1 Uusi hankintalainsäädäntö voimaan 1.1.2017 Tasavallan presidentti vahvisti 29.12.2016 uudet julkisia hankintamenettelyjä koskevat lait. Uusi hankintalainsäädäntö tuli voimaan vuoden 2017 alusta lukien ja sitä sovelletaan hankintoihin, jotka on aloitettu (= hankinnasta on ilmoitettu) 1.1.2017 jälkeen. Lainsäädäntö perustuu EU:n julkisia hankintoja koskeviin direktiiveihin. Hankintalainsäädännön uudistus on mittava kokonaisuus, joka toteutui rakennusalan kannalta kohtalaisen hyvin. Lain valmisteluvaiheessa saatiin karsittua pahimmat kompastuskivet. Ohessa käydään tiivistetysti läpi rakennusalan kannalta keskeisimmät muutokset, jotka julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annettu laki (1397/2016) tuo mukanaan. Esitetyt muutokset koskevat EU-kynnysarvon ylittäviä hankintoja, ellei asiayhteydessä toisin mainita. EU-kynnysarvo tavara- ja palveluhankinnoissa on 209 000 euroa ja rakennusurakoissa 5 225 000 euroa. Muutoksia kansallisiin kynnysarvoihin Uuden lainsäädännön myötä tavaroiden ja palveluiden hankintojen kansallinen kynnysarvo nousi 60 000 euroon aiemmasta 30 000 eurosta. Rakennusurakoiden kansallinen kynnysarvo säilyi nykyisessä 150 000 eurossa. Käyttöoikeussopimusten uusi kansallinen kynnysarvo on 500 000 euroa. Kynnysarvojen korotusten myötä hankintasääntelyn ulkopuolelle jäävien pienhankintojen määrä tulee lisääntymään. Kansallisten hankintojen menettelysäännökset uusiutuivat kokonaan Kansallisissa hankintamenettelyissä menettelysääntelyn määrää karsittiin olennaisesti. Jatkossa kansallisen kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa hankintayksikkö voi itse joustavasti määritellä, miten tarjouskilpailu toteutetaan. Halutessaan hankintayksikkö voi jopa luoda omanlaisiaan menettelyjä, esimerkiksi neuvottelumenettelyjä väljempiä neuvotteluja sisältäviä menettelyjä tai toimittajarekisteriin perustuvia järjestelmiä. Hankintayksikön on kuvattava käyttämänsä menettely hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Kuvaus tulee esittää siten, että ehdokkaat ja tarjoajat pystyvät sen perusteella ennakoimaan käytetyn menettelyn luonnetta ja kulkua sekä tietävät oman roolinsa menettelyssä.
2 Kansallisten hankintojen kilpailuttamisessa tulee kuitenkin noudattaa hankintalainsäädännön yleisiä oikeusperiaatteita, kuten avoimuutta, tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua sekä suhteellisuutta. Lisäksi hankintalaissa on yleisiä sääntöjä mm. kansallisten hankintojen ilmoittamisesta, tarjouspyynnöstä, tarjousten vertailusta sekä tarjousten valinnasta. Ehdokkaiden ja tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle ja soveltuvuutta koskevien vaatimusten asettamisessa hankintayksikkö voi niin halutessaan noudattaa EU-hankintoja koskevia säännöksiä (lain 80-86 :t). Markkinakartoituksesta suositus Ennen hankintamenettelyn aloittamista hankintayksikkö voi tehdä markkinakartoituksen hankinnan valmistelua varten ja antaa tietoa toimittajille tulevaa hankintaa koskevista suunnitelmistaan ja vaatimuksistaan. Lakiin otetulla suosituksella halutaan parantaa hankintavalmistelun laatua. Tarjouspyyntö oltavilla saatavilla jo hankintailmoitusta julkaistaessa Hankintayksikön on asetettava tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet sekä muut hankinta-asiakirjat ilmaiseksi, rajoituksetta, suoraan ja kokonaan kaikkien saataville sähköisessä muodossa. Hankinta-asiakirjat on asetettava saataville siitä päivästä, jona hankintailmoitus on julkaistu. Ilmoituksessa on mainittava internetosoite, jossa tarjouspyyntö ja muut hankinta-asiakirjat ovat saatavilla sähköisessä muodossa. Muutoksia hankintamenettelyihin Hankintamenettelyihin (avoin menettely, rajoitettu menettely, neuvottelumenettelyt) tuli useita muutoksia lakimuutoksen myötä. Uudistuksen myötä mm. neuvottelumenettelyjen käyttöala on laajempi ja joustavampi ja menettelyn kulusta on laissa säännelty aiempaa tarkemmin. Uuden sääntelyn mukaan tarjousperusteisen neuvottelumenettelyn ja kilpailullisen neuvottelumenettelyn käyttöedellytykset ovat täysin samat. Innovaatiokumppanuus on täysin uusi hankintamenettely. Hankintayksikkö voi valita innovaatio-kumppanuuden, jos hankintayksikön tarvetta ei voida täyttää hankkimalla markkinoilla jo saatavilla olevia tavanomaisia tavaroita, palveluja tai rakennusurakoita. Tarjouskilpailun määräaikoja on lyhennetty kaikissa menettelyissä. Tarjoajien poissuljentaperusteita lisätty - rikosrekisteriote osaksi poissuljenta-arviointia Hankintalakiuudistus tiukensi tarjoajien soveltuvuusvaatimuksia tuoden mukanaan mm. uusia tarjoajiin kohdistuvia poissuljentaperusteita.
