN Vastausten tulkinta: 1 = Vaatii runsaasti kehittämistä 5 = Onnistunut/toimii hyvin 1. Millä palvelualueella työskentelet esimiestehtävissä? Kuvio 3: Palvelualue 2. Millä palvelualalla työskentelet esimiestehtävissä? Kuvio 4: Palveluala 19

3. Kuinka pitkä kokemus Sinulla on esimiestehtävistä? Kuvio 5: Kokemus esimiestehtävistä 4. Miten arvioisit kouluarvosanalla (4-10) omaa henkistä ja fyysistä työhyvinvointiasi vuoden 2010 aikana? Esimiehet arvioivat oman työhyvinvointinsa keskimäärin varsin hyväksi (kaikkien vastausten keskiarvo kouluarvosanalla 8,35). Fyysinen työhyvinvointi arvioitiin hieman henkistä paremmaksi. Työhyvinvointia ovat parantaneet mm.: o Hyvä työyhteisö/työilmapiiri, mukavat/motivoituneet/sitoutuneet työntekijät o Mielenkiintoinen ja haastava työ, vastuu ja vapaus työssä o Työn ja työajan hallinta o Yksikön hyvä tulos o Myönteinen suhtautuminen uudistuksiin o Asianmukaiset resurssit o Opiskelu, ammatillinen kehittyminen o Yhteistyö muiden esimiesten ja yhteistyökumppaneiden kanssa, työparityöskentely o Oman esimiehen/ylemmän johdon tuki o Osaston perustyön tekeminen o Työnohjaus o Perhe ja läheiset o Liikunta, kunnon ylläpitäminen Työhyvinvointia ovat heikentäneet mm.: o Kiire, suuri työmäärä, työajan hallinta ja rajaaminen o Sekavuus ja epäselvyys mm. tehtäväkuvassa, ohjeistuksissa o Etäjohtaminen o Perehdytyksen puute esimiestehtäviin o Ei tukea omalta esimieheltä o Jatkuvat uudistukset, muutokset 20

o Hallinnon etääntyminen, byrokratisoituminen o Tukipalveluiden riittämättömyys o Tiedonkulun puutteet o Jatkuva matkustaminen työhön liittyen o Oma kokemattomuus esimiestyöstä o Oma sairaus, fyysinen/henkinen kunto 4 5 6 7 8 9 10 ka. Oma henkinen työhyvinvointini 0 0 1 4 10 3 3 8,14 Oma fyysinen työhyvinvointini 0 1 0 1 7 7 4 8,55 Yhteensä 0 1 1 5 17 10 7 8,35 Taulukko 13: Esimiehen oma henkinen ja fyysinen hyvinvointi 8. Miten arvioisit kouluarvosanalla (4-10) oman työyksikkösi henkilöstön työhyvinvointia vuoden 2010 aikana? Oman työyksikön hyvinvointi arvioitiin melko hyväksi (kaikkien vastausten keskiarvo kouluarvosanalla 7,79). Oman työyksikön hyvinvointia ovat parantaneet mm.: o Hyvä työyhteisö ja ilmapiiri, tiimityö o Henkilöstön sitoutuminen ja motivaatio, vähäinen vaihtuvuus o Tehtäväkuvien selkeys ja osaamisen hyödyntäminen o Yhdenvertaisuus ja arvostus o Onnistumisen kokemuksen uudistuksissa o Hyvä esimiestyö o Koulutus, kehittämispäivät o Toimintojen yhtenäistäminen o Hyvät työskentelyolosuhteet ja apuvälineet o Tiimipalaverit ja tiedonkulku o Riittävät resurssit o Työaikojen tarkastelu ja hienosäätö o Työnohjaus o Moniammatillinen työtapa o Yhteiset tapahtumat ja retket Oman työyksikön hyvinvointia ovat heikentäneet mm.: o Aliresursointi, sijaisten puute o Kiire ja työn määrä o Tiedonkulun puutteet o Jatkuvat muutokset, muutosvastarinta o Henkilökemiat, ristiriidat o Epäselvyys työnkuvissa ja ohjeistuksissa o Sekava johtamisjärjestelmä o Työn fyysinen rasittavuus o Johtamisen hajanaisuus, epäselvyys, etäisyys o Huono sisäilma, ahtaat/epäkäytännölliset työtilat 21

