Kaupunginjohtajan esitys Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2012-2014 Hallintokeskus 14.10.2011
SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT 1 1 Toimintaympäristö ja ajankohtaiset hankkeet 2 1.1 Väestörakenne ja palvelutarpeet 2 1.2 Kaupungin visio ja strategiset tavoitteet 4 1.3 Strategiset kehittämishankkeet 2012 4 1.4 Henkilöstö ja henkilöstömäärän kehitys 7 1.5 Tavoitteet vuoden 2012 talousarviossa 8 2 Yleinen taloudellinen tilanne 10 3 Kuntatalouden näkymät 11 4 Jyväskylän kaupungin talous 2012 2014 13 4.1 Alijäämän kattamisvelvollisuus 13 4.2 Tulossuunnitelma 14 4.2.1 Käyttötalous 14 4.2.2 Yhdistymisavustus ja sen kohdistaminen 18 4.2.3 Henkilöstömenot 19 4.2.4 Kunnallisvero 20 4.2.5 Yhteisövero 21 4.2.6 Kiinteistövero 22 4.2.7 Valtionosuudet 24 4.2.8 Korkotulot ja -menot 26 4.2.9 Muut rahoitustulot ja -menot 26 4.2.10 Vuosikate 26 4.2.11 Satunnaiset tulot ja menot 26 4.2.12 Poistot 27 4.2.13 Tilikauden tulos 27 4.3 Rahoitussuunnitelma 27 4.3.1 Investointimenot 27 4.3.2 Antolainauksen muutokset 33 4.3.3 Lainakannan muutokset 33 4.3.4 Muut maksuvalmiuden muutokset 35 4.3.5 Rahavarojen muutos 35 4.3.6 Taloussuunnitteluprosessi 35 4.4 Talousarvion sitovuus ja seuranta 35 4.4.1 Käyttötalousosa 35 4.4.2 Investointiosa 35 4.4.3 Tulossuunnitelmaosa 36 4.4.4 Rahoitussuunnitelmaosa 36 4.4.5 Kunnan liikelaitokset 36 4.4.6 Tytäryhteisöt 36 4.4.7 Käyttösuunnitelma 36 4.4.8 Toiminnalliset tavoitteet, yleisperustelut, yksityiskohtaiset perustelut ja tunnusluvut 36 4.4.9 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta 36 4.4.10 Erityismääräyksiä 37
TULOSSUUNNITELMA 38 Tulossuunnitelman lukuohje 39 Tulossuunnitelma 2010 2014 40 Liikelaitosten vaikutus tulossuunnitelmaan 2012 41 Tulossuunnitelman erittely 42 RAHOITUSSUUNNITELMA 45 Rahoitussuunnitelman lukuohje 46 Rahoitussuunnitelma 2010 2014 47 Liikelaitosten vaikutus rahoitussuunnitelmaan 2012 48 Rahoitussuunnitelman erittely 49 KÄYTTÖTALOUSOSA 51 Talous määrärahoittain 2012 52 Toimintamenot määrärahoittain 2010 2012 53 Toimintatulot määrärahoittain 2010 2012 54 Toimintakate määrärahoittain 2010 2012 55 Konsernihallinto 56 Kaupunginvaltuusto 58 Kaupunginhallitus 59 Osaamis- ja elinkeinopolitiikka 67 Hallintokeskus 69 Tietohallinto 72 Sosiaali- ja terveyspalvelut 75 Hallinto ja kehittäminen 78 Terveydenhuollon palvelut, Jyväskylä 80 Terveydenhuollon palvelut, muut kunnat 86 Erikoissairaanhoidon palvelut 88 Vanhus- ja vammaispalvelut 90 Sosiaali- ja perhepalvelut 97 Sivistyspalvelut 104 Tukipalvelut 109 Varhainen kasvu ja perusopetus 112 Lasten päivähoitopalvelut 115 Aikuiskoulutus ja taiteen perusopetus 119 Kulttuuripalvelut 123 Kirjastopalvelut 125 Museopalvelut 128 Nuorisopalvelut 130 Liikuntapalvelut 132 Jyväskylän kaupunginorkesteri 136 Jyväskylän kaupunginteatteri 138 Kaupunkirakennepalvelut ja liiketoiminta 140 Hallinto ja kehittäminen 143 Kaupunkirakenne 145 Joukko- ja palveluliikenne 157 Pelastuspalvelut 159 Maan myyntivoitot ja maankäyttösopimukset 160 Rakennus- ja ympäristövalvonta 161
INVESTOINTIOSA 166 Investoinnit yhteensä 2010 2016 167 Investointiosan erittely 168 Kunnallistekniikan investoinnit 2012 175 Talonrakennusinvestoinnit 2012 2016 178 LIIKELAITOKSET 185 Tilapalvelu Liikelaitos 186 Jyväskylän Seudun Työterveys Liikelaitos 190 Talouskeskus Liikelaitos 195 Altek Aluetekniikka Liikelaitos 199 Kylän Kattaus Liikelaitos 203 Keski-Suomen pelastuslaitos Liikelaitos 208 KONSERNIN TYTÄRYHTEISÖT 219 Jyväskylän kaupunkikonsernin rakenne talousarviovuodelle 2012 220 Tytäryhteisöjen valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 225 Tytäryhteisöjen talousarviot vuodelle 2012 228 Jyväskylän konsernin tytäryhtiöt 229 Jyväskylän Energia Oy 230 Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy 231 Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy 232 Total Kiinteistöpalvelut Oy 233 Education Facilities Oy 234 Jyväs-Parkki Oy 235 Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy 236 Jyväskylän Seudun Kehitysyhtiö Jykes Oy 237 Jykes Kiinteistöt Oy 238 Jyväskylän Jäähalli Oy 239 Jyväskylän paviljonkisäätiö 240
1 YLEISPERUSTELUT
2 YLEISPERUSTELUT 1 Toimintaympäristö ja ajankohtaiset hankkeet 1.1 Väestörakenne ja yleiset palvelutarpeet Jyväskylän (Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti) väkiluku kasvoi voimakkaasti vuosina 2001 2010. Kaupungin kasvu on 2000-luvulla ollut suurten kaupunkien kolmanneksi nopeinta ja näyttää myös jatkuvan samanlaisena. Syyskuun 2011 lopussa jyväskyläläisiä oli 987 enemmän kuin vuoden alussa. Alkuvuonna myös ympäristökuntien väkiluvut lisääntyivät reippaasti. Toivakka, Muurame ja Uurainen kasvoivat suhteellisesti eniten. Asukasmäärän kasvun rinnalla väestörakenteella on suuri merkitys niin palvelujen kysynnän kuin kaupungin taloudenkin kannalta. Lasten ja iäkkäiden määrän suhde työikäisiin on Jyväskylässä suurten kaupunkien keskitasoa. Taloudellisella huoltosuhteella (työlliset per muu väestö) verrattuna useat suuret kaupungit ovat Jyväskylää edullisemmassa asemassa. Tämä aiheutuu Jyväskylän opiskelijoiden ja työttömien runsaudesta ja pienentää keskituloja. Tilastotietoja Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista: Jyväskylä Kymmenen suurinta keskimäärin Helsinki, Espoo ja Vantaa Muut seitsemän suurinta Väkiluku 31.12.2010 130 816 Väkiluvun muutos 2010 (%) 0,9 0,9 1,2 0,7 Väkiluvun muutos 1-9/2011 (%)* 0,8 0,8 1,2 0,6 0-14 -vuotiaiden osuus väestöstä 2010 (%) 16,3 15,6 1713 14,9 Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä 2010 (%) 14,4 15,6 