Miten suomalaista hallintoa pitäisi jatkossa kehittää? Arto Haveri Alue- ja paikallishallintopäivät Tampereen yliopisto 17.8.2016
Missä olemme? Julkisen hallinnon kehitysvaiheet Nykyiseen uskomusjärjestelmään liittyviä kehityssuuntia Verkostojen kauden kaksi päähaastetta Osallistavaan hallintoon Toimivaan monitasohallintoon
Hallinto muuttuu toimintaympäristön mukana vallitsevan hallintoideologian/uskomusjärjestelmän kehystämänä Uskomusjärjestelmä voi kumulatiivisesti vahvistaa itseään kunnes dysfunktiot ovat riittävän näkyviä haastamaan sen perusolettamuksia Selittää osaltaan hallinnon uudistusten heiluriliikettä
Viisi julkisen hallinnon kehitysvaihetta (Nyholm ym. Julkaistavana, Art House) 1. Oman kansallisen hallinnon alkeiden rakentamisen kausi 1809 1917 2. Hallinto- ja oikeusvaltion kausi 1918 1955 3. Hyvinvointivaltion kausi 1960 4. Uuden julkisen johtamisen (managerialismin) kausi 1990 5. New Public Governance (verkostojen kausi) n. 2005
Nykyiseen uskomusjärjestelmään liittyviä kehityssuuntia 1/2 Perustehtävässä muutos vakauden ja pysyvyyden vaalijasta kasvun ja kestävän kehityksen edistäjäksi Hallinnon ja kansalaisen välisessä suhteessa muutos alamaisuudesta asiakkuuteen, kumppanuuteen ja yhteistoiminnallisuuteen Citizen as co-producers, co-creators, codesigners
Nykyiseen uskomusjärjestelmään liittyviä kehityssuuntia 2/2 Hallinnon rakenteissa, organisaatioissa ja virkamiehistön asemassa siirtymä eriytyvästä kehityksestä holistisuuden ja strategisuuden pyrkimyksiin Hallinnon sisäisistä rakenteista ja prosesseista huomio yhteistyöhön ja kumppanuuksiin Asioinnissa ja viestinnässä paikattomuus ja välineiden moninaisuus
Verkostojen kauden kaksi päähaastetta Legitimiteetti/osallisuus Kokonaisuus ja koordinaatio monimutkaisuuden keskellä
Osallistavaan ja avoimeen hallintoon Miksi? Legitimiteetti on suomen hallinnolle keskeinen strateginen kysymys Osallisuus on olennaista sekä demokratian ja vakauden että tehokkuuden ja kasvun näkökulmasta Osallistava (inklusiivinen) hallinto, rakentaa sekä panos- että tulospuolen legitimiteettiä
Luottamus legitimiteetin keskiössä Luottamuksen merkitys näkyy erilaisissa kansainvälisissä vertailuissa, joissa hyvä sijoittuminen näkyy yleensä luottamukseen (sosiaaliseen pääomaan) kytkeytyvänä Toisaalta luottamus näyttäisi olevan vähentymässä Luottamus on kaksisuuntaista, jos hallinto ei luota kansalaisiin, kansalaisten on vaikea luottaa hallintoon
Osallistavaan hallintoon Miten? Avoimuus, läpinäkyvyys ja monikanavaisuus (esim. sosiaalinen media) Tieto ja sen saanti politiikkojen ja toimenpiteiden vaikutuksista (avoin data, tiedolla johtaminen) Mahdollisuus vaikuttavaan osallisuuteen (kuten yhteistuotanto, osallistava budjetointi, yhteissuunnittelu) Kokeilukulttuuri
Toimivaan monitasohallintaan Miksi? Tavoitteena hallinnon integraatio, koordinaatio; hallinnan kokonaisuus (whole-of-government) Monitasohallinta on tapa organisoida julkinen valta alhaalta ylöspäin ja siten että kansalaiset hoitavat itse asioita alueidensa olosuhteet ja tarpeet huomioiden Asioista pitää päättää mahdollisimman lähellä ihmistä niiden luonteen ja vaikutusten näkökulmasta oikealla alueella Monitasohallinnassa sekä vertikaalinen että horisontaalinen ulottuvuus Vahva asukkaiden itsehallintoon perustuva maakunta- ja kuntahallinto tukee sopeutumiskykyä ja joustavuutta
Toimivaan monitasohallintoon Miten? Yksityiskohtaisesta ohjauksesta sosiaalisten järjestelmien ymmärtämiseen Valtion keskushallinto ei ole hierarkkisen päätöksenteon ylin taso, vaan meta-hallitsija, joka tuottaa tuloksensa yhdessä monitasohallinnon toimijoiden kanssa Strategisuuden lisääminen hallinnossa Toimivallan, työnjaon ja yhteistyömekanismien jatkuva monitorointi ja kehittäminen horisontaalisesti ja vertikaalisesti
Kiitos mielenkiinnosta