Ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelma 2014-2017

Ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelma 2014-2017 1

2 Sisällys Esipuhe... 1 1. Ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelman perusta... 2 2. Osallisuus ja vaikuttaminen... 5 3. Terveydentila ja toimintakyky... 6 4. Laadukkaat ja tarvetta vastaavat palvelut... 7 5. Turvallinen asuminen ja ympäristö... 8

1 Esipuhe Väestörakenteen muutos ikääntyneiden kaupunkilaisten määrän kasvaessa on Järvenpään kaupungille rikastuttava mahdollisuus ja voimavara. Toisaalta ikäihmisten määrän kasvu edellyttää konkreettisia linjauksia ja ratkaisuja, jotka tukevat ikääntyvien terveyttä, hyvinvointia ja osallistumisen mahdollisuuksia. Parhaimmillaan onnistumme luomaan tilanteen, jossa ennaltaehkäisevin ja hyvinvointia edistävin palveluin ja toimintamallein kaupunki osaltaan mahdollistaa ikääntyvien toimintakyvyn säilymisen ja itsenäisen elämän, sekä samanaikaisesti luo mahdollisuudet ikääntyneille osallistua kaupungin hyvinvoinnin rakentamiseen. Ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelma jakaantuu neljään osa-alueeseen: osallisuus, terveydentila ja toimintakyky, laadukkaat ja tavoitteita vastaavat palvelut sekä turvallinen asuminen ja ympäristö. Tämä on vaativa ja priorisointia edellyttävä kokonaisuus. Parhaimmillaan hyvinvointisuunniltema toimii arjen työkaluna ikäihmisille, omaisille ja kaupungin, kolmannen sektorin sekä vanhuspalveluyritysten toimijoille. Ohjelma tarjoaa myös hyvät ennakointi- ja vaikuttamismahdollisuudet palveluista vastaaville päättäjille, eläkeläisneuvostolle ja eläkeläisjärjestöille. Järvenpään kaupungin kestävän kasvun ja hyvinvoinnin strategia 2014-2025 on nostanut yhdeksi kaupungin strategiseksi päämääräksi ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten itsenäisen toimintakyvyn parantamisen. Strategian linjausten toteutuminen edellyttää merkittävää panostusta niihin palveluihin, jotka tukevat kotona asumista, kehittävät kokonaisvaltaisesti omaishoitoa ja parantavat ikäihmisten osallistumis-, vaikuttamis- ja osallisuusmahdollisuuksia. Myös lautakunnan alaisen eläkeläisneuvoston koko toimintakauden keskeisenä tavoitteena on vaikuttaa erityisesti näiden palvelujen kehittämiseen ja toteuttamiseen. Eläkeläisneuvosto on asettanut keskeiseksi tavoitteekseen vanhuspalvelulain toteutumisen seurannan ja siihen ennakkoon vaikuttamisen. Ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelman tavoitteisto, toimenpiteet ja seuranta tarjoavat eläkeläisneuvostolle jatkuvan mukanaolon ja kehittämiskumppanuuden, kun järvenpääläisten ikäihmisten palveluja toteutetaan ja kehitetään. Kaupungin prosessimainen toimintatapa luo hyvät edellytykset iden väliselle yhteistyölle hyvinvointisuunnitelman osa-alueiden toteuttamisessa. Ikäihmisen kannalta merkittävää on se, että palveluja tarkastellaan asiakkaan eikä organisaation näkökulmasta. Tiina Salminen johtaja Järvenpään kaupunki Leena Peltosaari puheenjohtaja Järvenpään eläkeläisneuvosto

2 1. Ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelman perusta Ikääntyvä Järvenpää Järvenpäässä oli asukkaita 31.12.2012 yhteensä 39 646 henkilöä. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 oli 13,8 % järvenpääläisistä täyttänyt 65 vuotta, ja heistä yli 75-vuotiaita oli 5,1 %. Vuonna 2013 yli 65-vuotiaita on 15,6 % ja vuonna 2020 heitä on arviolta 17,6 % väestöstä 1. Indeksoinnilla tarkasteltuna Järvenpää ikääntyy 11. nopeimmin suhteessa muihin Suomen kuntiin ajanjaksolla 2012-2040. Järvenpäätä nopeammin ikääntyvät Keski-Uudenmaan kunnista Pornainen, Tuusula ja Kerava. Kuva 1. Yli 65-vuotiaiden määrän kehitys Järvenpäässä 2011 2020. Väestön ikääntyminen nähdään Järvenpäässä voimavarojen lisääntymisenä. Ikääntyneen väestön merkitys on huomattava perheiden, lähiyhteisöjen ja taloudenkin näkökulmista. Monet ikääntyneet tekevät arvokasta työtä hoitaessaan lastenlapsiaan, puolisoaan, tai muita omaisia. Vapaaehtoinen auttamistyö ja aktiivinen osallistuminen yhteiskunnallisten ja muiden tehtävien kautta lisäävät samalla myös ikääntyneiden itsensä hyvinvointia ja sosiaalisia kontakteja. Ikääntyneiden palveluissa toiminta-ajatuksena on varmistaa, että järvenpääläiset voivat elää ja asua turvallisesti, täysivaltaisena ja vaikuttavana yhteiskunnan jäsenenä riippumatta iästä tai toimintakyvyn vajeesta. Ennaltaehkäisevillä palveluilla ja terveyden edistämisellä vaikutetaan ikääntyneiden hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Järvenpään kaupunki on muuttanut