12,8 16,8 Työllisten osuus väestöstä 2009* (%) 42,5 44,2 49,3 42,0 Työpaikkojen muutos 2001-2009 (%) 13,6 8,0 9,4 7,4 Korkea-asteen koulutus 2009 (%), yli 15 v. 32,4 31,7 36,4 29,6 Yhden henkilön talouksia 2010 (%) 43,3 44,3 4065 45,9 Keskimääräiset tulot 2009 ( /tulonsaaja) 23 626 25 881 30 085 24 085 Muutos 2009 (%) 2,6 0,2-0,5 0,7 Työttömyysaste 8/2011 (%) 12,5 11,2 7,6 12,8 Vuosimuutos (%-yksikköä) -0,8-0,7-0,8-0,6 Toimeentulotukimenot per asukas 2010* ( ) 140 150 182 136 Toimeentulotukimenojen muutos 2010* (%) 5 4 10 1 Asuntotuotanto 2001 2010 per 1 000 asukas 83 66 76 79 Vanhojen osakeasuntojen hinnat 2010 ( /m 2 ) 1 769 2 117 3 033 1 724 Vuosimuutos (%) 2,7 4,9 5,5 4,3 Verotulojen muutos 2010 (%) 6,1 5,2 5,9 4,9 Lainat, emo, tp 2010 ( /asukas) 1 962 1 830 2 334 2 210 Lähteet: Tilastokeskus, VRK ja THL. * = ennakkotieto. Aluejako 2009
3 Toisaalta on huomattava, että työllisten määrä on kehittynyt 2000-luvulla Jyväskylässä suhteellisesti nopeammin kuin vertailukaupungeissa, ja taloudellinenkin huoltosuhde on pääkaupunkiseudun ulkopuolisten vertailukaupunkien keskitasoa. Jyväskylän asukasmäärä lisääntyi vuosina 2001 2010 yhteensä 14 297:llä eli 12,3 prosenttia. Työttömien määrä väheni 777:llä vähennyksen oltua 2 340 vuosina 2000 2008. Päivähoitoikäisten määrä lisääntyi 1324:llä vuosina 2001 2010 (13,9 %), ja määrä kasvaa myös jatkossa. Alakouluikäiset vähenivät ko. jaksolla 757:llä eli 8,9 prosenttia. 2010-luvulla tämänkin ikäluokan koko kasvaa, mikäli Tilastokeskuksen ennuste toteutuu. Vuoden 2010 lopulla 65 74-vuotiaita oli 10 365 eli 2 117 enemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin, mutta arvion mukaan heitä on vuonna 2020 yli kuusituhatta enemmän kuin nyt. Yli 75- vuotiaiden määrä kasvaa reilusta kahdeksastatuhannesta noin kolmella ja puolella tuhannella. Vuonna 2020 jyväskyläläisiä on arvioitu olevan noin 141 600. 14 000 Jyväskylän lapset 12 000 0-6 7-12 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Jyväskylän iäkkäät 16 000 14 000 12 000 Jyväskylän väestöntiheys (112 asukasta per neliökilometri) on vertailukaupunkien kolmanneksi pienin Kouvolan ja Kuopion jälkeen. Vanhan Jyväskylän väestöntiheys on hyvin korkea, mutta palvelurakenteen kannalta on merkittävää, että noin 10 000 jyväskyläläistä asuu hajaasutusalueilla. 65-74 75-10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020
4 1.2 Kaupungin visio ja strategiset tavoitteet Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungille uuden strategian 22.3.2010. Kuntien yhdistymissopimukseen perustuva kaupungin visio on seuraava: Jyväskylä kilpailukykyinen kaupunki, joka tarjoaa kannustavat mahdollisuudet elämiseen, yrittämiseen ja opiskeluun. Vision toteuttamiseksi kaupungin tavoitteena on: edistää asukkaiden hyvinvointia eri elämänvaiheissa turvata peruspalvelut parantaa kaupungin kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä vahvistaa työpaikkakehitystä Kaupunkistrategian nimi on Jyväskylän kaupungin kehitysaallot. Kaupunkistrategiassa on vahvistettu kehityslinjat, joita kutsutaan strategisiksi teemoiksi. Teemat on jaettu seuraaviin ryhmiin: Jyväskylän kehitysedellytysten turvaaminen (teemat 1-3) o Kilpailukyky, kaupunki- ja elinkeinopolitiikka sekä kaupunkirakenne ja ympäristö Kuntalaisten osallisuudesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen (teemat 4-6) o Palvelut, kulttuuritarjonta ja hyvinvointipolitiikka Kaupunkiorganisaation toimivuus (teemat 7-8) o Talouden ja toiminnan ohjaus sekä organisaatiokulttuuri ja rakenne Strategiassa teemat ovat seuraavat: 1. Vireä elinkeinoelämä ja asukasmäärän kasvu. 2. Edelläkävijä kuntarakenteiden, kuntien yhteistoiminnan ja kaupunkipolitiikan uudistamisessa. 3. Eheä ja vetovoimainen yhdyskuntarakenne sekä ilmasto- ja ympäristömuutoksiin vastaaminen. 4. Aktiivinen koulutus- ja sivistyskaupunki, jossa on nuorekas ja monikulttuurinen ilmapiiri. 5. Sosiaalista oikeudenmukaisuutta toteuttava hyvinvointipolitiikka ja tehokas ja alueellisesti kattava palvelurakenne. 6. Kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen sekä monipuolinen yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa. 7. Terve kuntatalous sekä palvelujen ja investointien sovittaminen taloudellisiin voimavaroihin. 8. Demokratiaa ja tehokkuutta tukeva uuden sukupolven organisaatio. Jokaisesta teemasta on tehty strategiakortti, jossa on määritelty tarkempia strategisia linjoja sekä toimenpiteitä ja hankkeita, joilla strategiaa toteutetaan. Hyväksytyn kaupunkistrategian perustalle palvelualueet tekevät oman strategiansa. Palvelualuekohtainen strategia hyväksytään palvelualueen lautakunnissa. Lisäksi valmistellaan kaupunkistrategian toteuttamisohjelma, jossa määritellään tarkemmin strategian toteuttamiseen liittyvien hakkeiden vastuut ja aikataulut. 1.3 Strategiset kehittämishankkeet 2012 1. Kaupunkilähtöinen alue- ja rakennekehittäminen Hallitusohjelman mukaan kaupunkiseudut toimivat vahvoina alueidensa vetureina, monipuolisina ja kansainvälisesti kilpailukykyisinä elinkeino-, innovaatio- ja osaamisympäristöinä sekä työssäkäyntialueina. Keskuskaupungin roolia ja vaikuttavuutta oman alueensa kestävälle hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle vahvistetaan. Jyväskylän kaupunki on ollut aloitteellinen hallitusohjelmaan kirjattujen tavoitteiden kehittelyssä. Suurten kaupunkien kuntaliitokset käynnistettiin ensimmäisenä Jyväskylässä vuoden 2009 alusta. Jatkohankkeena käynnistyi Jyväskylän kaupunkiseudun kehittämisprosessi, johon tulivat mukaan seutuineen Jämsä ja Äänekoski.
