Trollkunibackin asemakaava

90 Singsby Trollkunibackin asemakaava KAAVASELOSTUS Kaavoitusosasto Luonnos 27.11.2015 Asemakaava hyväksytty kunnanvaltuustossa xx.xx.xxxx xx

S i v u 1 Sisällys 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Asemakaavan perustiedot ja nimi... 2 1.2 Suunnittelualueen sijainti... 2 1.3 Kaavan tarkoitus... 2 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 2 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 2 1.6 Taustaselvitykset ja lähdemateriaali... 3 2. TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 3 2.2 Asemakaava... 3 2.3 Asemakaavan toteutus... 3 2.4 Asemakaavan oikeusvaikutukset... 3 3. LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 3.1.2 Luonnonympäristö... 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 6 3.1.4 Palvelut... 7 3.1.5 Liikenne... 7 3.1.6 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot... 7 3.1.7 Tekniset palvelut... 7 3.1.8 Erityistoiminta... 8 3.1.9 Maanomistus... 8 3.2 Suunnittelutilanne... 8 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 8 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 15 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen... 15 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 15 4.2.1 Osalliset... 15 4.2.2 Vireilletulo... 16 4.2.3 Osallistuminen kaavoitukseen ja vuorovaikutusmenettelyt... 16 4.2.4 Viranomaisyhteistyö... 16 4.3 Asemakaavan tavoitteet... 16 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 16 5.1 Kaavan rakenne... 16 5.1.1 Mitoitus... 16 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 17 5.3 Aluevaraukset... 17 5.3.1 Korttelialueet... 17 5.3.2 Muut alueet... 17 5.4 Kaavan vaikutukset... 19 5.4.1 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 19 5.4.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 19 5.4.3 Vaikutukset liikenteeseen... 19 5.4.4 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset... 19 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 19 5.6 Nimistö... 19 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 20 6.1 Toteuttamisen seuranta... 20

S i v u 2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Asemakaavan perustiedot ja nimi Kunta: Mustasaari Kunnanosa: 90, Singsby Kiinteistöt: Bäck RN:o 5:8 Kaavan nimi: Trollkunibackin asemakaava Kaavan mittakaava: 1:2 000 Kaavatunnus: 499-311/13 1.2 Suunnittelualueen sijainti Asemakaava käsittää alueen, joka sijaitsee Singsbyn kylän lounaisosassa noin 5 kilometriä (linnuntietä) Sepänkylän kuntakeskuksesta luoteeseen. Alueen likimääräinen rajaus käy ilmi kuvasta 1. Kuva 1. Alueen rajaus. 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan tarkoituksena on luoda viihtyisä ja vetovoimainen asuinalue omakotitaloille, paritaloille ja rivitaloille. 1.4 Selostuksen sisällysluettelo Asemakaava koostuu kartasta, kaavamääräyksistä ja kaavaselostuksesta. Kaavaselostuksessa esitellään kaava-alueen lähtötiedot sekä asemakaavan tavoitteet ja perustelut. 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Asemakaavan seurantalomake

S i v u 3 1.6 Taustaselvitykset ja lähdemateriaali Kartat sähkö-, vesi- ja viemärijohdoista Mustasaaren koulu- ja päivähoitorakenteita tarkistavan toimikunnan loppuraportti (19.11.2014) Luontoinventointi 2014, Ramboll Oy 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Maaliskuu 2013 Maanomistaja jätti kuntaan hakemuksen alueen asemakaavoittamisesta. 26.9.2013 54 Kehittämisjaosto päätti, että aluetta voidaan pitää yhdyskuntakehityksen näkökulmasta sellaisena alueena, jolle voi rakentaa. Kehittämisjaosto katsoi myös, että alueen asemakaavoittaminen voidaan käynnistää. 2.6. 2.7.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä. xx.xx.2015 xx Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päätti asettaa asemakaavaluonnoksen nähtäville valmisteluvaiheen kuulemista varten. xx.xx.xxxx Asemakaavaluonnos oli nähtävillä. xx.xx.xxxx xx Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päätti asettaa asemakaavaehdotuksen nähtäville. xx. xx.xx.xxxx Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä. xx.xx.xxxx xx Yhdyskuntarakentamisen lautakunta hyväksyi asemakaavan. xx.xx.xxxx xx Kunnanhallitus hyväksyi asemakaavan. xx.xx.xxxx xx Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan. 2.2 Asemakaava Asemakaavalla pyritään luomaan viihtyisä ja vetovoimainen asuinalue terveelliseen, viihtyisään ja turvalliseen ympäristöön käyttäjiensä tarpeisiin. Kaavoituksella edistetään alueen maankäyttöä ja luodaan edellytykset kylään muutolle. Alueen asemakaavoittaminen on luonnollinen tapa kehittää kylän asutusta. Kaavoitus tukee olemassa olevia rakenteita. 2.3 Asemakaavan toteutus Koko alue on yksityisomistuksessa. Alueen toteuttaminen voidaan aloittaa heti kun kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavan ja päätös on saanut lainvoiman. Asemakaavan hyväksyminen edellyttää, että yksityisen maanomistajan kanssa tehdään maankäyttösopimus. 2.4 Asemakaavan oikeusvaikutukset Rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa (rakentamisrajoitus). Muiden ympäristön muutostoimenpiteiden kohdalla asemakaava on otettava huomioon seuraavasti:

