1 Opetussuunnitelma 2009 Länsireitti Ykspihlajan, Koivuhaan, Mäntykankaan ja Kiviniityn koulut Kokkola Yhdessä sovussa toimien toinen toistamme kunnioittaen sekä kannustaen opimme, työstä iloiten. Rohkeasti työhön tartumme ja vastuuta kannamme; siten suuriksi kasvamme. Yhteistyössä koulu ja koti auttavat meitä löytämään arvot hyvän elämän. Esi- ja perusopetus viitoittaa kokkolalaisille koululaisille yhtenäisen reitin elämän ulapalle ja maailman merille. Tuulta purjeisiin antaa turvallinen kouluyhteisö ja kodin tuki.
1. Opetussuunnitelma...7 1.1. Opetussuunnitelman laatiminen...7 1.2. Opetussuunnitelman sisältö...8 2. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat...9 2.1. Perusopetuksen arvopohja...9 2.2. Perusopetuksen rakenne...11 3. Opetuksen toteuttaminen...18 3.1. Oppimiskäsitys...18 3.2. Oppimisympäristö...18 3.3. Toimintakulttuuri...20 3.4. Työtavat...21 4. Opiskelun yleinen tuki...22 4.1. Kodin ja koulun välinen yhteistyö...22 4.2. Oppimissuunnitelma...23 4.3. Ohjauksen järjestäminen...23 4.4. Tukiopetus...24 4.5. huolto...25 4.6. Kerhotoiminta...26 4.7 Joustava perusopetus...27 5. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus...28 5.1. Eri tukimuodot...28 5.2. Osa-aikainen erityisopetus...29 5.3. Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus...29 5.4. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma...30 5.5. Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain...31 6. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus...33 6.1. Saamelaiset...33 6.2. Romanit...33 6.3. Viittomakieliset...34 6.4. Maahanmuuttajat...34 7. Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt...36 7.1. Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet...36 7.2. Äidinkieli ja kirjallisuus...36 7.2.1. Suomi äidinkielenä...36 7.2.2. Suomi toisena kielenä...47 7.2.3. Muiden äidinkielten opiskelu...47 7.3. Toinen kotimainen kieli...47 7.3.1. Ruotsi a-kielenä...48 7.3.2. Ruotsi b-kielenä...52 7.4. Vieraat kielet...54 7.5. Matematiikka...59 7.6. Ympäristö- ja luonnontieto...72 7.7. Biologia ja maantieto...78 7.8. Fysiikka ja kemia...85 7.9. Terveystieto...94 7.10. Uskonto...97 7.11. Elämänkatsomustieto...102 7.12. Historia...108 7.13. Yhteiskuntaoppi...112 2
7.14. Musiikki...113 7.15. Kuvataide...119 7.16. Käsityö...125 7.17. Liikunta...138 7.18. Kotitalous...140 7.19. Valinnaiset aineet...142 7.19.1. Äidinkieli ja kirjallisuus...142 7.19.2. Toinen kotimainen kieli...143 7.19.2.1. Toinen kotimainen kieli, ruotsi A-kielenä...143 7.19.2.2. Toinen kotimainen kieli, ruotsi B-kielenä...144 7.19.3. Vieraat kielet...144 7.19.4. Matematiikka...145 7.19.5. Biologia ja maantieto...145 7.19.6. Historia...146 7.19.7. Yhteiskuntaoppi...146 7.19.8. Musiikki...146 7.19.9. Kuvataide...147 7.19.10. Tekninen työ...149 7.19.11. Tekstiilityö...153 7.19.12. Liikunta...154 7.19.13. Kotitalous...155 7.19.14. Tietotekniikka...157 7.19.15. Yrittäjyyskurssi...161 7.20. Oppilaanohjaus...161 8. Oppilaan arviointi...165 8.1. Arviointi opintojen aikana...165 8.2. Päättöarviointi...170 8.3. Todistukset...171 9. Liitteet ja tukimateriaalit...175 3
4 JOHDANTO Suomenkielisen esi- ja perusopetuksen kunnallisen opetussuunnitelmatyön ohjaamiseen perustettiin syksyllä 2002 Ruori-ohjausryhmä, johon kuului 12 jäsentä (sivistystoimen, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän, Chydenius- Instituutin, hyvinvointityöryhmän, esiopetuksen, perusopetuksen koulujen, lukioiden, rehtoreiden sekä erityisopetuksen edustajat). Ryhmän toimintaa seurasi toimintatutkija. Varsinaiseen kaupungin opetussuunnitelmatekstin työstämiseen perustettiin 6 työryhmää, jotka vastasivat omilta osiltaan kunnan yhteisten asioiden kirjaamisesta opetussuunnitelmaan. Työryhmien vastuualueet olivat seuraavat: Merikortti arvot ja toiminta-ajatus, oppimiskäsitys ja toimintaympäristö Reitti tuntijako, kieliohjelma, eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien opetus Kompassi kaupungin strategian toteuttaminen ja yhteistyö muiden tahojen kanssa Ankkuripaikka opetuksen tukipalvelut ja yhteistyö muiden asiantuntijoiden kanssa, oppilashuollon järjestäminen ja oppilaanohjaus Reimari erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Lokikirja oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja todistukset sekä oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet Työryhmissä oli keskimäärin 8 jäsentä esi- ja perusopetuksesta. Työryhmien viimeistellyt opetussuunnitelmatekstit olivat koulutuslautakunnan käsiteltävinä toukokuussa 2003, jolloin hyväksyttiin kaupunkikohtainen kokeiluopetussuunnitelma lukuvuodelle 2003-2004. Kyseiseen kokeiluopetussuunnitelmaan pyydettiin kommentteja eri osapuolilta (huoltajat, oppilaat, opettajakunta, koulun muu henkilökunta, sivistystoimi kokonaisuudessaan, kolmas sektori ja muut yhteistyötahot) ja saadut kommentit käsiteltiin ohjausryhmä Ruorissa tammi-helmikuussa 2004. arviointia ja paikallista toiminnan arviointia varten perustettiin arviointitoimikunta, jonka tehtävänä on ohjata ja johtaa suomenkielisen koululaitoksen arviointityötä ja sen kehittämistä. Kunnan linjausten syntymistä on koko prosessin ajan voinut seurata Kokkolan sivistyskeskuksen verkkosivuilla. Lopullinen Kokkolan kaupunkikohtainen esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelma hyväksyttiin koulutuslautakunnassa 18.5.2004. Kaupunkikohtainen opetussuunnitelma sisältää valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden luvut 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7.21 ja 8 kaupunkikohtaisin lisäyksin ja tarkennuksin, kaupungin suomenkielisissä perusopetuksen kouluissa käytettävän tuntijaon, kieliohjelman, liitteitä ja tukimateriaalia.
