PALVELUSOPIMUS HYVINVOINTIPALVELUT/Lasten ja nuorten palvelut/toisen asteen koulutus

PALVELUSOPIMUS 2017 HYVINVOINTIPALVELUT/Lasten ja nuorten palvelut/toisen asteen koulutus & TEKNIIKKA- JA YMPÄRISTÖPALVELUT/Kiinteistöpalvelut/Ruokapalvelut Ohjaava osan voimassaolo 1 vuosi Palveluosan voimassaolo 1 vuosi Hyväksymismerkinnät: Lasten ja nuorten lautakunta Tekninen lautakunta 28.3.2017

1 Sisältö OHJAAVA OSA... 2 1. Sopimusosapuolet... 2 2. Määritelmät... 2 3. Sopimuksen kohde ja tarkoitus... 2 4. Sopimuksen voimassaolo ja muuttaminen... 2 5. Toimintaa koskeva lainsäädäntö... 3 6. Kaupungin strategiat ja konserniohjeet... 3 7. Palvelukuvaukset, palvelujen sisältö ja laatu... 3 8. Tuotantotapa ja alihankinta... 3 9. Palveluihin liittyvä kehittämistoiminta... 3 10. Viranomaistoiminta... 3 11. Toimitilat ja osapuolten vastuut... 3 12. Palveluihin liittyvä tiedottaminen... 4 13. Asiakkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet... 4 14. Sopimuksen seuranta ja laadunhallinta... 4 15. Ympäristöasioiden huomioiminen... 4 16. Sopimuspoikkeamat ja erimielisyyksien ratkaiseminen... 4 17. Palvelujen tuottaminen erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa... 5 18. Vahingonkorvaus ja riskienhallinta... 5 PALVELUOSA... 5 1. Tilattavat tuoteryhmät... 5 3. Toisen asteen koulutuksen asiakaskohteet ja niiden palvelukuvaukset... 6 4. Tilaus-, hinnoittelu- ja laskutuskäytännöt... 6 5. Sopimuksen seuranta ja raportointi... 7 6. Sopimuksen sisäinen markkinointi ja henkilöstön vaikutusmahdollisuudet... 7 7. Sopimusohjausjärjestelmän kehittäminen... 7 8. Muut ehdot... 8

2 OHJAAVA OSA 1. Sopimusosapuolet Tilaaja: Hyvinvointipalvelut/Lasten ja nuorten palvelut/toisen asteen koulutus Lasten ja nuorten palvelujen johtaja Ismo Korhonen Palvelupäällikkö Timo Tiainen Tuottaja: Tekniikka- ja ympäristöpalvelut/kiinteistöpalvelut/ruokapalvelut Tekninen johtaja Hannu Tylli Kiinteistöpalvelujohtaja Päivi Takkinen Ruokapalvelupäällikkö Auli Windt Palvelusopimus astuu voimaan, kun lasten ja nuorten lautakunta ja tekninen lautakunta ovat sen hyväksyneet. Sopimuksen yhteyshenkilöt ovat tilaajan puolelta palvelupäällikkö Timo Tiainen ja tuottajan puolelta ruokapalvelupäällikkö Auli Windt. 2. Määritelmät Toisen asteen koulutuksen osalta määritellään, että päätoimisissa opinnoissa opiskelijalla on oikeus maksuttomaan ateriaan niinä päivinä, jolloin opiskelu edellyttää läsnäoloa koulutuksen järjestäjän osoittamassa koulutuspaikassa (Lukiolaki 629/1998, 28, Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998, 37 ). Vuosittain määritellään tilattavat palvelut ja niihin liittyvät tavoitteet sekä sovitaan palvelujen tuottamiseen osoitettavasta määrärahasta. Palvelujen tuotteistamisen tietoja käytetään ohjaavana tekijänä määrärahan määrittelyssä. 3. Sopimuksen kohde ja tarkoitus Tämä sopimus koskee liitteen mukaisten kaupungin toisen asteen koulutuksen (lukiot ja ammatillisen perusasteen koulutus) ruokapalvelujen toteuttamista. Kouluruokailun tavoitteena on tarjota opiskelijoiden ravitsemuksellisia tarpeita ja ikäkauden mieltymyksiä vastaavaa ruokaa. Koululounas ylläpitää työvireyttä ja tukee opiskelijan hyvinvointia sekä tervettä kasvua ja kehitystä. Koululounaan tulisi olla virkistyshetki työpäivän lomassa. Lisäksi tavoitteena on antaa mallia hyvin koostetuista aterioista ja opettaa hyviä ruokatapoja sekä sosiaalisia taitoja. Palveluosan tuoteryhmissä määritellään tarkemmin palvelukokonaisuuden sisältö. 4. Sopimuksen voimassaolo ja muuttaminen Tämä sopimus on voimassa ohjaavan osan ja palveluosan osalta vuoden 2017 loppuun. Palvelusopimuksen päivitykset valmistelee palvelun tuottaja, jonka jälkeen tilaaja vahvistaa ja hyväksyy ne. Sopimusta tarkistetaan, jos jokin seuraavista ehdoista toteutuu: jos kohteen toiminta muuttuu, poistuu tai tulee lisää kohteita jos palvelun sisältöön tulee muutoksia, tilaajan rahoitus ja tuottajan ilmoittamat kustannukset eivät toteudu suunnitelmien mukaan