5 Jyväskylän seudun PARAS kaupunkiseutusuunnitelma arvioitiin vuonna 2009 toteutustavaltaan parhaaksi. Jyväskylän kaupunki jatkaa aloitteellista työtään kansallisessa kehittelyssä mm. kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmässä ja sen suurkaupunkijaostossa. Kun vuoden 2014 alkuun mennessä lakkautetaan nykyiset osaamiskeskus- sekä koheesio- ja kilpailukykyohjelmat, Jyväskylän kaupunkiseudulla on käynnistetty kehittämistyö niitä korvaavan innovaatiokeskittymäprosessin mallintamiseksi. Siinä kokeillaan myös osaltaan hallitusohjelman mukaista sopimusperusteista kaupunkipolitiikkaa, jolla valtio, yliopistot, ammattikorkeakoulut, kaupunkiseudut ja elinkeinoyhtiöt sopivat alueen pitkäjänteisistä kehittämistoimista. Siinä yhdistyvät luontevalla tavalla innovaatiot ja kestävä kasvu, mitkä ovat keskiössä myös EU 2020 ohjelman asialistalla. Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Aiemman uudistyön loogisena jatkona Keski- Suomen kuntarakenteen keskiössä tulee olemaan Jämsän, Jyväskylän ja Äänekosken kokoava runsaan 220 000 asukkaan Jyväskylän kaupunkiseutu. 2. Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistus Palvelu- ja organisaatiouudistuksen tarkoituksena on koota kaupungin palveluja kuntalais- ja asiakasnäkökulmasta moniammatillisiksi palvelukokonaisuuksiksi. Palveluorganisaatio tarjoaa enemmän edellytyksiä siirtyä hallinto- ja tuotantokeskeisestä toimintatavasta kuntalaisten hyvinvointia tukeviin, asiakaskeskeisiin rakenteisiin ja toimintatapoihin sekä hyvin toimiviin palveluketjuihin. Kaupunginvaltuusto päätti 16.5.2011/77 ja 19.9.2011/132 kaupungin luottamushenkilö- ja palveluorganisaation perusrakenteesta. Palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu toteutetaan vaiheittain ja organisaatiorakenne otetaan käyttöön valtuustokauden alussa vuonna 2013. Palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmisteluun liittyviä merkittäviä osakokonaisuuksia talousarviovuonna 2012 ovat organisaatiorakenteen mukaisen päätöksenteko-, ohjaus- ja johtamisjärjestelmän valmistelu, jonka pohjalta tehdään mm. kaupungin sääntövalmistelu, konsernin strategisen ohjausprosessin uudistukset ja uuden rakenteen mukainen vuoden 2013 talousarvion valmistelu. Osa seuraavassa esitettävistä erillisistä strategisista kehittämishankkeista liittyy kiinteästi palveluja organisaatiouudistuksen valmisteluun. 3. Kaupunkistrategian toimeenpanoa tehostava palvelustrategia ja kehittämisen toimintamalli Konsernin strategisen ohjausprosessin uudistamiseen liittyen talousarviovuonna 2012 aletaan valmistella tulevien palvelukokonaisuuksien palvelujen järjestämisen linjauksia ja kaupungin kehittämisen toimintamallia. Valmistelun tuloksena on palvelustrategia, jossa on linjaukset palvelujen tuottamistavoista ja -vaihtoehdoista, henkilöstövoimavarojen käytöstä, palvelujen hankinnasta ja kehittämisen painopisteistä. Palvelustrategia ja kehittämisentoimintamalli tehdään tiiviissä yhteistyössä henkilöstön ja palvelujen tuottamiseen osallistuvien kumppaneiden kanssa. Palvelustrategian ja palvelujen järjestämisen toteuttamista vahvistetaan valitsemalla erityisiä kehittämiskohteita. Palvelutuotannon kehittämisessä noudatetaan seuraavaa prosessia: 1. Kehittämiskohteiden valinta 2. Kehittämistoiminnan organisointi - Kehittämistyön vastuutus - Henkilöstön mukanaolo
6 - Asiantuntijoiden käyttö (omat/ulkopuolinen) - Kehittämistyön aikataulun ja vaiheistuksen laadinta 3. Kustannusvertailujen tekeminen 4. Henkilöstövaikutusten selvittäminen 5. Vaihtoehtoisten mallien laadinta 6. Mallien viestintä luottamushenkilöille ja henkilöstölle 7. Kehittämisehdotuksen teko - Taloudellisten ja toiminnallisten hyötyjen osoittaminen 8. Päätöksentekoprosessi - Yhteistoimintajärjestelmässä - Poliittisissa päätöksentekoelimissä Nykyiset palvelualueet päättävät palvelutuotannon kehittämisen kärkihankkeista talousarviovuonna 2012 ja aloittavat valittujen kärkihankkeiden toteuttamisen. Kaupunkirakennepalvelujen kärkihanke on: Katu- ja viheralueiden ylläpitoa ja yhdyskuntarakentamista avataan asteittain kilpailulle. Kilpailun avaamisen laajuudesta, aikataulusta sekä sen vaikutuksesta Altek Aluetekniikka liikelaitoksen toimintaan tehdään selvitys maaliskuuhun 2012 mennessä. 4. Kaupungin uusi asiakaspalvelumalli Tavoitteena on koota asiointipalveluja yhteen niin, että kuntalainen/asiakas voi saada asiansa vireille ilman erityistä perehtymistä organisaatioon. Verkkoasioinnin laajentaminen korostuu uudessa asiakaspalvelumallissa. Asiakaspalvelumallin kehittämisessä on kyse myös palveluohjauksen parantamisesta. Palveluohjaus perustuu asiakkaan ja palveluasiantuntijan väliseen vuoropuheluun. Palveluohjaus toimii niin, että asiakkaan tarpeen ja tilanteen mukainen palvelu on löydettävissä ja asiakkaan ulottuvilla. Uuden asiakaspalvelumallin valmistelun yhteydessä kehitetään myös nykyisestä yhteispalveluverkostosta aiempaa toimivampi julkishallinnon (valtio/kunta) palvelujen tarjoamiseen kuntalaisille. 5. Tukipalvelujen organisointi konsernissa ja ylikunnallisesti Hankinta, talous- ja henkilöstöpalvelujen sekä ruokapalvelujen keskitetystä organisoinnista on tehty erillisiä selvityksiä. Niihin ovat osallistuneet Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä. Ympäristökuntien mukaantulo on mahdollista. Kaupunginhallitus teki 14.3.2011/100 periaatepäätöksen kaupungin, sairaanhoitopiirin ja koulutuskuntayhtymän talous- ja henkilöstöhallinnon sekä hankinta- ja materiaalitoimen tietojärjestelmäyhteistyöstä. Tukipalvelujen konsernitason organisoinnin suunnittelua ja toteuttamista jatketaan talousarviovuonna 2012. 6. Tietojärjestelmien kokonaisarkkitehtuuri Tietojärjestelmien arkkitehtuurin hallintamalli kuvaa, miten tietojärjestelmiä ja niiden kuvauksia sekä kehittämissuunnitelmaa toteutetaan, järjestelmätyötä johdetaan ja miten tehtyjä linjauksia hyödynnetään kytkettynä kaupungin muuhun kehittämistoimintaan. Kaupungin tietojärjestelmien kokonaisarkkitehtuurimalli tehdään julkisen hallinnon arkkitehtuurin hallintamallin pohjalta sovittaen se kaupungin toimintaympäristöön. Kokonaisarkkitehtuurimalli on johdon ja tietohallinnon yhteinen kehittämis- ja johtamismenetelmä, jolla määritetään toimintaa tukeva yhtenäinen ict-ympäristön tavoitetila.
7 7. Tuottavuusohjelma Talousarviovuonna 2012 kaupungin tuottavuusohjelmatyö jatkuu osana palvelualueiden toiminnan ja taloudenohjausta sekä kehittämistoimintaa. Tuottavuuden parantaminen kytketään osaksi palvelu- ja organisaatiouudistuksen toteuttamista ja mahdollisia rakenteellisia muutoksia kuntarakenteessa sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen organisoinnissa. Kaupunki osallistuu yhdessä muiden suurten kaupunkien kanssa tuottavuusohjelmatyön jatkokehittämiseen valtiovarainministeriön ohjaamalla tavalla. 8. Jyväskylän asuntomessut 2014 Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti asuntomessujen valmistelut ovat käynnissä vuodelle 2014 Äijälänrantaan. Jyväskylälle asuntomessujen järjestäminen on mahdollisuus vahvistaa hyvän asumisen mainetta, saada matkailullista ja elinkeinopoliittista nostetta sekä kehittää asumista. Projekti toteutetaan yhteistoiminnassa Jyväskylän kaupungin ja Osuuskunta Suomen Asuntomessujen kesken. Asuntomessut projektina vaatii panostusta koko kaupunkiorganisaation eri alueilta. 9. Kankaan tehdasalueen kehittäminen Kankaan tehdasalueen rakennemuutos synnyttää Jyväskylään uuden, vetovoimisen kaupunginosan. Tehdasalueen sijainti keskeisellä paikalla mahdollistaa yhdyskuntarakenteen eheytymisen sekä teollisuuskiinteistön muuntumisen monipuoliseksi työpaikkojen, palvelujen ja asumisen alueeksi, joka yhdistää keskustarakenteen luontevasti Seppälän alueeseen. Kehittämistyö aloitettiin vuona 2011 alueen maankäytön selvityksillä, maankäytönpohjaksi järjestettävällä arkkitehtikilpailulla sekä tehdaskiinteistöjen väliaikaisen toiminnan hallinnoimisella. 1.4 Henkilöstö ja henkilöstömäärän kehitys Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen mukaisesti valmistellaan henkilöstöpoliittinen Jyväskylä -sopimus. Sopimuksen laatiminen toteutetaan kolmikannassa luottamushenkilöiden, henkilöstöjärjestöjen ja virkamiesjohdon kanssa. Jyväskylä-sopimus on kolmikannan yhteinen linjaus tulevaisuudessa noudatettavista keskeisistä henkilöstöpolitiikan osa-alueista. Sopimuksella määritellään keinoja, joiden avulla voidaan varautua mahdollisimman hyvin tulevaisuuden haasteisiin erilaisten muutosten yhteydessä. Sopimuksen pääteemoja ovat mm. palvelussuhdeturvan ja yhteistoiminnan määrittely muutostilanteisiin, palkkausjärjestelmien kokonaiskehittämisen määrittely, yhteinen työhyvinvoinnin määrittely ja toimenpidelinjaukset sekä sopimuksen sitovuustasojen määrittely. Henkilöstömäärä ja sen muutokset Taulukko 1 Vakituisen henkilöstömäärän kehitys 2010-2014 31.12.2010 31.12.2011 31.12.2012 31.12.2013 31.12.2014 Konsernihallinto Kaupunkirakennepalvelut Sivistyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Liikelaitokset: Altek Aluetekniikka Jyväskylän Seudun Työterveys Keski-Suomen pelastuslaitos Kylän Kattaus Talouskeskus Tilapalvelu 114 193 1550 3269 188 48 209 203 88 29 113 191 1568 3779 184 82 250 234 102 29 118 192 2763 2641 175 88 288 237 102 29 116 192 2769 2682 170 92 295 237 102 29 116 190 2788 2728 163 96 295 236 101 29 Yhteensä 5891 6532 66336684 6943 6742
