Kertomus teknisen lautakunnan ja kaupunkitekniikan keskuksen toiminnasta vuonna 2016

Sisällys Teknisen lautakunnan puheenjohtajan katsaus... 3 Kaupunkitekniikan johtajan katsaus... 4 Seudullinen yhteistyö ennänysvilkasta... 6 Investoinnit yleisiin alueisiin huipputasolla... 7 Katujen ja viheralueiden ylläpito tehostui... 12 Kaupunkimittaus ja geotekniikka mukana digiloikassa... 14 Muuta vuoden varrelta... 16 Asukkaat tyytyväisiä palveluihin... 18 Suorite- ja talousluvut... 20 Tilinpäätösluvut 2016 / tekninen lautakunta... 24 Tekninen lautakunta vuonna 2016... 27 Kannen kuvassa istutetaan kesäkukkia Gumbölen pihalle. Kuvaaja: Mauri Ratilainen / Compic Oy (Espoon kaupunki). Muut valokuvat: Espoon kaupunki. Kuvaajat: Heidi-Hanna Karhu (s. 3, 4, 9, 10-11, 12, 15, 17, 19, 23), Kimmo Brandt / Compic Oy (s. 5, 6 ja 13), Markku Ojala (s. 17), Mauri Ratilainen / Compic Oy (s. 26) Taitto: Espoon kaupunki, Saira Jaferi Paino: Erweko, 2017 2

Teknisen lautakunnan puheenjohtajan katsaus Vuoteen 2016 on liittynyt vahvasti suuria rakennusprojekteja. Nämä rakennusprojektit ovat tarkoittaneet paljon työtä myös vuoden alusta toimintansa aloittaneelle uudelle kaupunkitekniikan keskukselle - Kakelle. Vuoden isoin organisaatioon liittyvä muutos oli teknisen keskuksen ja Espoon kaupunkitekniikka -liikelaitoksen fuusioituminen. Ison fuusion olisi kuvitellut aiheuttavan paljonkin ongelmia, mutta organisaatioiden yhteensovittaminen on ainakin luottamushenkilön näkökulmasta sujunut yllättävän mutkattomasti. Vuoden aikana keskuksen uusi maskotti Kake on tullut monelle tutuksi ja työmies on luonut keskukselle identiteettiä ja yhteishenkeä. Alkuvuodesta tuli yllätysuutinen kun valtio lupautui maksamaan osuutensa pitkään suunnitteilla olleesta Raide- Jokerista. Kaupunginvaltuusto hyväksyi tiukan keskustelun jälkeen alkukesästä Raide-Jokerin rakentamisen, joten tulevat vuodet tietävät kaupunkitekniikan keskuksessakin lisää töitä, kun tätä merkittävää hanketta aletaan toteuttaa. Suunnittelua projektiin liittyen on jo tehty pitkään ja lautakuntakin on hyväksynyt useita projektiin liittyviä katusuunnitelmia. Muita keskustelua herättäneitä kysymyksiä lautakunnassa ovat olleet muun muassa kaupunkipyörät. Helsingin mallia seuraten lautakunta päätti syksyllä, että tulevana kesänä voidaan toteuttaa kokeilu kaupunkipyöristä myös Espoossa. Lautakunta kuitenkin painotti, että ennen laajemman kaupunkipyörämallin mahdollista hankkimista tulee kokeilun tulokset käydä tarkasti läpi ja pohtia, onko asia hintansa väärti. Tämän kaltaisissa hankinnoissa ei tulekaan suin päin lähteä muotijuttujen vietäväksi. Vuonna 2016 lautakunnassa on esitelty jo muutamia tietomallinnuksella suunniteltuja ja toteutettavia hankkeita. Toivottavasti jatkossakin keskus voi ketterästi kehittää tietoteknisiä valmiuksiaan, jotta Espoo myös pysyy visioidensa mukaisesti tietoteknisessä kehityksessä mukana. Kaupunkitekniikan keskus on myös onnistunut vuoden 2016 aikana tehostamaan toimintaansa valtuuston linjaaman TATU -tuottavuusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Puheenjohtajan ominaisuudessa haluankin kiittää kaupunkitekniikan keskuksen mainiota henkilökuntaa kaikin puolin antoisasta vuodesta. Simo Grönroos teknisen lautakunnan puheenjohtaja 3

Kaupunkitekniikan johtajan katsaus 4

Kaupunkitekniikan keskuksen (Kake) toiminta käynnistyi vuoden 2016 alussa, kun Espoo kaupunkitekniikka -liikelaitos ja tekninen keskus yhdistyivät. Uuden keskuksen toiminta on lähtenyt liikkeelle erinomaisesti ja iso muutos on tapahtunut todella hyvässä hengessä. Yksivuotias Kake seisoo jo tukevasti omilla jaloillaan. Toiminnan suunnan näyttäjänä on toiminut kaupunkitekniikan keskuksen tarina, joka otsikkomuodossa kertoo, että Kake kuuntelee, Kake hoitaa, Kake junailee, Kake kelaa ja Kake on kondiksessa. Toisena merkittävänä viittana toiminnalle on ollut teknisen ja ympäristötoimen toimialan uusi visio: Viihtyisä, toimiva ja turvallinen Espoo. Tarina ja visio on omaksuttu hyvin osaksi päivittäistä toimintaa. Toimintaa henkilöstönäkökulmasta on mitattu loppuvuodesta Kunta10 -kyselyllä sekä kesällä ilmapiirikyselyllä. Molempien kyselyjen tulokset kertoivat kaupunkitekniikan keskuksen toiminnan käynnistyneen hyvin. Aivan erityisen ilahduttavana pidin kesäisen kyselyn tulosta, jossa parhaat arvosanat (yli 4 asteikolla 1-5) sai oma työ ja työilmapiiri. Kunta 10 -kyselyssä tulokset olivat parantuneet; verrattiinpa niitä entiseen liikelaitokseen tai tekniseen keskukseen. Vuosi on pitänyt sisällään monia teemoja, kohokohtia ja tunnustuksiakin. Vihervuosi on ilahduttanut kaupunkilaisia mm. hyvin vastaan otetuilla kaupunkikeitailla. Itsenäisyyden juhlavuoteen on valmistauduttu istuttamalla tuhansia tulppaaneja eri puolelle kaupunkia. Viherylläpito palkittiin Omnian harjottelijoiden toimesta vuoden työpaikkana ja Finnevikin silta tuli valituksi Suomen Rakennusinsinöörien Liiton (RIL) toimesta vuoden sillaksi. Espoo sai toimintavuoden aikana yli 5 000 uutta asukasta. Kasvun mahdollistajana Kaken rooli on merkittävä ja uusia asuntoja ei päästä rakentamaan ilman karttojamme, mittauksiamme tai toimivaa infraa. Vastuullamme olevat infra-investoinnit saatiin toteutettua ennätyksellisen tarkasti budjetoidun mukaisena. Länsimetron liikenteen ja liityntäliikenteen käynnistymiseen on valmistauduttu kaikkien asemien ympärillä sekä Länsiväylällä ja Kaken puolesta liikenne saa käynnistyä. Kaikkien liikkumismuotojen väyliä ja samalla liikenneturvallisuutta on saatu parannettua. Kake sai huomenlahjana valtuustolta merkittävän tuottavuuden parantamistavoitteen ja meidän tulee tehdä 6 milj. euron tuottavuusloikka kahden vuoden aikana! Tavoitteen toteuttamisesta laadittiin kaikille palvelualueille keväällä suunnitelmat ja niitä ryhdyttiin toteuttamaan sekä seuraamaan. Ilahduttavaa on ollut nähdä suunnitelmien lähtevän toteutumaan ja tavoitteisiin on suhtauduttu tosissaan. Tavoite on haastava, mutta sen toteuttamisessa ollaan edellä aikataulusta ja uskon, että yhdessä pystymme vuoden 2017 lopussa tavoitteen saavuttamaan. Tuottavuuden paranemisella on merkittävä vaikutus siihen millaiseksi Kake visioi tulevaisuutensa. Uskomme vahvasti siihen, että omalla tekemisellä on sijaa tulevaisuudessakin. Kun tuottavuuden paranemisen tavoite saavutetaan, on tulevaisuudesta päättäminen varmemmin meidän omissa käsissämme. Kaken toiminnasta tiedottaminen ja uuden Kaken profiloiminen on onnistunut hyvin. Kake on saanut oman hahmon, joka esiintyy sosiaalisen median kanavissa ja on kuvittanut Kaken tarinan. Aivan erityisen kiinnostavaksi medioissa ja keskusteluissa nousi syksyllä hankittu lumensulatuskone. Asiakastulokset ovat pysyneet tuottavuuden parantamistoimista huolimatta hyvinä ja parantuneet Tekpa -tutkimusten perusteella. Tarinan mukaan Kake tekeekin kuin itselle tekisi. Yhteistyö teknisen lautakunnan kanssa on ollut toimintavuonna ja koko valtuustokaudella mutkatonta ja sujuvaa! Suuret kiitokset kaikille erinomaisesta vuodesta 2016! Harri Tanska kaupunkitekniikan johtaja Uuden keskuksen toimintaa on kehitetty onnistuneesti monella rintamalla. Kaikkein tärkeintä kuitenkin on ollut päivittäinen perustehtävien tekeminen ja siitä on jokaisessa toiminnossamme suoriuduttu mallikkaasti! 5