3 5. Toimintaa koskeva lainsäädäntö Sopimusosapuolet noudattavat kaikkea alaan liittyvää lainsäädäntöä. Kumpikin osapuoli vastaa toimintansa lainmukaisuudesta. 6. Kaupungin strategiat ja konserniohjeet Sopijapuolet noudattavat kaupungin johtosääntöjä, strategioita, suunnitelmia ja ohjelmia sekä sopijapuolien ylempien toimielinten antamia pysyväismääräyksiä ja ohjeita. 7. Palvelukuvaukset, palvelujen sisältö ja laatu Tuottaja vastaa siitä, että palvelut ovat säännösten ja laatusuositusten mukaisia. Yhtenäistä laatujärjestelmää kehitetään ja palveluille asetetaan sovitut laatukriteerit. Tavoitteena ovat yhtenäiset toimintatavat. Sopimusliitteessä on sovittujen palvelujen palvelukuvaukset. 8. Tuotantotapa ja alihankinta Ruokapalvelut tuottaa toisen asteen koulutuksen ruokapalvelut omana toimintanaan. Tuottaja käyttää palvelutuotannossaan kaupungin tarjoamia tukipalveluja. Jos tilaajat haluavat ostaa ruokapalveluja ulkopuoliselta yrittäjältä, voi ruokapalvelupäällikkö toimia asiantuntijana ko. neuvotteluissa laadun ja palvelutason yhdenmukaistamiseksi. 9. Palveluihin liittyvä kehittämistoiminta Sopimukseen kuuluu oleellisena osana tuotteistaminen, joka on lähtökohtana kehittämistoiminnalle: palvelun sisällön kuvaus palvelun prosessointi palvelun kustannustietoisuuden parantaminen palvelun laadun mittaaminen palvelun käyttäjien tarpeiden raportointi tilaajan käyttöön palvelun toteutumisen raportointi tilaajalle reklamaatioiden korjaavat toimenpiteet Edellä mainittu voidaan toteuttaa seuraavilla käytännön toimenpiteillä: kirjataan ylös kaikki ne erilaiset tehtävät sekä niiden laajuus ja toistuvuus, mitkä ovat tarpeen tarkoitetun palvelun tuottamiseksi laaditaan prosessikuvauksia käytetään kustannusseurantaohjelmaa tilaajan edellyttämissä sekä oman kiinnostuksen mukaisissa kohteissa tuottaja kehittää saadun kokemuksen pohjalta omaa kustannusarviointitaitoaan siten, että pystyy sitoutumaan kiinteään kustannukseen sopimuksissa tuottaja laatii laatumittareita tuottaja ja tilaaja yhdessä sopivat menettelytavasta palvelun toteutumisen seuraamiseksi 10. Viranomaistoiminta Tilaaja ja tuottaja vastaavat omaan toimintaansa liittyvästä viranomaistoiminnasta noudattaen asiakirjasäännöksiä sekä valmiuslain mukaisia varautumisvelvoitteita. 11. Toimitilat ja osapuolten vastuut Kumpikin osapuoli vastaa omien toimitilojen asianmukaisesta käytöstä.

4 Tilapalvelut vastaa toimitilojen (keittiötilojen) asianmukaisesta varustetasosta. Koulujen keittiötilat ovat vain ruokapalvelujen käytössä. Tuottajan vastuulla on ilmoittaa käytössään olevissa tiloissa havaitut muutos- ja korjaustarpeet. 12. Palveluihin liittyvä tiedottaminen Tilaaja vastaa yleisestä palvelun sisältöön liittyvästä tiedottamisesta toimialojen ja tuotannon yhteyshenkilöille. Tilaajan vastuulla on kohteen yhteyshenkilötietojen päivittäminen. Tuottajan vastuulla on toimittaa asiakkaalle kohteen palvelukuvaus, keittiön työaika ja henkilöstön yhteystiedot. Tuottajalla on vastuu tiedottaa palveluntuottamiseen liittyvistä muutoksista. 13. Asiakkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet Asiakkaiden yhteydenotot dokumentoidaan ja palautteet välitetään ruokapalvelupäällikölle sekä toisen asteen koulutuksen johdolle. Palveluraadit muodostetaan tilaajien eri käyttäjäryhmien edustajista ja tuottajan edustajista. Asiakkaiden palvelutyytyväisyyttä mitataan vuosittain tuottajan toimesta. Sähköinen palautejärjestelmä on asiakkaiden käytössä. 14. Sopimuksen seuranta ja laadunhallinta Sopimuksen ohjaavan osan toteutumista seurataan vuosittain ja palveluosan toteutumista 6 kk:n välein toukokuussa ja marraskuussa. Raportin käsittelyn yhteydessä arvioidaan sopimuksen muutostarve. Tilaajat ja tuottaja seuraavat sopimusten toteutumista laatukyselyjen sekä sovittujen mittaristojen pohjalta neljännesvuosittain. Ruokapalvelujen työseminaareissa käsitellään sopimusten toteutumista ja laadunhallintaa. 15. Ympäristöasioiden huomioiminen Tilaaja ja tuottaja kiinnittävät huomiota Kouvolan kaupungin jätehuoltomääräysten noudattamiseen. Osapuolet toimivat yleisestikin kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tuottaja kehittää toimintansa ympäristömyönteisyyttä kouluttama ekotukihenkilöitä. Tuottajan edustajat osallistuvat konkreettisille kierroksille kiinteistöillä ja kehittävät vastuullisesti yhdessä kiinteistöihin liittyviä ympäristöasioita. Tuottajan sesonginmukaisilla raaka-ainevalinnoilla ja tehokkailla tuotantotavoilla voidaan pienentää ympäristökuormitusta. Tilaajan ja tuottajan yhteisenä tavoitteena on vähentää ruokahävikkiä. Kiinteistöpalvelujen ympäristönäkökohdat esite on palvelusopimuksen liitteenä 5. 16. Sopimuspoikkeamat ja erimielisyyksien ratkaiseminen Sopimuspoikkeamaksi katsotaan sellainen tekeminen tai tekemättä jättäminen, joka jommankumman osapuolen mukaan ei ole sopimuksen mukaista Sopimuspoikkeamat käsitellään säännönmukaisissa tilaajien ja ruokapalvelujen yhteisissä kokouksissa.