8 Kaikki luvut ovat kokonaislukua. Vakituinen henkilöstömäärä ei sisällä vakituisia sivutoimisia eikä vakituisia tuntityöntekijöitä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta täyttölupamenettelyä muutetaan siten, että apulaiskaupunginjohtaja ja vastuualuejohtajat määrittelevät palvelualueen virkojen ja työsuhteiden täytön priorisoinnin annetun raamin mukaisesti (=mitkä tehtävät täytetään ja mikä on täytön ajankohta). Palvelualueen raami henkilöstösuunnitelman osalta sisältää seuraavat reunaehdot: eläkkeelle jäävien (vanhuus- ja työkyvyttömyyseläke) ja muun poistuman vakansseista täytetään korkeintaan puolet, uusiin käynnistyviin toimintoihin rekrytoidaan korkeintaan 41 henkilöä (henkilöstömäärä- ja sen muutokset taulukko 2010-2014) ja lyhytaikaisten sijaisuuksien vähentäminen tehdään palvelualueen erillisen suunnitelman mukaisesti. Palvelualue raportoi täytöt normaalin kuukausiraportoinnin yhteydessä kaupunginhallitukselle ja kaupungin johtoryhmälle. Taulukko 2 Määräaikaisen henkilöstömäärän kehitys 2010-2014 31.12.2010 31.12.2011 31.12.2012 31.12.2013 31.12.2014 Konsernihallinto Kaupunkirakennepalvelut Sivistyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Liikelaitokset: Altek Aluetekniikka Jyväskylän Seudun Työterveys Keski-Suomen pelastuslaitos Kylän Kattaus Talouskeskus Tilapalvelu 6 10 121 38 3 2 16 4 11 1 5 11 84 49 3 4 16 3 9 0 3 8 73 26 3 3 0 4 5 0 2 6 85 21 3 3 0 4 5 0 0 3 73 21 3 3 0 4 5 0 Yhteensä 212 184 127 129 112 Luvut eivät sisällä sijaisia, sivutoimisia vakituisia, harjoittelijoita, työllistettäviä, tuntityönohjaajia eikä kausityöntekijöitä. Taulukko 3 Vanhuuseläkkeelle jäävät ja vapautuvista tehtävistä täytettävät 2012 Vapautuvista tehtävistä täytetään 2013 Vapautuvista tehtävistä täytetään Konsernihallinto Kaupunkirakennepalvelut Sivistyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Liikelaitokset: Altek Aluetekniikka Jyväskylän Seudun Työterveys Keski-Suomen pelastuslaitos Kylän Kattaus Talouskeskus Tilapalvelu 2 7 63 55 0 5 60 53 5 6 60 84 3 5 57 79 2014 Vapautuvista tehtävistä täytetään 11 1 3 12 2 0 2 1 3 11 0 0 7 4 3 5 1 0 2 4 3 5 0 0 9 2 2 6 2 2 2 2 2 5 1 2 Yhteensä 165 135 175 158 179 165 3 9 76 68 3 8 74 68 1.5 Tavoitteet vuoden 2012 talousarviossa Talousarvion tavoitejärjestelmä muodostuu kolmesta tasosta. 1. Strategiset tavoitteet Palvelualueiden talousarviossa esittämät strategiset tavoitteet edistävät kaupunkistrategian sekä palvelualueiden omien strategioiden toimeenpanoa. Palvelualuekohtaisesti esitettävät strategiset tavoitteet kuvaavat toiminnan pidemmän aikavälin suuntaa ja painopisteitä.
9 2. Kehittämistavoitteet Kehittämistavoitteilla kuvataan palvelualueella talousarviovuonna käynnissä olevia tai käynnistettäviä merkittäviä kehittämishankkeita. Kehittämishankkeet edistävät strategisten tavoitteiden toteutumista. Kehittämishankkeiden tulee olla aikataulutettu, vastuutettu ja niiden toimeenpanon seuranta on oltava mahdollista. Kehittämistavoitteet esitetään palvelualuekohtaisesti. 3. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet ovat kuntalain mukaisia valtuuston vahvistamia tavoitteita. Kuntalain mukaan talousarviossa osoitetaan kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä näiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Tällä lainkohdalla on haluttu korostaa toiminnallisten tavoitteiden merkitystä talousarviossa. Lainkohdan tulkinnan mukaan toiminnalliset tavoitteet sekä määrärahat ovat oikeudellisesti yhtä sitovia ja niiden toteutumisesta on vastattava valtuustolle. Toiminnalliset tavoitteet ovat palvelutuotannon vaikutuksia ja vaikuttavuutta kuvaavia, mitattavissa tai muuten todennettavissa olevia määrällisiä ja laadullisia tunnuslukuja. Toiminnan tulosten vaikuttavuutta kuvaavat asiakaskohtaisten vaikutusten kehittyminen, palvelujen riittävyys ja peittävyys suhteessa kysyntään, toiminnan oikea alueellinen, väestöllinen ja sisällöllinen kohdentuvuus suhteessa tarpeisiin sekä toiminnan oleelliset välilliset vaikutukset, kuten vaikutukset tasa-arvon, aluepolitiikan tai ympäristön kehittymiseen. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumista arvioidaan kolmannesvuosiraporttien sekä tilinpäätöksen yhteydessä esitetyllä tunnusluvulla. Liikelaitoksissa valtuuston nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet koskevat palvelun laatua, toiminnan kannattavuutta, toiminnan laajuutta, kehittämistä ja ympäristöä. Toiminnalliset tavoitteet esitetään määrärahakohtaisesti.
10 2 Yleinen taloudellinen tilanne Kuntaliiton kuntataloustiedotteen 3/2011 mukaan Suomen kansantalous kasvoi alkuvuonna 2011 ripeästi. Ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli lähes viisi prosenttia ja toisellakin neljänneksellä noin kolme prosenttia. Maailmantalouden näkymät ovat kuluneen kesän jälkeen heikentyneet merkittävästi. Tämän seurauksena myös Suomen viennin näkymät ovat muuttuneet keväällä vallinneista optimistisista tunnelmista huonompaan suuntaan. Toimialoittain vientinäkymät vaihtelevat, mutta kokonaisuutena tavaroiden ja palvelustenviennin määrä voi jäädä tänä vuonna viime vuoden tasolle. Epävarmuus maailmantalouden kehityksestä on ollut vallitsevana piirteenä jo pitkään, mitä on lisännyt vielä eräiden euromaiden julkisen sektorin budjettialijäämien kasvaminen sekä velkakannan nopea lisääntyminen. Ratkaisut velkakriisien hoitamiseksi olisi tehtävä pikaisesti, mikä osaltaan rauhoittaisi rahoitusmarkkinoita. Kotimainen kysyntä on ollut voimakkaassa kasvussa vilkkaan investointitoiminnan johdosta. Vuonna 2011 yksityinen kulutus lisääntynee kolmisen prosenttia. Vuonna 2012 kulutuksen kasvun arvioidaan hidastuvan. Investointien ennustetaan jäävän kuluvan vuoden tasolle tai parhaimmillaankin kasvavan vain vähän. Suomen kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot kuluvalle vuodelle olivat vielä keväällä varsin toiveikkaita. Ennustelaitosten arviot liikkuivat tuolloin 3-4 prosentin haarukassa. Kesän jälkeen vuotta 2011 koskevat kokonaistaloudelliset ennusteet tuotannon kasvusta ovat alentuneet. Alkusyksyllä laadituissa ennusteissa on varsin yleisesti arvioitu, että kokonaistuotannon kasvuvauhti hidastuu vuonna 2012 tämänvuotisesta. Taantumakin voi olla mahdollinen kehityskulku, jos maailmantalouden epävarmuuden jatkuminen heijastuu vientikysyntään ja kotimainen kysyntä pysyy vaimeana. Työllisyys säilyi korkealla tasolla vuoden 2008 loppuun saakka. Selkeä käänne huonompaan tapahtui vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa, minkä jälkeen työllisyystilanne heikkeni merkittävästi ja työttömyysaste nousi parisen prosenttia ja oli vuonna 2009 keskimäärin 8,2 %. Työllisyystilanne heikkeni edelleen vuonna 2010, mutta odotettua vähemmän. Työttömyysaste alenee tänä vuonna noin kahdeksaan prosenttiin. Työttömänä on siten tänä vuonna keskimäärin vähän yli 200 000 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. Työllisyysaste alkaa ennusteiden mukaan nousta nopeasti väestörakenteen muutosten johdosta. Työvoiman kysyntä kasvaa tänä ja ensi vuonna, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtiovarainministeriön ennustamissa kasvuluvuissa. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna 2012 valtiovarainministeriö arvioi noin 7,6 %.