Seudullinen yhteistyö ennätysvilkasta Teknisen lautakunnan toimintaympäristön kehittymisestä käytiin vilkasta keskustelua ja monia kehittämishankkeita oli vireillä. Sosiaali- ja terveystoimen uudistaminen ja siihen liittyvä maakuntauudistus näyttää vaikuttavan merkittävästi kuntiin, mutta silti melko rajallisesti teknisen lautakunnan toimintakenttään. Luonnollisesti valtion paikallistason uudistukset vaikuttavat myös Espoon teknisen sektorin toimintaympäristöön, mutta sen vaikutukset eivät ole vielä arvioitavissa. Espoossa viime vuosina hyödynnetty tilaaja-tuottaja -malli poistui pitkälti käytöstä. Vuoden alussa aloittanut kaupunkitekniikan keskus voi tuottaa palveluja itse tai ostaa niitä markkinoilta. Toiminnalle asetettu tuottavuuden parantamisvaatimus edellytti huomion suuntaamista kustannustehokkuuteen. Teknisen lautakunnan keskeisiä sidosryhmiä olivat mm. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) ja Liikennevirasto, joiden kanssa suunniteltiin mm. Kehä I:n kattamista Keilaniemessä ja Kaupunkiradan jatketta Leppävaarasta Kauklahteen, sekä Länsimetro Oy, jonka kanssa suunniteltiin ja rakennutettiin metroasemiin liittyvää kunnallistekniikkaa. Keskeinen yhteistyökumppani oli myös Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL), jonka kanssa Espoo suunnitteli ja toteutti useita katurakenteisiin ja pysäkkijärjestelyihin liittyviä parannuksia joukkoliikenteen tarpeisiin. Valtiovallan myönnettyä rahoitusta poikittaisliikenteeseen kaavailtuun Raide-Jokeri -pikaratikkayhteyteen ryhdyttiin pikaisesti valmistautumaan hankkeen toteuttamiseen yhdessä HSL:n, Helsingin kaupungin ja Liikenneviraston kanssa. Kaupunkitekniikan keskus rakensi katuhankkeiden ohessa tilaustyönä vesihuoltoa Helsingin seudun ympäristö -kuntayhtymälle (HSY). Vesihuoltohankkeissa kaupunki toimii suunnitteluttajana ja rakennuttajana, HSY puolestaan ohjasi suunnittelua ja rakentamista sekä vastaa vesihuollon kustannuksista. Myös kaupungin sisäisten taseyksiköiden, Tapiolan ja Suurpellon, tilaamia infrahankkeita toteutettiin ennätyksellisen paljon, varsinkin Tapiolassa. Yhteistyötä tehtiin myös muiden johtolaitosten kanssa erilaisten johtojen ja kaapelien sijoittamisessa katualueelle sekä johtotietoinformaation keräämisessä, ylläpitämisessä ja jakelussa. Tuottavuuden parantaminen keskiössä Kaupunkitekniikan keskuksen ensimmäisen toimintavuoden keskeisenä tavoitteena oli tuottavuuden parantaminen. Valtuuston asettaman tavoitteen mukaan tekninen ja ympäristötoimi tavoittelee yhteensä 10 milj. euron tuottavuuden parantamista vuoden 2017 loppuun mennessä verrattuna vuoteen 2015. Kaupunkitekniikan keskuksen osuus tavoitteesta määriteltiin 6 milj. euroksi. Ensimmäisen toimintavuotensa aikana kaupunkitekniikan keskus saavutti 3,4 milj. euron tuottavuuskehityksen, mikä oli hieman ennakoitua parempi tulos. Tuottavuuden parantaminen tapahtui mm. päällekkäisiä toimintoja purkamalla, tilankäytön tehokkuutta parantamalla, prosessien ja yhteistyön kehittämisellä, oman tuotannon tehostamisella ja markkinoiden paremmalla hyödyntämisellä. Henkilöstömäärä väheni vuoden aikana 30 työntekijällä, mikä on 5 % koko henkilöstöstä. 6