5 17. Palvelujen tuottaminen erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa Lakon, saarron, työsulun, tulipalon, yleisen energian- tai vedenjakelun keskeytymisen tai muun näihin verrattavan poikkeuksellisen tilanteen vallitessa osapuolet vapautuvat velvoitteistaan siltä ajalta, jolloin mainitut olosuhteet vallitsevat. Tuottaja ei voi vedota ylivoimaiseen esteeseen, ellei hän ole esteestä tiedon saatuaan ilmoittanut siitä tilaajalle. Esteen lakkaamisesta on myös ilmoitettava viipymättä. Palvelutuotantoa pyritään jatkamaan mahdollisuuksien mukaan kaikissa olosuhteissa esim. palveluvalikoiman laajuutta supistamalla. 18. Vahingonkorvaus ja riskienhallinta Kumpikin osapuoli vastaa toimintansa vakuuttamisesta ja toimintansa aiheuttamasta vahingosta. PALVELUOSA 1. Tilattavat tuoteryhmät 1.1. OPISKELIJAN PERUSLOUNAS koululounas koulupäivinä 1.2. RETKIEVÄÄT lounaan korvaaminen tarvittaessa retkieväillä 1.3. ERITYISRUOKAVALIOT Erityisruokavaliot toteutetaan hoitavan lääkärin, ravitsemusterapeutin tai terveydenhoitajan ohjeiden mukaan. Opiskelijan erityisruokavalio tarkistetaan vuosittain kouluterveydenhoitajan tarkastuksen yhteydessä, koska varsinkin allergia- ja diabetesruokavaliot muuttuvat nuoren kasvaessa. 1.4. HENKILÖSTÖRUOKAILU henkilökunnan henkilöstöruokailu 1.5. KAHVITUKSET JA MUU TILAUSTARJOILU Koulujen tilaamat kahvitukset ja muut tarjoilut esim. neuvottelu- ja vanhempaintilaisuuksiin toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Nämä palvelut eivät kuulu kouluruokailukustannuksiin vaan ne laskutetaan erikseen. 1.6. MUUT ATERIAPALVELUT Muut koulujen tilaamat ateriapalvelut esim. henkilöstötilaisuuksiin toteutetaan resurssien sallimissa puitteissa. Tilaustarjoilut laskutetaan erikseen. 2. Aterioiden suunnittelu ja toteutustavat Hyvällä ruokalistasuunnittelulla ja ravitsemuksellisesti korkealaatuisilla raaka-aineilla varmistetaan että opiskelijalounaat ovat ravitsemussuositusten mukaisia, vaihtelevia ja täysipainoisia. Käytössä on Sydänmerkki-ateriajärjestelmä. Sesongit, teemat ja juhlapyhät sekä alueelliset makumieltymykset huomioidaan myös ruokalistoilla. Ruokalistat ovat nähtävissä kaupungin nettisivuilla ja paperiversioina ko. toimipisteissä. Kouluissa toimii tuotantokeittiöitä ja palvelukeittiöitä, jotka eroavat toimintatavoiltaan lähinnä pääruoan valmistuksen osalta. Tuotantokeittiöissä lounas valmistetaan koulun