5 Opetussuunnitelmatyön keskeisin osuus tapahtui alueiden ja koulujen tasolla, jossa yhteisiä linjauksia syvennettiin ja jossa opetussuunnitelmaan lisättiin ainekohtaiset osuudet ja aihekokonaisuuksien käsittely. On oleellista opetussuunnitelman toteutumisen kannalta, että opettajat olivat mahdollisimman laajasti mukana keskustelemassa ja päättämässä alueen ja koulun opetussuunnitelmasta. Lukuvuosisuunnitelmissa tarkennetaan vuosittain toimintaan konkreettisesti liittyviä asioita kaupunkikohtaisen opetussuunnitelman määrittelemällä tavalla. Opetussuunnitelma on laadittu eläväksi asiakirjaksi, jonka toteutumista arvioidaan kaupungin koulutustoiminnan arviointitoimikunnan toimesta. Kokkolassa 19.5.2004 Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmatyön ohjausryhmä Ruori (2002-2008) Risto Aalto, puheenjohtaja Jaana Laitinen, sihteeri Per-Olof Nyström, koulutoimenjohtaja Ulla Nukarinen, esiopetus Margetta Sarkkinen, 1-6 lk koulut Tarja Telimaa, 7-9 lk koulut Raimo Lammi, lukiot Timo Hautala, rehtorit Teija Salonen, erityisopetus Keijo Kata, hyvinvointityöryhmä Pekka Hulkko, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Marketta Widjeskog, Kokkolan yliopistokeskus, Chydenius-Instituutti
6 Suomenkielisen esi- ja perusopetuksen kunnallisen opetussuunnitelmatyön yhtenäistämiseen perustettiin kuntaliitoksen valmistelua varten keväällä 2008 ohjausryhmä, johon kuului 14 jäsentä. Opetussuunnitelmien yhtenäistämisessä pohjana on käytetty Kokkolan kaupunkikohtaista opetussuunnitelmaa. Koulutuslautakunta vahvisti uuden tuntijaon 30.10.2008. Ohjausryhmä on pyytänyt syksyllä 2008 kommentit liittyvien kuntien edustajilta tarvittavista muutoksista. Reittikohtaiset työryhmät kokoontuivat päivittämään opetussuunnitelmia kevään 2009 aikana ja aiheesta järjestettiin myös kaikille opettajille suunnattu koulutusiltapäivä. Lopullinen Kokkolan kaupunkikohtainen esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelma hyväksyttiin koulutuslautakunnassa 28.5.2009. Opetussuunnitelma otetaan käyttöön Kokkolassa 1.8.2009. Sen arviointia ja kehittämistä varten perustetaan uusi ohjausryhmä. Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmatyön yhtenäistäminen ohjausryhmä Timo Hautala, puheenjohtaja Suvi Alamaa, sihteeri Leena Hämäläinen Peter Johnson Maila Koivumäki Terttu Kuivaniemi Kaarina Kykyri Tua Masar Virpi Niemelä Per-Olof Nyström Sari Rundgren-Nurkkala Juha Salo Juha Suhonen Reijo Timonen
7 1. Opetussuunnitelma 1.1. Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelman perusteet on kansallinen kehys, jonka pohjalta paikallinen opetussuunnitelma laaditaan. Opetuksen järjestäjällä on vastuu opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatus- ja opetustyöstä ja täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon esiopetuksen opetussuunnitelma ja perusopetuksen yhtenäisyys sekä muut kunnassa tehdyt lapsia, nuoria ja koulutusta koskevat päätökset. Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat perusopetusta ohjaavan kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat perusopetuslaki ja -asetus valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma opetussuunnitelmaan perustuva perusopetusasetuksen 9. :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelma voidaan laatia siten, että siinä on kuntakohtainen osio, alueittaisia tai koulukohtaisia osioita sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä päättää. Perusopetuksen opetussuunnitelman yhtenäisyys edellyttää eri opettajaryhmien yhteistyötä opetussuunnitelmaa laadittaessa. Oppilaan huoltajien on voitava vaikuttaa varsinkin opetussuunnitelman kasvatustavoitteiden määrittelyyn. Myös oppilaita voidaan ottaa mukaan opetussuunnitelmatyöhön. Opetussuunnitelma tulee oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevalta osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Uuden valtakunnallisen opetussuunnitelman mukanaan tuomaa opetussuunnitelmatyötä on tehty Kokkolan kaupungissa jo useamman vuoden ajan. Länsireitillä opetussuunnitelmatyö alkoi aktiivisesti lukuvuonna 2002-2003, jolloin yhteistyöalueemme koulujen opettajia ja rehtoreita osallistui kaupunkikohtaisen opetussuunnitelman suunnitteluun ja toteuttamiseen. Koko opettajakunnan voimin rakennettiin Länsireitin opetussuunnitelmaa syksyllä 2003. Vuoden aikana tutustuttiin valtakunnalliseen ja kaupunkikohtaiseen opetussuunnitelmaan ja tämän pohjalta aloitettiin yleisten osioiden sekä ainekohtaisten osioiden kirjoittamisen. Lukuvuonna 2004-2005 jatkettiin edelleen opetussuunnitelma työtä esimerkiksi aihekokonaisuuksien parissa. Opetussuunnitelmatyö on ollut prosessinomaista. Välillä ohjeita on pitänyt tarkentaa ja jopa muuttaa, mutta vähitellen on rakentunut tarkoituksenmukainen ja valtakunnallisia ohjeita noudattava opetussuunnitelma. Vuonna 2009 Kokkolan kaupunkikohtainen opetussuunnitelma yhtenäistettiin kuntaliitoksesta johtuen ja samalla päivitettiin reittikohtaiset opetussuunnitelmat.