toimintaansa niin, että palveluja tarkastellaan asiakkaan näkökulmasta ja asiakkaan palvelupolkuina. Tämä muutos edesauttaa sitä, että ikääntyneen väestön tarpeet ja toimintakyvyn tukeminen kyetään ottamaan huomion aiempaa varhaisemmassa vaiheessa ja paremmin. Lisääntyvä yhteistyö kolmannen sektorin kanssa laajentaa ikääntyneiden palvelutarjontaa etenkin ennaltaehkäisevien sekä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukevien palvelujen osalta. Kaupungin omassa toiminnassa palvelujen laatua arvioidaan ja seurataan asiakaspalautteiden, omavalvonnan sekä asiakas- ja omaistyöryhmien palautteiden pohjalta. Kaupunki tekee tiivistä yhteistyötä alueellaan sijaitsevien yksityisten sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden kanssa ja valvoo, että niiden toiminta on lain ja hyvinvointisuunnitelman velvoitteiden mukaista ja ikääntynyt saa tarvitsemansa palvelut. Vuonna 2014 Järvenpäässä otetaan käyttöön laadun arvioinnin malli CAF (Common Assessment Framework), jolla mahdollistetaan aiempaa laaja-alaisempi ja säännönmukainen toiminnan arviointi.

3 Ikääntyneiden hyvinvoinnin linjauksia ja lainsäädäntöä Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa 22.6.2011 painotetaan ikäihmisten terveyden ja itsenäisen toimintakyvyn tukemista hyvinvointia ja terveyttä edistävillä palveluilla. Hallituksen tavoitteena on turvata ikäihmisten arvostus ja itsemääräämisoikeus sekä oikeus laadukkaaseen ja tarpeenmukaiseen hoivaan. Tavoitteena on niin ikään itsenäisen asumisen ja kotiin vietävien palvelujen kehittäminen sekä tarpeen mukaisten asumisvaihtoehtojen ja kuntouttavien palvelujen järjestäminen. Sosiaali- ja terveysministeriön Ikääntymispolitiikka, Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020, STM 2011, edistää ikäihmisten toimintakykyä, itsenäistä elämää sekä aktiivista osallistumista yhteiskuntaan. Ministeriön strategisena linjauksena on sosiaalisesti kestävä yhteiskunta, jossa ihmiset tulevat kohdelluiksi yhdenvertaisesti, varmistetaan kaikkien osallisuus sekä edistetään jokaisen terveyttä ja toimintakykyä. Kaikilla ikääntyvillä tulisi olla mahdollisuus hyvinvointiin, jota voidaan parantaa vähentämällä terveyseroja ja panostamalla asiakaslähtöisiin palveluihin. Laatusuosituksen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (STM 2013) tavoitteena on tukea kuntia väestörakenteen muutoksessa ja vanhuspalvelulain toimeenpanossa. Laatusuositus tarkastelee ikääntyneiden terveyden ja toimintakyvyn lisäksi osallisuutta, asumista, palveluja sekä hoiva- ja hoitopalvelujen henkilöstöä ja johtamista. Laatusuositus linjaa suosituksia ja tavoitteita, joiden toteutumista seurataan valtakunnallisesti ja paikallisesti. Palvelujen rakennetta ja toimintatapoja on kunnissa muutettava niin, että kotiin annettavaa tukea lisätään ja monipuolistetaan. 1.7.2013 tuli voimaan laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (2012/980). Lain tarkoituksena on tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista parantaa ikääntyneen väestön mahdollisuutta osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja tarvitsemiensa palvelujen kehittämiseen kunnissa parantaa iäkkään henkilön mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja sekä ohjausta muiden tarjolla olevien palvelujen käyttöön yksilöllisten tarpeittensa mukaisesti ja riittävän ajoissa silloin, kun hänen heikentynyt toimintakykynsä sitä edellyttää vahvistaa iäkkään henkilön mahdollisuutta vaikuttaa hänelle järjestettävien sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältöön ja toteuttamistapaan sekä osaltaan päättää niitä koskevista valinnoista. Palvelujen tuottaminen lain edellyttämällä tavalla parantaa iäkkäiden ihmisten asemaa, heidän elämänlaatuaan ja käyttämiensä palvelujen laatua monin välillisin ja välittömin tavoin. Iäkkään henkilön tarpeita vastaava palvelukokonaisuus määritellään palvelusuunnitelmassa, jonka pohjalta tuetaan hänen hyvinvointiaan terveyden, toimintakyvyn, itsenäisen suoriutumisen ja osallisuuden keinoin sekä ehkäisten ennalta muuta palveluntarvetta. Kaupunkistrategia ikääntyneiden hyvinvoinnin asialla Kaupungin toiminta-ajatuksena ja Kestävän kasvun ja hyvinvoinnin strategian 2014-2025 lähtökohtana on turvata perusedellytykset asukkaiden hyvälle elämälle, edistää yritysten ja yhteisöjen toimintamahdollisuuksia ja kantaa oman vastuunsa ympäristön hyvinvoinnista yhdessä kumppaneidensa kanssa. Yhtenä hyvinvoinnin näkökulmana on kuntalaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden kehittäminen.