11 3 Kuntatalouden näkymät Valtion budjettiesityksen mukaan valtion toimenpiteet kiristävät kuntataloutta vuonna 2012 yhteensä 448 miljoonaa euroa kuluvaan vuoteen verrattuna. Tämä merkitsee keskimäärin noin 0,5 prosenttiyksikön veronkorotuspainetta kunnallisveroon. Suurin yksittäinen leikkaus kohdistuu kuntien valtionosuuksiin, kun hallitusohjelman mukainen 631 miljoonan euron leikkaus toteutetaan kokonaisuudessaan kerralla ensi vuonna. Valtion rahoitusosuus keskeisiin kuntapalveluihin alenee tämän johdosta 2,7 prosenttiyksikköä. Välittömien kuntien tulopohjaan kohdistuvien leikkauksien lisäksi kuntien taloudellista tilaa heikentää hallitusohjelmasta kunnille tulevat uudet palveluvelvoitteet. Peruspalveluohjelman 2013 2015 mukaan Kuntatalouden näkymät kiristyvät lähivuosina valtiontalouden sopeutustoimien ja verotulojen kasvun hidastumisen myötä. Samaan aikaan väestön ikääntymisen kuntatalouteen kohdistamat menopaineet kasvavat edelleen. Tulokehityksen heikentyessä kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttää tiukkaa menokuria. Kuntien toimintamenojen kasvuksi vuonna 2012 arvioidaan 4 prosenttia. Kustannustason nousu nopeutuu runsaaseen 3 prosenttiin mutta volyymin kasvun arvioidaan pysyvän vajaassa prosentissa kuntien tulokehityksen hidastuessa. Kuntien vuosikate heikkenisi noin 500 miljoonalla eurolla, mutta riittäisi edelleen kattamaan käyttöomaisuuden poistot. Investointien oletetaan vuonna 2012 pysyvän edellisvuoden tasolla 4,4 mrd. eurossa, mikä merkitsee kuntien lainakannan kasvun jatkumista. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta on kominkertaistunut 2010 luvulla. Vuoden 2012 lopussa kuntien yhteenlasketun lainakannan arvioidaan olevan 13,22 mrd. euroa, joka on 1,0 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2011 lopussa lainakannan arvioidaan olevan. Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit 1991 2015 Lähde: Vuodet 1991-2010 Tilastokeskus. Vuosien 2011-2015 ennusteet Peruspalvelubudjetti 2012 1) Mm. opetustoimen ylläpitäjämallin vuosi 1997 ei ole vertailukelpoinen aikaisempien vuosien kanssa
12 Pys.vast. hyödykkeiden luovutustulot Rahoitusosuudet 1,8 % inv.menoihin 0,1 % Tulorahoituksen korjauerät 1,1 % Korko- ja muut rahoitustuotot 1,6 % Kokonaistulot TA 2012 961,8 milj. euroa Antolainasaamisten vähennykset 0,1 % Pitkäaikaisten lainojen lisäykset 9,1 % Toimintatuotot (sis. yhteistoiminta-alueen) 28,8 % Valtionosuudet 13,6 % Verotulot 44,4 % Kokonaismenot TA 2012 961,8 milj. euroa Investointimenot 8,8 % Korko- ja muut rahoituskulut 1,2 % Lainojen lyhennykset 2,0 % Konsernihallinto 3,3 % Liikelaitokset 13,1 % Sosiaali- ja terveyspalvelut (sis. yhteistoiminta-alueen) 41,9 % Kaupunkirakennepalvelut 5,0 % Sivistyspalvelut 24,0 %
13 4 Jyväskylän kaupungin talous 2012 2014 Taloussuunnitelmassa vuoden 2012 tavoitteeksi asetetaan 11,5 miljoonaan euron vuosikate, jolloin se kattaa poistoista 26,2 prosenttia ja poistonalaisista investoinneista 17,6 prosenttia. Vuosikatteen riittävyydellä suhteessa poistoihin mitaten kaupungin tulorahoitus ei ole tasapainossa. Kaupungin lainakantaa joudutaan kasvattamaan 70,1 miljoonalla eurolla vuonna 2012, joten lainaa tulee olemaan vuoden 2012 lopussa 397,1 miljoonaa eli 2 965 euroa asukasta kohti. Vuosi 2012 on talousarvion mukaan 32,2 miljoonaa euroa alijäämäinen. Taloussuunnitelman mukaan kaupungin talous vahvistuu ja vuosikate nousee poistojen tasolle vuonna 2014. Tästä huolimatta lainkannan kasvu jatkuu koko taloussuunnitelmajakson. Vuosien 2013 ja 2014 taloussuunnitelmassa asetettu vuosikatetavoite on mahdollista saavuttaa sillä edellytyksellä, että käyttötalouden nettomenot jäädytetään vuoden 2012 tasolle. Tämä tulee edellyttämään talousarvion pitävyyttä ja toimintojen tuottavuuden merkittävää parantamista. Kunnallis- ja kiinteistöveroprosenttien on oletettu taloussuunnitelmassa säilyvän vuosina 2013 2014 vuoden 2012 tasolla. 90 Poistot, nettoinvestoinnit ja vuosikate 80 70 77 72 60 50 40 30 20 10 43,5 42 30 45 37 31 32 12,9 9,1 41 19,4 28,9 31 31 20 17 34,4 49 40 36 23,2 27,0 58 39,5 39 37 44 15,7 11,5 48 48 33,5 51,4 51 50 0-10 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Nettoinvestoinnit Poistot Vuosikate 4.1 Alijäämän kattamisvelvollisuus Vuoden 2010 tilinpäätös osoitti yhteensä 152,1 miljoonan euron ylijäämää vuosilta 1997 2010. Vuoden 2011 alijäämäksi arvioidaan noin 21,1 miljoonaa euroa, joten kaupungilla ei vuonna 2012 ole kuntalain mukaista taloussuunnitelmassa katettavaa alijäämää.
14 Yli-/alijäämä vuosittain ja kumulatiivisesti 200 152 152 150 100 100 99,2 107 114 120 131 99 85 86 50 0-50 31,5 23 19,0 1 1 2,9 23 6,4 7,9 0,4 1,8-5,4 4-0,5-14,1-21,7-26,0-21,3-32,2 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Yli-/alijäämä Kumulat. yli-/alijäämä 4.2 Tulossuunnitelma 4.2.1 Käyttötalous Kaupungin virallisessa tilinpäätöksessä esitettävässä tulossuunnitelmassa liikelaitokset lasketaan yhteen muun kaupungin kanssa rivi riviltä ja keskinäiset liiketapahtumat eliminoidaan. Talousarvion ja tilinpäätöksen vertailtavuuden mahdollistamiseksi ja tunnuslukujen laskentaa varten tulee käyttää tätä kokonaistaloudellista tulossuunnitelmaa. Käyttötalouden menot kasvavat talousarvion mukaan 2,9 % eli 23,7 miljoonaa euroa. Tästä arviolta 7,4 miljoonaa aiheutuu palkkojen kasvusta. Menojen kasvusta 6,3 miljoonaa kohdistuu sivistyksen palvelualueelle ja 3,1 miljoonaa sosiaali- ja terveystoimeen. Erikoissairaanhoidon menojen kasvuksi on arvioitu 3,5 miljoonaa eli 2,8 % verrattuna vuoden 2011 toteutumisarvioon. Sivistyksen menojen kasvusta 4,8 miljoonaa on seurausta valmistuvien investointien vuokramenojen kasvusta.