S i v u 4 Asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, jotka aiheuttavat haittaa asemakaavassa osoitetulle muiden alueiden käytölle. Asemakaavaalueelle ei saa myöskään sijoittaa toimintoja, jotka ovat haitallisten tai häiriöitä aiheuttavien ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista koskevien asemakaavamääräysten vastaisia. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Singsby on maaseutukylä, joka sijaitsee noin 5 kilometriä Mustasaaren kunnan keskustasta luoteeseen. Kylässä on noin 737 asukasta (31.12.2014). Asemakaava käsittää noin 9,8 hehtaarin alueen Singsbyn kyläkeskuksen lounaispuolella. Alue ei rajaudu muihin asemakaavoitettuihin alueisiin. Alue sijaitsee Singsbyntien (maantie 17782) länsipuolella. Alueen korkeuserot vaihtelevat Singsbyntien varrella olevan Trollkuniback-mäen noin 15 metristä alueen itäosan viljeltyjen peltoalueiden 6 metriin. Alue on enimmäkseen suhteellisen tasaista, ja suurin osa alueesta on 7 8 metrin korkeudella. Osa alueesta on aiemmin ollut viljelysmaata, joka on vähitellen metsittynyt. Nyt alue on avohakkuualuetta. Kuva 2. Ote peruskartasta vuodelta 1959.

S i v u 5 Kuva 3. Näkymä kaava-alueelle Trollkunibackilta katsottuna. 3.1.2 Luonnonympäristö Koska alue on hiljattain avohakattu, alueella ei ole koskemattomia, luonnontilaisia alueita. Koko alue on erittäin kivistä, ja avohakkuualueen maisemakuvassa näkyy suuria kivilohkareita. Alueella on pääosin nuorta vesakkoa ja hakkuujätettä. Aluetta halkoo muutama suurempi oja, joilla on ollut merkitystä paitsi niille maa-alueille, joita viljeltiin aiemmin, myös edelleen viljeltäville maaalueille. Suurempi oja kuivattaa myös kaava-alueen pohjoispuolella olevaa isompaa aluetta. Suurempi oja laskee Gloppetin kosteikkoon, joka sijaitsee kaava-alueen kaakkoispuolella. Alueella tehtiin luontoinventointi keväällä/kesällä 2014. Luontoinventoinnin mukaan alueella ei ole luonnonsuojelulain, metsälain tai vesilain perusteella huomionarvoisia tai tärkeitä elinympäristöjä taikka valtakunnallisesti uhanalaisia kasvilajeja. Keskellä aluetta on avolähde, joka on noin 3 x 5 metriä ja jonka ympäriltä on hakattu koko puusto. Lähde on niin rehevöitynyt, ettei sitä enää voida pitää vesilain 11. :n mukaisena luonnontilaisena lähteenä tai metsälain 10. :n mukaisena erittäin tärkeänä elinympäristönä (luonnontilaisena / luonnontilaisen kaltaisena).

S i v u 6 Kuva 4. Näkymä kaava-alueen pohjoisosasta. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kaava-alue on kokonaisuudessaan rakentamaton lukuun ottamatta vanhan riihen jäänteitä kaava-alueen itäosassa. Lähialueen asutus muodostuu yksittäisistä, iältään ja tyyliltään vaihtelevista pientaloista. Kaava-alueen pohjoispuolella on hevostalli, ratsastuskenttä ja laitumia. Alueen kaakkoispuolella on autokorjaamo. Kaava-alueen eteläpuolella on maatilan talouskeskus, jossa harjoitetaan vihannesten kasvihuoneviljelyä ja maatilan tuotteiden myyntiä omassa maatilamyymälässä. Kuva 5. Rakennettua ympäristöä kaava-alueen pohjoispuolella.