o Työtehtävien lisääntyminen, esim. tilastoinnit o Työnohjauksen puute o Paineet tulostavoitteista 4 5 6 7 8 9 10 ka. Oman yksikön henkilöstön työhyvinvointi 0 0 1 4 11 5 0 7,95 Taulukko 14: Oman työyksikön työhyvinvonti 12. Miten arvioisit kouluarvosanalla (4-10) omaa esimiestyötäsi kokonaisuutena vuoden 2010 aikana? Esimiehet arvioivat onnistuneensa omassa esimiestyössään melko hyvin (kouluarvosana 7,9). Esimiehet kokivat onnistuneensa mm. seuraavissa asioissa ja kokonaisuuksissa: o Henkilöstöjohtaminen o Hyvän työilmapiirin/työyhteisön luominen, tiimityön kehittäminen o Muutosjohtaminen, arkijohtaminen muutoksen keskellä o Talouden hallinta omassa yksikössä o Suunnitelmallisuuden ja ennakoinnin lisääntyminen o Yhteisten käytäntöjen/pelisääntöjen luominen o Tiedotus ja palaverikäytännöt o Oma johtamisote: kuunteleminen, avoimuus, tasavertaisuus o Prosessien johtaminen o Hajanaisen toimintakentän yhtenäistäminen, kokonaisuuksien hallinta o Moniammatillisuuden kehittäminen Seuraavissa asioissa esimiehet puolestaan kokivat, että heillä on vielä kehittämistä: o Ajan hallinta o Muutosjohtaminen ja uusien käytäntöjen vieminen arkeen o Lähijohtaminen, läsnäolo o Talouden hallinta o Tiedonkulun kehittäminen o Itseohjautuvuus o Delegointi o Kehityskeskustelukäytännöt o Verkostojen luominen sisäisesti ja ulkoisesti o Vuorovaikutustaidot erityisesti haastavissa tilanteissa o Tietotekninen osaaminen, ohjelmistot 4 5 6 7 8 9 10 ka. Oman esimiestyön arvio kokonaisuutena 0 0 1 3 14 1 1 7,9 Taulukko 15: Oman esimiestyön arvio 22

15. Oletko käynyt työntekijöidesi kanssa kehityskeskusteluja vuoden 2010 aikana? Kuvio 6: Kehityskeskustelujen käyminen 16. Mihin asioihin kaipaisit tukea tai lisäkoulutusta omaan esimiestyöhösi liittyen? Esimiehet kokivat kaipaavansa lisäkoulutusta ja tukea mm. seuraavien teemojen osalta: o Ajankäytön hallinta o Talouden ja toiminnan yhteensovittaminen o Yleinen johtamisosaaminen o Kokonaisuuksien hahmottaminen kuntayhtymässä o Lainsäädäntö- ja sopimusosaaminen o Oman alueen työnjaon ja uusien työskentelymallien kehittäminen o Tukipalvelut o Prosessien hahmottaminen o Mentorin tuki kokeneelta esimieheltä o Yhteisten linjojen ja pelisääntöjen täsmentäminen o Tietotekninen osaaminen, ohjelmistot o Tiedonkulun parantaminen o Laadun kehittäminen käytännössä 18. Miten arvioisit seuraavia asioita verrattuna toimintaan Oulunkaaressa ja aiemmin kunnassa? Kokonaisuutena toiminnan koettiin muuttuneen Oulunkaaressa jonkin verran parempaan verrattuna aiempaan tilanteeseen kunnassa (kaikkien vastausten keskiarvo 3,65/5). Erityisesti koettiin parantuneen yhteistyö kollegojen kanssa (4,25), mahdollisuus kehittyä ja edetä (4,05), lähiesimiestyö (3,83) sekä yhtenäiset toimintatavat (3,81). Tiedonkulun ja oman työhyvinvoinnin osalta vastauksissa oli hajontaa: osa koki tilanteen muuttuneen selkeästi parempaan, osa puolestaan huonompaan. Vapaapalautteissa seuraavien asioiden koettiin parantuneen: o Tiedonkulku o Seudullinen yhteistyö o Yhteistyö kuntiin o Seuranta ja ennakointi, mm. talous o Asiakaspalvelu 23