15 Käyttötalousmenojen muutos TA+M+E KJ TAE Muutos 2011 2012 1000 % Konsernihallinto 29 926 31 732 1 807 6,0 % Sosiaali- ja terveyspalvelut * 400 392 403 526 3 134 0,8 % Sivistyspalvelut * 224 918 231 239 6 321 2,8 % Kaupunkirakennepalvelut 52 372 54 541 2 169 4,1 % YHTEENSÄ 707 607 721 037 13 430 1,9 % Tilapalvelu 43 926 47 776 3 850 8,8 % Jyväskylän Seudun Työterveys 7 583 8 338 756 10,0 % Talouskeskus 5 352 7 018 1 666 31,1 % Altek Aluetekniikka 18 402 18 420 18 0,1 % Kylän Kattaus 16 625 17 895 1 270 7,6 % Keski-Suomen Pelastuslaitos 24 335 27 097 2 762 11,3 % YHTEENSÄ 116 221 126 543 10 322 8,9 % YHTEENSÄ 823 829 847 581 23 752 2,9 % Konsernihallinto 1 351 - Vaalit 747 - Tietohallinto 354 - Kaupungin juhlavuosi 250 Sosiaali- ja terveyspalvelut 2 522 - Terveydenhuollon palvelut, Muut -989 - Erikoissairaanhoito 3 511 Sivistyspalvelut 5 585 - Aalto Alvari pois käytöstä -459 - Avustusten siirto Konsernihallinnosta 329 - Kotikuntakorvaukset 915 - Vuokrat ja siivous 4 800 Kaupunkirakennepalvelut 2 080 - Ympäristöystävällinen ulkovalaistus -projekti 1 000 - Pelastuslaitoksen maksuosuus 596 - Joukkoliikenteen lipputuki ja indeksikorotus 484
16 Käyttötalouden tulojen muutos vuoden 2011 muutettuun talousarvioon verrattuna on -1,9 miljoonaa euroa eli -1,5 %. Suurin muutos on vuosina 2009 2011 saadun kuntien yhdistymisavustuksen loppuminen. Käyttötaloustulojen muutos TA+M+E KJ TAE Muutos 2011 2012 1000 % Konsernihallinto 13 965 11 846-2 118-15,2 % Sosiaali- ja terveyspalvelut 60 824 57 867-2 957-4,9 % Sivistyspalvelut 18 709 18 919 209 1,1 % Kaupunkirakennepalvelut 20 271 22 407 2 136 10,5 % KRP / Myyntivoitot 12 200 13 050 850 7,0 % YHTEENSÄ 125 969 124 089-1 880-1,5 % Tilapalvelu 74 056 81 076 7 020 9,5 % Jyväskylän Seudun Työterveys 7 583 8 338 755 10,0 % Talouskeskus 5 695 6 910 1 215 21,3 % Altek Aluetekniikka 18 630 18 370-260 -1,4 % Kylän Kattaus 16 441 17 145 704 4,3 % Keski-Suomen Pelastuslaitos 25 436 27 833 2 397 9,4 % YHTEENSÄ 147 841 159 672 11 831 8,0 % YHTEENSÄ 273 810 283 761 9 951 3,6 % Konsernihallinto - Yhdistymisavustus lakkaa -2 538 Sosiaali- ja terveyspalvelut - Terveydenhuollon palvelut, Muut -989 Sivistyspalvelut - Aalto Alvari pois käytöstä -568 Kaupunkirakennepalvelut 1 550 - Pysäköintivirhemaksut 300 - Rakennuslupa- ym. rakentamisen tulot 250 - Ympäristöystävällinen ulkovalaistus -projekti 1 000
17 Käyttötalouden nettomenojen muutos TA+M+E KJ TAE Muutos 2011 2012 1000 % Konsernihallinto 15 961 19 886 3 925 24,6 % Sosiaali- ja terveyspalvelut 339 568 345 658 6 091 1,8 % Sivistyspalvelut 206 208 212 320 6 112 3,0 % Kaupunkirakennepalvelut 32 101 32 134 33 0,1 % KRP / Myyntivoitot -12 200-13 050-850 7,0 % YHTEENSÄ 581 638 596 948 15 310 2,6 % Tilapalvelu -30 130-33 300-3 170 10,5 % Jyväskylän Seudun Työterveys 0 0 0 100,0 % Talouskeskus -344 108 452-131,5 % Altek Aluetekniikka -228 50 278-121,9 % Kylän Kattaus 184 750 566 307,8 % Keski-Suomen Pelastuslaitos -1 101-737 364-33,1 % YHTEENSÄ -31 619-33 129-1 509 4,8 % YHTEENSÄ 550 018 563 820 13 801 2,5 % Käyttötalouden nettomenot eli toimintakate kasvaa talousarvion mukaan 13,8 miljoonaa euroa eli 2,5 %. Kasvusta noin 7,4 miljoonaa euroa on seurausta palkkamenojen ja 3,5 miljoonaa sairaanhoitopiirin maksuosuuksien kasvusta.
18 4.2.2 Yhdistymisavustus ja sen kohdistaminen Kuntajakolain mukaista yhdistymisavustusta saatiin vuosina 2009 2011 yhteensä 8 460 000 euroa, josta sopimuksen mukaan kohdistetaan Korpilahdelle 6 480 000 euroa ja entisen Jyväskylän maalaiskunnan alueelle 1 980 000 euroa. Vuonna 2012 ei enää saada yhdistymisavustusta. Osa Korpilahdelle kohdistettavasta avustuksesta toteutuu vuonna 2012 seuraavasti: Korpilahden yhdistymisavustuksen käyttösuunnitelma 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Yhteensä Yhdyskuntatoimi, käyttö 2008 351 351 Keskustan kehittämishanke, suunnittelu 17 30 55 102 Keskustan kehittämishankkeen toteutus 550 750 1 300 Liikuntapaikkasuunnitelma 9 19 28 Liikuntapaikkasuunnitelman toteutus 219 216 284 101 820 Matkailu- ja elinkeinotoiminta 8 8 Korpilahden historia 23 54 48 35 160 Kunnanviraston muutostyöt: kirjasto, yht.palv piste 51 1 039 1 090 Päivähoitotilojen suunnittelu 23 23 Yksityistieavustukset perusparannukseen 6 21 30 56 113 Iloniemen maa-alueen kunnostaminen 629 629 Tikkalan vesihuoltohanke (20% avustus) 51 51 102 Korpilahden kaavoitus (Iloniemen OYK, kyläkaavat, selvitykset) 51 44 95 Sataman kehittämisen toteutus 7 200 207 Lisäpanostus Korpilahden maanhankintaan 103 103 Terveysaseman peruskorjaus 100 1 250 1 350 Yhteensä 33 1 183 1 497 1 088 1 328 1 351 6 480 Ero / yhdistymisavustus 0
19 4.2.3 Henkilöstömenot Talousarvion laadinnan lähtökohtana on solmittujen työehtosopimusten mukainen palkkamenojen nousu vuonna 2012. Vuodelta 2011 siirtyvä ns. palkkaperintö on 0,7 %. Sen lisäksi palkkasummaan vaikuttaa uusi palkkaratkaisu, jonka tasoksi arvioidaan 1,8 %. Vuoden 2012 palkkamenojen kasvuprosenttiksi on näin ollen arvioitu 2,5 %. Palkkaperusteinen eläkemaksu nousee 0,2 prosenttiyksikköä vuoden 2011 tasosta. Opettajien VAEL maksu on budjetoitu vuonna 2012 vuoden 2011 tasolle. Lopulliset VAEL maksuprosentit ilmoitetaan kunnille vuoden 2011 lopussa. Vuodesta 2006 lähtien eläkemenoperusteiset ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut on tullut kohdentaa aiheuttamisperiaatteen mukaisesti oikeille toimintayksiköille. Eläkemenoperusteisen maksun on arvioitu Kunnallisen eläkevakuutuslaitoksen ohjeen mukaisesti pysyvän vuoden 2011 tasolla ja Varhe-maksujen kasvavan 3 % vuoden 2011 tasosta. Henkilöstömenoja ja taloussuunnitelmakaudelle laaditun henkilöstösuunnitelman toteutumista tullaan vuoden aikana seuraamaan kuukausi- ja kolmannesvuosiraporttien yhteydessä. HENKILÖSIVUKULUT 2011-2012 TA+M TA Muutos Prosenttia maksetuista palkoista 2011 2012 %-yks. Sairasvakuutus 2,12 % 2,12 % 0,00 % Tapaturmavakuutus 0,37 % 0,37 % 0,00 % Ryhmähenkivakuutus 0,15 % 0,15 % 0,00 % Työttömyysvakuutusmaksu 3,20 % 3,20 % 0,00 % YHTEENSÄ 5,84 % 5,84 % 0,00 % Palkkaperusteinen maksu 16,10 % 16,30 % 0,20 % YHTEENSÄ 21,94 % 22,14 % 0,20 % Opettajien VAEL-maksu 20,88 % 20,88 % 0,00 % 1000 euroa TA+M TA % 2011 2012 Eläkemenoperusteinen eläkemaksu 16 292,7 16 292,7 0,0 % VARHE -maksu 2 906,4 2 993,6 3,0 % Yhteensä 19 199,1 19 286,3 0,5 % Muutos 1000 87,2
20 4.2.4 Kunnallisvero Vuoden 2012 kunnallisveron tuotoksi arvioidaan 380,6 miljoonaa euroa, mikä on 11,3 miljoonaa (3,1 %) enemmän kuin vuoden 2011 arvioitu kunnallisveron tuotto. Verotuloarvio perustuu 19,00 % kunnallisveroon eli veroprosentti säilyy vuoden 2010 tasolla. Verotuloarvio perustuu lokakuussa 2011 käytettävissä olleisiin tietoihin kuntatalouden ja kansantalouden kehityksestä vuosina 2011 2014. VEROTULOARVIO 2012 Miljoonaa euroa Arvio Arvio 2011 2012 Muutos Ennakonpidätykset 352,0 357,5 5,5 1,6% Tilitykset ed. vuodelta 40,0 42,4 2,4 6,0% Yhteensä 392,0 399,9 7,9 2,0 % Maksuunpanotilitys -34,2-32,6 1,6-4,7% Aik. vuosien tilitykset 11,5 13,3 1,8 15,7% KUNNALLISVEROT 369,3 380,6 11,3 3,1 % Yhteisövero 23,8 21,0-2,8-11,8 % Kiinteistövero 34,0 35,4 1,4 4,1 % YHTEENSÄ 427,1 437,0 9,9 2,3 %
21 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 212-0,5 % 15,9 % 246 12,2 % 276 271 276-1,6 % Kunnallisverot 2000-2014 M ja muutos % 283 2,7 % 1,6 % 303 6,9 % 318 4,8 % 344 8,3 % 353 2,6 % 367 369 +0,5% 4,1 % 0,5 % 381 395 409 3,1 % 3,7 % 3,6 % 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% -2% -4% Kunnan tulovero Muutos % 4.2.5 Yhteisövero Talousarviossa vuoden 2012 yhteisöveron määräksi on arvioitu 21,0 miljoonaa euroa, joka on 11,8 % (2,8 miljoonaa euroa) vähemmän kuin vuonna 2011 arvioidaan kertyvän. Valtio nosti kuntien yhteisöveron jako-osuutta 10 prosenttiyksiköllä 32,03 prosenttiin vuosiksi 2009 2011. Vuonna 2012 tämä väliaikainen lisäys laskee 5 prosenttiyksiköllä.