6 tiloissa, palvelukeittiössä se toimitetaan valmiina tuotantokeittiöstä. Tuotanto- ja palvelukeittiöissä työskentelee ruokapalveluhenkilöstöä, joten niiden toiminnasta vastaa ruokapalvelut. Ruokahetki - ravitsemuskäsikirjassa määritellään Kouvolan kaupungin kouluissa tarjottavan ruoan ravitsemuksellista laatua sekä tarjolla olevia ruokavalioita. Käsikirjassa selvitetään käytettävien elintarvikkeiden valintaperusteet, ruokalistasuunnitteluun ja ruoanvalmistukseen vaikuttavat tekijät sekä erilaiset ruokailutilanteet ruokailuaikoineen. Käsikirja on tarkoitettu Kouvolan kaupungin henkilökunnan, kaupungin luottamustoimissa toimivien henkilöiden, varhaiskasvatuksen palveluiden piirissä olevien perheiden sekä kouluikäisten lasten ja nuorten ja heidän perheidensä käyttöön. Käsikirja on julkaistu myös Kouvolan kaupungin internetsivuilla. 3. Toisen asteen koulutuksen asiakaskohteet ja niiden palvelukuvaukset Palvelukuvauksessa määritellään palvelun sisältö ja koulukohtaiset toiminnot. Palvelukuvaukset tarkistetaan vuosittain syksyllä uuden toimintakauden alussa Tuottaja toteuttaa liitteen mukaiset Kouvolan kaupungin toisen asteen koulutuksen ruokapalvelut. Toisen asteen koulutuksen kohdeluettelo, liite 1 Toisen asteen koulutuksen palvelukuvausmalli, liite 2 4. Tilaus-, hinnoittelu- ja laskutuskäytännöt 4.1 Tilaustavat Oppilaitoksen johtaja/rehtori/koulutuspäällikkö ilmoittaa keittiölle lukukausittain oppilaiden määrän. Retkieväät ja muiden erityistapahtumien ruokailut tilataan keittiöltä ennakkoon viikkoa aiemmin tarvittavien elintarvikkeiden saatavuuden takaamiseksi. Luokkaretkille voi tilata vain tuotteita, jotka eivät vaadi kylmäsäilytystä ruoan turvallisuuden takaamiseksi. 4.2 Ateriamäärät ja ateriahinnat Koulujen vuosittaiset ateriamäärät arvioidaan tulevien toimintapäivien keskimääräisellä asiakasmäärällä. Valmistetut ateriamäärät kirjataan ruokapalveluissa päivittäin sähköiseen seurantajärjestelmään (Opiferus Kvanto). Eri aterioiden hinnat muodostuvat todellisten kustannusten mukaan tuotteistamisen perusteella. Ateriahinnat tarkistetaan vuosittain. Ateriahintaan sisältyy: ruokapalveluhenkilöstön henkilöstökustannukset elintarvikkeet ruoanvalmistusastiat ja -välineet ruokailuastiat ja -välineet ruokapalvelujen keittiöiden pesuaineet terveystarkastajan valvontakäyntimaksut ruokapalveluhenkilöstön opetuspalvelut ruokapalveluhenkilöstön työvaatetus välilliset verot ruokien kuljetukset ruokasalien tarjoilulinjastot Ruokasalien kalustehankinnat on koulujen huomioitava omassa talousarviossaan. Koulujen tilaamat ruokailut ulkopuoliselta yrittäjältä esim. retkien yhteydessä eivät kuulu ruokapalvelujen kustannuksiin. Kustannusvastuutaulukko, liite 3

7 4.3 Laskutuskäytännöt 4.3.1 Opiskelijaruokailu Menot kirjataan sovitulle tuottajan kirjanpidossa olevalle kohteelle. Tuottaja laskuttaa tilaajaa sovitusta tilaajan kirjanpidossa olevasta kohteesta kuukausittain. Aterioiden laskutus tapahtuu kuukausittain toteutuneiden määrien perusteella. Opiskelijaruokailussa käytettävät menokohdat: Kustannuspaikka Toiminto Kohde 3700 Päivälukio 3140 ko. lukio 3710 Aikuislukio 2097 6269 3760 KSAO 2081 4.3.2 Henkilöstöruokailu kouluissa Verohallitus määrää vuosittain ravintoedun raha-arvon, jota käytetään henkilöstöruokailun hinnoittelun pohjana. Henkilöstö ruokailee ruokasalissa ja maksaa ateriansa ruokalipulla, joita myydään kirjastoissa 10 kappaleen vihkosina. Henkilöstön aamu- ja päiväkahvit eivät kuulu ruokapalvelujen piiriin, vaan henkilöstö itse vastaa kahvinkeitosta sekä tarvikkeiden ostamisesta (poikkeuksena Ksao:n toimipisteiden maksullinen kahviotoiminta). Henkilöstön omien eväiden säilyttäminen keittiön tiloissa on hygieniasäädösten nojalla kiellettyä, joten niitä varten on oltava erilliset säilytystilat Aterioiden määrät ja hinnat, liite 4 5. Sopimuksen seuranta ja raportointi Palvelun toteutumisen seurantaa suoritetaan seuraavin tavoin: Työn valvonta Tuottaja omavalvonnan ja itsearvioinnin avulla tuottaja seuraa kohteen palvelukokonaisuuden toteutumista. vastaa säännöllisestä asiakastyytyväisyyskyselyjen tekemisestä raportoi tilaajalle asiakaspalautteet ja mahdolliset tehdyt korjaustoimenpiteet Tilaaja saa tarvitsemaansa tietoa raaka-aineista, vakioruokaohjeista sekä valmistusmenetelmistä tekee tarvittaessa asiakastyytyväisyyskyselyitä Asiakas tuottajan ja palveluraadin yhteiset palaverit Talouden seuranta Sekä tuottaja että tilaaja seuraavat talousarvion ja määrärahojen toteutumista. 6. Sopimuksen sisäinen markkinointi ja henkilöstön vaikutusmahdollisuudet Sekä tilaajan että tuottajan linjaorganisaatio vastaa siitä, että toiminta järjestetään sopimusohjauksen periaatteiden mukaisesti. Tuotannon kuukausittain pidettävissä työseminaareissa työstetään henkilöstöön liittyviä asioita. Tuottaja osallistuu tulevien uusien asiakaskohteiden suunnitteluun käytettävissä olevien työvoimaresurssien puitteissa 7. Sopimusohjausjärjestelmän kehittäminen Sopimusasiakirjoja päivitetään tarvittaessa ja rakennetta kehitetään tarpeita vastaaviksi.