Ikääntyneiden kohdalla tavoitteena on heidän itsenäisen toimintakyvyn parantaminen. Ikääntyneiden määrän lisääntyminen ja tämän myötä tapahtuva palvelutarpeen kasvu edellyttävät uudenlaista palvelujen monimuotoistamista etenkin ikääntyneiden kotona asumisen tukemiseen, toimintakyvyn ylläpitämiseen sekä osallisuuden vahvistamiseen. Lähtökohtana tulee aina olla ikääntyneen palvelutarpeen kokonaisvaltainen tarkasteleminen ja siihen vastaaminen. Ikääntyneiden hyvinvoinnin edistäminen edellyttää myös ikääntyvien omaa aktiivisuutta sekä hoitoon osallistumista itse- ja omahoidon keinoin. Oleellista on turvata sekä vahvistaa niitä käytäntöjä, joilla ikääntyvien osallistuminen palvelujen kehittämiseen mahdollistetaan aikaisempaa paremmin. Ikääntyneiden määrän lisääntyessä palvelutarpeen kasvuun vastaaminen on haasteellista. Tämän edellyttää entistä monipuolisempaa palvelurakennetta, tiiviimpää yhteistyötä eri toimijoiden välillä, kaupunkilaisten tukemista itse- ja omahoitoon sekä kuntalaisten ohjaamista osallistumaan aktiivisesti toimintakykyä edistävään toimintaan. Palveluilla sekä ikääntyneiden ohjauksella omaehtoiseen, vastuulliseen toimintaan ja itsestä huolehtimiseen tavoitellaan kokonaisvaltaista ikääntyneiden hyvinvoinnin lisääntymistä. 4

2. Osallisuus ja vaikuttaminen Järvenpäässä ikääntyneen on mahdollista osallistua ja vaikuttaa usean eri kanavan kautta. Hyvinvointia edistäviä toimintoja ja palveluja ikääntyneille järjestävät yhteistyössä kaupunki, kolmas sektori sekä yksityiset yritykset. Tavoitteena kaikilla toimijoilla on ikääntyneiden osallisuuden mahdollisuuksien parantaminen mielenvirkeyden, elinikäisen oppimisen ja yhteiskunnallisen osallistumisen turvaamiseksi. Ikääntyneiden vaikuttamisen mahdollisuuksien turvaamisella varmistetaan ikääntyneiden kokemusasiantuntijuuden ja osaamisen hyödyntäminen kaikilla sektoreilla. Hyvinvointia edistävien kotikäyntien (78-vuotiaat) mukaan ikääntyneiden sosiaalinen verkosto on riittävä ja he ovat aktiivisesti yhteydessä omaisiin ja läheisiin. Kotihoidossa, omaishoidossa ja ympärivuorokautisessa asumisessa toimii asiakas- ja omaistyöryhmiä, sekä järjestetään asiakas- ja omaisiltoja. Asiakaspalautteita kerätään palvelujen kehittämiseksi ja asiakkaiden äänen kuulemiseksi. Lisäksi ikääntynyt on aktiivisesti mukana oman hoidon ja palvelujen suunnittelussa, tarvittaessa tuetun päätöksenteon avulla. 5 "Osallisuus on kokemuksellista, kuten tunne yhteenkuulumisesta, ja konkreettista, kuten mahdollisuus osallistua, toimia ja vaikuttaa yhteisössä." (Laatusuositus) " kunnan on asetettava ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi vanhusneuvosto ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä". ("Ikälaki" 11 ) Kaupungissa järjestetään ideakahvilatoimintaa, joissa ikääntyneet ja heidän asioistaan kiinnostuneet osallistuvat palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen. Kolmannen sektorin toiminnalla on tärkeä asema ikääntyneiden sosiaalisten verkostojen vahvistamisessa, kuten vapaaehtoistoiminnan organisoimisen sekä muun osallistumisen mahdollistavan toiminnan kautta. Myllytien työ- ja toimintakeskus on tulevaisuudessa yhä voimakkaammin profiloitumassa ikääntyneiden kohtaamispaikaksi ja kolmannen sektorin toiminnan keskukseksi. Kaupungin lukuisat eläkeläisjärjestöt sekä eläkeläisneuvosto toimivat aktiivisesti ja yhteistyössä kaupungin kanssa. Eläkeläisneuvoston tehtävänä on toimia kaupungin alueella toimivien eläkeläisjärjestöjen yhteistyöelimenä ja ikääntyvien näkemysten välittäjänä kaupungin päätöksentekoon. Eläkeläisneuvosto edistää järvenpääläisten ikäihmisten oikeuksien toteutumista, hyvinvointia ja palveluja yhteistyössä kaupungin eri toimialojen kanssa. Tavoite: Ikääntyneet ovat täysivaltaisia vaikuttajia ja osallistujia. Heillä on tietoa, jolla he voivat vaikuttaa yhteisön ja oman elämän asioihin. Palvelujen asiakkaana ikääntyneen valinnan- ja päätöksenteon mahdollisuudet laajenevat. Toimenpiteet: 1. Eläkeläisjärjestöt ja eläkeläisneuvosto otetaan aktiivisesti mukaan palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen ideakahviloiden ja aktiivisen yhteistyön kautta 2. Kaupungin nettisivujen ikäystävällisyys varmistetaan ja tuetaan ikääntyneen väestön sähköisen viestintäosaamisen lisääntyminen. 