8 1.2. Opetussuunnitelman sisältö Perusopetuksen opetussuunnitelmasta tulee ilmetä seuraavat seikat sen mukaan kuin opetuksen järjestäminen edellyttää: arvot ja toiminta-ajatus yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet kieliohjelma noudatettava paikallinen tuntijako. toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset opetuksen mahdolliset painotukset, kielikylpy tai vieraskielinen opetus opetuksen mahdollinen eheyttäminen aihekokonaisuuksien toteuttaminen opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai opintokokonaisuuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa valinnaisaineiden opetus tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa kodin ja koulun yhteistyö yhteistyö muiden tahojen kanssa oppilashuollon suunnitelma ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet ohjaustoiminta opiskelun tukena ja työelämään tutustumisen järjestelyt kerhotoiminnan järjestäminen tukiopetuksen järjestäminen erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin opinnoissa etenemisen periaatteet todistukset tietostrategia toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen. Opetussuunnitelma on laadittu opetushallituksen opetussuunnitelman pohjalta. Opetussuunnitelmassa on huomioitu Kokkolan suomenkielisen esi- ja perusopetuksen kuntakohtainen opetussuunnitelma sekä maakunnan ominaispiirteet, ympäristö ja kulttuuri. Opetussuunnitelma sisältää Länsireitillä lisäksi seuraavat asiasisällöt: Musiikkiluokkien sekä luokkamuotoisen erityisopetuksen tuntijaot opetuksen mahdolliset painotukset: musiikkiluokat
9 2. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 2.1. Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perheelämässä. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. Perusopetuksen paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee tarkentaa opetuksen perustana olevia arvoja. Niiden tulee välittyä opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä jokapäiväiseen toimintaan. Kokkolassa esi- ja perusopetuksen arvopohjana on huomioitava merikaupunki Kokkolan historia, kulttuuri ja luonto sekä oman kotipaikkakunnan omaleimaisuuden arvostaminen, huolehtien tasapainosta uuden ja vanhan välillä. Opetuksessa on otettava huomioon turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen, kestävä kehitys, aktiivinen kansalaisuus ja yritteliäisyys, Kokkolan perinteinen kaksikielisyys ja yhä lisääntyvä monikulttuurisuus.
10 ARVOPUU Rehellisyys ja oikeudenmukaisuus tieto oikeasta ja väärästä eettisyys Hyvä itsetunnon tukeminen Turvallinen kouluympäristö Tiedon,taidon ja taiteen arvostaminen Vastuullisuus kasvattaa omatoimisuuteen uudet työtavat Terveelliset elämäntavat Työntekoon oppiminen ahkeruus ja tiedon omaksuminen sitoutuminen Esteettisyys herkkyys ja avoimuus tuntea ja havaita asioita Perinteiden kunnioittaminen Hyvät tavat Suvaitsevaisuus ja tasa arvo Ympäristön kunnioittaminen
11 Perusopetuksen tehtävä Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. 2.2. Perusopetuksen rakenne Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaon (A 1435/20.12.2001, 6 ) mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Kunkin osion päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus (8.1). Taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta) opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, hyvän osaamisen kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit on laadittu oppiainekohtaisille vähimmäistuntimäärille. Opetuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään vuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Vuosiluokkien 1 2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8 9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Perusopetusasetuksen 11.,:n 3. momentin mukaisesti on päätetty, että oppilas voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaisesti. Tällöin määritellään tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksille. Opintokokonaisuudet muodostetaan valtioneuvoston määrittelemien oppiaineiden ja aineryhmien osioiden pohjalta. Osiot voidaan tarvittaessa jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi, joita voidaan myös yhdistää eri oppiaineiden ja aineryhmien kesken eheytetyiksi opintokokonaisuuksiksi. Opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata järjestelmällisesti. Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Yhdysluokan oppimäärä voidaan opetussuunnitelmassa määritellä myös