Investoinnit yleisiin alueisiin huipputasolla Metrokäytävän kohteet ja Raide- Jokeri suunnittelun painopisteinä Kehä I muutosten kourissa Yleisten alueiden suunnittelu jatkui vilkkaana Espoon mittavien alueprojektien yhteydessä niin Leppävaarassa, Espoon keskuksessa, Suurpellossa, Tapiolassa, Matinkylä-Niittykummussa kuin Finnoo-Espoonlahdessakin. Länsimetron vaikutusalueelle on laadittu katu-, puistoja rakennussuunnitelmia sekä kaavoitukseen liittyviä kunnallisteknisiä selvityksiä mm. Otaniemessä, Matinkylässä, Kaitaalla, Soukassa, Espoonlahdessa ja Kivenlahdessa. Raide-Jokerin aikataulu nopeutui valtiovallan rahoitusratkaisujen myötä. Hankkeen suunnittelu jatkui ja loppuvuodesta Helsinki ja Espoo hyväksyivät yhteistyösopimuksen Raide-Jokerin suunnittelusta ja toteuttamisesta Helsingin ja Espoon kaupunkien yhteishankkeena. Raide-Jokerin toteuttamisessa sovelletaan allianssimallia. Vanhojen alueiden katujen suunnittelua jatkettiin suurempina kokonaisuuksina mm. Tuomarilan, Kaupunginkallion, Lintuvaaran ja Kuurinniityn alueilla. Alueita suunnitellaan ns. kaavoitettujen, tiivistyvien pientaloalueiden (KTP) katujen rakentamisohjelman mukaisesti. Ohjelma käynnistyi vuosituhannen alussa ja tällä hetkellä yli puolet ohjelman kaduista on toteutettu. Viheralueita suunniteltiin mm. alueprojektien yhteydessä. Puistoja ja aukioita sekä ulkoilureittejä suunniteltiin Vermoon, Keilaniemeen, Jousenpuistoon, Tapiolaan, Niittykumpuun, Haukilahteen ja Lintuvaaraan. Matinkylän asukaspuiston suunnittelua jatkettiin kilpailuehdotuksen voittaneen idean pohjalta. Viheralueohjelmaan liittyvä leikkipaikkaselvitys valmistui. Viheralueohjelman laadinta jatkuu lähiliikuntapaikkojen, koira-aitauksien ja viljelypalstojen kartoituksella. Matinkylään suunniteltiin BMX- eli pyöräkrossirataa. Ulkoilureittejä suunniteltiin mm. Malminkartanon ja Saarnilaakson välille, Karhusuolle ja Leppävaaran sprinttiladulle. Urheilukenttien pääkohde oli Säterinniitynkenttä, jonka rakentaminen alkoi syksyllä 2016. Latokaskenniittyyn laadittiin urheilupuiston yleissuunnitelmaa. Tiehankkeiden osalta vuonna 2016 painopiste oli Kehä I:n suunnittelussa. Kehä I:n tunnelointiurakka oli käynnissä Keilaniemessä ja rakennustyö jatkuu vuoteen 2019 saakka. Rakentamisvaiheessa olevan Keilaniemen lisäksi suunniteltiin myös Kehä I:n parantamista osuudella Kalevalantie - Turunväylä, jossa suunnittelu limittyi yhteen samanaikaisesti Raide-Jokerin kanssa. Kehä I:n tunnelointia suunniteltiin myös Hagalundinkallion kohdalle. Pyöräilykaupunki vahvistuu Espoon pyöräilyn edistämisohjelman 2013 2024 toimeenpano ja seuranta jatkuivat aktiivisena. Tavoitteena on kaksinkertaistaa pyöräilyn kulkutapaosuus vuoteen 2024 mennessä. Edistämistyötä tehdään Espoossa poikkihallinnollisen pyöräilyn edistämisen ohjausryhmän johdolla ja edistämisohjelmassa esitettyjen toimenpidelinjausten mukaisesti. Pyöräilyn laatureitit olivat eriasteisen suunnittelun kohteena mm. Vermossa, Kehä I:llä, Espoonlahden keskustassa ja Länsiväylällä. Kunnarlantien ja Bodomintien kevyen liikenteen väylän (pääreitti) rakennussuunnitelma valmistui. Kilpailutus piti rakentamisen kustannukset kurissa Kunnallistekninen rakentaminen jatkui edelleen vilkkaana. Kaupunkitekniikan keskuksen rakentamistoimintoihin on organisoitu sekä oma tuotanto että kohteiden rakennuttaminen urakkamuotoisesti. Kaupunkitekniikan keskus investoi rakentamiseen 142 milj. euroa, joista valtaosa kaupungin rakennuttamana. Oman kadunrakentamisen ja viherrakentamisen osuus alihankintoineen oli 20,7 milj. euroa. Merkittävä osa kunnallistekniikkainvestoinneista toteutettiin lisäksi kunnallistekniikkasopimusten avulla esim. Länsimetro Oy:n rakennuttamana tai osana kiinteistörakentamista erityisesti Tapiolassa. 7

Vuoden aikana oli käynnissä kaikkiaan 49 urakkaa (2015:46, 2014:52, 2013:66) ja niistä valmistui 30 (2015:23, 2014:32, 2013: 43). Ulkopuolisilla urakoitsijoilla rakennutettuja kaupunki-infran kohteita valmistui vuonna 2016 yhteensä noin 65 milj. euron arvosta (2015: 96 milj. euroa, 2014: 41 milj. euroa, 2013 84 milj. euroa). Vuoden aikana tehtiin 30 urakkahankintaa joista neljä puitesopimuksella kokonaisarvoltaan 57 milj. euroa. Urakkakilpailutusten määrä oli karkeasti samalla tasolla edellisvuoteen verrattuna, kun poikkeuksellisen suurta Kehä I Keilaniemessä -urakkaa ei huomioida. Pääosa urakoista kilpailutetaan erillisinä hankintoina. Hankinnassa hyödynnettiin edelleen myös puitesopimusta, jolla voidaan nopeasti ja tehokkaasti toteuttaa pienempiä rakennuskohteita. Kilpailu toimii Espoon kunnallistekniikan urakoissa erittäin hyvin. Tarjouksia saadaan yleensä 5-10. Alan suhdanteet ovat edelleen olleet tilaajalle edullisia, ja hintataso on ollut keskimäärin noin 20 % alle kustannusarvioiden. Urakoitsijoiksi valikoitui 14 eri yritystä kuten edellisenäkin vuonna. Vuoden aikana valmistui 30 urakkakohdetta, joista suurin oli yli 12 milj. euroa maksava Leimuniityn perusparannus ja samaan urakkaan sisältyvät Tapionympyrä ja Tapiolantien parannus. Noin 10 milj. euron investointeja valmistui myös Perkkaalle sekä Kauklahdenväylälle Kurttilan kohdalla, jälkimmäiseen liittyivät Lasilaakson kadut ja kaatopaikan sulkeminen. Tapiolassa parannettiin myös koulun vieressä sijaitsevaa Tapion kenttää sekä Pohjantietä. Suomenojalla liike- ja toimitilojen kulkuyhteydet parantuvat, kun Finnoonlaaksontie ja Niittyrinne valmistuivat. Uusista asuinaluekohteista valmistuivat mm. Kummelivuorentie ja Ullanmäentie. Urheilu- ja liikuntapalveluita parantavat uudistuneet Keski- Espoon kenttä sekä Nokkalan venesatama. Uusia ulkoilureittejä valmistui Keskuspuistoon ja Harmaaniittyyn. Oman kadunrakentamisen kohteita valmistui 26 ja viherrakentamisen osalta 23 kappaletta. Oman rakentamisen toiminnan luonteesta johtuen osa kohteista on verrattain pieniä. Kadunrakentamisessa valtaosa kohteista on katujen saneerauskohteita, joita tehtiin eri puolille kaupunkia. Uusia katuja rakennettiin mm. Kalliomäessä Pohjois-Espoossa. Viherrakentamisessa toteutettiin useita leikkipaikkoja; joko täysin uusia tai vanhoja saneeraten. Mittavin hanke oli Latokasken asukaspuiston perusparantaminen. Myös ulkoilureittejä rakennettiin eri puolille kaupunkia mm. Kuurinkallioon ja Kukkumäkeen. Oma viherrakentaminen teki useimmissa oman kadunrakentamisen kohteissa viimeistelyvaiheen vihertyöt. 8