S i v u 7 3.1.4 Palvelut Singsbyssä noin kilometrin päässä kaava-alueesta on ruotsinkielinen päiväkoti. Karperössä noin 3 kilometrin päässä kaava-alueesta on ruotsinkielinen päiväkoti ja alakoulu. Karperössä on myös suosittu uimaranta. Suomenkielinen päiväkoti ja alakoulu sijaitsevat Sepänkylän kuntakeskuksessa. Muut palvelut löytyvät Mustasaaren kuntakeskuksesta Sepänkylästä ja seutukeskuksesta Vaasasta. 3.1.5 Liikenne Liikenne alueelle tulee Singsbyntietä, joka johtaa etelään Alskatintielle ja pohjoiseen Karperön ja Sepänkylän suuntaan. Singsbyntiellä on kevyen liikenteen väylä. Singsbyntien nopeusrajoitus on Trollkunibackin kohdalla 60 km/h, ja liikennemäärä on 1 320 ajoneuvoa vuorokaudessa. Singsbyn joukkoliikenne muodostuu vain bussivuoroista, jotka liikennöivät arkisin Sepänkylän koulukeskukseen. 3.1.6 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alue ei sijaitse kulttuurimaisemassa tai muulla kansallisesti arvokkaalla kulttuurialueella. Alueella ei tiettävästi ole muinaisjäännöksiä tai muinaismuistoja. 3.1.7 Tekniset palvelut Kunnan vesijohto sijaitsee kaava-alueen kaakkoispuolella noin 150 metrin päässä ja paineviemäri noin 600 metrin päässä. Alueen toteuttaminen edellyttää, että alueelle rakennetaan vesi- ja viemäriverkko sekä pumppuasema(t). Asemakaava-alue sijaitsee tällä hetkellä vesihuollon kehittämissuunnitelmassa Singsbyn kylän tavoitealueen ulkopuolella. Tavoitealueita voidaan kuitenkin laajentaa ja kehittää yhdyskuntakehityksen mukaisesti. Kunnan kaava-alueet otetaan automaattisesti osaksi toiminta-alueita, ja kun tavoitealue on valmis, yhdyskuntarakentamisen lautakunnan vahvistaa sen toiminta-alueeksi. Vesihuollon kehittämissuunnitelman tarkistaminen aloitetaan, kun ympäristölain muutokset on vahvistettu. Kaava-alue joko osoitetaan tavoitealueeksi tai vahvistetaan toiminta-alueeksi sen mukaan, kuinka pitkälle alueen suunnittelussa on päästy, kun kehittämissuunnitelma on vahvistettu. Sähköjohto ja Anvian johdot ovat Singsbyntien itäpuolella.

S i v u 8 3.1.8 Erityistoiminta Kaava-alueella ei ole erityistoimintaa, mutta heti kaava-alueen pohjoispuolella on maatila, jossa on hevostalli, ratsastuskenttä ja laitumia. Erityistoiminta otetaan huomioon suunnittelussa sen mukaan, mitä kunnan rakennusjärjestyksessä ja ympäristönsuojelumääräyksissä määrätään hevosenpidosta. 3.1.9 Maanomistus Kiinteistö Bäck RN:o 5:8 on yksityisomistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan 1.6.2001. Tavoitteita on osin tarkistettu, ja pääteemana on vastata ilmastonmuutoksen yhteiskunnallemme asettamiin haasteisiin. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Tavoitteet on ryhmitelty seuraaviin asiakokonaisuuksiin: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Selvitys valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioimisesta asemakaavassa: Toimiva aluerakenne Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä, joka perustuu alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Toimivan aluerakenteen yhtenä tärkeänä tekijänä on seudun kehittäminen hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Asemakaava-alue käsittää maaseutumiljöössä sijaitsevan metsäisen alueen, jonka lähiympäristössä on pysyvää asutusta. Lähiympäristöä hallitsevat suuret metsäalueet, peltomaisemat ja Singsbyntien nauhaasutus. Kyläasutus levittäytyy Singsbyntien molemmin puolin ja sieltä edelleen pienempien yksityisten pihateiden varsille sekä kunnan asemakaava-alueille. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Alueen suunnittelu on kyläasutuksen luontevaa kehittämistä. Kaavoituksella edistetään alueen maankäyttöä. Uusi asutus keskitetään alueelle, joka voidaan