opintokokonaisuuksiksi jakamatta sitä vuosiluokkiin. Tällöin noudatetaan perusopetusasetuksen 11. :n 3. momentin säännöksiä. 12
13 Perusopetuksen tuntijako Kokkolassa 1.8.2009 alkaen Yhtenäisen tuntijaon käyttöönotto käynnistyy liittyneiden kuntien osalta niin, että lukuvuoden 2009-2010 alusta tuntijako otettaan käyttöön vuosiluokilla 1, 3, 5 ja 7. Lukuvuonna 2010-2011 liittyneissä kunnissa tuntijako otetaan käyttöön vuosiluokilla 2, 4, 6 ja 8. Lukuvuonna 2011-2012 tuntijako tulee voimaan myös vuosiluokalla 9. Kokkolassa kyseinen tuntijako on ollut voimassa 1.8.2007 lähtien. Tuntijaossa voidaan tehdä poikkeuksia reittikohtaisesti oppiainekohtaisen kokonaistuntimäärän puitteissa. Luokka / Oppiaine 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yht Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7 5 5 4 5 3 3 3 42 A-kieli 2 2 2 2 2 3 3 16 B-kieli 2 2 2 6 Matematiikka 3 3 4 4 4 4 3 4 3 32 Ympäristö- ja luonnontieto 2 2 2 3 9 Biologia ja maantieto 2 1 3 Biologia 1 1 2 4 Maantieto 1 1 1 3 Fysiikka ja kemia 1 1 2 Fysiikka 1 1 1,5 3,5 Kemia 1 1,5 1 3,5 Terveystieto 1 1 1 3 31 Uskonto 1 2 1 1 1 2 1 1 1 11 Historia 2 1 2 2 7 Yhteiskuntaoppi 3 3 Musiikki 1 1 1 1 1 1 1 7 Kuvataide 1 1 1 1 1 1 2 8 Käsityö 1 1 1 1 2 2 3 11 Liikunta 2 2 2 2 2 2 2 2 2 18 44* Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus 1 0,5 0,5 2 Valinnaiset aineet 7 6 13 Kaupunkikoht. Määr. Tunnit 18 19 19 20 22 23 30 30 30 211 Alue-/koulukoht. Sij. Tunnit 2 2 4 3 3 2 16 Oppilaan tuntimäärä 20 21 23 23 25 25 30 30 30 227 Vapaaehtoinen A-kieli (ruotsi) 2 2 2 ** ** ** Oppil. Tuntimäärä vapaaeht. A- kielen kanssa 20 21 23 25 27 27 * Reittikohtaisesti tulee huomioida, että taito- ja taideaineiden vuosiviikkotunteja perusopetuksen aikana on yhteensä 56. Taito- ja taideaineisiin käytetään alue ja koulukohtaisesti sijoitettavia tunteja sekä valinnaisten aineiden tunteja. ** Vapaaehtoinen A-kieli (ruotsi) jatkuu vuosiluokilla 7.-9. B-kielen sijasta opetettavana yhteisenä aineena
14 Länsireitin tuntijako, musiikkiluokkien poikkeava tuntijako merkitty suluissa Luokka / Oppiaine 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yht Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7 5 5 4 5 3 (2) 3 (4) 3 42 (42) A-kieli 2 2 2 2 2 3 3 16 B-kieli 2 2 2 6 Matematiikka 3 3 4 4 4 4 3 4 3 32 Ympäristö- ja luonnontieto 2 2 2 3 9 Biologia ja maantieto 2 1 3 Biologia 1 1 2 4 Maantieto 1 1 1 3 Fysiikka ja kemia 1 1 2 Fysiikka 1 1 1,5 3,5 Kemia 1 1,5 1 3,5 Terveystieto 1 1 1 3 31 Uskonto 1 2 1 1 1 2 1 1 1 11 Historia 2 1 2 (1) 2 (3) 7 (7) Yhteiskuntaoppi 3 3 Musiikki 1 1 1 (4) 1 (3) 1 (4) 1 (4) 1 (3) (3) (3) 7 (26) Kuvataide 1 1 1 1 1 1 2 8 Käsityö 1 1 1 (2) 1 (2) 2 2 3 11 (13) Liikunta 2 2 2 2 2 2 2 2 2 18 44* Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus 1 0,5 0,5 2 Valinnaiset aineet 7 (2) 6 (3) 13 (5) Kaupunkikoht. Määr. Tunnit 18 19 19 20 22 22 30 30 30 210 Alue-/koulukoht. Sij. Tunnit 2 2 4 (0) 3 (0) 3 (0) 3 (0) 17 (4) Oppilaan tuntimäärä 20 21 23 23 25 25 30 30 30 227 Vapaaehtoinen A-kieli (ruotsi) 2 2 2 ** ** ** Oppil. Tuntimäärä vapaaeht. A- kielen kanssa 20 21 23 25 27 27
15 LM. erit opet. tuntijako vuosiluokilla 7-9 Luokkamuotoisen erityisopetuksen tuntijako Luokka / Oppiaine 7 8 9 Yht Äidinkieli ja kirjallisuus 3 4 4 11,00 A-kieli englanti 3 3 3 9,00 B-kieli ruotsi 1 1 1 3,00 Matematiikka 3 4 4 11,00 Biologia 1 1 2 4,00 Maantiede 1 1 1 3,00 Fysiikka 1 1 0,5 2,50 Kemia 1 1 0,5 2,50 Terveystieto 1 1 1 3,00 Uskonto, elämänkatsomustieto 1 1 1 3,00 Historia 2 2 4,00 Yht.oppi 3 3,00 Musiikki 1 1,00 Kuvataide 2 2,00 Käsityö 3 3,00 Liikunta 2 2 2 6,00 Kotitalous 3 3,00 Oppilaanohjaus 1 1 1 3,00 Valin. 7,00 6,00 13,00 Yhteensä 30,00 30,00 30,00 90,00 Valinnaisaineet A 2 x 4vvkt 4,00 4,00 8,00 B ja C 5 x 1vvkt 3,00 2,00 5,00 Koska tämä esitetty erityisopetuksen tuntijako poikkeaa hiukan valtakunnallisesta sekä Kokkolan perusopetuksen tuntijaosta 7-9 lk tulee se hyväksyä jokaisen luokkamuotoiseen erityisopetukseen osallistuvan oppilaan kohdalla erikseen HOJKS:n yhteydessä.