Katupäällikön hyväksymät puisto-, silta- ja urheilualueiden suunnitelmat 2016 Hopeapuisto Huhuilijanpuiston ja Itärajanpuiston ulkoilureitit Kaanaanmaa Kartanonpuisto Kotitontunpuisto Majurinpuisto ja Perilä Matasaaren silta Matinkartanonsilta Matinkylän urheilupuisto, BMX-rata Matinpuronsilta Niittysillanpuisto, itäisin osa Odilammen Espoon valuma-alueen hulevesien hallinta Vihdintien eteläpuolella Odilammen meluvalli Purolaakson leikkipaikka Runoratsupuisto ja Meriniitty, suojaviheralue ja virkistysalue Säterinniitynkenttä Tikasniitty Tuuliniityn koira-aitaus Tuurinmäki Tuurinniitty Väliniitty Vähäniitty 10

Teknisen lautakunnan hyväksymät katusuunnitelmat 2016 Ahertajankuja Ainonaukio, Korkeakouluaukio, joukkoliikenneväylä ja pyörätie Espoonlahden keskuksen katuja puistosuunnitelmat (Espoonlahdenkatu plv. 0 610, Maakravunkuja, Maakravunpuisto, Solmukuja, Espoonlahdenreitti, Espoonlahdentori, Solmutori, Espoonlahdenpuiston reuna-alueet, Merikarhunkuja, Kipparinpuiston ja Espoonlahdenpuiston reuna-alueet, Kipparinkatu plv. 100 225 ja lounaispuoleisen puiston reuna-alue) Espoonväylä välillä Kehä III Espoonjoki Espoonväylän eteläosan (välillä Finnoonlaaksontie Puolarintie) ja siihen liittyvät kadut ja puistot (Espoonväylä, Eestiläisenportti, Eestinrinteentie, Finnoonniitynkujan jkpp-väylä ja kääntöpaikka, Eestinrinne ja puisto (P1), Eestinmalmintie, Finnoontie (Puolarmetsäntie), Finnoonpuisto sekä Finnoonpuiston VP-alue, Puolarniitynkujan raitti, Puolarmetsänkatu ja puisto, Puolarintie sekä osa Finnoonpuistonlaitaa (EV)) Etelätuulentie välillä Revontulentie Merituulentie Hansatie välillä Kauklahdenväylä Räävelintie, Valhallantie välillä Hansatie Hansavalkamanaukio, Hansavalkamanaukio Harjutie ja Kärpässienipolku Hippiäisentie, Kirvisentie, Lintumetsänpiha, Pensaskertuntie, Kultarinnantie, Punarinnantie ja Laululinnunpuisto Iltamatie Iltamatie plv. 0 40 ja Arpaonnenkuja Joupinpuisto välillä Joupinlaaksonkuja Joupintie, Joupinlaaksonkuja ja LP-alue välillä Joupintie Joupinpuisto Karakaari, Karakorventien, Karakaarenkuja, Karaportti, Karakaarenjänne Kauklahdenväylä plv. 500 1226 ja Tillinmäentie plv. 0 340 sekä Kummelivuorensilta Kuninkaistenpolku Kuunkatu plv. 0 96 ja Kuunsilta Kuusiniemi VE2 Kynäniekanpiha Nahkasuutarintien pp-tie Niittyportti plv. 350 592, Niittykatu plv. 116 217, Niittykuja, Kappelirinne, Kappelikuja ja Koulusillankuja Otaniementie Palokunnanpuisto Puumiehenkuja plv. 0 250, Otakaari plv. 0 340, Konemiehentie plv. 0 184 ja Maarintie plv. 0 315 Riihitontuntie välillä Kotitontuntie Haltijatontuntie, Tonttumuorinkuja, Nuttukuja Saunaniemi III -kaava-alueen kadut (Heimolantie, Heimolanrinne, Saunaranta, Saunarinne, Saunarannankuja, Kylmänlähteenkallio, Heimolanpolku plv. 0 61,5, Saunarannanpolku, Aurinkokellonpolku plv. 0 56 ja Bastvikinniityn osa) Saunaniemi III ja IV -kaava-alueiden kadut (Makasiinitie plv. 58 794, Makasiinitien haara, Rahtitörmä, Tapulimäki, Pakaasiranta, Kätkökuja, Kätköpaikantie, Pakaasipolku ja Tapulipolku) Suopuronniitty, Suopuronrinne, Suopuronkuja, Suopuronpolku Tillintie ja EV-alue, Kauklahdenväylä plv. 1226 1570) Tuuliniitty Urpiaisenkuja ja Peipontie Vantinmäentie välillä Vantinportti Satulamaakarintie Veininmäki, Puintimäki, Puintikuja Vermonrinne ja Sikurimyllyntie Vermontien kaava-alueen kadut (Perkkaantie plv. 755 1280, Vermontie plv. 0 720, Anna Sahlsténin katu ja LP-alue, Runoratsunkatu ja LP-alueet, Uuno Kailaan katu ja LP-alue, Kaarlo Sarkian katu ja LP-alueet, Perilänniitty, Perilänkuja, Raviradankuja, Valjakkotie, Kössi Koskisen aukio, Majurinkatu välillä Everstinkatu Perkkaanpolku ja Perkkaanpolku Perkkaantie) Viherlaaksonranta 11

Katujen ja viheralueiden ylläpito tehostui Katujen ja viheralueiden ylläpidosta suurin osa tehtiin omalla väellä. Ratkaisu näyttää onnistuneelta, sillä hoidon laatua mittaavassa TEKPA -tutkimuksessa saavutettiin korkeammat pisteet kuin aiemmin. Mittareiden osalta liikennealueiden ylläpito sai 3,47 pistettä, kun tulos vuonna 2015 oli 3,37. Puistojen hoito sai 3,53 pistettä kun tulos 2015 oli 3,42 pistettä. Toisaalta jatkuvasti kasvavaa hoidettavan infran määrää ja tuottavuuden parantamisen vaatimusta vasten Espoonlahden alueurakka ulkoistettiin yksityiselle toimijalle. Espooseen hankittiin myös liikuteltava lumensulatuslaite nostamaan lumitalviin varautumisen tasoa. Jatkossa yhä useammat Espoon katuvaloista ovat led-valoja, joita asennettiin vuoden 2016 aikana kaiken kaikkiaan n. 1 000 kappaletta. Määrä sisältää investointikohteiden ja perusparannuskohteiden asennukset. Lisäksi huonokuntoisten alikulkujen valaisimia vaihdettiin led-valaisimiksi n. 150 kappaletta. EU:n energiatehokkuusdirektiivin mukaisesti elohopealamppujen valmistaminen EU markkinoille loppui alkuvuodesta 2015. Myös niiden tilalle asennettujen korvaavien lamppujen myyminen kiellettiin vuoden 2016 aikana. Espoossa tämä merkitsee elinkaarensa päässä olevien valaisimien vaihtotyötä, joka jatkuu useita vuosia. Katuvalaistuksen keskimääräinen polttoaika on n. 3 900 h vuodessa. Valaistuksen ylläpitourakoitsijana toimi SEU Oy. Metro vaikutti myös liikenteenohjaukseen Liikenneväyliin liittyvät vahingot vähenivät Metron liityntäliikenteen sujuvoittamiseksi toteuttavien joukkoliikenne-etuuksien valmistelua jatkettiin. Sekä joukkoliikenne-etuusjärjestelmä että liityntäpysäköintijärjestelmä ovat osa Helsingin Seudun Liikenne -kuntayhtymän (HSL) uutta lippu- ja matkustajainformaatiojärjestelmää. Joukkoliikenne-etuusjärjestelmän avulla liikennevalokojeet saavat tiedon saapuvista busseista ja antavat busseille etuuden liikennevalo-ohjelmissa. Reaaliaikaisella liityntäpysäköinti-informaatiolla pyritään ohjaamaan liikennettä mahdollisimman sujuvasti eri pysäköintilaitoksiin. Molempien järjestelmien suunnittelu aloitettiin vuonna 2014 ja niiden toteutus jatkuu vuosina 2016 2017. Olemassa oleviin liikennejärjestelyihin tehtiin lukuisia muutoksia, jotka yleisimmin koskivat pysäköintioikeuksien lisäämistä, poistamista tai aikarajoitusten muutoksia. Liukastumisvahinkoihin liittyviä korvaushakemuksia hyväksyttiin 15 ja ajoneuvovaurioihin liittyviä 7 kappaletta. Muita vahingonkorvaushakemuksia hyväksyttiin 12 kappaletta. Yhteensä vahingonkorvausmaksuja maksettiin n. 34 000 euroa kun vuonna 2015 luku oli yli 60 000 euroa. Uutta tekniikkaa katuvalaistukseen Ylläpidettäviä valopisteitä oli vuoden 2016 lopussa n. 51 900 kappaletta. Määrä sisältää katujen, puistojen, kevyenliikenteen väylien ym. vastaavien valaistuksen, joka on liitetty katuvaloverkkoon. Kiinteistöihin liitetyt ulkovalaisimet eivät ole mukana määrässä eivätkä myöskään liikuntapalvelujen ulkovalaistukset. Espoota halkovien pääteiden valaistuksesta vastaa puolestaan Uudenmaan ELY -keskus. 12