8 8. Muut ehdot Ruokapalvelujen henkilöstöllä on salassapitovelvollisuus kohteen toimintaan, henkilökuntaan, asiakkaisiin ja rakennuksiin liittyvistä asioista. Hyvinvointipalvelujen toisen asteen koulutus ja tekniikka- ja ympäristöpalvelut säilyttävät ja arkistoivat sopimusasiakirjat. Sen lisäksi asiakirjoja säilytetään pdf-tiedostona yleisissä kansioissa. Allekirjoitukset Kouvola..2017 Hyvinvointipalvelut Ismo Korhonen Lasten ja nuorten palvelujen johtaja Tekniikka- ja ympäristöpalvelut Hannu Tylli Tekninen johtaja

Palvelusopimuksen liite 1 Kohdenumero Oppilaitos Keittiön toimintamalli Ateriat valmistava keittiö 6256 Elimäen lukio tuotantokeittiö Elimäen koulukeskuksen keittiö 6257 Kuusankosken lukio palvelukeittiö Kymintehtaan aluekeittiö 6277 Kouvolan yhteislyseo palvelukeittiö Kouvolan keskuskeittiö 6259 Valkealan lukio palvelukeittiö Valkealan koulukeskuksen keittiö 6269 Aikuislukio (Maahanmuuttajakoulutus) palvelukeittiö Kouvolan keskuskeittiö Kohdenumero Oppilaitos Keittiön toimintamalli Ateriat valmistava keittiö Ksao Kouvola Utinkatu 44-48 tuotantokeittiö Ksao:n keittiö Kouvola Ksao Kouvola Utinkatu 85 palvelukeittiö Kouvolan keskuskeittiö TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN KOHDELUETTELO 2017 / RUOKAPALVELUT

Kouvolan kaupunki OPISKELIJARUOKAILUN PALVELUKUVAUS 2017, MALLI Toisen asteen koulutus/ksao Utinkatu 85:n toimipiste Toisen asteen koulutuksen palvelusopimuksen liite 2 ASIAKKAAT JA RUOKAILUAJAT Asiakkaina toisen asteen opiskelijat ja koulun henkilökunta Toimintapäivät 190/kouluvuosi Lounasruokailijat: Opiskelijat Opettajat Muu henkilöstö Lounas klo 10.30-12.00 RUOAN LAATUTASO PALVELUTASO LISÄTIEDOT Noudatetaan Valtion ravitsemusneuvottelukunnan Syödään ja opitaan yhdessäkouluruokailusuosituksen linjauksia 8 viikon kiertävä runkoruokalista Erityisruokavaliot lääkärin tai terveydenhoitajan määräyksen mukaan Palvelukeittiö Lounas toimitetaan valmiina Kouvolan keskuskeittiöltä Ruokasalissa on itsepalvelulinjastot, josta ruokailija valitsee ruokansa (erityisruokavaliot on tarjolla vain toisella linjastolla) Käytetyt astiat ruokailija vie palautuspisteeseen ja lajittelee ne pesukoreihin Malliannos ohjaa ruokailijaa koostamaan suositeltavan ateriakokonaisuuden Ruokasalissa toimii myös opiskelijakahvio, ruokapalveluhenkilöstö hoitaa kahvion myyntitoiminnan ATERIASISÄLLÖT VAIHTOEHDOT TILAUS/TOIMITUSTIHEYS TOIMITUSTAPA / ANNOSKOKO LOUNAS 1 Vaihtoehto 8 viikon ruokalista Pääruoka Keitto, pata, kappaletavara, laatikko, kiusaus, kastike Ruoka toimitetaan tuotantokeittiöstä Raaka-ainevaihtoehdot: Kokoliha Jauheliha Siipikarja Kala Makkara/kinkku Kasvis Puuro 4 kertaa/lista 7 kertaa/lista 8 kertaa/lista 9 kertaa/lista 3 kertaa/lista 7 kertaa/lista 2 kertaa/lista Keitto 1 kerta/viikko Vapaasti Laatikko/Kiusaus/Pata/Risotto 1-2 kertaa/viikko Vapaasti Kastikkeellinen ruoka 1-2 kertaa/viikko Vapaasti Pihvi, pyörykkä, ohukaiset yms. ja lisäkekastike 1 kerta/viikko Ruokailu tapahtuu itsepalveluna Annosteltuna tai suositus