16 Vanha yleisopetuksen sekä musiikkiluokan tuntijako + voimassa lukuvuoden 2008-2009 aikana 7.-9. luokan aloittaneilla oppilailla.. Yleisopetuksen tuntijako (musiikkiluokan poikkeava tuntijako merkitty sulkuihin) Oppiaine / Luokka-aste 7 8 9 Yht Äidinkieli ja kirj. 3 3 3 9 A-kieli englanti 2 3 3 8 B-kieli ruotsi 3 2 1 6 Matematiikka 3 3 4 10 Biologia 1 1 2 4 Maantiede 1 1 1 3 Fysiikka 1 1 1,5 3,5 Kemia 1 1 1,5 3,5 Terveystieto 1 1,5 0,5 3 Uskonto 1 1 1 3 Historia 1 3 4 Yhteiskuntaoppi 3 3 Musiikki 1(2) (3) (4) 1 (9) Kuvataide 2(1) (1) 2 (2) Käsityö 3 3 Liikunta 2 2 2 6 Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus 1 0,5 0,5 2 Valinnaiset ain. 7 (3) 6 (2) 13 (5) Yhteensä 30 30 30 90
17 Kieliohjelma Kokkolassa, Kielet ja oppimäärät A-kieli peruskoulun 3. luokalla alkava, kaikille yhteinen, pakollinen kieli Kokkolassa englanti EN Vapaaehtoinen A-kieli peruskoulun 4. luokalla alkava vapaaehtoinen kieli Kokkolassa toinen kotimainen kieli RU Yhteinen B-kieli peruskoulun 7. luokalla alkava, kaikille yhteinen pakollinen kieli Kokkolassa toinen kotimainen kieli RU Valinnainen B-kieli peruskoulun 8. luokalla alkava valinnainen vieras kieli Kokkolassa saksa, ranska, venäjä, italia, espanja SA, RA, VE, IT, ES voi opiskella peruskoulun aikana pelkästään pakollisia kieliä tai valita opintoohjelmaansa pakollisten oppimäärien ohelle lisää kieliä eri pituisina oppimäärinä. Peruskoulun 4. luokalla alkavan vapaaehtoisen A-kielen opetus toteutetaan luokilla 4-6 oppilaan vakiotuntien lisänä tulevana opetuksena. Luokkien 7 9 aikana toisen kotimaisen kielen opetus sisältyy oppilaan vakiotuntimäärään (30 t). Tavoitteena on, että oppilas omaksuu peruskoulun aikana kahdessa kielessä (A-kieli ja vapaaehtoinen A-kieli) yhtä kattavan peruskielitaidon. Peruskoulun 8. luokalla alkava valinnainen B-kieli on yksi oppilaan valinnaisista aineista 8. ja 9. luokalla. Tämän kielen opetus toteutetaan oppilaan vakiotuntien puitteissa. Toisella asteella opiskelija voi jatkaa opintojaan suorittamiensa oppimäärien pohjalta. Varhennettu opetus: Koulu voi antaa kielenopetusta jo ennen kieliohjelman mukaista opetusta. Tällöin annettavan opetuksen tunnit otetaan koulun muusta tuntiresurssista. Erityisoppilaat: Erityisoppilaille laaditaan oma henkilökohtainen opetussuunnitelma, jonka mukaan edetään kielenopiskelussa. Erityisoppilaiden kieliohjelma voi sisältää molemmat pakolliset kielet. Maahanmuuttajaoppilaat: Maahanmuuttajaoppilaat noudattavat omaa opetussuunnitelmaansa. Kielikerhot: Euroopassa yleisesti puhuttujen kielten, saksan ja ranskan, oppimista pyritään tukemaan peruskoulun alaluokilla vapaaehtoisella kielikerhotoiminnalla.
18 3. Opetuksen toteuttaminen 3.1. Oppimiskäsitys Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan. 3.2. Oppimisympäristö Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. Siihen kuuluvat lisäksi muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Opiskelutilat ja -välineet tulee suunnitella ja järjestää siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Työvälineiden ja materiaalien sekä kirjastopalvelujen tulee olla oppilaan käytettävissä niin, että ne antavat mahdollisuuden aktiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen. Fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen tulee myös kiinnittää huomiota. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät. Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä. Tavoitteena on tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia. Oppimisympäristön tulee ohjata oppilasta asettamaan omia tavoitteitaan ja arvioimaan omaa toimintaansa. Oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus osallistua oppimisympäristönsä rakentamiseen ja kehittämiseen.