Yleisten alueiden lupapalvelut sähköistyvät vauhdilla Kaupunkitekniikan keskus myöntää yleisien alueiden kaivuluvat sekä tilapäiset liikennejärjestely-, aitaus- ja kaapeleiden sijoitusluvat. Yleisten alueiden sähköisen lupapalvelun kehitystyö toi asiakkaille näkyviä tuloksia vuoden 2016 alussa. Kaikki luvat saatiin e-lupapalvelun piiriin vuonna 2016 ja asiointi tuli mahdolliseksi ajasta ja paikasta riippumatta. Samalla toiminnot automatisoituivat, tiedustelut asiakaspalvelusta vähentyivät, palvelu parani ja käsittelyajat lyhenivät. Yleisten alueiden valvontakäytäntöjen yhtenäistäminen jatkui pääkaupunkiseudun kuntien kanssa (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa). PKS- kuntien kanssa yhtenäistettiin myös yleisten alueiden käytöstä veloitettavat maksut ja taksat, jotka tulivat voimaan Espoossa vuoden alussa. Yleisillä alueilla suoritettavien töiden määräykset ja ohjeet on myös yhtenäistetty pääkaupunkiseudun kunnissa. Myös yleisillä alueilla suoritettavien töiden valvontakäytäntöjen yhtenäistäminen aloitettiin. Yleisille alueille myönnettiin kaivulupia 889, johtojen yms. sijoituslupia 514, tilapäisiä liikennejärjestelypäätöksiä 326 ja tilapäisiä aitauslupia katualueella 83 kappaletta. Katukorkeusilmoituksia annettiin 453 ja muita rakennuslupalausuntoja ja kuntalaislausuntoja lähes 500. Sijaintiselvityksiä tehtiin 4 399 kappaletta ja maastonäyttöjä välitettiin 866 kappaletta. Pääkaupunkiseudun kuntien yhteishanke palkittiin Kuntatekniikan saavutus -palkinnolla Kuntatekniikan saavutus -palkinto myönnettiin tänä vuonna Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan pääkaupunkiseudun katutöiden yhtenäistämishankkeelle ja siinä pilottina toimineelle PKS katutyöt -koulutus -yhteistoimintamallille. Perusteena palkinnolle oli neljän kaupungin yhteistyö katutöiden sujuvoittamiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi. 13

Kaupunkimittaus ja geotekniikka mukana digiloikassa Länsimetron ja sen jatkeen toteuttaminen asemanseutuineen sekä monet muut kaupungin investointihankkeet ja muiden toimijoiden rakentamishankkeet vaikuttivat monin tavoin palvelutuotantoon. Toiminta oli vilkasta ja varsinkin kiinteistönmuodostus- ja rakennusvalvontamittaustehtävien määrä lisääntyi merkittävästi edellisvuoteen nähden. Sähköisten palvelujen käyttö lisääntyi. Yhä useammat maanomistajat hakivat tonttijakoja ja kiinteistötoimituksia sähköisen palvelun kautta. Kartta- ja maaperätietojen saantia ja maksamista verkon välityksellä hyödynnettiin laajasti. Paikkatiedon julkaisu- ja jakelukanavia ovat internetin kartat.espoo.fi -sivusto ja kaupungin sisäinen intranetin Webmap sekä rajapintapalvelut ja aineistotoimitukset. Webmapissa julkaistiin kuvauskopterilla otettuja viisto- ja ortokuvia ja uudistettiin Katutapahtumat -asiakokonaisuus. Valtakunnallinen Retkikartta ryhtyi päivittämään Espoota koskevat tietonsa rajapintapalvelumme kautta. Numeeristen paikkatietoaineistojen toimitusmäärät säilyivät kutakuinkin entisellä tasolla. Suunnittelija-asiakkaiden toiveiden mukaiseen aineistojen laatuun panostettiin voimakkaasti vuorovaikutuksessa suunnittelijoiden kanssa. Internetissä julkaistaan päivittyvää luetteloa Espoon avoimista paikkatietoaineistoista, mikä joukko kasvaa kaiken aikaa. Kehittämistyössä mukana Kaupunkimittauksen asiantuntijat osallistuivat Suomen kuntaliiton ja Espoon kaupungin teknisen toimialan käynnistämiin 3D-kaupunkimallinnuksen suuntalinjoja ja ohjeistusta kehittäviin hankkeisiin. Kantakartta-aineistoa muokattiin sellaiseksi, että se mahdollistaa 3D-mallin tuottamisen suunnittelijoiden ja rakentajien tarpeisiin. Hankkeet jatkuvat tulevina vuosina. Trimble Locus -paikkatietojärjestelmä palvelee koko teknistä toimialaa. Järjestelmää ja sen tietopalveluja kehitettiin edelleen tiiviissä yhteistyössä muiden järjestelmää käyttävien kaupunkien kanssa. Erillisten kehittämishankkeiden lisäksi osallistuttiin tiiviisti valtakunnallisiin lainsäädäntö- ja muihin kehittämishankkeisiin, mm. valtakunnallisen 3D-kiinteistönmuodostusprojektin toteutus- ja käyttöönottoprojektin työskentelyyn. Kohti kolmiulotteista mallintamista ja laajenevaa tietopalvelua Rakennuspaikkojen synnyttäminen kaiken rakentamisen edellytyksenä Kiinteistönmuodostuksen keskeisten tehtävien määrä riippuu suuresti siitä, paljonko asemakaavoja ja asemakaavan muutoksia tulee lainvoimaiseksi vuoden mittaan sekä siitä, paljonko Espoossa tehdään kiinteistökauppoja ja rakennetaan. Tonttijakojen ja maanomistajien tilaamien kiinteistötoimitusten määrät nousivat selvästi vuoteen 2015 nähden. Palvelutuotannon ohessa jatkettiin prosessien sujuvoittamista sekä turhiksi koettujen työtehtävien karsimista. Kiinteistörekisterinpitäjän päätöksiin liittyneiden karttojen tekemisestä luovuttiin kokonaan. Asiakkaita ohjattiin sähköisten palveluiden pariin; toimitus- ja tonttijakotuotannon tilauksista tuli sähköisinä jo yli 20 prosenttia. Verottajalle toimitettiin kuukausittain kiinteistöveron perimistä varten perustiedot uusien asemakaavojen ja asemakaavan muutosten vaikutuksesta kiinteistöihin. Lisäksi verottajalle toimitettiin listaukset korotetun kiinteistöveron kohteista, joita oli 957 kpl. Paikkatietoaineistojen tuotannossa on siirrytty 3D-suunnittelun pohja-aineiston tuottamiseen. Rakennuksia mallinnetaan ja samalla kehitetään työtapoja, joilla 3D-mallinnus saadaan osaksi aineiston tuotantoprosessia. Ohjelmistotoimittajan 3D-toiminnallisuuden kehittämiseen osallistuttiin asiantuntijoina, määrittelijöinä ja testaajina. 3D-aineiston visualisointimahdollisuudet ovat parantuneet mm. pistepilvien visualisoinnilla. Nämä asiat kehittyvät kaiken aikaa. 14