S i v u 9 luonnollisesti yhdistää olemassa olevaan infrastruktuuriin ja joka tukee kyläkuvaa. Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisen terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Asemakaavaan tehdyt uudet asutuksen aluevaraukset eivät sijaitse tulvariskialueilla. Asemakaavan lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio. Kuva 6. Singsbyn väestönkehitys 2005 2014. Tulomuutto Singsbyhyn on ollut voimakasta viime vuosikymmenen aikana. Vuonna 2005 asukkaita oli 594, ja vuonna 2014 asukkaita oli 737. Näin ollen väestönkasvu on vuosina 2005 2014 ollut 24 prosenttia. Kymmenen viime vuoden perusteella kylän väestönkehityksen ennustetaan olevan positiivista jatkossakin. Asukasmäärän kasvaessa tarvitaan uusia asuinalueita, täydentävää palvelutarjontaa ja riittävästi päiväkoti- ja peruskoulupaikkoja, jotta kylään muuttaneiden tarpeisiin voidaan vastata. Kunnanhallitus asetti 13.1.2014 7 toimikunnan tarkistamaan Mustasaaren koulu- ja päivähoitorakenteita. Toimikunnan tehtävänä oli laatia pedagogisesta, taloudellisesta ja maantieteellisestä näkökulmasta ehdotus uusiksi rakenteiksi ottaen huomioon strateginen yleiskaava. Toimikunnan työn lähtökohtana on ollut kunnanvaltuuston 22.5.2008 25 tekemä periaatepäätös. Periaatepäätöksen mukaan olemassa olevan koulun toiminnan alaraja on 20 oppilasta. Periaatepäätöksen mukaan kunnassa tulee myös huomioida kokonaisnäkemys päivähoidon, esiopetuksen ja perusopetuksen sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämiseksi. Periaatepäätöksen tekemisen jälkeen kunnanvaltuusto on 10.6.2013 85 hyväksynyt Mustasaaren strategisen yleiskaavan.

S i v u 10 Strategisen yleiskaavan kantava periaate tukeutuu viiteen vahvaan palvelualueeseen: Sepänkylä, Koivulahti, Raippaluoto, Sulva ja Helsingby. Mustasaaren koulu- ja päivähoitorakenteita tarkistava toimikunta on jättänyt loppuraporttinsa kunnanhallitukselle 19.11.2014. Loppuraportissa on nostettu esiin kolme vaihtoehtoista koulu- ja päivähoitorakenteiden kehityssuuntaa. Singsbyn osalta vaihtoehdot ovat seuraavat: Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3 Norra Korsholms skola: Ei toimenpiteitä. Singsby daghem: Uusi päiväkoti korvaamaan tilaelementtitalo. Norra Korsholms skola: Yksi koulu Karperössä, esikoulu ja vuosiluokat 1 6. Singsby daghem: Yksi päiväkoti Singsbyssä, yksi osasto + kaksi osastoa tilaelementtitalossa. Norra Korsholms skola: Yksi koulu Karperössä, esikoulu ja vuosiluokat 1 6. Singsby daghem: Yksi uusi päiväkoti Singsbyssä, neljä osastoa. Tarkoituksenmukainen päiväkoti, joka korvaa vanhan rakennuksen, tilaelementtitalon ja Iskmo daghemin. Kunnanvaltuusto päätti 30.3.2015 16 hyväksyä kunnanhallituksen ehdotuksen kunnan koulu- ja päivähoitorakenteita koskeviksi periaatteiksi tietyin lisäyksin ja täydennyksin. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään kulttuuri- ja luonnonperinnön säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden ja arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Asemakaava-alueella ei ole herkkiä tai erityisen tärkeitä tai arvokkaita elinympäristöjä, jotka olisi säilytettävä. Alueella on lähde, mutta se on niin rehevöitynyt, ettei sitä enää voida pitää vesilain 11. :n mukaisena luonnontilaisena lähteenä tai metsälain 10. :n mukaisena erittäin tärkeänä elinympäristönä (luonnontilaisena / luonnontilaisen kaltaisena). Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Liikenneverkkoa suunnitellaan ja kehitetään asutusta ja toimintaedellytyksiä palvelevien liikennemuotojen kokonaisuutena. Hyvin suunnitellun yhteysverkon avulla halutaan myös vähentää henkilöautoliikennettä ja lisätä edellytyksiä ympäristöystävällisempien liikennemuotojen käytölle. Lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Yhteystarpeiden tyydyttämiseksi