Kouvolan kaupunki OPISKELIJARUOKAILUN PALVELUKUVAUS 2017, MALLI Toisen asteen koulutus/ksao Utinkatu 85:n toimipiste Toisen asteen koulutuksen palvelusopimuksen liite 2 Energialisäke 1 vaihtoehto: Peruna/pasta/riisi Vaihtelee ruokalistan mukaan Vapaasti Tuoreannos 1 vaihtoehto: Salaatti + salaatin kastike/ Päivittäin Vapaasti Raaste/Juurespala/Kurkku/Tomaatti Juoma Rasvaton maito, rasvaton piimä, vesi Päivittäin Vapaasti Leipä Näkkileipä Päivittäin Pehmeä tumma/vaalea leipä 2 kertaa/viikko Vapaasti Ravintorasva Kasvirasvalevite 60 % Päivittäin Vapaasti Proteiinilisäke Keittopäivinä vaihtoehtoja: Juusto, kananmuna, raejuusto, leikkelemakkara, lihaleikkele 1 kerta/viikko Vapaasti

KUSTANNUSTEN JAKO 2017 Palvelusopimuksen liite 3. Toisen asteen koulutuksen ja ruokapalvelujen kustannusvastuutaulukko Hankinta-/kustannusvastuu Toisen asteen koulutus Keittiötila Sisäiset vuokrat Kalusto ja välineet keittiölaitteet keittiökalusteet ruoanvalmistusastiat ja työvälineet kuljetuskalusto ja välineistö tarjoilulinjastot ruokailuastiat lautasliinat ruokasalin kalusteet ruokasalin verhot Ruokapalveluhenkilöstö rekrytointi palkat ja sosiaalivakuutusmaksut koulutus työvaatetus välilliset verot (luontoisedut) Hankinnat Elintarvikkeet Pesu- ja puhdistusaineet Tarvikkeet Ruokapalvelut

Toisen asteen koulutuksen ateriamäärät ja hinnat 2017 Palvelusopimuksen liite 4 Ateriat yht. kpl TOISEN ASTEEN KOULUTUS, ATERIAT 1.1.- 31.12.2017 Ruokailijamäärä henkilöä Ateriat 2017 Hinnat 2017 Lounas Lounas erv Lounas (kuljetettu) Lounas erv (kuljetettu) 381 000 Ateriat yht. 986 162,50 Lukiot 511 162,50 199 000 -Lukio Elimäki 6256 Ateriat kpl 18 000 500 18 500 110 Hinta /ateriat 2,45 3,68 45 937,50 -Lukio Kouvolan yhteislyseo 6277 Ateriat kpl 101 000 8 000 109 000 730 Hinta /ateriat 2,50 3,75 282 500,00 -Lukio Kuusankoski 6257 Ateriat kpl 40 500 1 500 42 000 270 Hinta /ateriat 2,50 3,75 106 875,00 -Lukio Valkeala 6259 Ateriat kpl 24 000 1 000 25 000 150 Hinta /ateriat 2,50 3,75 63 750,00 - Aikuislukio 6269 Ateriat kpl 2 500 2 000 4 500 30 Hinta /ateriat 2,20 3,30 12 100,00 KSAO 182 000 475 000,00 -Kulttuuri ja tekniikka Kouvola Utinkatu 85 6782 Ateriat kpl 36 000 4 000 40 000 200-300 Hinta /ateriat 2,50 3,75 105 000,00 -Tekniikka ja palvelut Kouvola Utinkatu 44-48 6717 Ateriat kpl 130 000 12 000 142 000 750-1000 Hinta /ateriat 2,50 3,75 370 000,00