o Yhtenäiset toimintatavat o Ostopalvelujen saatavuus o Johtaminen ja esimiestyö o Työhyvinvointi, mm. virkistyspäivät o Koulutus o Yhteiset resurssit, mm. hankinnat ja kehittäminen Vapaapalautteissa seuraavien asioiden puolestaan koettiin heikentyneen: o Työmäärän lisääntyminen o Kiireen lisääntyminen o Epäselvyys vastuissa ja kokonaisuuksissa, yhteisten linjausten puute o Henkilöstön hyvinvointi o Asiakastyytyväisyys o Byrokraattisuuden lisääntyminen o Toiminnan paikallisia erityispiirteitä ei huomioida riittävästi o Muutosten liian nopea vauhti o Tiedonkulku o Johtaminen sekavaa, hajallaan ja etäällä o Henkilöstöedut Arjen työhön liittyvät yhtenäiset toimintatavat Muuttunut selvästi huonompaan Muuttunut jonkin verran huonompaan Pysynyt ennallaan Muuttunut jonkin verran parempaan Muuttunut selvästi parempaan 0 4 2 9 6 3,81 Asiakastyö ja -palvelu 0 0 12 6 2 3,5 Oma työhyvinvointi 2 6 2 7 3 3,15 Työyksikön työhyvinvointi 1 3 5 9 1 3,32 Mahdollisuus kehittyä ja/tai edetä työssä 0 0 6 6 7 4,05 Tiedonkulku 3 3 2 8 3 3,26 Lähiesimiestyö 0 3 3 6 6 3,83 Yhteistyö kollegojen kanssa eri työyksiköissä ja kunnissa 1 0 0 11 8 4,25 Yhteensä 7 19 32 62 36 3,65 Taulukko 16: Toiminnan vertailu Oulunkaaressa ja aiemmin kunnissa ka. 24

4.4 Henkilöstö Oulunkaaren henkilöstön osalta vastauksia saapui yhteensä 150 kappaletta. Vastausprosentiksi muodostui 18%. HENKILÖSTÖ: YHTEENVETO Keskimäärin työhyvinvointi koettiin jokseenkin hyväksi (kouluarvosana 8,01). Fyysinen työhyvinvointi koettiin hieman paremmaksi kuin henkinen. Erityisesti henkisen työhyvinvoinnin osalta oli kuitenkin hajontaa: osa vastaajista koki oman henkisen hyvinvointinsa erittäin heikoksi, osa puolestaan erittäin hyväksi. Kuntien välillä ei ollut havaittavissa suuria eroja työhyvinvoinnin kokemisessa. Henkinen hyvinvointi arvioitiin parhaimmaksi Vaalassa ja heikoimmaksi Iissä. Fyysisen hyvinvoinnin osalta vastaajat arvioivat sen parhaimmaksi seudullisesti työskentelevillä ja heikoimmaksi Iissä. Myöskään palvelualojen välillä ei ollut havaittavissa suuria eroja työhyvinvoinnin kokemisessa. Henkinen työhyvinvointi arvioitiin parhaimmaksi useilla palvelualoilla työskentelevien keskuudessa ja heikoimmaksi perhepalveluissa. Fyysinen hyvinvointi puolestaan koettiin parhaaksi useilla palvelualoilla työskentelevien henkilöiden joukossa ja heikoimpana terveyspalveluissa. Henkilöstön työhyvinvointia parantavina tekijöinä mainittiin mm. hyvä työyhteisö ja mukavat työkaverit, mielekäs työ ja uudet haasteet, hyvä esimies, oma myönteinen asenne, sportti-passi, mukavat asiakkaat sekä mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön. Työhyvinvointia heikentävinä tekijöinä puolestaan mainittiin mm. kiire ja ylikuormitus, fyysisesti raskas työ, tiedonkulun puutteet, jatkuva muutos ja epävarmuus, yhtenäisten käytäntöjen puute, kehno johtaminen sekä tunne eriarvoisuudesta ja siitä ettei henkilöstöä kuulla. Oman työyksikön hyvinvointi arvioitiin jokseenkin hyväksi (kouluarvosana 7,26). Oman työyksikön työhyvinvoinnissa oli havaittavissa verrattain pieniä eroja palvelualueiden välillä. Parhaaksi oman työyksikkön hyvinvointi arvioitiin Vaalassa ja heikoimmaksi Iissä. Palvelualojen välillä puolestaan oman työyksikön hyvinvointi arvioitiin parhaaksi useilla palvelualoilla työskentelevien henkilöiden keskuudessa ja heikoimmaksi vanhuspalveluissa. Oman lähiesimiehen toiminta arvioitiin keskimäärin jokseenkin hyväksi (kouluarvosana 7,69). Toisaalta vastauksissa oli runsaasti myös hajontaa: osa vastaajista arvioi oman lähiesimiehensä onnistuneen tehtävissään erittäin heikosti, osa taas erittäin hyvin. Oman lähiesimiehen toiminnan arvioinnissa vastausten erot olivat melko vähäisiä sekä palvelualueiden että -alojen välillä. Jatkuu seuraavalla sivulla 25