S i v u 11 pyritään ensisijaisesti kehittämään olemassa olevia pääliikenneväyliä ja - verkkoja. Alueidenkäytössä on myös varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen turvallisuutta ja laatua. Liikenne asemakaava-alueelle tulee kulkemaan Singsbyntietä joko Singsbyn ja Karperön kylien kautta tai Vaasasta Alskatintien kautta. Kaava-alueelta pääsee kulkemaan kevyen liikenteen väylää pitkin päiväkotiin ja kouluun. Kevyen liikenteen väylät ulottuvat koko matkan kaava-alueelta sekä kuntakeskukseen Sepänkylään että seutukeskukseen Vaasaan. Alueidenkäytössä pyritään edistämään uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Asutusta tiivistämällä edistetään energian säästämistä. Maakuntakaava Pohjanmaan maakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriön päätöksellä 21.12.2010. Maakuntakaava sisältää maakunnan tai sen osa-alueiden alueidenkäytön yleissuunnittelun. Maakuntakaava korvaa kaikki alueella voimassa olevat seutuvaihekaavat. Maakuntakaava sisältää seuraavat asiakokonaisuudet: maakunnan keskeiset kehittämisen kohdealueet tarkoituksenmukaisen alue- ja yhdyskuntarakenteen edellyttämät maankäyttövaraukset ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt luonnonvarojen kestävän käytön edellyttämät vesi- ja maaainesvarat alueiden käytön ekologisen kestävyyden turvaavat suojelualueet maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimisen edellyttämät aluevaraukset sekä riittävät virkistysalueet. Maakuntakaavan mukaan asemakaava-aluetta koskevat seuraavat aluevaraukset: Kaupunkikehittämisen vyöhyke (kk) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan kaupunkimaisen kehittämisen vyöhykkeet. Kehittämisperiaatemerkinnät sisältävät taajamatoimintojen aluevarausmerkinnät sekä keskusten luokittelua kuvaavat alue- ja kohdemerkinnät sekä muita keskeisiä merkintöjä. Kaava-alue sijaitsee kohdealueella: Vaasan kaupunkiseutu (kk-1) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan Vaasan seudun yhtenäisen yhdyskuntarakenteen aluetta, joka muodostaa maakuntakeskuksen ydinalueen. Alueella on tarvetta kuntien yhteistoimintaan alueidenkäytön suunnittelussa ja hankkeiden yhteensovittamisessa.

S i v u 12 Suunnittelumääräys: Vaasan asemaa valtakunnan osakeskuksena ja maakuntakeskuksena tulee edistää. Vaasan kaupunkiseudulla kasvu tulee kohdistaa ensisijaisesti kaupunki- ja kuntakeskuksiin sekä alakeskuksiin, missä kaupunki- ja taajamarakennetta tulee täydentää ja eheyttää. Uudet asuntoalueet tulee sijoittaa joukkoliikenteen kannalta edullisesti. Maankäytön suunnittelussa tulee huomioida arkeologisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet ja kohteet. Kehitettäessä alueen vetovoimaa merenläheisenä asumisympäristönä tulee maankohoamisrannikolle ominaisten luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuus sekä virkistystarpeet turvata. Maakunnallisesti merkittävät palvelut tulee ohjata kaupungin keskustaan tai keskustan läheisyyteen niille alueille, jotka ovat hyvin saavutettavissa. Maankäytön suunnittelussa tulee kehittää kuntarajat ylittävää yhteistyötä ja mahdollista kuntien yhteistä yleiskaavoitusta. Kaupunki maaseutu-vuorovaikutusvyöhyke (kmk) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan kaupunkiseutuun liittyvää vyöhykettä, jolla kehitetään erityisesti kaupungin, hyvien liikenneyhteyksien ja maaseudun vuorovaikutukseen perustuvaa elinkeinotoimintaa, etätyötä ja asumista. Suunnittelumääräys: Alueiden käytön suunnittelussa asutus, palvelut ja työpaikat tulee ohjata ensisijaisesti olemassa oleviin kuntakeskuksiin ja kyliin. Alueen uudisrakentamista on ohjattava siten, että se sijoittuu yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti olemassa olevan asutuksen, palveluiden sekä liikenneyhteyksien läheisyyteen. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota joukkoliikenteen kehittämiseen. Maankäytön suunnittelussa on turvattava joki- ja kulttuurimaiseman sekä hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden säilyminen. Alueidenkäytöllä tulee jokilaaksojen valuma-alueilla tapahtuvat toiminnot ohjata niin, että edistetään vesistöjen tilan paranemista. Rakentamista ei tule osoittaa tulvaherkille alueille. Pyöräilyreitti Kaava-alueen vieressä Singsbyntien varrella on myös varaus pyöräilyreitille.