3 Pakollisiin poissuljentaperusteisiin lisättiin uusina perusteina mm. useita rikoslain 47 luvun tarkoittamia työrikoksia, kuten työturvallisuusrikos, työaikasuojelurikos ja työsyrjintä. On huomattava, että pakollisten poissuljentaperusteiden tarkistamisessa käytetään jatkossa erityistä rikosrekisteriotetta, jonka voittanut tarjoaja toimittaa hankintayksikölle tämän pyynnöstä. Rikosrekisterilakia on muutettu siten, että ehdokkaan tai tarjoajan johto- tai vastuuhenkilöä koskeva ote rikosrekisteristä voidaan luovuttaa hankintayksikölle käytettäväksi sen arvioimiseksi, koskeeko ehdokasta tai tarjoajaa laissa tarkoitettu pakollinen poissulkemisperuste. Edellä mainituissa rikoslain 47 luvun työrikoksissa edellytetään vankeusrangaistuksen olemassaoloa, tuomittu yhteisösakko ei näissä tilanteissa johda pakolliseen poissuljentaan. Nähtäväksi jää kuinka laajasta henkilöpiiristä hankintayksiköt tulevat rikosrekisteriotteita pyytämään. Hankintalainsäädäntöä valmistelleen työryhmän mietinnössä on todettu, että hankintayksikkö voisi lähtökohtaisesti luottaa tarjoajan antamaan selvitykseen lainkohdan osalta relevantista henkilöpiiristä, jonka osalta rikosrekisterimerkinnät selvitettäisiin. Jos ko. henkilöpiiri ei ilmene tarjouspyyntöasiakirjoista, asiaa kannattaa tiedustella hankintayksiköltä jo tarjouslaskenta-aikana. Ks. myös Oikeusrekisterikeskuksen tiedote (3.1.2017): Oikeusrekisterikeskus luovuttaa rikosrekisteriotteita hankintamenettelyä varten (http://www.oikeusrekisterikeskus.fi/fi/index/tiedotteet/2017/01/oikeusrekisterikesk usluovuttaarikosrekisteriotteitahankintamenettelyavarten.html). Harkinnanvaraisiin poissuljentaperusteisiin lisättiin uusina perusteina mm. ympäristövelvoitteiden, sosiaalisten velvoitteiden ja työoikeudellisten velvoitteiden rikkominen sekä osallisuus kilpailua rajoittavaan sopimukseen (esimerkiksi kartelli). Tarjoajien soveltuvuuden alustavana näyttönä on EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa käytettävä yhteistä eurooppalaista hankinta-asiakirjaa (ESPD). Hankintabyrokratian vähentämiseksi soveltuvuusvaatimusten ja poissulkemisperusteiden täyttyminen tai täyttymättä jättäminen tulee varsinaisella asiakirjaselvityksellä tarkistaa ainoastaan tarjouskilpailun voittaneelta tarjoajalta. Tarjoaja voi kuitenkin esittää näyttöä luotettavuudestaan siitä huolimatta, että sitä rasittaa pakollinen tai harkinnanvarainen poissulkemisperuste (Self Cleaning). Jos hankintayksikkö katsoo näytön ja luotettavuuden riittäväksi, se ei saa sulkea kyseistä tarjoajaa pois tarjouskilpailusta. Hankintayksikön on vaadittava alihankkijan vaihtamista, jos alihankkijan osalta on käsillä pakollinen poissulkemisperuste tai se voi vaatia vaihtoa, jos kyse on harkinnanvaraisesta poissulkemisperusteesta.