HENKILÖSTÖ: YHTEENVETO JATKUU Yleisesti arvioiden toiminnan koettiin pysyneen ennallaan tai hieman heikentyneen verrattuna Oulunkaareen ja tilanteeseen aiemmin kunnassa. Parhaimmiksi arvioitiin yhteistyön kollegojen kanssa sekä mahdollisuus kehittyä ja edetä. Muutosta heikompaan suuntaan koettiin tapahtuneen oman työyksikön hyvinvoinnissa, yhtenäisissä toimintatavoissa sekä omassa työhyvinvoinnissa. Kaikissa vastauksissa oli runsaasti hajontaa: osa vastaajista koki asioiden muuttuneen selkeästi parempaan, osa puolestaan huonompaan. Palvelualueita tarkastellessa kaikkien käsiteltyjen kokonaisuuksien osalta tyytyväisimpiä olivat useilla palvelualueilla työskentelevät henkilöt. Puolestaan muutoksen kokemista heikompaan suuntaan tuotiin esiin Pudasjärvellä. Palvelualoja arvioitaessa tyytyväisimpiä olivat useilla palvelualoilla työskentelevät henkilöt. Muutoksen kokemisessa heikoimpia arvosanoja annettiin puolestaan vanhuspalveluissa. YHTEENVETO VASTAUKSISTA KYSYMYKSITTÄIN Vastausten tulkinta: 1 = Vaatii runsaasti kehittämistä 5 = Onnistunut/toimii hyvin 1. Millä palvelualueella työskentelet? Kuvio 7: Palvelualue 26

2. Millä palvelualalla työskentelet? Kuvio 8: Palveluala 4. Kuinka pitkä työhistoria Sinulla on vastaavista tehtävistä Iin, Pudasjärven, Utajärven tai Vaalan kunnissa? Kuvio 9: Työkokemus vastaavista tehtävistä 5. Miten arvioisit kouluarvosanalla (4-10) omaa henkistä ja fyysistä työhyvinvointiasi vuoden 2010 aikana? Keskimäärin työhyvinvointi koettiin jokseenkin hyväksi (keskiarvo kouluarvosanalla 8,01). Fyysinen työhyvinvointi (8,33) koettiin hieman paremmaksi kuin henkinen (7,68). Erityisesti henkisen työhyvinvoinnin osalta oli kuitenkin hajontaa: osa vastaajista koki oman henkisen hyvinvointinsa erittäin heikoksi, osa puolestaan erittäin hyväksi. Kuntien välillä ei ollut havaittavissa suuria eroja työhyvinvoinnin kokemisessa. Henkinen työhyvinvointi arvioitiin parhaimmaksi Vaalassa (8,41) ja heikoimmaksi Iissä (7,54). Fyysisen työhyvinvoinnin osalta vastaajat arvioivat sen parhaimmaksi seudullisesti työskentelevillä (8,90) ja heikoimmaksi Iissä (8,13). 27