S i v u 13 Kuva 7. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta. Yleiskaava Alue sisältyy Karperön Singsbyn osayleiskaavaan, joka hyväksyttiin 29.9.1992. Kaava ei ole oikeusvaikutteinen. Alueella on kaavassa merkintä MT, maa- ja metsätalousalue: Maa- ja metsätalouden harjoittamiseen varattavat alueet, jotka tulee erityisesti turvata sellaiselta maankäytöltä, joka vaikeuttaa niiden harjoittamista. Asutusta ei tulisi sallia näillä alueilla osittain myös sen vuoksi, että ne ovat useimmiten alavia ja maisemallisesti avaria. Alueella on myös merkintä kaunis maisema, maisematila avoin. Karperön Singsbyn osayleiskaavan tarkistaminen käynnistetään vuoden 2016 aikana. Strateginen yleiskaava Kunnan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleisperiaatteiden ohjaamiseksi laadittu Mustasaaren kunnan strateginen yleiskaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 10.6.2013 85. Nyt kyseessä oleva asemakaava-alue sijaitsee haja-asutusalueella, ja sen aluevarauksena on maa- ja metsätalousalue (M). M-alueilla on muun muassa pienehköjä kyliä, loma-asutusta ja muuta asutusta, jota ei ole osoitettu erikseen kaavassa. M-alueilla saadaan kehittää asutusta ja muita maaseutua palvelevia toimintoja, jos rakennusluvan edellytykset täyttyvät. Strateginen yleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen.

S i v u 14 Kuva 8. Ote Karperön Singsbyn osayleiskaavasta. Kuva 9. Ote Mustasaaren kunnan strategisesta yleiskaavasta. Asemakaava Alueella ei ole aikaisempaa asemakaavaa.

S i v u 15 Rakennusjärjestys Mustasaaren kunnan tarkistettu rakennusjärjestys on saanut lainvoiman 1.8.2013 kunnanvaltuuston päätöksen 10.6.2013 91 nojalla. Mustasaaren, Närpiön, Kaskisten ja Kristiinankaupungin ympäristönsuojelumääräykset Mustasaaren kunnanvaltuusto hyväksyi ympäristönsuojelumääräykset 22.9.2014 60, ja määräykset tulivat voimaan 3.11.2014. Pohjakartta Kaavaa laadittaessa on käytetty pohjakarttaa (1:2 000), jonka Vaasan kaupunki laati lokakuussa 2015 ja jonka kaavoituspäällikkö Barbara Påfs hyväksyi 5.11.2015. Rasitteet Kiinteistön Bäck RN:o 5:8 poikki on perustettu vanhan ajotien myötäisesti 10 metriä leveä tierasite kiinteistölle Snoffs RN:o 5:44. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen Kiinteistön Bäck RN:o 5:8 omistaja jätti kuntaan maaliskuussa 2013 hakemuksen, jossa toivottiin asemakaavoituksen käynnistämistä kiinteistöllä. Maanomistaja haluaa, että alue kaavoitettaisiin niin, että alueelle olisi mahdollista rakentaa erillispientaloja (AO) ja rivitaloja (AR). Kehittämisjaosto päätti 26.9.2013 54, että aluetta voidaan pitää yhdyskuntakehityksen näkökulmasta sellaisena alueena, jolle voi rakentaa. Kehittämisjaosto katsoi myös, että alueen asemakaavoittaminen voidaan käynnistää. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset Asukkaat, maanomistajat ja kaikki ne, joihin kaavoitus saattaa huomattavasti vaikuttaa Mustasaaren kunnan hallintoyksiköt kunnanhallitus yhdyskuntarakentamisen lautakunta rakennuslautakunta ympäristöjaosto sivistyslautakunta sosiaalilautakunta vanhusneuvosto vammaisneuvosto Muut Etelä-Pohjanmaan ely-keskus Pohjanmaan pelastuslaitos Pohjanmaan liitto

S i v u 16 Pohjanmaan museo Vaasan kaupunki Vaasan Sähköverkko Oy Anvia 4.2.2 Vireilletulo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta tiedotettiin Vasabladetissa ja Pohjalaisessa sekä kunnan verkkosivustolla www.mustasaari.fi ja kunnan virallisella ilmoitustaululla virastotalossa. 4.2.3 Osallistuminen kaavoitukseen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävillä 2.6. 2.7.2015. Nähtävillläoloaikana tuli suullinen mielipide yhdeltä rajanaapurilta. Rajanaapuri harjoittaa kiinteistöllään hevosenpitoa, ja hän halusi varmistaa, että hänen toimintansa otetaan huomioon tulevassa asemakaavoituksessa. Kaavaluonnos oli nähtävillä xx. xx.xx.xxxx. Kaavaluonnoksesta saatiin lausunnot xxxx. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä xx. xx.xx.xxxx. Kaavaehdotuksesta saatiin lausunnot xxxx. 4.2.4 Viranomaisyhteistyö Kunnan hallintoyksiköiltä ja asianomaisilta viranomaisilta pyydetään lausunnot sekä kaavaluonnoksesta että kaavaehdotuksesta. Tarvittaessa pidetään työkokouksia/viranomaisneuvotteluja. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavalla pyritään luomaan terveellinen, viihtyisä ja turvallinen ympäristö käyttäjiensä tarpeisiin. Lisäksi asemakaavoituksella pyritään toteuttamaan olemassa olevien rakenteiden yhteyteen uusi, vetovoimainen ja luonnonläheinen asuinalue. Asemakaava avaa myös mahdollisuuksia saada kylään uusia asukkaita, joita maaseutualueet tarvitsevat kipeästi. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Asemakaava käsittää erillispientalojen rakennuspaikkoja (AO), asuinpientalojen rakennuspaikkoja (AP) ja rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten rakennuspaikkoja (AR). Lisäksi asemakaavassa on lähivirkistysalue (VL), suojaviheralue (EV), ohjeellinen leikki- ja ulkoilualueeksi varattu alueen osa (le), ohjeelliseksi maisemarakennuskohteeksi varattu alue (mr), tie- ja katualueita, ajoyhteys (ajo) ja ohjeellisia varauksia yleiselle jalankululle.