19 Oppimisympäristön tulee tukea myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Sen tulee edistää vuoropuhelua ja ohjata oppilaita työskentelemään ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille. Kokkolassa suomenkielinen perusopetus jakautuu viiteen perusopetuksen yhteistoiminta-alueeseen eli reittiin. Esi- ja perusopetus toimivat yhteistyössä opetuksen suunnittelussa ja järjestämisessä. Alue- ja koulukohtaisesti esiopetus toimii joko päiväkotien yhteydessä, koulujen tiloissa tai omissa erillisissä tiloissa. virrat kulkevat pääosin yhteistoiminta-alueiden sisällä ja tarkoituksena on luoda oppilaan kannalta yhtenäinen ja turvallinen oppimisen reitti esiopetuksesta aina perusopetuksen 9. luokalle saakka. Itäreitin yhteistoiminta-alue koostuu alueella annettavasta esiopetuksesta, Halkokarin, Jokilaakson, Torkinmäen ja Hakalahden kouluista. Matematiikkaluokat 3.-6. toimivat Halkokarin koululla ja luokat 7.-9. Hakalahden koululla. Erityisopetus Halkokarin koululla järjestetään pienluokkamuotoisesti startti- ja dysfasialuokilla sekä pajaluokassa. Keskireitin yhteistoiminta-alue koostuu alueella annettavasta esiopetuksesta, Hollihaan, Isokylän ja Länsipuiston kouluista. Englanninkielisen ja ruotsinkielisen kielikylpyopetuksen oppilaat aloittavat Hollihaan koulussa ja jatkavat 7.-9. luokilla Länsipuiston koulussa. Valmistavaopetus järjestetään vuosiluokilla 1.-6. Hollihaan koululla. Erityisopetus Isokylän koululla järjestetään pienluokassa (pääsääntöisesti yksilöllistäen, suurta erityistä tukea tarvitseville oppilaille). Länsipuiston koululla erityisopetus järjestetään pienluokassa. Mariankadun koululla järjestetään sairaalaopetusta Kokkolan lisäksi Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueelle. Koillisreitin yhteistoiminta-alue koostuu alueella annettavasta esiopetuksesta, Kälviän Kirkonkylän, Marttilan, Peltokorven, Ruotsalon ja Lucina Hagmanin kouluista sekä Veikko Vionojan, Rahkosen kouluista. Veikko Vionojan ja Rahkosen koulun oppilaat jatkavat 7.-9. luokilla Toholammin Kuusiston koulussa. Pienluokissa erityisopetusta järjestetään Kälviän kirkonkylän ja Lucina Hagmanin kouluilla. Länsireitin yhteistoiminta-alue koostuu alueella annettavasta esiopetuksesta, Mäntykankaan, Koivuhaan, Ykspihlajan ja Kiviniityn kouluista. Musiikkiluokat 3.-6. toimivat Mäntykankaan koululla ja luokat 7.-9. Kiviniityn koululla. Maahanmuuttajien valmistava opetus järjestetään vuosiluokilla 1.-6. Koivuhaan koululla ja vuosiluokilla 7.-9. Kiviniityn koululla. Toimintaalueittain opiskelevien oppilaiden järjestetään Koivuhaan koululla.
20 Luokkamuotoista erityisopetusta järjestetään Mäntykankaan, Koivuhaan ja Kiviniityn kouluilla. Pohjoisreitin yhteistoiminta-alue koostuu alueella annettavasta esiopetuksesta, Alaviirteen, Lohtajan Kirkonkylän, Marinkaisen ja Lohtajan kouluista. Erityisopetus Marinkaisen ja Lohtajan kouluilla järjestetään pienluokissa. Erityisopetuspäätöksissä Kokkolassa noudatetaan ensisijaisesti lähikouluperiaatetta. 3.3. Toimintakulttuuri Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Koulun kasvatustavoitteiden ja arvojen sekä aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen. Koulujen ja opettajien välisessä yhteistyössä tähdätään sellaiseen toimintakulttuuriin, jossa opettajat ovat tietoisia koko esi- ja perusopetuksen päämääristä ja tavoitteista. Toimintakulttuuriin liittyvät tarkennukset tehdään alue- ja koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa. Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri Länsireitillä Suurin osa Länsireitin alueen lapsista jatkaa 6.nnen luokan jälkeen opintietään Kiviniityn koulussa, joka taidepainotteisena kouluna saa oppilaita myös muualta, kuten keskireitillä sijaitsevasta Hollihaan koulusta (maahanmuuttajaoppilaat, myös valmistava opetus). Lukuvuosittaisissa suunnitelmissa päätetään tarkemmin esiopetuksen järjestelyistä ja siitä miten eri vuosiluokkien opetus on järjestetty kussakin koulussa. Länsireitin yhteistoiminta-alueella voidaan koulujen tiloja käyttää joustavasti oppilasmäärien mukaan. virrat kulkevat yhteistoiminta-alueen sisällä ja tarkoituksena on luoda oppilaan kannalta yhtenäinen ja turvallinen oppimisen polku esiopetuksesta aina perusopetuksen päättövaiheeseen saakka. Ykspihlajan / Koivuhaan alueen urheilu- ja ulkoilualueet luovat hienot puitteet mm. liikunta- ja luonnontietotunneille. Kiviniityn koulu Sijaitsee Santahaan urheilu- ja ulkoilualueen välittömässä läheisyydessä.