Myöskään palvelualojen välillä ei ollut havaittavissa suuria eroja työhyvinvoinnin kokemisessa. Henkinen työhyvinvointi arvioitiin parhaimmaksi useilla palvelualoilla työskentelevien keskuudessa (8,20) ja heikoimmaksi perhepalveluissa (7,51). Fyysinen hyvinvointi puolestaan koettiin parhaaksi useilla palvelualoilla työskentelevien henkilöiden joukossa (9,00) ja heikoimpana terveyspalveluissa (8,25). Omaa työhyvinvointia olivat parantaneet mm. seuraavat asiat: o Hyvä työyhteisö ja mukavat työkaverit o Mielekäs työ, työtehtävien selkeytyminen, uudet haasteet työssä o Hyvä esimiestyö o Onnistumiset o Oma myönteinen asenne o Liikunta, kuntoutus, sportti-passi o Joustavuus ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön (esim. työaikaan) o Avoimuuden parantuminen o Opiskelu o Mukavat asiakkaat o Työn ergonomian parantuminen o Positiivinen palaute asiakkailta, työkavereilta ja esimieheltä o Seudullinen yhteistyö o Työnohjaus o Palkkauksen oikeudenmukaistaminen o Resursoinnin paraneminen o Lomat, vapaa-aika, harrastukset o Läheiset, perhe Omaa työhyvinvointia olivat puolestaan heikentäneet mm. seuraavat asiat: o Kiire, ylikuormitus o Fyysisesti raskas työ o Tiedonkulun puutteet o Jatkuva muutos, epävarmuus o Eriarvoisuus, esim. työaika, työvuorot, palkkaus o Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön vähäiset o Yhtenäisten käytäntöjen puute o Heikko johtaminen, esimiestyön puutteet, esimiehen toimintatapaan/persoonaan liittyvät asiat o Työaikaan liittyvät asiat o Huono työilmapiiri, ristiriidat o Motivaation puutteet, epäselvät tavoitteet, työn tarkoituksettomuus o Hierarkkisuuden lisääntyminen, päätöksenteon ja johtamisen etääntyminen o Työtilat, ergonomia, sisäilmaongelmat o Arvostuksen puute, tunne ettei kuulla o Kollegiaalisen tuen puute o Suunnittelemattomuus ja ennakoinnin puute o Työhön liittyvä matkustus o Omat sairaudet, fyysinen kunto, muut henkilökohtaiset syyt 4 5 6 7 8 9 10 ka. Oma henkinen työhyvinvointi 4 7 18 15 56 45 2 7,68 Oma fyysinen työhyvinvointi 0 2 5 21 44 64 11 8,33 Yhteensä 4 9 23 36 100 109 13 8,01 Taulukko 17: Oma henkinen ja fyysinen työhyvinvointi 28

Vastaajien määrä Henkinen työhyvinvointi (kouluarvosana 4-10) Fyysinen työhyvinvointi (kouluarvosana 4-10) Ii 54 7,54 8,13 Pudasjärvi 49 7,55 8,39 Utajärvi 18 8,00 8,33 Vaala 17 8,41 8,47 Työskentelee seudullisesti 10 8,10 8,90 Taulukko 18: Oma henkinen ja fyysinen työhyvinvointi palvelualueittain (Värien selitys: vihreä = osa-alueen paras arvio, punainen = osa-alueen heikoin arvio) Vastaajien määrä Henkinen työhyvinvointi (kouluarvosana 4-10) Fyysinen työhyvinvointi (kouluarvosana 4-10) Perhepalvelut 39 7,51 8,34 Terveyspalvelut 61 7,69 8,25 Vanhuspalvelut 36 8,03 8,33 Työskentelee useilla palvelualoilla 5 8,2 9 Taulukko 19: Oma henkinen ja fyysinen työhyvinvointi palvelualoittain (Värien selitys: vihreä = osa-alueen paras arvio, punainen = osa-alueen heikoin arvio) 9. Miten arvioisit kouluarvosanalla (4-10) oman työyksikkösi henkilöstön työhyvinvointia vuoden 2010 aikana? Oman työyksikön hyvinvointi arvioitiin jokseenkin hyväksi (kaikkien vastausten keskiarvo kouluarvosanalla 7,26). Oman työyksikön työhyvinvoinnissa oli havaittavissa verrattain pieniä eroja palvelualueiden välillä. Parhaaksi oman työyksikkönsä hyvinvointi arvioitiin Vaalassa (8,06) ja heikoimmaksi Iissä (6,98). Palvelualojen välillä puolestaan oman työyksikön hyvinvointi arvioitiin parhaaksi useilla palvelualoilla työskentelevien henkilöiden keskuudessa (7,8) ja heikoimmaksi vanhuspalveluissa (6,92). Oman työyksikön hyvinvointiin olivat positiivisesti vaikuttaneet mm. seuraavat asiat: o Hyvä yhteishenki, avoimuus, mukavat työkaverit, yhteinen työnilo, onnistumiset o Henkilökunnan sitoutuminen ja motivaatio, koulutettu henkilöstö o Esimiestyö, esimiehen vaihtuminen o Joustavuus, mahdollisuus vaikuttaa o Tehtäväkuvien ja vastuiden selkeyttäminen o Työn monipuolisuus ja vaihtelevuus o Positiivinen asenne, yhteinen huumori o Virkistyspäivät, tytky-toiminta, sportti-passi o Arvostava ilmapiiri, tasavertaisuus 29