Tiedon keruu- ja jakelumenetelmät kehittyvät Vuoden 2016 matalalentokuvaus kantakartta-aineiston synnyttämistä varten kuvattiin Oittaa-Bodomin alueelta. Suppeampien alueiden maastotiedon keruuta varten hankittiin miehittämätön ilma-alus (UAV) ja tehtiin selvitys sen mahdollistaman tarkkuuden soveltuvuudesta kaupungin tarpeisiin. Ensimmäiset tulokset olivat lupaavia. Kopterin hankinta ja sen käyttömahdollisuuksien selvittäminen herätti paljon kiinnostusta kaupungin eri organisaatioissa. Maastomittausryhmiä perehdytettiin laajemmin maaperätutkimusten yhteydessä suoritettaviin maastomallimittauksiin resurssien tehokkaamman käytön mahdollistamiseksi. Uusina tiedonkeruukohteina olivat mm. liito-oravien pesimispuut. Johtolaitosten kanssa jatkettiin maanalaisten johtojen sijaintitiedon keruuseen, yhdistelmäjohtokartan ylläpitoon sekä johtotietopalveluun ja näyttötoimintaan liittyvää yhteistyötä. Kaikilta johtolaitoksilta saatiin lupa ryhtyä valmistelemaan mahdollisuutta toimittaa johtoselvityksiä tarvittaessa myös sähköisen palvelun välityksellä. Haastavia pohjarakennuskohteita Geoteknistä asiantuntemusta tarjottiin mm. katuja viherpalveluiden sekä tilakeskus-liikelaitoksen käynnissä olleiden kaupungin investointikohteiden suunnitteluun. Asiantuntemusta hyödynnettiin myös osassa kaupungin kaavoituskohteita. Merkittävässä osassa hankkeista kaupungin asiantuntijat vastasivat suunnitteluvaiheen maastomallimittauksista ja maaperätutkimuksista sekä joissakin hankkeissa myös geoteknisestä suunnittelusta. Investointikohteita ja haastavia pohja- sekä kalliorakennuskohteita oli vuoden aikana runsaasti ja omien resurssien lisäksi tarvittiin alalla toimivia suunnittelukonsulttitoimistoja sekä maa- ja kallioperän tutkimuskonsultteja. Pohjatutkimusrekisterissä olevien kairauspisteiden uushankinta eli uudelleen kairaaminen vastaisi kymmenien miljoonien eurojen hankintaa. Tutkimustietoja kerättiin tekemällä kairauksia mm. uudella vuonna 2016 hankitulla monitoimikairalaitteistolla itse tai ostopalveluina sekä digitoimalla kairauksia rekisteriin mm. rakennusvalvonnan arkistosta ja tietokannoista. Maaperä- ja rakennettavuuskartaston ominaisuutta parannettiin siten, että esim. kaavoittajilla oli kaavoituksen yhteydessä käytettävissään ainutlaatuinen ja paras Suomessa käytössä oleva tietokantapohjainen kartasto. Geotekniikan pohjatutkimusrekisterin tietoja luovutetaan Pohjanpoika -ohjelmasovelluksen kautta. Ohjelman maksullisia käyttökertoja oli vuoden aikana 240 kpl. 15

Muuta vuoden varrelta Espoon liikenneturvallisuus huippuluokkaa Myönteinen liikenneturvallisuuskehitys on jatkunut Espoossa tasaisesti koko 2000-luvun. Uusimpien käytettävissä olleiden tietojen (2015) mukaan henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtui edelleen vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2015 Espoossa tapahtui kaikkiaan 393 poliisin ilmoittamaa liikenneonnettomuutta. Onnettomuuksista noin 23 % johti henkilövahinkoihin (92 kpl), neljä johti kuolemaan ja 88 loukkaantumiseen. Henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa kuoli neljä ja loukkaantui 121 henkilöä. Onnettomuuksien kokonaismäärä on pienentynyt vuodesta 2014, jolloin tapahtui 483 onnettomuutta. Asukaslukuun suhteutettuna Espoossa tapahtuu noin 67 % vähemmän onnettomuuksia kuin koko maassa keskimäärin. Myös henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtuu Espoossa vähemmän kuin Suomessa keskimäärin. Vuoden 2016 henkilövahinko-onnettomuudet ovat ennakkotietojen mukaan tammi syyskuussa säilyneet lähes entisellään (-3 %) vuoteen 2015 nähden. Pysäköintipaikkojen käyttöä tehostettiin Pysäköinninvalvonnan toiminnassa otettiin ennakoivasti huomioon kaupungin uudet pysäköinnin periaatteet ja kehittämisohjelma. Tehostuvalla pysäköinninvalvonnalla pyritään parantamaan liikenneturvallisuutta ja tehostamaan pysäköintipaikkojen hyödyntämistä. Pysäköintivirhemaksujen määrä nousi 39 580 kappaleeseen (38 216) ja niistä saatavat tulot olivat 2,32 milj. euroa. Huomautuksia jaettiin 2 534 kappaletta, millä pyrittiin ohjaamaan autoilijoita oikeaan pysäköintikäyttäytymiseen. Kaikkiaan 690 ajoneuvoa jouduttiin eri syistä siirtämään vuoden aikana. Aurauslumien käsittely puhutti Aurauslumien vastaanotto oli vilkkaan keskustelun kohteena. Kaupunki selvitti erilaisia lumen käsittelyvaihtoehtojen mahdollisuutta samalla kun mahdollisuudet läjittää lunta tiivistyvässä kaupunkiympäristössä vähenevät. Lumen käsittelyä varten hankittu lumensulatuslaite herätti myös laajaa mielenkiintoa. Kaupungin maanvastaanottopaikka Kulmakorvessa palveli sekä kaupungin omaa että yksityistä rakentamista Espoossa. Massoja tuotiin lähes ennätysmäärä, yli 1,1 milj. kuutiometriä. Myös Rövargrundetin meriläjityspaikka oli tarvitsijoiden käytössä. Vihervuosi näkyi monin tavoin Espoossa vietettiin monin tavoin valtakunnallista Vihervuosi 2016 -teemavuotta. Vuoden aikana järjestettiin monia tapahtumia, mm. järjestettiin retkiä, hankittiin kaupunkikeskuksiin viljelylaatikoita ja juhlittiin Viherfestareita kaupunginpuutarhalla. Syksyllä istutettiin myös ennätysmäärä sinivalkoisia sipulikukkia ennakoiden Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotta. Juhlavuosi korosti viherympäristön merkitystä espoolaisille ja sen teemana oli suomalainen maisema. Viljelypalstat asukkaiden käytössä Tekninen keskus vuokrasi n. 1 300 viljelypalstaa asukkaiden käyttöön. Palstat sijaitsevat 13 alueella eri puolella Espoota. Viljelypalstojen määrää säilyi edellisvuoden tasolla. Nykyisten alueiden kehittämistä jatkettiin ja uusien viljelypalstaalueiden käyttöönottoa suunniteltiin. Maataloushallinto toimii Inkoossa Espoon maaseutuhallinnon palvelut tuotettiin Inkoon kunnassa, joka huolehtii Länsi-Uudenmaan kuntien maaseutuhallinnon tehtävistä. Espoon osalta maaseututukien hallinnointiin, hakemusten käsittelyyn ja tukien maksatuksekseen liittyviä palveluja käytti 38 hakijaa sekä muita maataloushallinnon rekisterien päivityksiä, kuten eläintenpitäjäksi rekisteröitymistä, noin 40 muuta asiakasta. Lisäksi vastattiin kuntalaisten muihin alaan liittyviin yhteydenottoihin. 16