21 Länsireitin yhteistoiminta-alue rajoittuu mereen. Toiminta-alue on maantieteellisesti, biologisesti ja kulttuurillisesti monipuolinen sisältäen merenrannan vyöhykkeisyyden, saariston, sataman ja siihen liittyvän suurteollisuuden sekä vanhaa että uutta asutuskulttuuria. Kaikki nämä asiat hyödynnetään kouluopetuksessa. Koulujen ja esiopetusryhmien omaleimaisuus, painotukset ja erityisosaaminen ovat ehdottoman tärkeä osa yhteistoiminta-alueen toimintakulttuuria. Koulujen välinen avoin ja kiinteä yhteistyö tukee jokaisen onnistumista omissa tehtävissään. Tästä hyötyy ennen kaikkea oppilas, joka etenee omaa polkuaan läpi esi- ja perusopetuksen niin, että hänen oppimisensa ja kasvunsa saa tukea koko kouluajan. Oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämässä selviytymistä tuetaan moniammatillisella yhteistyöllä, jossa keskeistä on luottamuksellisuus eri toimijoiden kesken. Ongelmatilanteita ennakoidaan varhaisen puuttumisen keinoin. Kodin ja koulun välinen yhteistyö on tärkeää oppilaan kasvun tukemisessa. Perusopetuksessa oppilashuoltotyöryhmän ja esiopetuksessa kasvu- ja hoitoryhmän rooli on lapsen kokonaisvaltaisen kasvun tukemisen kannalta Länsireitin alueella erityisen tärkeä. Hyvät tavat, vastuullisuus ja koulujen sääntöjen noudattaminen ovat yhteistyön ja kanssakäymisen peruselementtejä. Lapsia ja nuoria ohjataan näkemään työn tekeminen tärkeänä ja arvokkaana kotona, koulussa ja ympäröivässä yhteiskunnassa. Oppilaita kannustetaan toimimaan omien ja yhteisten asioiden puolesta mm. luokka-asiamies-, tukioppilas-, oppilaskunta- ja kummioppilastoiminnassa. Vanhempainyhdistystoimintaa tuetaan ja siihen kannustetaan. Kouluissa järjestettävät juhlat, tapahtumat ja vierailut välittävät suomalaiseen kulttuuriin kuuluvia perinteitä, jotka vahvistavat oppilaan käsitystä omista juuristaan. Oman kulttuurin tuntemus ja tutustuminen vieraisiin kulttuureihin luovat pohjaa suvaitsevaisuuteen ja erilaisuuden hyväksymiseen ja antavat oppilaalle valmiuksia toimia erilaisissa ympäristöissä. Musiikkiluokkatoiminta järjestetään vuosiluokilla 1.-6. Mäntykankaan koulussa ja vuosiluokilla 7.- 9. Kiviniityn koulussa 3.4. Työtavat Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee edistää tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti
22 edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa. Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että yksilölliset kehityserot ja taustat tulee ottaa huomioon. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa on otettava huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus. Opettajan käytössä olevat työtavat esim. yksilöllinen työskentely, parityöskentely, ryhmätyö, pienryhmätoiminta, tutkiva oppiminen, opettajajohtoinen sekä yhteistoiminnallinen oppiminen. 4. Opiskelun yleinen tuki 4.1. Kodin ja koulun välinen yhteistyö Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa häntä opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulun on oltava yhteistyössä huoltajien kanssa niin, että he voivat osaltaan tukea lastensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Kodin ja koulun välinen yhteistyö tulee määritellä opetussuunnitelmassa yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Huoltajien mahdollisuus osallistua koulun opetus- ja kasvatustyön suunnittelemiseen ja arviointiin yhdessä opettajan ja oppilaiden kanssa edistää kodin ja koulun yhteistyötä. Huoltajille tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Tämä edellyttää opettajien aktiivista aloitetta yhteistyössä sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajien, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtana tulee olla eri osapuolien kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia kodin ja koulun vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja tulee kehittää koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Yhteistyö tulee järjestää siten, että oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia voidaan tukea. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajille tulee antaa tietoa ja tarvittaessa mahdollisuus keskustella
23 oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa. Tukimateriaali 5. Kodin ja koulun välinen yhteistyö. Suunnitelmat täsmentyvät lukuvuosisuunnitelmassa. 4.2. Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi. Oppilaan opintoohjelmalla tarkoitetaan luetteloa niistä oppiaineista ja aineryhmistä, joita oppilas on opiskellut lukuvuoden aikana. Oppimissuunnitelman tarkoituksena on, että oppilas oppii ottamaan yhä enemmän vastuuta opiskelustaan, sitoutuu siihen ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Lisäksi oppimissuunnitelman avulla annetaan huoltajalle tietoa, jotta hän voisi entistä paremmin tukea oppilasta tämän opiskelussa. Oppimissuunnitelmalla voidaan myös eriyttää opetusta sekä auttaa koulua ja opettajia turvaamaan oppilaalle parhaat edellytykset oppia ja edetä opinnoissaan. Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää myös pohjana oppilaan edistymisen arvioinnissa. Oppimissuunnitelman laatimisessa keskeistä on yhteistyö oppilaan, huoltajan, opettajien ja koulun muiden asiantuntijoiden välillä. Perusopetuksen alkuvaiheessa oppimissuunnitelman laatimisen päävastuu on opettajalla, mutta valmisteluvastuu voi vähitellen siirtyä yhä enemmän oppilaalle itselleen. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen suunnitelman pohjalle, jos sellainen on tehty. Oppimissuunnitelma sisältää oppilaan opinto-ohjelman, ja siinä kuvataan, miten opetussuunnitelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Siinä määritellään mahdolliset valinnaiset opinnot ja opiskelun erityiset painoalueet. Oppimissuunnitelmassa kuvataan myös mahdolliset tukitoimet, kuten tukiopetus tai osa-aikainen erityisopetus. Jos opetussuunnitelmassa on päätetty, että oppilas voi edetä opiskelussaan vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaan, oppimissuunnitelmassa on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys ja aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Oppimissuunnitelma voidaan laatia kaikille oppilaille. Sen laatimisesta päätetään opetussuunnitelmassa. Erityistä tukea tarvitseville ja osa-aikaista erityisopetusta saaville oppilaille sekä maahanmuuttajaoppilaille laaditaan oppimissuunnitelma tarvittaessa. Erityisopetukseen siirretyille tai otetuille oppilaille laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman. Aloite oppimissuunnitelman laatimiseksi voi tulla huoltajalta, opettajalta, oppilaalta tai muulta asiantuntijataholta. 4.3. Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä jatkumo, jonka toteutuminen taataan siten, että ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen.