3. Kolmannen sektorin palveluja hyödynnetään aikaisempaa tehokkaammin kumppanuusperiaatteella 4. Perustetaan ikääntyneiden tarpeita vastaava sekä helposti saavutettava palveluneuvonnan infopiste 5. Palveluseteleiden käyttömahdollisuuksia lisätään ja informoidaan kotitalousvähennyksen käyttömahdollisuuksista. 6. Järjestetään omaishoitoa koskevia tapahtumia ja luentoja, joissa erityisesti tuetaan omaishoitajien osallisuutta Seuranta: Toimenpiteiden toteutumista seurataan kolme kertaa vuodessa johdon raportin yhteydessä ja siitä toimitetaan yhteenveto eläkeläisneuvostolle.

3. Terveydentila ja toimintakyky Kotona asuville 80 - vuotta täyttäneille järvenpääläisille tarjotaan mahdollisuus ennaltaehkäisevään terveystarkastukseen. Ikäkausitarkastuksessa puututaan terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä uhkaaviin riskitekijöihin. Osallistuminen tarkastuksiin on ollut aktiivista. Useimmat 80 vuotta täyttäneistä järvenpääläisistä kärsivät korkeasta verenpaineesta, selkä- ja nivelkivuista tai muistiongelmista. Tästä huolimatta 92 % ikäryhmästä on tyytyväisiä elämäänsä. Useimpien harrastuksiin kuuluu säännöllinen liikunta, lähes puolet harrastaa jotakin kodin ulkopuolella. Ravitsemustila ikääntyneillä on varsin hyvä, alkoholin käyttötavat useimmilla maltilliset ja tupakointi on erittäin vähäistä. (IkäVarpu -Varhaisen puuttumisen ikäkausitutkimus 80 -vuotiaille järvenpääläisille 2010-2011) Kaikkien ikääntyneiden kanssa työskentelevien tehtävänä on ikääntyneen omien voimavarojen sekä terveyden ylläpitämisen tukeminen ja parantaminen ikääntynyttä ohjaavan, kuntouttavan ja toimintakykyä ylläpitävän työotteen avulla. Yksilöllisempää kuntoutusta ikääntyneet saavat tarpeesta ja tilanteesta riippuen kotona, terveysaseman fysioterapiassa tai terveyskeskussairaalan akuuttiosastolla. Kiljavan sairaalassa kuntoutetaan vaativaa sairaalatasoista kuntoutusta tarvitsevia. Ikääntyneiden terveyden edistämisessä painottuvat perinteisen terveydenhoidon rinnalla itse- ja omahoidon palvelut, ohjaus ja tuki. Ikääntyneiden 6 "Terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen on tärkeimpiä varautumistoimia nopeasti ikääntyvässä Suomessa" (Laatusuositus) "Kunnan on järjestettävä ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tukevia neuvontapalveluja. Lisäksi kunnan on tarjottava hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tukevia terveystarkastuksia, vastaanottoja tai kotikäyntejä" ("Ikälaki" 12 ) terveyden edistämisessä ja sairauden hoidossa painotetaan ennaltaehkäisevän toiminan rinnalla sairauksien hyvää hoitoa monialaisten ammattilaisten yhteistyönä. Eläkkeelle siirryttäessä lakkaavat työterveyshuollon palvelut, jolloin omasta terveydestä huolehtiminen on yhä enemmän henkilön omalla vastuulla. Kuntalaisia kannustetaan hyödyntämään terveyden edistämisen itse- ja omahoidon palveluja terveyden ylläpitämisessä. Terveellinen ja riittävä ravitsemus on tärkeä osa hyvää ikääntymistä. Kaupunki yhdessä kolmannen sektorin sekä yrittäjien kanssa tarjoaa ikääntyneille aterioita kotiin sekä nautittaviksi eri toimipisteissä, joka tukee samalla ikääntyneiden sosiaalisen verkoston ylläpitämistä ja