S i v u 17 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavaluonnoksessa lähivirkistysalue (VL) on sijoitettu ainoan luontoinventoinnissa esiin nostetun kohteen eli rehevöityneen lähteen ympärille. Lähde ei kuulu lain tarkoittamiin suojelunarvoisiin kohteisiin, koska se ei ole enää luonnontilainen. Alueen rakentamisen ja lähteeseen kerääntyvän veden vuoksi lähteen läheisyyteen ei ole sijoitettu rakennuspaikkoja. Muilta osin aluevaraukset on tehty teiden ja asuinrakennusten rakentamisen sopeuttamiseksi alueen korkeuseroihin. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Erillispientalojen korttelialue (AO) Tähän tarkoitukseen on varattu asemakaavassa 24 tonttia. Kaikille rakennuspaikoille voidaan rakentaa yksiasuntoisia taloja. AO-tonttien rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e = 0,25. Kerrosluvuksi on osoitettu 2-kerrosta suurimmalla osalla alueen tonteista. Kolmella AO-tontilla maasto viettää voimakkaasti, ja näiden tonttien kerrosluvuksi on osoitettu 2-kerrosta, jossa kellarikerros ½.. Tonttien pinta-alat ovat noin 1 250 1 700 m², ja niiden yhteispinta-ala on 3,3633 hehtaaria. Asuinpientalojen korttelialue (AP) Tähän tarkoitukseen on varattu asemakaavassa kaksi tonttia. Alueelle voidaan rakentaa rivitaloja, joissa on korkeintaan kolme asuntoa/rakennus, kytkettyjä pientaloja ja erillisiä pientaloja asumistarkoituksiin. Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e = 0,30, ja tonteille on sallittua rakentaa 1½-kerroksisia taloja, joissa on ullakkokerros. APtonttien yhteenlaskettu pinta-ala on 0,6747 hehtaaria. Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR) Tähän tarkoitukseen on varattu asemakaavassa yksi tontti. Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e = 0,35, ja tontille on sallittua rakentaa 1½-kerroksisia taloja, joissa on ullakkokerros. Tontin pinta-ala on 0,3092 hehtaaria. 5.3.2 Muut alueet Lähivirkistysalue (VL) Tähän tarkoitukseen on varattu asemakaavassa yksi suurempi yhtenäinen alue. Alueelle saa sijoittaa aluetta palvelevia yhdyskuntateknisiä, korkeintaan 10 m²:n suuruisia laitteita. Laitteet tulee sijoittaa vähintään 5 metrin etäisyydelle asuintonttien rajoista.

