Opiskelijan arviointi ammatillisessa peruskoulutuksessa Erityisopiskelijoiden arviointi Juhani Kulmala 5.2.2014
Ajankohtaista ammatillisessa erityisopetuksessa Tutkimusyhteistyö ja opiskelumateriaalin kehittäminen (www.ameo.fi) Yhteistyön tiivistäminen alan toimijoiden kesken Erityisopetuksen perusteluokituksen uudistaminen Mukautettujen tavoitteiden, opetuksen ja arvioinnin kehittäminen Oppimisvalmiuksia mittaavan välineen kehittäminen harkintaan perustuvan valinnan tueksi Skills-toiminta ammatillisen erityisopetuksen osana
Ammatillinen erityisopetus Kohdistuu opiskelijoihin, joilla on vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunneelämän häiriön tai muun syyn perustella tarve saada erityisiä opetus- ja opiskelijahuollon palveluita (HUOM! Määrittely vanhahtavaa kieltä) Opetus voidaan mukauttaa, mikäli opiskelija ei jossakin tutkinnon osassa saavuta tutkinnon perusteissa ilmaistuja T1-tason tavoitteita. Mukauttaminen tarkoittaa opetuksen ja oppimistavoitteiden sopeuttamista opiskelijan oppimisedellytysten tasolle.
Esimerkki mukauttamisprosessista 1) Mukautustarpeen arviointi 2) Mukautuspäätös ja mukautettujen tavoitteiden asettaminen ja dokumentointi 3) Mukautettujen arviointikriteerien laadinta 4) Opetuksen ja arvioinnin suunnittelu 5) Mukautetun opetuksen toteuttaminen ja arviointi (opetussisällöt, järjestelyt, menetelmät ja ympäristöt) 6) Todistus ja jatko-ohjaus
Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Laaditaan aina mukautettaessa ja kriittisenä taustana on yhteistyö ja tiedonsiirto perusopetuksen kanssa (vrt. kolmiportaisen tuen jatkumo) HOJKS:iin dokumentoidaan - peruste erityisen tuen tarpeelle - suunnitellut ja toteutuneet tukitoimet - tukitoimien seuranta ja arviointitiedot Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan koko koulutuksen ajan ja toiminta dokumentoidaan luotettavasti.
Arvioinnin toteutussuunnitelman keskeiset sisällöt osana HOJKSia Mitkä ovat opiskelijan henkilökohtaiset arviointikriteerit Mitä tutkinnon osia arvioidaan ammattiosaamisen näytöillä, mitä muulla osaamisen arvioinnilla Mitä arviointimenetelmiä käytetään muun osaamisen arvioinnissa Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisessa voidaan tarvita henkilökohtaisia ratkaisuja (esim. avustavat ja rajatut työtehtävät, tukitoimet ja ohjaus, näyttöympäristön valinta ja yksilöllisyys)
Arvioinnin periaatteita Arviointi on suoritettava mukautettuihin ammattitaitovaatimuksiin ja tavoitteisiin suhteutettuna Arvosana-asteikon on oltava sama kuin yleensä käytössä oleva Mukautetut ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet ovat alempia kuin perustutkinnon perusteiden T1- tasolla ja ne laaditaan kaikille mukautettaville tutkinnon osille arvosana-asteikon eri tasoille
Arvosana-asteikot perusteiden mukaisesti ja mukautettuina Tutkinnon perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet: Kiitettävä 3, Hyvä 2 ja Tyydyttävä 1 Mukautetut ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet: Kiitettävä 3 M), Hyvä 2 M) ja Tyydyttävä 1 M) M viittaa siihen, että opinnot on suoritettu mukautetuin tavoittein ja ammattitaitovaatimuksin ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 630/1998 20 :n mukaisesti (M-merkintä kirjataan tutkintotodistuksen alaviitteeseen)
Palaute ja sanallinen arviointi Jatkuvan monipuolisen/monikanavaisen palautteen merkitys korostuu erityistä tukea tarvitsevilla Osaamisen arviointi on kriittistä opintojen alkaessa Oppimista arvioidaan koko koulutuksen ja opiskelun ajan Ammattiosaamisen näytöt voidaan arvioida myös sanallisesti, jolloin sanallisen näyttötodistuksen tulisi olla työllistymistä tukeva ja opiskelijan vahvuudet huomioiva Mukautuksen purkaminen on mahdollista
Hyvä muistaa ja muistuttaa Opiskelijan on tiedettävä, että mukautetusti suoritettu koulutus saattaa vaikuttaa jatko-opintoihin pääsyyn ja niissä menestymiseen. Asia tulee ottaa esiin HOJKS- ja HOPS-keskusteluissa. Jos opinnot jäävät oleellisilta osin puutteellisiksi, on tutkintotodistuksen sijasta annettava todistus suoritetuista opinnoista. Sen liitteenä tulee antaa selvitys siitä, mitä opiskelija parhaiten osaa. Lähtökohtana tulee olla koulutuksellinen tasa-arvo ja vahvuuksilla eteneminen.
Jatko-ohjauksesta Jo koulutuksen aikana tulee keskittyä opiskelijan vahvojen osaamisalueiden tukemiseen Tavoitteena tulee olla työelämään sijoittuminen Erityistä huomiota tulee kiinnittää työssä harjaantumiseen työssäoppimisjaksoilla Opiskelijoille tulee selvittää koulutuksen jälkeen käytettävissä olevia erityispalveluja Mukautukset ja osittaiset vapautukset eivät saa olla esteitä muodolliselle jatko-opintokelpoisuudelle
Kiitokset! Palaute ja kommentit ovat tervetulleita juhani.kulmala@oph.fi