henkistä terveyttä ja hyvinvointia. Kaupungin, kolmannen sektorin ja yrityksien liikuntapalvelut tarjoavat ikääntyneille terveyttä ja toimintakykyä ylläpitävää toimintaa. Päämääränä on ikääntyvien elämänlaadun parantaminen fyysisen kunnon paranemisen, tiedon lisäämisen sekä asenteisiin vaikuttamisen avulla. Kaupungin alueella toimivat useat yhdistykset ja järjestöt osallistuvat myös ikääntyneiden terveyden edistämisen työhön yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Kolmannen sektorin toiminta painottuu pääasiallisesti ennaltaehkäisevään toimintaan ja vertaistukitoimintaan. Tavoite: Ikääntynyt on toimintakykyinen ja kokee itsensä mahdollisimman terveeksi. Palvelut tukevat terveyden ylläpitämistä, pitkäaikaissairauksien mahdollisimman hyvää hoitotasapainoa sekä kuntoutumista. Toimenpiteet: 7. Hyvinvointia edistävät kotikäynnit tehdään 78 vuotta täyttäville ja ikäkausiterveystarkastus toteutetaan 80 vuotta täyttäville. Terveystarkastuksissa havaittuihin terveysongelmiin puututaan 8. Käynnistetään terveyskioski, jossa annetaan terveysneuvontaa ja palveluja ikääntyville 9. Muistisairaan hoitopolku päivitetään poikkitoiminnallisena yhteistyönä ja toiminta organisoidaan sen mukaisesti 10. Toimintakykyä ylläpitävä työote toteutuu kaikissa kaupungin palveluissa 11. Vertaisryhmätoiminta toimintakyvyn tukemiseksi käynnistyy kaupungin tukemana 12. Ikääntyneiden liikuntapuisto perustetaan keskeiselle paikalle 13. Kehitetään omaishoitajie toimintakykyä edistävää kuntoutusta sekä OVET-koulutusta Seuranta: Toimenpiteiden toteutumista seurataan kolme kertaa vuodessa johdon raportin yhteydessä ja siitä toimitetaan yhteenveto eläkeläisneuvostolle.

7 4. Laadukkaat ja tarvetta vastaavat palvelut Hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi annetun laatusuosituksen mukaisesti ikääntyneiden palveluissa korostetaan mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaamista, oikea-aikaisia ja monipuoliseen palvelujen tarpeen selvittämiseen perustuvia palveluja, palvelurakenteen muutosta, tarkoituksenmukaista henkilöstön määrää ja osaamista sekä johtamista. Kaupungin kotihoidossa sekä mahdollisuuksien mukaan myös muissa palveluissa kiinnitetään erityistä huomiota hoitosuhteen pysyvyyden turvaamiseen. Järvenpäässä palvelutarpeen arviointi tapahtuu lain edellyttämässä määräajassa eli 75 vuotta täyttäneiden kohdalla ja kiireettömissä tapauksissa seitsemän vuorokauden kuluessa yhteydenotosta. Palvelutarpeen arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä toimintakyvyn, hoidon ja hoivan tarpeen sekä sosiaalisen verkoston kartoittamisessa. "Kunnan on järjestettävä iäkkäälle henkilölle laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka ovat hänen tarpeisiinsa nähden oikea-aikaisia ja riittäviä". ("Ikälaki" 13 ) "Palvelusuunnitelma laaditaan yhdessä ikääntyneen tai tarvittaessa omaisen/läheisen kanssa. Palvelusuunnitelma kattaa ikääntyneen hyvinvoinnin ja avun tarpeen kannalta tarpeelliset toimet ja niitä toteuttavat tahot". (Laatusuositus) Kotihoidossa ja ympärvuorokautisessa hoidossa noudatetaan ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten lautakunnan vahvistamia palvelun myöntämisen kriteerejä. Kriteerien avulla varmistetaan palveluja tarvitsevien kuntalaisten tasapuolinen kohtelu ja asiakkaan ohjautuminen hoidon tarpeen mukaisen palvelun piiriin. Asiakkaan näkemys omasta hoidostaan kuullaan hoitosuunnitelmaa laadittaessa ja asiakkaan mielipide kirjataan hoitosuunnitelmaan. Kunnan vastuutyöntekijä nimetään iäkkäälle henkilölle silloin, kun hän tarvitsee apua palveluiden yhteensovittamisessa. Ikääntyneiden palveluketjujen sujuvoittamiseksi on muutettu palvelurakennetta siten, että palvelut ovat helpommin asiakkaan