24 Oppilaalla ja hänen huoltajallaan on oltava mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee selvittää ohjauksen järjestämiseen, opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät koulukohtaiset asiat. Huoltajalle tulee järjestää tilaisuuksia neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä opettajan, oppilaanohjaajan, oppilaan ja huoltajan yhteisissä tapaamisissa. Koulussa toteutettavan ohjauksen tulee ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi tukea erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen. Ohjaustoiminnan periaatteet ja työnjako eri toimijoiden kesken on määriteltävä opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelmaan tulee sisältyä kuvaus, miten yhteistyötä paikallisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa toteutetaan koko koulun toiminnan tasolla. Tämän yhteistyön keskeisen osan muodostavat työelämän edustajien vierailut luokkatunneilla, työpaikkakäynnit, projektityöt, eri alojen tiedotusmateriaalien käyttö ja työelämään tutustuminen (TET). Eri oppiaineiden opetukseen tulee sisällyttää kokonaisuuksia, jotka liittävät opiskeltavan aineen antamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. Liitteenä (liite 2) ohjaustoiminnan suunnitelma, joka sisältää paikalliset ohjaustoiminnan ja työelämään tutustumisen periaatteet. Koulukohtainen suunnitelma tarkennetaan lukuvuosisuunnitelmassa. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyö toteutetaan lukuvuoden yhteisillä tapaamisilla. (mm. suunnittelupalaverit, koulupäivät, retket, juhlat, yhteiset tapahtumat) Kuudesluokkalaiset tutustuvat tulevaan uuteen kouluunsa pajapäivien puitteissa. 4.4. Tukiopetus Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Tukiopetusta voi antaa muukin opettaja kuin oppilaan oma luokanopettaja tai aineenopettaja. Tukiopetuksen järjestämisessä huomioidaan vanhempien ja oppilaan toiveet.
25 4.5. huolto huoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. huolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. huollolla edistetään välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. huollolla tuetaan yksilön ja yhteisön toimintakyvyn säilyttämistä fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa. huollolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä. huollon tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. huoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu kasvatuksen tukeminen. huolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan hyvässä yhteistyössä kotien kanssa. Yksittäistä oppilasta koskevien tarvittavien oppilashuollollisten tukitoimien suunnittelussa tulee kuulla lasta tai nuorta ja huoltajaa. huoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, lapsen, nuoren ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. huoltotyötä voidaan koordinoida ja kehittää moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. Opetussuunnitelma tulee oppilashuollon osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Opetussuunnitelmaan tulee laatia suunnitelma, jossa kuvataan oppilashuollon tavoitteet ja keskeiset periaatteet: toiminta kouluyhteisön terveyden, hyvinvoinnin, turvallisuuden, sosiaalisen vastuullisuuden ja vuorovaikutuksen edistämiseksi oppilaalle tarjottava yleinen oppilashuollollinen tuki ja ohjaus koulunkäynnissä sekä lapsen ja nuoren fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen tukemisessa yhteistyö oppimissuunnitelman tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa ja seuraamisessa sekä jatko-opintojen suunnittelussa oppilaalle tarjottava oppilashuollollinen tuki erilaisissa vaikeuksissa ja kurinpitorangaistuksen yhteydessä sekä silloin, kun opetukseen osallistuminen on evätty oppilashuollon yhteistyö kodin, koulun, oppilashuollon palvelujen asiantuntijoiden tai muiden asiantuntijoiden ja paikallisten tukiverkostojen kanssa toimenpiteet ja työn- ja vastuunjako ongelma- ja kriisitilanteiden ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi tai hoitamiseksi: - poissaolojen seuranta - kiusaaminen, väkivalta ja häirintä - mielenterveyskysymykset - tupakointi ja päihteiden käyttö - erilaiset tapaturmat, onnettomuudet ja kuolemantapaukset koulumatkakuljetuksissa yleiselle turvallisuudelle asetettujen tavoitteiden toteuttaminen
26 kouluruokailun järjestämisessä huomioon otettavien terveys- ja ravitsemuskasvatuksen ja tapakasvatuksen tavoitteet. Liitteenä (liite 1) oppilashuollon suunnitelma ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen. Suunnitelmat täsmentyvät lukuvuosisuunnitelmassa. Esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheessa koulutulokkaiden vanhemmille esitellään oppilashuollon ja koulukuraattorin toiminta. Tarvittavasta konsultaatiosta koulukuraattorin kanssa on informoitava lapsen vanhempia. Kuraattori esittelee oma toimintaansa koulun oppilaille lukuvuosittain. huollon tukena käytetään kouluhallinto-ohjelmaa, johon opettajat merkitsevät mm. poissaolot ja niiden syyt. Nämä tiedot raportoidaan vuosittain koulutuslautakunnalle osana lukuvuosiarviointia. 4.6. Kerhotoiminta Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa. Kerhotoiminnan tulee perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti tukea oppilaan eettistä ja sosiaalista kasvua sekä itsensä monipuolista kehittämistä. Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, lasta ja nuorta arvostavaa toimintaa sekä tilaisuuksia myönteiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten lasten kanssa. Kerhotoiminnan järjestämisen periaatteet tulee kirjata opetussuunnitelmaan. Kerhot ovat oppilaille vapaaehtoisia. Kerhotoiminnan tavoitteet ovat kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen lasten ja nuorten kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen. Kokkolassa yhteistoiminta-alueet tai koulut päättävät kerhotoiminnan suunnittelemisesta ja järjestämisestä. Suunnitelmat täsmentyvät lukuvuosisuunnitelmassa. Tukimateriaalina (tukimateriaali 1) aamu- ja iltapäivätoiminnan paikalliset periaatteet käsittävä suunnitelma.