Liite 5 Kiinteistöpalvelut Kiinteistöpalvelujen ympäristönäkökohdat

KOUVOLAN KAUPUNGIN KIINTEISTÖPALVELUJEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN PERIAATTEET: KANNAMME VASTUUN YMPÄRISTÖSTÄ SEKÄ TIEDOSTAMME YHTEISKUNNALLISEN VASTUUMME Ympäristön merkitys ja sen vaaliminen on Kiinteistöpalveluille tärkeä asia. Kiinteistöpalveluissa työskentelevät ovat varsinaisia ympäristövaikuttajia. He tekevät lukuisia sellaisia valintoja ja käytännön toimenpiteitä, jotka edistävät tai huonontavat ympäristön laatua. Kestävän kehityksen toteutuminen riippuu meistä kaikista kiinteistöpalvelujen työntekijöistä. Järkevä toiminta ja aktiivinen osallistuminen yhteisten asioiden hoitoon edistävät kestävää kehitystä ja hyvää elämää. Kiinteistöpalvelutuotanto vaatii tietoja ja taitoja, joiden hyvä hallinta säästää aikaa ja rahaa sekä ihmistä ja ympäristöä. Ympäristövastuita: Kiinteistöpalvelujen johto ja esimiehet ovat aktiivisesti mukana edistämässä kestävän kehityksen mukaista toimintaa kaupungin arvojen ja ympärsitöohjelman mukaisesti Kiinteistöpalvelujen johto ja esimiehet ovat kouluttautuneet kestäviin ja ympäristömyötäsiin hankintoihin Kiinteistöpalveluissa panostetaan työmatka- ja ajoneuvoseurantaan. Esimiehet ohjaavat työntekijöitä suunnittelemaan taloudellisia ajoreittejä sekä heitä kehotetaan kimppakyytien käyttöön Kiinteistöpalvelujen henkilöstö on verkostoitunut asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa ympäristöasioissa Kiinteistöpalvelujen esimiehet ovat sisäilmatyöryhmän jäseniä Yhteiskuntavastuu, työturvallisuus ja työntekijöiden hyvinvointi ovat tärkeä osa palvelumme laatua Toteutamme palveluissamme asiakkaan kanssa sovittua laatua, vastuullisesti joka päivä Tarjoamme henkilöstöllemme nykyaikaisen, kehittyvän ja vakaan toimintaympäristön Teemme työtä turvallisen työympäristön puolesta, nolla-tapaturmaa on toiminta-ajatuksenamme ja henkilöstö on tehnyt kiinteistökohtaisen riskikartoituksen Työntekijät suorittavat työturvallisuuskortti-ja ympäristökoulutuksia Kiinteistökierroksilla sitoutamme asiakkaitamme mm. energianja vedenkulutuksen vähentämiseen kaikissa kiinteistöissä, painottamaan elinkaariajattelua hankinnoissa sekä jätteiden lajittelun tehostamiseen Kiinteistöpalveluilla on noin 80 koulutettua ekotukihenkilöä, jotka edistävät kestävän kehityksen käytännön toimintaa työkohteissa ja kaupungin ympäristöohjelman toteutusta Hoidamme tilaajavastuulain mukaiset velvoitteet ja edellytämme samaa toimittajiltamme 2 Kiinteistöpalvelujen ympäristönäkökohdat

Ruokapalveluilla on käytössä monta tapaa toimia ympäristön puolesta Meidän suomalaisten kulutuksen ympäristövaikutuksista noin kolmannes aiheutuu ruokailusta. Kun suurin osa suomalaisista syö päivittäin ammattikeittiöiden valmistamia aterioita päiväkodissa, koulussa ja hoivapalveluissa, on ammattikeittiöissä tehdyillä valinnoilla merkitystä myös yksilön ympäristökuormitukseen. Ruoan hävikkiä syntyy ammattikeittiöissä yleensä eniten ruokailutilanteen aikana eli tarjoilussa ja asiakkaiden lautasilta tähteeksi jäävästä ruoasta. Lapset ja nuoret ovat tärkeä kohderyhmä kestävän kehityksen käytäntöjen opetuksessa ja siten myös ruokahävikin pienentämiseen ohjaamisessa. Linjastoissa on käytössä lautasmalli, joka auttaa ruoan oikeanlaisen annoskoon määrittelyssä. Näissä kohteissa ruokapalvelut on tehnyt järjestelmällistä biojätteen määrän mittausta ja biojätteen määrää on saatu vähennettyä. Luomu- ja lähiruoan käytön kehittämisessä ammattikeittiöillä on tienraivaajan rooli. Lähi- ja luomuruoan käytön lisäämistä huomioidaan elintarvikehankintoja suunniteltaessa. Ruokapalvelut on Kiinteistöpalvelujen ympäristönäkökohdat Portaat Luomuun -ohjelman 2. askelmalla tarkoittaen, että käytössämme on 3 luomutuotteita. Käytössämme on monta tapaa toimia ympäristön puolesta: Ruokahävikin vähentäminen sekä lautasella että keittiössä, biojätteen määrän seuranta Ateria- ja raaka-ainemäärät saadaan Aromi-ohjelmasta ja siitä saadaan myös ostojen raportit Omavalvontasuunnitelma ohjaa tuotannon toimintaa ympäristömyötäiseen suuntaan Astiahuollon tehokkuus ja ympäristömyötäiset pesuaineet Jätteiden synnyn vähentäminen ja lajittelu Sitoutamme asiakkaamme tekemään ympäristön kannalta hyviä vaihtoehtoja tiedottamalla ympäristömyötäisestä ruokapalvelusta Kaikissa ruokapalvelun kohteissa on kerran viikossa kasvisruokapäivä ja pyritään valmistamaan sesongin mukaista ruokaa Henkilöstön osaamista ja vastuullista ympäristöosaamista kehitetään koulutuksen ja tiedottamisen avulla. Henkilöstöstä 76 % ( 128 hlöä) on suorittanut ympäristöpassin Kertakäyttöastioiden käyttö tarjoilutilanteissa on vain tilapäinen ratkaisu 3