saatavilla ja siirtyminen kevyemmästä palvelusta raskaamman palvelun piiriin on sujuvaa. Henkilöstön osaamiseen kiinnitetään huomiota erityisesti ikääntyneiden hoidon ja hoivan erityisosaamisen osalta ja kaikkien hoitotyössä toimivien ammattihenkilöiden lääkehoidon osaaminen varmistetaan. Johtamisosaamisen lisäämisestä huolehditaan jatkuvan ja säännöllisen johtamiseen ja esimiestyöhön painottuvan koulutuksen avulla. Kaupunki noudattaa kunnan toimintaa valvovien viranomaisten antamia säädöksiä ja hallinnollista ohjausta arvioidessaan palvelujen laatua ja toteuttaessaan palveluja. Yksi tärkeimmistä palvelun laadun arvioinnin menetelmistä on omavalvontasuunnitelma, johon kootaan kuvaus toimintayksiköiden toimintatavoista ja - ohjeista. Julkiset omavalvontasuunnitelmat ovat nähtävissä toimintayksiköiden ilmoitustauluilla. Tavoite: Asiakkaan palvelut ovat oikea-aikaisia, sujuvia ja hänen tarpeistaan lähteviä. Toimenpiteet: 14. Asiakkaan palvelutarve kartoitetaan yhdenmukaisilla ja riittävän laaja-alaisilla arviointimenetelmillä 15. Asiakkuuskriteerit tarkistetaan koko en osalta 16. Palvelualueen henkilöstön rekrytointia ja koulutuksia painotetaan ikääntyneiden hoidon ja hoivan osaamisen vahvistamiseen 17. Henkilöstön potilasturvallisuusosaaminen saatetaan potilasturvallisuussuunnitelman vaatimalle tasolle koulutuksien avulla 18. Henkilöstön lääkehoidon osaamisen taso varmistetaan määräajoin vastaamaan turvallisen lääkehoidon suunnitelmaa 19. Ikääntyneiden hoitotilanteissa tapahtuneista vaaratilanteista raportoidaan ja ne käsitellään ohjeistuksen mukaisesti 20. Omavalvontasuunnitelmat viedään toimintayksiköiden www-sivuille 21. Kotona asumisen ja omaishoidon palveluja monipuolistetaan yhteistyössä asiakkaiden ja omaishoitajien kanssa. Seuranta: Toimenpiteiden toteutumista seurataan kolme kertaa vuodessa johdon raportin yhteydessä ja siitä toimitetaan yhteenveto eläkeläisneuvostolle.

5. Turvallinen asuminen ja ympäristö Järvenpään kaupungin ennaltaehkäisevien kotikäyntien tuloksien mukaan puolet vastanneista 78 - vuotiaista asuu yksin kerrostaloasunnossa ja valtaosa kokee kotinsa turvalliseksi. Yleisimmin turvattomuutta kotona aiheuttaa yksin oleminen. Useimmat ovat yhteydessä omaisiin päivittäin tai viikoittain. 78 - vuotiaista kerrostaloasujista puolet asuu hissittömässä talossa. Yleisimmin käytettyjä apuvälineitä ovat kenkien liukuesteet, näön apuvälineet sekä erilaiset liikkumista helpottavat välineet, kuten kevelykeppi, kävelysauvat tai teline. Liikkumista kodin ulkopuolella haittaa eniten liukkaat ja lumiset kelit. Kaatumisia tapahtuu useimmin ulkotiloissa liukastumisien seurauksena, kotona tapahtuvat kaatumiset liittyvät tasapainovaikeuksiin. 8 Asumisen ja ympäristön turvallisuus huomioidaan aikaisempaa paremmin uusien asuinalueiden suunnittelussa ja rakentamisessa. Järvenpään kaupunki on pinta-alaltaan pieni. Lähipalvelujen saavutettavuus on kaupungissamme hyvä ja tulevaisuudessa tilanne yhä paranee uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen sekä tämän ympärille rakennettavan palvelukeskittymän myötä. Ikääntyneille suunniteltavia asuntoja pyritään keskittämään niin, että palvelujen saatavuus on turvattu ja liikkuminen on mahdollisimman esteetöntä. Vanhemman asuntokannan korjausrakentamisella tulisi mahdollistaa turvallinen ulkoilu ja liikkuminen. Ikääntyneitä kannustetaan huolehtimaan omasta turvallisuudesta saatavilla olevan ohjeistuksien ja informaation avulla. Ennen uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen valmistumista palvelulinjat Vanhankylänniemen terveysasemalle parantavat terveyspalvelujen saavutettavuutta ja mahdollistavat asioimisen tarvittaessa muuallakin kaupungissa. "Hyvinvointia