4 Pk-yritysten asemaa hankinnoissa pyritään parantamaan Hankintalainsäädäntöuudistuksen tarkoituksena on ollut parantaa etenkin pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisiin hankintoihin. Uudistunut sääntely tarjoaakin entistä enemmän mahdollisuuksia tarjota vain osasta kokonaisuutta. Tähän liittyen hankintayksikkö velvoitetaan perustelemaan päätös olla jakamatta hankintaa pienempiin osiin. Jakamatta jättämisestä ei kuitenkaan voi valittaa. Lisäksi pääsäännön mukaan tarjoajilta vaadittava vuotuinen vähimmäisliikevaihto saa olla enintään kaksi kertaa hankintasopimuksen ennakoidun arvon suuruinen. Halvimman hinnan käyttö ainoana vertailuperusteena perusteltava Jos hankintayksikkö käyttää muissa kuin tavarahankinnoissa kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena ainoastaan halvinta hintaa, sen on esitettävä tätä koskevat perustelut hankinta-asiakirjoissa, hankintapäätöksessä taikka hankintamenettelyä koskevassa erillisessä kertomuksessa. Tavoitteena on tuoda laadun huomioiminen korostuneemmin esille pelkän hinnan sijasta. Perusteluista ei voi valittaa. Lisäksi hankintayksiköille asetetaan velvoite selvittää poikkeuksellisen alhaisen tarjoushinnan taustat. Liikesalaisuuksien suoja hankintamenettelyssä paranee Tarjouskilpailuun osallistuneella ei ole jatkossa ns. julkisuuslain mukaista oikeutta toisen ehdokkaan liike- ja ammattisalaisuuksia koskeviin tietoihin riippumatta siitä, onko tietoja hyödynnetty tai käytetty tarjousvertailussa. Sen sijaan vertailussa käytetystä kokonaishinnasta tarjouskilpailun osapuolilla on aina oikeus saada tieto. Lakiin säännökset hankintasopimuksen muutoksista Lakiin otetaan säännökset hankintasopimuksen muuttamisesta sopimuskauden aikana. Hankintasopimusta ei saa olennaisesti muuttaa sopimuskauden aikana ilman lain mukaista uutta hankintamenettelyä. Laissa on luettelo muutostilanteista, joita voidaan pitää olennaisina ja toisaalta luettelo tilanteista, joissa hankintasopimukseen voidaan tehdä muutos ilman uutta hankintamenettelyä. Sidosyksikköjen toimintaa markkinoilla rajoitetaan Hankintalakia ei sovelleta hankintaan, jonka hankintayksikkö tekee sidosyksiköltään (esim. kunta omistamaltaan osakeyhtiöltä). Tällainen sidosyksikkö saa uuden hankintalain mukaan harjoittaa ulosmyyntiä markkinoille lähtökohtaisesti enintään viidellä prosentilla ja enintään 500 000 euron osuudella vuosittaisesta liiketoiminnastaan.
5 Edellä mainittua prosenttiosuutta ja euromääräistä rajoitusta sovelletaan pääsääntöisesti vasta 1.1.2019 lukien. Siirtymäsäännöksissä on alakohtaista vaihtelua. Muutoksella pyritään parantamaan kilpailuneutraliteettia julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Kilpailu- ja kuluttajavirasto valvomaan hankintoja Hankintalakien uudistamisen yhteydessä Kilpailu- ja kuluttajavirastolle annettiin toimivalta valvoa julkisia hankintoja. Uudessa sääntelyssä jokainen, joka katsoo hankintayksikön menetelleen hankintalain vastaisesti, voi tehdä Kilpailu- ja kuluttajavirastolle toimenpidepyynnön menettelyn lainmukaisuuden tutkimiseksi. Virasto voi käynnistää tutkinnan myös omasta aloitteestaan. Valvontatoimivalta kattaa kaikkien säännösten noudattamisen, mutta KKV keskittyy valvonnassa ensisijaisesti laittomien suorahankintojen ja muiden selvästi virheellisten ja syrjivien menettelyjen valvontaan. LISÄTIETOJA Lakiasiainpäällikkö Kimmo Laukkanen kimmo.laukkanen@infra.fi puh. 040 589 5689 Finlex: Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016) (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161397)