22 4.2.6 Kiinteistövero Kiinteistöveron tuotoksi arvioidaan 35,4 miljoonaa euroa, joka on 4,1 % (1,4 miljoonaa euroa) enemmän kuin vuonna 2011 arvioidaan kertyvän. Kiinteistöveroprosentit pysyvät vuoden 2011 tasolla koko suunnitelmakauden 2012 2014. Verotusarvo Kiinteistövero Veron tuotto 1000 % 1000 Vakituinen asunrakennus 2 426 462 0,50 % 12 132 Muu kuin vakituinen asuinrakennus 41 363 1,10 % 455 Yleishyödyllinen yhteisö 99 210 0,98 % 972 Voimalaitokset 0 2,85 % 0 Rakentamaton rakennuspaikka 9 588 3,00 % 288 Yleinen kiinteistövero, maa-alueet 752 335 1,15 % 8 652 Yleinen kiinteistövero, rakennukset 1 126 492 1,15 % 12 955 Yhteensä 4 455 450 35 454
23 Kiinteistöveron tuotto 2012 Vakituinen asunrakennus 34,2 % Yleinen kiinteistövero, rakennukset 39,3 % Muu kuin vakituinen asuinrakennus 1,3 % Voimalaitokset 0,0 % Yleinen kiinteistövero, maa-alueet 24,4 % Rakentamaton rakennuspaikka 0,8 % 40 Kiinteistöverot 2000-2014 M ja muutos % 30% 35 30 35,4 23,6 % 34,0 32,7 36,2 36,9 25% 20% 25 20 15 26,5 11,0 % 20,4 21,8 22,9 24,2 9,6 % 8,7 % 7,6 % 7,0 % 7,1 % 5,6 % 19,3 17,8 18,4 5,1 % 5,3 % 16,8 15,7 3,8 % 4,1 % 2,1 % 2,0 % 15% 10% 5% 10 0% 5-4,9 % -5% 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kiinteistövero Muutos % -10%
24 4.2.7 Valtionosuudet VALTIONOSUUDET 2010-2012 Yhden putken valtionosuus: TP TA+M TA Muutos 2010 2011 2012 1000 % Yleinen osa (yleinen valtionosuus) 6 438 6 612 6 908 295 4,5 % Sosiaali- ja terveyspalvelujen laskennalliset kustannukset 387 615 403 283 444 985 41 702 10,3 % Esi- ja perusopetuksen sekä kulttuuripalvelujen lask. kustannukset 84 289 85 458 92 677 7 219 8,4 % Valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus (+/-) 1 194 1 194 1 194 0 0,0 % Valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset 9 760 10 885 18 353 7 468 68,6 % Laskennallinen valtionosuus 489 296 507 432 564 117 56 685 11,2 % Kunnan rahoitusosuus 128 028 2 581,36 /asukas -330 486 129 623 2 638,32 /asukas -341 987-11 501 3,5 % 130 816 2 999,96 /asukas -392 443-50 456 14,8 % Yhden putken valtionosuus ennen verotulotasausta 158 810 165 445 171 674 6 229 3,8 % Verotulotasaus (+/-) -1 642-1 501-241 1 260-84,0 % 1. Yhden putken valtionosuus yhteensä 157 167 163 944 171 433 7 489 4,6 % 2. Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet -31 753-33 576-37 503-3 927 11,7 % Valtionosuudet tuloslaskelmassa 132 908 130 368 133 930 3 563 2,7 % Elatustukisaamiset ( tulona KH:n määrärahassa ) 407,8 320 323 3 1,0 % Kotikuntakorvaukset perusopetuksessa Saatavat kotikuntakorvaukset 633,4 679 755 76 11,2 % Maksettavat kotikuntakorvaukset -7 446,4-7 709-8 624-914 11,9 % Kotikuntakorvaukset yhteensä -6 812,9-7 031-7 869-838 11,9 % YHTEENSÄ 126 503 123 657 126 384 2 727 2,2 % Kaupungin vuoden 2010 valtionosuuksien kokonaismääräksi on arvioitu 133,9 miljoonaa euroa, mikä on 3,6 miljoonaa euroa (2,7 %) enemmän kuin vuonna 2011. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskenta perustuu seuraaviin perusteisiin: yleisen osan määräytymisperusteisiin; sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisiin kustannuksiin; esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen laskennallisiin kustannuksiin; taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteisiin; ja erityisen harvan asutuksen, saaristokuntien sekä saamelaisten kotiseutualueen kuntien lisätyn valtionosuuden määräytymisperusteisiin. Valtionosuutta lisätään tai vähennetään verotuloihin perustuvalla valtionosuuksien tasauksella. Järjestelmää täydentää harkinnanvarainen valtionosuuden korotus tilapäisissä tai poikkeuksellisissa talousvaikeuksissa oleville kunnille. Lukioiden, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun rahoitus perustuu ylläpitäjäjärjestelmään. Siinä rahoitus menee suoraan opetuksen järjestäjille oppilasmäärien mukaisina. Kunnille voidaan lisäksi myöntää valtionapua perustamiskustannuksiin ja kehittämishankkeisiin sekä tukea kuntien yhdistymiseen.