o Hyvät työtilat, ergonomia o Tiedonkulun paraneminen o Yhteiset pelisäännöt ja niiden noudattaminen o Työparityöskentely, tiimityö o Koulutus o Positiivinen palaute mm. asiakkailta ja omaisilta o Työnohjaus o Työkierto o Moniammatillisuuden huomioiminen o Mahdollisuus käyttää sijaisia Oman työyksikön hyvinvointiin ovat heikentävästi vaikuttaneet mm. seuraavat asiat: o Kiire, ylikuormitus, sijaisten puute o Työn fyysinen raskaus o Huono työilmapiiri, ristiriidat o Johtaminen ja lähiesimiestyö, etäjohtaminen o Tiedonkulun puutteet o Jatkuva muutos, nopeat ja ennakoimattomat muutokset o Epäselvyys ja epävarmuus monista asioista, epävarmuus tulevaisuudesta o Yhteisten pelisääntöjen puute o Työaikaan liittyvät asiat, epätasa-arvoisuuden kokemukset o Kollegiaalisen tuen ja verkostojen puute o Arvostuksen puute, ei kuulla henkilöstöä o Huonot työtilat, ergonomia, sisäilma-asiat o Joustamattomuus, ei mahdollisuutta vaikuttaa o Palkkaukseen liittyvät asiat 4 5 6 7 8 9 10 ka. Oman yksikön henkilöstön työhyvinvointi 2 12 26 36 45 21 2 7,26 Taulukko 20: Oman työyksikön hyvinvointi Vastaajien määrä Keskiarvo (kouluarvosana 4-10) Ii 53 6,98 Pudasjärvi 48 7,12 Utajärvi 18 7,39 Vaala 18 8,06 Työskentelee useilla palvelualueilla/seudullisesti 10 7,90 Taulukko 21: Oman työyksikön hyvinvointi palvelualueittain (Värien selitys: vihreä = osa-alueen paras arvio, punainen = osa-alueen heikoin arvio) 30