tukeva, turvallinen ympäristö merkitsee ikääntyneille palveluja, asumisratkaisuja sekä erilaisia fyysisen, sosiaalisen ja kulttuurisen ympäristön tekijöitä." (Laatusuositus) "Kunnan tarjoamiin neuvontapalveluihin on sisällytettävä hyvinvoinnin, terveellisten elintapojen ja toimintakyvyn edistämiseen sekä sairauksien, tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisyyn tähtäävää ohjausta" (Ikälaki 12 ) Ikääntynyt voi asua yksityiskodissa tai koti voi sijaita palveluasumisen yksikössä. Yksityisten kotien turvallisuuden huomioiminen kotihoidon asiakkaiden kohdalla on oleellinen osa palvelutoimintaa. Jotta asiakkaiden kotona asuminen mahdollistuu, edellyttää se usein kodinmuutostöiden tekemistä turvallisuuden varmistamisen ja tapaturmien ennaltaehkäisemiseksi. Kotihoidon fysioterapeutit arvioivat muutostöiden tarpeellisuuden sekä toteuttamistavan. Apuvälinelainaamosta ikääntyneet saavat tarvitsemansa ohjauksen sekä laitteet liikkumisen ja arjen turvaamiseksi. Turvateknologiaa hyödynnetään yksityiskoteja useammin palveluasumisen yksiköissä, joiden turvallisuusratkaisut on voitu huomioida jo rakentamisvaiheessa. Ikääntyneille palveluasumista tuottavien kunnan omien palveluyksiköiden sekä ostopalveluyksiköiden on huolehdittava turvallisuusnäkökulmista omavalvontasuunnitelmissa ja turvallisuussuunnitelmissa. Turvallisuuden varmistaminen on myös tärkeä osa yksityisten palveluntuottajien valvontakäyntejä. Tätä ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelman turvallisuusosiota täydentää kaupungin yhteinen turvallisuussuunnitelma (2014-2017). Tavoite: Ikääntyneet asuvat ja liikkuvat turvallisesti ja esteettömästi. Toimenpiteet: 22. Varmistetaan, että palvelujen piirissä olevilla asiakkailla on tiedossa palvelujen/palveluohjauksen yhteystiedot 23. Varmistetaan palvelujen piirissä olevien ikääntyneiden turvallinen asuminen apuvälineiden ja turvateknologian avulla 24. Ennaltaehkäistään kaatumisia katujen kunnossapidon sekä liukastumisia ehkäisevän kamppanjan avulla 25. Parannetaan ikääntyneiden turvallisuutta viestinnän ja neuvonnan avulla Seuranta: Toimenpiteiden toteutumista seurataan kolme kertaa vuodessa johdon raportin yhteydessä ja siitä toimitetaan yhteenveto eläkeläisneuvostolle.

9 Liite 1. Arvio resurssien tarpeen kehittymisestä 2013-2017. Säännöllinen kotihoito Asiakkaiden lukumäärä 31.10.2013 Kattavuus (% 75+ väestöstä) Asiakkaiden lukumäärä 2017 (suunnite) Arvioitu kustannusten muutos (nettovaikutus 2 ) käyttömenot v. 2013 ja arvio 2017 202 10 % 336 + 456 70 Omaishoito 86 4,2 % 150 + 420 00 Lyhytaikaishoito 14 paikkaa 6,3 % Paikkatarve: 25 + 400 000 Henkilöstön tarve 2017 Lähihoitajat:76 Sairaanh.:8 Lääkäri:1 Muu:2 palveluohjaajaa Lähihoitajat:2 Sairaanh.:0 Lääkäri:0 Muu:2 palveluohjaajaa Hlöstö yhdessä tehaspan kanssa Tehostettu palveluasuminen (oma) Tehostettu palveluasuminen (osto) Pitkäaikainen laitoshoito (oma) Pitkäaikainen laitoshoito (osto) 81 79 paikkaa 73 66 paikkaa 24 25 paikkaa 10 8 paikkaa Oma ja ostettu yhteensä 5,3 % Oma ja ostettu yhteensä 5,3 % Oma ja ostettu yht. 1,7 1,5 % Oma ja ostettu yht. 1,7 1,5 % 114 120 90 70 + 1 227 000 + 149 000 8-650 000 12 0-321 000 Lähihoitajat: 51 Sairaanh.: 9,5 Lääkäri: 0 Muu: 4 Vähimmäismitoitusvaade 0,5 Lähihoitajat: 14,2 Sairaanh.: 3,5 Lääkäri: 0 Muu: 0 Vähimmäismitoitusvaade 0,5 Yhteensä 192 202 223 249 2 Laskelmassa käytetyt yksikkökustannukset (brutto) ja muut oletukset: kotihoitokäynti keskimäärin 37,87 /käynti, keskimäärin 90 käyntiä kuukaudessa/asiakas omaishoidon tuen palkkio keskimäärin 6000 / vuosi lyhytaikaishoito 115 / vrk tehostettu palveluasuminen (Osasto 3) keskimäärin 13 / vrk pitkäaikainen laitoshoito (Osasto 3) keskimäärin 13 / vrk