25 Peruspalvelujen valtionosuus yksittäiselle kunnalle määräytyy siten, että valtionosuusperusteiden mukaisesta laskennallisesta kustannuksesta (sosiaali- ja terveydenhuolto, esi- ja perusopetus sekä kirjasto- ja kulttuuripalvelut) vähennetään kaikille kunnille yhtä suuri omarahoitusosuus. Laskennallisessa kustannuksessa otetaan huomioon kunkin kunnan palvelutarvetta kuvaavat tekijät ja olosuhdetekijät, mistä johtuen asukasta kohti lasketut valtionosuudet vaihtelevat kunnittain. Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisiin kustannuksiin vaikuttavia määräytymistekijöitä (mm. työllisyys-, lastensuojelu-, vammaiskertoimen tiedot) ei ole vielä pystytty päivittämään. Näiden tietojen osalta laskelmat päivittyvät loppuvuoden 2011 aikana. Valtionosuusjärjestelmässä kuntien tulopohjaa tasataan kuntien verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella. Valtionosuuden tasauslisää saavat kunnat, joiden laskennallinen verotulo asukasta kohti alittaa koko maan tasausrajan, joka on 91,89 % maan keskimääräisestä verotulosta. Tasauslisä kattaa täysimääräisesti tasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotuksen. Valtionosuuden tasausvähennys tehdään, mikäli kunnan laskennallinen verotulo ylittää tasausrajan. Vähennys on 37 % tasausrajan ylittävästä osasta. Kunnan veroprosenttimuutoksilla ei ole suoraa vaikutusta tasauksen määrään, koska tasauksen perusteena olevia laskennallisia verotuloja laskettaessa käytetään kunnan oman kunnallisveroprosenttien sijaan koko maan keskimääräisiä veroprosentteja. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen vaikuttavat vuonna 2012 toteutettavat hallitusohjelman linjaukset, joista merkittävimmät ovat kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistuva 631 milj. euron leikkaus ja kiinteistöveron poisto verotuloihin perustuvasta tasauksesta. Valtionosuusleikkauksen kuntakohtainen vaikutus on -118 euroa/asukas. Jyväskylän osuus leikkauksesta on 15,4 miljoonaa euroa. Kiinteistöveron tasauksesta poiston vaikutus eroaa kunnittain. Jyväskylän maksama valtionosuuksien tasaus kasvaa muutoksen vaikutuksesta 190.000 euroa. Vuonna 2012 maksettavan tasauksen määrä on 241.000 euroa. Hallitusohjelman mukaisesti veroperustemuutoksista kunnille aiheutuvat veromenestykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta. Jyväskylän valtionosuus lisääntyy tämän johdosta 6,2 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi valtionosuuksiin sisältyy vuosien 2010 ja 2011 verotulomenetysten kompensaatiota 12 miljoonaa euroa. Valtionosuusmenetysten kompensointi 2009 2013 Kuntajakolain mukaan kuntaliitosten valtionosuusmenetykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti viiden vuoden ajan. Jyväskylän kaupungin osalta saatava kompensaatio vuosina 2009 2013 on 3.557.404 euroa vuodessa. Kompensaatio lasketaan vuoden 2008 valtionosuustiedoilla ja se säilyy samana koko kompensaation ajan. Valtionosuusmenetysten kompensaatio näkyy tulona kaupunginhallituksen määrärahassa.
26 VALTIONOSUUSMUUTOKSET LIITOSTAPAUKSESSA Vuoden 2008 valtionosuustiedoilla Valtionosuusmuutokset: Erikseen Yhdistyneenä Erotus: v. 2008: v. 2008: VM (yl.valt.os.) 4 014 426 4 515 210 500 784 VM (verotulotas.) 1 921 435-1 684 690-3 606 125 4.2.8 Korkotulot ja -menot STM 105 686 248 105 793 536 107 288 OPM 701 757 142 406-559 351 Yhteensä: 112 323 867 108 766 463-3 557 404 Korkomenojen määräksi vuonna 2012 on arvioitu yhteensä 10,5 miljoonaa euroa, mikä on 1,7 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2011 arvioidaan toteutuvan. Korkomenojen kasvu on seurausta lainamäärän kasvusta ja odotettavissa olevasta korkotason noususta. Korkotuottojen kokonaismäärän on arvioitu olevan 15,3 miljoonaa euroa. Tästä 0,2 miljoonaa euroa tulee kaupungin myöntämistä antolainoista ja 15,1 miljoonaa euroa Jyväskylän Energia Oy:ltä. Education Facilities Oy:n pääomalainasta saadaan korkoa 30 000 euroa. 4.2.9 Muut rahoitustulot ja -menot Muita rahoitustuottoja arvioidaan saatavan 17,6 miljoonaa euroa. Tilapalvelun sijoitetun pääoman koron määrä on yhteensä 16,95 miljoonaa euroa. Yhtiöiltä ei ole arvioitu saatavan osinkoja vuonna 2011. Jyväskylän Koulutuskuntayhtymän peruspääomalle saadaan kolmen prosentin korko (229.800 euroa). Muihin rahoitusmenoihin sisältyy miljoonan euron korkovaraus kaupungin 50 miljoonan euron talousarviolainalle RBS:n kanssa tehdystä koronvaihtosopimuksesta. Varaus on seurausta markkinoiden alhaisesta korkotasosta. Koronvaihtosopimukset on tehty suojaukseksi nousevia markkinakorkoja vastaan: kaupunki vastaanottaa vaihtuvaa korkoa ja maksaa kiinteää korkoa. 4.2.10 Vuosikate Liikelaitokset (Tilapalvelu, Jyväskylän Seudun Työterveys, Altek Aluetekniikka, Talouskeskus, Kylän Kattaus ja Keski-Suomen pelastuslaitos) huomioiden vuosikatteeksi muodostuu 11,5 miljoonaa euroa, mikä on 26,2 % poistojen määrästä. Tilinpäätöstä laskettaessa liikelaitosten tuloslaskelmat yhdistetään kaupungin laskelmaan riveittäin, joten yhdistetty vuosikate kuvaa parhaiten virallisen tilinpäätöksen tilannetta. Vuoden 2013 vuosikatetavoitteeksi asetetaan taloussuunnitelmassa 33,5 miljoonaa euroa (69,9 % poistoista) ja vuoden 2014 vuosikatetavoitteeksi 51,4 miljoonaa euroa (102,9 % poistoista). Vuosien 2010 2012 taloussuunnitelmassa vuosikatteen suunniteltiin vastaavan poistoja jo vuonna 2012. 4.2.11 Satunnaiset tulot ja menot Vuonna 2012 ei ole arvioitu toteutuvan satunnaisia menoja tai tuloja.
27 4.2.12 Poistot Kaupunginvaltuusto on vahvistanut suunnitelman mukaisten poistojen poistoperusteet keväällä 2009. Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti kaupunginhallitus on hyväksynyt poistosuunnitelman ja sitä tarkentavat ohjeet. Tuloslaskelmassa poistojen määräksi on alustavasti arvioitu 44,1 miljoonaa euroa, josta Tilapalvelun osuus on 14,0 ja muiden liikelaitosten 2,0 miljoona euroa. Lopullinen vuoden 2012 poistojen määrä riippuu vuoden aikana toteutuvien investointien määrästä ja selviää tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä. 4.2.13 Tilikauden tulos Vuoden 2012 talousarvion mukaan tilikaudelta kertyy alijäämää kaikkiaan 32,2 miljoonaa euroa. Kumulatiivinen ylijäämä vuoden 2012 lopussa on suunnitelman mukaan 98,8 miljoonaa euroa. 4.3 Rahoitussuunnitelma Kaupungin virallisessa tilinpäätöksessä esitettävässä rahoitussuunnitelmassa liikelaitokset lasketaan yhteen muun kaupungin kanssa rivi riviltä ja keskinäiset liiketapahtumat eliminoidaan. Talousarvion yhteydessä esitetään kaksi erilaista rahoitussuunnitelmaa, joista toisessa liikelaitokset on yhdistetty tilinpäätöksen tapaan rivi riviltä. Toisessa rahoitussuunnitelmassa liikelaitoksista on huomioitu vain niiden maksama sijoitetun pääoman korko. Talousarvion ja tilinpäätöksen vertailtavuuden mahdollistamiseksi ja tunnuslukujen laskentaa varten tulee käyttää kokonaistaloudellista rahoitussuunnitelmaa. Rahoitussuunnitelma jakautuu kahteen osaan. Toiminnan ja investointien rahavirta pitää sisällään käyttötalouden ja investoinnit osoittaen rahavirran, joka on katettava rahoitustoiminnalla tai joka jää rahoituksen katteeksi. Rahoitussuunnitelman toiminnan rahavirta muodostuu tulossuunnitelmasta siirtyvästä vuosikatteesta ja satunnaisista eristä sekä tulorahoituksen korjauseristä. 4.3.1 Investointimenot Investointimenot ovat yhteensä 84,5 miljoonaa euroa, mikä on 5,5 miljoonaa euroa eli 6,5 % vähemmän kuin vuonna 2011. Investoinneista 42,8 miljoonaa euroa kohdistuu talonrakennukseen, mikä on 5,8 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2011. Kaupungin investointibudjetin ulkopuoliset hankkeet mukaan lukien vuoden 2012 investointien yhteismäärä on 106,8 miljoonaa euroa joka on 3,3 miljoonaa ( +3,1 %) enemmän kuin vuonna 2011.