Vastaajien määrä Keskiarvo (kouluarvosana 4-10) Perhepalvelut 39 7,31 Terveyspalvelut 59 7,39 Vanhuspalvelut 37 6,92 Työskentelee useilla palvelualoilla 5 7,8 Taulukko 22: Oman työyksikön hyvinvointi palvelualoittain (Värien selitys: vihreä = osa-alueen paras arvio, punainen = osa-alueen heikoin arvio) 13. Miten arvioisit kouluarvosanalla (4-10) oman lähiesimiehesi toimintaa kokonaisuutena vuoden 2010 aikana? Oman lähiesimiehen toiminta arvioitiin keskimäärin jokseenkin hyväksi (kaikkien vastausten keskiarvo kouluarvosanalla 7,69). Toisaalta vastauksissa oli runsaasti myös hajontaa: osa vastaajista arvioi oman lähiesimiehensä onnistuneen tehtävissään erittäin heikosti, osa taas erittäin hyvin. Oman lähiesimiehen toiminnan arvioinnissa vastausten erot olivat melko vähäisiä sekä palvelualueiden että palvelualojen välillä. Palvelualueista lähiesimiehen toiminta arvioitiin parhaimmaksi seudullisten työntekijöiden keskuudessa (8,1) ja heikoimmaksi Iissä (7,37). Palvelualoista esimiehen toimintaan oltiin tyytyväisimpiä terveyspalveluissa (8,03) ja vähiten tyytyväisiä perhepalveluissa (7,14). Esimiesten koettiin onnistuneen erityisesti seuraavissa asioissa: o Esimies kuuntelee ja huomioi työntekijät, on tasavertainen kaikille o On läsnä arjessa, hyvin tavoitettavissa o Luo omalla toiminnallaan hyvää työilmapiiriä, toimii esimerkillisesti o Tiedonkulku on parantunut o Asiantunteva, monialainen osaaja o Jämäkkä o Hyvät vuorovaikutustaidot, antaa palautetta o Hyvä taloudenhallinta o Tukee kehittämistä ja kouluttautumista o Pitää työyhteisön puolia o Positiivinen asenne o Antaa vastuuta o Selkeyttänyt työnkuvia ja työn tekemisen tapaa sekä vastuita o Tuki jatkuvassa muutoksessa o Tarttuu asioihin, pyörittää hyvin arkea, tehokkuus Seuraaviin asioihin toivottiin esimiestyön osalta kehittämistä: o Enemmän läsnä ja paremmin tavoitettavissa o Tasapuolisuus kaikkia kohtaan, esim. työtehtävien jakaminen, työvuorot, lomat o Muutoksen johtaminen o Henkilöstön kuuntelu, inhimillisyys o Tiedottaminen, kokouskäytännöt o Huonoon työilmapiiriin, ongelmiin ja ristiriitoihin puuttuminen rohkeammin o Jämäkkyys esimiestyössä ja päätöksenteossa o Yhteisen linjan ja pelisääntöjen luominen/ylläpitäminen, sovituista asioista kiinni pitäminen 31

o Vähentää kiirettä ja kiireen tuntua omassa työssään ja työyhteisössä o Palautteen antaminen, vuorovaikutustaidot o Henkilöstön arvostaminen, vastuun antaminen, luottaminen o Tehtävien delegointi o Kehityskeskustelujen systemaattinen organisointi 4 5 6 7 8 9 10 ka. Oman lähiesimiehen toiminta kokonaisuutena 3 17 12 18 43 38 11 7,69 Taulukko 23: Oman lähiesimiehen toiminnan arviointi Vastaajien määrä Keskiarvo (kouluarvosana 4-10) Ii 52 7,37 Pudasjärvi 49 7,63 Utajärvi 18 8,06 Vaala 16 8,25 Työskentelee useilla palvelualueilla/seudullisesti 10 8,1 Taulukko 24: Oman lähiesimiehen toiminnan arviointi palvelualueittain (Värien selitys: vihreä = osa-alueen paras arvio, punainen = osa-alueen heikoin arvio) Vastaajien määrä Keskiarvo (kouluarvosana 4-10) Perhepalvelut 37 7,14 Terveyspalvelut 60 8,03 Vanhuspalvelut 36 7,56 Työskentelen useilla palvelualoilla 5 7,8 Taulukko 25: Oman lähiesimiehen toiminnan arviointi palvelualoittain (Värien selitys: vihreä = osa-alueen paras arvio, punainen = osa-alueen heikoin arvio) 32