Liite 2. : Arvio Ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelman toimenpiteiden kustannusvaikutukset ja vastuut. 10 Toimenpide: 1. Eläkeläisjärjestöt ja eläkeläisneuvosto otetaan aktiivisesti mukaan palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen ideakahviloiden ja aktiivisen yhteistyön kautta 2. Kaupungin nettisivujen ikäystävällisyys varmistetaan ja tuetaan ikääntyneen väestön sähköisen viestintäosaamisen lisääntyminen. 3. Kolmannen sektorin palveluja hyödynnetään aikaisempaa tehokkaammin kumppanuusperiaatteella 4. Perustetaan ikääntyneiden tarpeita vastaava sekä helposti saavutettava palveluneuvonnan infopiste 5. Palveluseteleiden käyttömahdollisuuksia lisätään ja informoidaan kotitalousvähennyksen käyttömahdollisuuksista 6. Järjestetään omaishoitoa koskevia tapahtumia ja luentoja, joissa erityisesti tuetaan omaishoitajien osallisuutta. 7. Hyvinvointia edistävät kotikäynnit tehdään 78 vuotta täyttäville ja ikäkausiterveystarkastus toteutetaan 80 vuotta täyttäville. Terveystarkastuksissa havaittuihin terveysongelmiin puututaan 8. Käynnistetään terveyskioski, jossa annetaan terveysneuvontaa ja palveluja ikääntyville 9. Muistisairaan hoitopolku päivitetään poikkitoiminnallisena yhteistyönä ja toiminta organisoidaan sen mukaisesti Arvio kustannusvaikutuksista: 500 50 Remonttikustannus 10 00 Ei lisää kustannuksia 100 70 00 10 00 Vastuu: ja 3. sektorin toimijat /omaishoito, Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön, Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön, Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön 10. Toimintakykyä ylläpitävä työote toteutuu kaikissa kaupungin palveluissa 11. Vertaisryhmätoiminta toimintakyvyn tukemiseksi käynnistyy kaupungin tukemana 200 600, Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön ja 3. sektorin toimi-

11 Toimenpide: Arvio kustannusvaikutuksista: Vastuu: jat/yhdistysverkosto 12. Ikääntyneiden liikuntapuisto perustetaan keskeiselle paikalle 43 00, Sivistyksen ja vapaa-ajan, Tekninen palvelukeskus 13. Kehitetään omaishoitajille toimintakykyä edistävää kuntoutusta sekä OVET-koulutusta 1000 Omaishoito 14. Asiakkaan palvelutarve kartoitetaan yhdenmukaisilla ja riittävän laaja-alaisilla arviointimenetelmillä 15. Asiakkuuskriteerit tarkistetaan koko en osalta 16. Palvelualueen henkilöstön rekrytointia ja koulutuksia painotetaan ikääntyneiden hoidon ja hoivan osaamisen vahvistamiseen 17. Henkilöstön potilasturvallisuusosaaminen saatetaan potilasturvallisuussuunnitelman vaatimalle tasolle koulutuksien avulla 18. Henkilöstön lääkehoidon osaamisen taso varmistetaan määräajoin vastaamaan turvallisen lääkehoidon suunnitelmaa 19. Ikääntyneiden hoitotilanteissa tapahtuneista vaaratilanteista raportoidaan ja ne käsitellään ohjeistuksen mukaisesti 20. Omavalvontasuunnitelmat viedään toimintayksiköiden www-sivuille 21. Kotona asumisen ja omaishoidon palveluja monipuolistetaan yhteistyössä asiakkaiden ja omaishoitajien kanssa. 10 00 10 00 700/vuosi Vähentää kalliimpien palvelujen tarvetta, Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön 22. Varmistetaan, että asiakkailla on tiedossa palvelujen/palveluohjauksen yhteystiedot, Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön 23. Varmistetaan pavellujen piirissä olevien ikääntyneiden turvallinen asuminen apuvälineiden ja turvateknologian avulla 24. Ennaltaehkäistään kaatumisia katujen kunnossapidon sekä liukastumisia ehkäisevän kamppanjan avulla 100 00 Vähentää sairauden hoidon kus- Tekninen palvelukeskus, Ikääntyneiden ja toimintara-

12 Toimenpide: 25. Parannetaan ikääntyneiden turvallisuutta viestinnän ja neuvonnan avulla Arvio kustannusvaikutuksista: tannuksia ja edistää itsenäistä selviytymistä Vastuu: joitteisten