Asukkaat tyytyväisiä palveluihin Kaupunkitekniikan keskuksen tuottamista palveluista kerätään asiakaspalautetta asiakaspalvelun sekä erilaisten asiakastyytyväisyysmittausten avulla. Katuihin ja viheralueisiin liittyvien palvelujen asukastyytyväisyyttä mitattiin asukaskyselyllä (TEKPA). Kyselyn tulosten perusteella sekä Espoon liikennealueiden että puistojen ylläpidon taso nousi jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna. Toisen asukaskyselyn Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2016 -tutkimuksen mukaan kaupungin yleisiin alueisiin liittyvät palvelut saivat asukkailta hyvät arvosanat edellisten vuosien tapaan. Asukkaat ohjaavat toimintaa Asukkailta saatu palaute ohjaa kaupunkitekniikan keskuksen palveluja. Asiakaspalvelulla on kiinteä yhteistyö yleisten alueiden ylläpidosta, rakentamisesta ja suunnittelusta vastaavien toimijoiden kanssa. Asiakaspalvelu vastaanotti vuoden aikana 40 410 asiakaspalautetta, joka oli 2 649 palautetta enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurin osa (58 %) asioinnista tapahtui puhelimitse, mutta sähköisten palautteiden määrä kasvaa koko ajan. Suurimpaan osaan yhteydenotoista asiakas sai välittömästi vastauksen ottaessaan yhteyttä asiakaspalveluun. Taustaorganisaation käsittelyyn siirrettiin vajaat 21 % kaikista vastaanotetuista palautteista. Näistä vuoden aikana toteutettiin 4 700 ja työohjelmaan otettiin 1 205 toimenpideehdotusta. Toteuttamismahdollisuutta 307 palautteen osalta tarkastellaan myöhemmin. Palautteiden aihepiirit jakautuivat vuoden aikana edellisten vuosien tavoin. Tammi-helmikuussa sekä marraskuussa kirjattiin katujen kunnossapitoon eniten palautteita. Suurin osa koski katujen aurausta ja liukkauden torjuntaa. Puistoihin liittyviä palautteita tuli keväällä eniten ja liikenteen sujuvuudesta oltiin harmistuneita elo-syyskuussa. Työmaaaikaisista liikennejärjestelyistä ja reunakivistä tuli erityisen paljon palautetta pyöräilijöiltä, kun taas kävelijät kauhistelivat pyöräilijöiden kovaa vauhtia kevyen liikenteen reiteillä. Kaavoitusasioihin liittyviä asiakaskontakteja oli noin 200. Kaupunkimittaukseen liittyviä asiointimuotoja ovat tonttijako-, lohkomis- ja rasitetoimitushakemukset, rakennuksen paikan maastoon merkintä -tilaukset sekä sijaintikatselmukset. Erityisesti panostettiin neuvontaan, jolla pyrittiin lisäämään asiakkaiden ohjautumista uusien sähköisten palvelujen käyttöön. Tässä saavutettiinkin hyviä tuloksia. Kaupunkimittaukseen liittyviä asiointiyhteydenottoja oli vuoden aikana yhteensä 9 207 kappaletta. Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2016 -tutkimus Asukkaiden tyytyväisyys palveluun asteikolla 1-5 2014 2015 2016 Katujen ja teiden hoito 3,38 3,45 3,43 Puistojen ja viheralueiden hoito 3,82 3,85 3,85 Liikenneolot jalankulkijoiden kannalta 3,76 3,91 3,93 Liikenneolot pyöräilijöiden kannalta 3,76 3,72 3,72 Liikenneolot autoilijoiden kannalta 3,88 3,90 3,81 Esteettömyys 3,44 3,69 3,48 Liikenneturvallisuus jalankulkijoiden kannalta 3,58 3,77 3,78 Liikenneturvallisuus pyöräilijöiden kannalta 3,58 3,58 3,56 Liikenneturvallisuus autoilijoiden kannalta 3,99 4,08 4,01 Luonto- ja retkeilyreitit 4,21 4,20 4,22 Huom. Ennen vuotta 2015 jalankulkijoita ja pyöräilijöitä käsiteltiin tutkimuksessa yhdessä. 18

Teknisen ja ympäristötoimen yhteisen asiakaspalvelun toimintatapoja on kehitetty ja yhdenmukaistettu järjestelmällisesti jo vuosien ajan. Tavoitteena on, että asiakas voisi asioida yhdessä asiointipisteessä teknisen ja ympäristötoimen asioissa. Vuonna 2016 panostettiin erityisesti tiedottamiseen sosiaalisen median kautta, verkkosivujen selkeyteen ja asiakaskommentteihin vastaamiseen. Puhelinpalvelua kehitettiin, palautteiden vastaamistekniikkaan ja vastausten selkeämpään sisältöön saatiin myös koulutusta vuoden aikana. Espoolaiset tekivät kaikkiaan 113 kuntalaisaloitetta, jotka liittyivät Espoon katuihin, viheralueisiin ja muihin yleisiin alueisiin. Aloitteissa ehdotettiin mm. liikenneturvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä. Valtaosa aloitteista johti toimenpiteisiin. Meidän Puisto arvostaa asukkaiden omatoimisuutta Meidän Puisto -hankkeessa vapaaehtoiset voivat pitää lähiluonnossaan sijaitsevan kaupungin puistoalueen paremmassa kunnossa kuin mihin kaupungin huoltoluokitus riittäisi. Meidän Puisto -toiminnan vakiinnuttamiseksi voimassaolevista hoitosopimuskohteista ja tähänastisista kokemuksista tehtiin kesän aikana selvitys. Uudet ja vanhat, mukaan lukien myös ennen Meidän Puisto -hanketta tehdyt kaupungin ja kuntalaisten väliset viheralueiden hoitosopimukset tarkistettiin ja kohteet käytiin kuvaamassa. Aktiiviset hoitosopimukset päivitettiin Espoon karttapalveluun. Puistokummeja ja kaupungin työntekijöitä haastateltiin tähänastisista kokemuksista. Selvityksen tuloksena toimintamallia ja sopimuspohjaa tarkennettiin. Tällä hetkellä vanhoja ja uusia aktiivisia hoitosopimuskohteita on yli 50 kappaletta (n. 16 ha). 19