16. Oletko käynyt esimiehesi kanssa kehityskeskustelua vuoden 2010 aikana? Kuvio 10: Kehityskeskustelujen käyminen 18. Miten arvioisit seuraavia asioita verrattuna toimintaan Oulunkaaressa ja aiemmin kunnassa? Yleisesti arvioiden toiminnan koettiin pysyneen ennallaan tai hieman heikentyneen verrattuna Oulunkaarta ja tilannetta aiemmin kunnassa (kaikkien vastausten keskiarvo 2,87/5). Parhaimmiksi arvioitiin yhteistyön kollegojen kanssa (3,27) sekä mahdollisuus kehittyä ja edetä (3,11). Muutosta heikompaan suuntaan koettiin tapahtuneen oman työyksikön hyvinvoinnissa (2,59) yhtenäisissä toimintatavoissa (2,77) sekä omassa työhyvinvoinnissa (2,77). Kaikissa vastauksissa oli runsaasti hajontaa: osa vastaajista koki asioiden muuttuneen selkeästi parempaan, osa puolestaan huonompaan. Muutoksen kokemisesta eri palvelualueiden välillä voidaan todeta seuraavaa: o Tyytyväisimpiä olivat useilla palvelualueilla työskentelevät henkilöt. o Muutoksen kokemista heikompaan suuntaan tuotiin esiin Pudasjärvellä. Muutoksen kokemisesta palvelualojen välillä voidaan puolestaan tehdä seuraavia havaintoja: o Tyytyväisimpiä olivat useilla palvelualoilla työskentelevät henkilöt (tosin vastaajien määrä vain 5 hlö). o Muutoksen kokemisessa heikoimpia arvosanoja annettiin vanhuspalveluissa. Vapaapalautteissa oli kommentoitu mm. seuraavien asioiden muuttuneen parempaan Oulunkaaren toiminnan aikana: o Esimiestyö, esimiehen vaihtuminen o Yhteinen halu kehittää asioita ja toimintatapoja o Uudet tietojärjestelmät o Seudullinen yhteistyö, kuntien välinen yhteistyö, yksiköiden välinen yhteistyö o Työilmapiiri yksiköissä o Tiedonkulku, uudet internet-sivut o Työhyvinvointi, sportti-passi, yhteiset virkistyspäivät o Tukipalvelut, mm. tietohallinto o Asiakastyö mennyt lähemmäksi arkea o Henkilöstöetuudet o Puhelinliikenne, ajanvaraus o Mahdollisuus kehittyä työssä o Koulutusmahdollisuudet o Yhteiset virkistyspäivät o Yhtenäiset toimintatavat o Joustavuus ja työkiertomahdollisuudet o Työturvallisuusasiat o Huomion kiinnittäminen työolosuhteisiin 33

Vapaapalautteissa mm. seuraavien asioiden koettiin heikentyneen Oulunkaaren toiminnan aikana: o Tiedonkulku o Johdon ja hallinnon etääntyminen, etäjohtaminen, byrokratisoituminen o Henkilöstön hyvinvointi, tunne ettei työntekijöitä kuulla, arvostuksen puute o Kuntien välinen vertailu ja kilpailu, liika yhtenäistäminen kuntien välillä o Sekavuus ja jatkuva muutos o Yhteistyön toimimattomuus kollegojen välillä, myös seudullisesti o Tukipalvelut: esim. tietohallinto ja laskutus o Eriarvoinen työaika o Sijaisten saatavuus o Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja työyksikköön o Määrärahojen väheneminen o Työmäärän kasvu o Koulutuksiin pääsy heikentynyt o Osa palveluista, mm. lääkäripäivystys Muuttunut selvästi huonompaan Muuttunut jonkin verran huonompaan Pysynyt ennallaan Muuttunut jonkin verran parempaan Muuttunut selvästi parempaan ka. Arjen työhön liittyvät yhtenäiset toimintatavat 23 34 46 26 11 2,77 Asiakastyö ja -palvelu 12 31 70 20 8 2,87 Oma työhyvinvointi 19 41 47 19 14 2,77 Työyksikön työhyvinvointi 25 44 39 20 9 2,59 Mahdollisuus kehittyä ja/tai edetä työssä 12 19 65 30 14 3,11 Tiedonkulku 34 38 35 24 11 2,58 Lähiesimiestyö 20 25 50 22 21 2,99 Yhteistyö kollegojen kanssa eri työyksiköissä ja kunnissa 8 16 59 35 17 3,27 Yhteensä 153 248 411 196 105 2,87 Taulukko 26: Muutoksen kokeminen Oulunkaaressa verrattuna aiempaan tilanteeseen kunnissa 34