Puhtauspalveluilla on monta tapaa toimia ympäristöä säästäen Ympäristön ja kestävän kehityksen huomioiminen lähtee omasta toiminnastamme, puhtauspalvelujen kehittämisestä ja suunnittelusta sekä työn ohjauksesta ja opastuksesta niin oman henkilöstön kuin asiakkaidenkin osalta. Puhtauspalvelujen ympäristökuormitus liittyy siivousaineiden käyttöön, siivousmenetelmiin ja kertakäyttötuotteiden kulutukseen ja jätehuoltoon. Käytössämme on monta tapaa toimia ympäristön puolesta: Ammattitaitoinen ja ympäristömyötäinen siivous edesauttaa sisäilmaongelmien vähenemisessä Käyttämämme siivousmenetelmät, -aineet, -välineet, ja -koneet ovat ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavia. Puhtauspalvelut käyttää ympäristömerkittyjä siivousaineita. Puhtauspalvelut tarjoaa asiakkaille ympäristömerkittyjä pehmopaperituotteita Kiinnitämme toiminnassamme huomiota muovin käyttöön ja muovijätteen määrään. Pyrimme vähentämään esimerkiksi roska- ja jätepussien käyttömääriä sekä kertakäyttöisiä lyhytkäyttökäsineitä Siivousmenetelmien ja -välineiden valinnoilla sekä siivouskoneiden tehokkaalla käytöllä pystymme omalta osaltamme vähentämään veden kulutusta kiinteistöissä Siivoustarvikkeiden järkevä logistiikka ja siivouskoneiden ammattimainen huolto ovat osa kestävää kehitystä. Puhtauspalvelut on huomioinut palvelusopimuksessa asiakkaan perehdyttämisen osion. Tiedottamista lisäämällä jokainen voi itse toiminnallaan vaikuttaa toimitilan puhtauteen ja järjestykseen. Puhtauspalvelut yhdessä tilaajan kanssa valitsee kulutuksenkestoltaan pitkäikäisiä pintamateriaaleja. Kiinteistöjen tekstiilien valintaa pyritään ohjeistamaan niin, että hankinnoissa huomioidaan ympäristömyötäisyys, ja sisäilman laatuun vaikuttavat tekijät. Puhtauspalvelut toimii mukana asiakkaasta lähtevässä jätteiden lajitteluketjussa toimittamalla asiakkaan lajittelemat jätteet jäteasioihin kiinteistön ohjeistuksen mukaisesti. Vaikutamme ja olemme mukana vähentämässä jätteiden syntymistä. Kehitämme myös jätevirran liikkumista kiinteistössä yhteistyössä asiakkaan kanssa. Puhtauspalvelut hankkii asianmukaiset roskakorit ja ne merkitään eri jätejakein samoin hankitaan paperien keräyskassit ja jätesäkit kohteisiin. Optimoimme roskapussien vaihtotiheyttä, käytämme oikean kokoisia pusseja. Hyödynnämme sisäistä osaamista lajitteluketjun sujuvuudessa sekä taloudellisuudessa, esimerkiksi roska-astioiden sijoittelussa sisällä ja ulkona sekä jäteastioiden täyttämisen ja tyhjennystarpeen seuraamiseen. Edellytämme, että yhteistyökumppanimme toimivat kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti ja huolehtivat toimittamiensa tuotteiden tehokkuudesta, kestävyydestä, kierrätettävyydestä ja hävittämisestä ammattimaisesti sekä vastaavat kuljetuslogistiikan tehokkuudesta. 4 Kiinteistöpalvelujen ympäristönäkökohdat

Kiinteistönhoito- ja kunnossapito sekä liikuntapaikat toimivat pitkäjänteisesti ympäristön hyväksi Asiantuntevalla kiinteistönhoido- ja kunnossapidon sekä liikuntapaikkojen henkilöstöllä on tärkeä rooli kiinteistöjen energianja vedenkulutuksessa sekä kiinteistön elinkaaren pidentämisessä ja toimivuudessa sekä jätehuollossa. Liikuntapaikkojen elinkaariajattelun toteutuminen vaatii suunnitelmallista huoltoa, ylläpitoa ja käyttöturvallisuuden takaamista. Kiinteistönhoitajien, laitosmiesten ja huoltomiesten työt on mitoitettu Kiinteistönhoitajat ovat mukana moniammatillisessa kiinteistökierros -työryhmässä Huolehdimme jätekatosten ja - astioiden toimivuudesta ja olemme yhteyshenkilönä tilaajalle Käytössämme on monta tapaa toimia ympäristön puolesta: Pidennämme kiinteistön elinkaarta ammattitaitoisella kiinteistönhoidolla ja -huollolla Kiinteistönhoidon ja liikuntapaikkojen henkilöstön arkeen kuuluu kiinteistöjen sähkön-, lämmönja vedenkulutuksen sekä lämpötilojen seuranta. Niin kutsuttuja nolla investointeja tehdään paljon, ilmanvaihdon käyntiaikoja tarkistetaan, lämmitysjärjestelmiä säädetään, vuotavia vesikalusteita huolletaan ja kiinteistön käyttäjiä ohjeistetaan Kiinteistönhoitajat ja laitosmiehet ylläpitävät kiinteistön huoltokirjaa, sinne kirjataan mm. energianja vedenkulutus sekä kiinteistön korjaukset Kiinteistöpalvelujen ympäristönäkökohdat 5

Ihmeen paljon jo ekotekoja! Kiinteistöpalvelujohtaja Päivi Takkinen p. 020 615 8245 paivi.takkinen@kouvola.fia!