S i v u 18 Virkistysalueelle on osoitettu ohjeellinen leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa (le), ohjeelliseksi maisemarakennuskohteeksi varattu alue (mr), ajoyhteys (ajo) ja ohjeellisia varauksia yleiselle jalankululle. Mr-alueen on tarkoitus toimia alueen rakentamisesta aiheutuvien puhtaiden ylijäämämassojen lopullisena läjitys- ja varastointipaikkana. Massat ovat puhdasta maa- ja kiviainesta, jota ei hyödynnetä alueen tienrakennuksessa tai tonttitöissä. Alueelle on osoitettu asemakaavassa likimääräinen korkeusasema eli alueen enimmäiskorkeus sen jälkeen kun läjitys on päättynyt ja alue on toteutettu virkistysalueeksi. Alueen enimmäiskorkeus on arviolta +9,0 metriä. Läjitys tapahtuu alueen toteuttamisen edetessä syntyvien tarpeiden mukaisesti. Pinta- ja hulevedet johdetaan luonnollisten valumareittien kautta pois mralueelta alueen itäpuolella olevan ojan suuntaan. Hevostallin/lantalaatan ja naapurikiinteistöjen asuinrakennusten ja ulkoalueiden välisen etäisyyden on kunnan rakennusjärjestyksen mukaan oltava vähintään 50 metriä. Vaatimus täyttyy, sillä hevosenpitoa harjoittavaa kiinteistöä vasten on osoitettu leveä viheralue. Lähivirkistysalueen pinta-ala on 3,4928 hehtaaria. Suojaviheralue (EV) Suojaviheralue on noin 40 metriä leveä, joten etäisyys Singsbyntien keskilinjan ja suunniteltujen asuntotonttien välillä on noin 50 metriä. Alueelle on osoitettu ohjeelliseksi maisemarakennuskohteeksi varattu alue (mr). Mr-alueen on tarkoitus toimia alueen rakentamisesta aiheutuvien puhtaiden ylijäämämassojen lopullisena läjitys- ja varastointipaikkana. Massat ovat puhdasta maa- ja kiviainesta, jota ei hyödynnetä alueen tienrakennuksessa tai tonttitöissä. Alueelle on osoitettu asemakaavassa likimääräinen korkeusasema eli alueen enimmäiskorkeus sen jälkeen kun läjitys on päättynyt ja alue on toteutettu virkistysalueeksi. Alueen enimmäiskorkeus on arviolta +8,0 metriä. Läjitys tapahtuu alueen toteuttamisen edetessä syntyvien tarpeiden mukaisesti. Pinta- ja hulevedet johdetaan luonnollisten valumareittien kautta pois mralueelta alueen itäpuolella olevan ojan suuntaan. Mr-alue toimii samalla Trollkuniback-mäen jatkeena muodostaen suojaavan meluvallin maantien ja suunniteltujen tonttien väliin. EV-alueen pinta-ala on 0,7980 hehtaaria.

S i v u 19 Tie- ja katualueet Tähän tarkoitukseen on varattu asemakaavassa yhteensä 1,1543 hehtaaria. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Alue on kokonaisuudessaan rakentamaton. Rakentamisella on luonnollisesti tietty vaikutus alueen luontoon ja luonnonympäristöön. Alueella on tehty viime vuosina avohakkuita, jotka ovat vaikuttaneet alueen ekosysteemiin. Hulevesien käsittelyn on tapahduttava niin, ettei sillä ole haitallista vaikutusta ympäristöön. Hulevedet suodatetaan ensisijaisesti tonteilla ja johdetaan kaava-alueen pienempiä ojia pitkin suurempiin laskuojiin. Hulevedet imeytyvät tehokkaasti myös kaava-alueella olevien suurten viheralueiden ansiosta. 5.4.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Alue on luonnollinen laajennus lähialueen olemassa olevalle asutukselle. Asutukselle kaava-alueen koillispuolella aiheutuvien häiriöiden vähentämiseksi kaavaan on osoitettu noin 20 metriä leveä viheralue asutusta vasten. Viheralueelle istutetaan puurivi. Kaava-alueen pohjoispuolella olevaa hevostallia vasten on varattu kaavaan viheralue, jolla on istutusvyöhyke sekä maisemarakennuskohteeksi varattu alue (mr). 5.4.3 Vaikutukset liikenteeseen Singsbyn kyläkeskuksen ja asemakaava-alueen välinen henkilöautoliikenne, jalankulku ja pyöräily lisääntyy, kun asemakaava toteutetaan, kun taas alueen sisäisen liikenteen lisääntyminen ei vaikuta jo rakennettuun ympäristöön. 5.4.4 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Tulomuuton lisääntyminen lisää automaattisesti myös muun muassa päiväkoti- ja peruskoulupaikkojen tarvetta, mikä on otettava huomioon. Pitkällä aikavälillä alueen toteuttamisen toivotaan kuitenkin tuovan alueelle lisää asukkaita ja kuntaan uusia veronmaksajia. 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät esitellään kohdassa 5.3 Aluevaraukset. 5.6 Nimistö Alueen kaavoittaminen merkitsee, että alueelle rakennetaan useita uusia teitä. Mustasaaren kunnan tiennimistöryhmä ei ole vielä keskustellut vaihtoehdoista alueen tiennimiksi. Alueen tiennimet esitellään ehdotusvaiheessa.

S i v u 20 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttamisen seuranta Toteutusta valvovat rakentamisen osalta rakennusvalvontaviranomaiset (rakentaminen ja puusto), kunnallistekniikan osalta yhdyskuntarakentamisen lautakunta (tiet, vesi- ja viemärijohdot) ja muilta osin ympäristöviranomaiset (ympäristönsuojelu, jätehuolto). Mustasaaressa 27.11.2015 Kaavoitusosasto Kaavoituspäällikkö Barbara Påfs Kaavoittaja Martina Bäckman