Suorite ja talousluvut Kunnallistekniikan suoritteita 2014 2015 2016 myönnettyjä kaivulupia, kpl 1 054 1 003 889 myönnettyjä johtojen ym. sijoituslupia, kpl 391 373 514 katukorkeusilmoitukset, kpl 335 456 453 tilapäisiä liikennejärjestelylupia, kpl 361 340 326 tilapäiset aitausluvat katualueella 44 40 83 Kunnossapidettävät kadut: milj. m2 8,9 9,3 9,8 kilometrejä 1 815 1 840 1 875 euroa/asukas 74,6 54,4 71,9 euroa/m2 2,26 2,25 2,02 katuvalopisteitä (kpl) 51 000 51 500 52 000 liikennevaloristeyksiä (kpl) 208 212 216 Kunnossapidettävät viheralueet: puistot ja liikenneviheralueet (milj. m2) 7,03 6,3 6,7 puistometsät ja niityt (milj. m2) 4,9 4,9 4,9 yhteensä viherhoitoala (milj. m2) 14,08 13,26 13,4 euroa/asukas 24,31 29,83 23,72 euroa/m2 0,46 0,61 0,49 Ympäristöhuolto: ylijäämämassat, m3 1 098 000 1 024 870 1 130 670 ylijäämämassat, kuormia 109 800 102 487 113 067 ruoppausmassat, m3 3 800 10 320 1 320 lumi, vastaanotettuja kuormia (talvikausi) 1 400 4 200 6 000 Ostopalvelujen osuus*) (%): katujen ylläpito 99 99 15 viheralueiden ylläpito 100 100 21 kunnallistekniikan suunnittelu 99 99 99 kunnallistekniikan rakentaminen 100 100 83 *) Ennen vuotta 2016 rakentamista ja ylläpitoa ostettiin erilliseltä sisäiseltä liikelaitokselta. Luvut eivät ole vertailukelpoisia vuoteen 2016 nähden. 20

Pysäköinninvalvonnan suoritteita: 2014 2015 2016 pysäköintivirhemaksuja, kpl 39 107 38 216 39 580 huomautukseksi oikaisuvaatimusvaih. muutetut virhemaksut, kpl 913 993 985 käsiteltyjä oikaisuvaatimuksia pysäköintivirhemaksuista, kpl 4 039 3 868 3 692 huomautuksia virheellisestä pysäköinnistä, kpl 1 914 2 373 2 534 tulot pysäköintivirhemaksuista, milj. euroa 2,13 2,23 2,32 siirretyt ajoneuvot, kpl 669 649 690 Kaupunkimittaukseen liittyviä suoritteita 2014 2015 2016 Kiinteistönmuodostus: tonttijakoja, kpl 178 125 161 lohkottuja tontteja, kpl 347 238 315 lohkottuja yleisiä alueita, kpl 200 282 259 kiinteistön laadun- tai tunnusmuutoksia, kpl 101 92 109 rasitetoimituksia, kpl 58 55 66 perustettuja rasitteita, kpl 298 214 187 rakennusten asemapiirrosten tarkistamisia, kpl 416 471 522 uusia osoitteita, kpl 198 267 259 asiakaspalvelun toimittamia tilauksia, kpl 2 154 2 144 1 905 Maastomittaus: mitattuja monikulmiopisteitä, kpl 542 755 854 rakennusvalvontamittauksia, kpl 1 488 1 489 1 865 johtomittauksia, kpl 714 714 762 kartoitettuja johtoja, km 103 141 103 johtojen näyttöjä, kpl 891 899 866 johtojen sijaintiselvityksiä, kpl 4 333 4 247 4 399 Karttatuotanto: uudiskartoituksia, ha 2 000 3 075 2 575 asemakaavan pohjakarttoja, kpl 48 48 61 ylläpidetty ajantasa-asemakaavaa, ha 304 226 212 numeerisen aineiston toimitukset, kpl 1 015 1 158 1 423 internetkarttapalvelun käyttäjiä 402 284 412 664 460 526 ulkoisten rajapintapalvelujen hakuja, kpl 9 003 077 8 290 468 8 956 111 kopiolaitoksen karttakopiot ja -tulosteet, kpl 1 200 689 1 191 21

Geotekniikkaan liittyviä suoritteita 2014 2015 2016 Mittauspisteitä 195 991 154 286 196 557 Painokairauksia 1 469 1 541 1 553 Porakonekairauksia 855 896 715 Siipikairauksia 125 144 159 Maanäytetutkimuksia 1 072 1 292 1 517 Pohjavesimittaukset 2 857 4 058 5 599 Pohjatutkimustietokanta vuoden lopussa: kairauspisteitä 246 166 254 560 263 401 mittaushavaintoja 4 062 304 4 245 844 4 459 176 rakeisuusmäärityksiä 12 968 13 718 14 421 tehdyt kairaus- ja mittaushavaintorivit 5 896 661 6 151 359 6 424 920 Porakaivorekisteri 2 631 3 020 3 593 Henkilöstö 2014 2015 2016 Kaupunkitekniikan keskus: Kuukausipalkkaiset, vakinaiset 263 265 403 Tuntipalkkaiset, vakinaiset 2 1 136 Vakinaiset työntekijät yht. 265 266(558) 539 Määräaikaiset työntekijät 7 12(35) 20 Kesätyöntekijät (sis. kesäajan harjoittelijat) 16 23 81 Työllistettävät (vuoden aikana) 1 1 17 Keski-ikä (koko henkilöstö) 48,2 47,7 48,41 Maahanmuuttajataustaisen henkilöstön määrä ja osuus 5 (1,8 %) 4 (1,4 %) 12 (2,5 %) Huom. Tekninen keskus ja Espoo kaupunkitekniikka -liikelaitos (EKA) yhdistyivät vuoden 2016 alussa kaupunkitekniikan keskukseksi. Luvut ennen vuotta 2016 ovat teknisen keskuksen lukuja, jotka eivät ole vertailukelpoisia vuoden 2016 lukujen kanssa. Sulkuihin merkityt luvut ovat vertailukelpoisia vuoden 2016 lukujen kanssa (tekninen keskus + EKA). 22

Tilinpäätösluvut 2016 / tekninen lautakunta 1000 euroa 2015 2016 Toimintatulot 115 611 108 644 valmistus omaan käyttöön 22 609 3 630 Hallinto 2 450 2 574 Katu- ja viherpalvelut 22 303 0 valmistus omaan käyttöön 1 130 0 Infrapalvelut 0 2 410 valmistus omaan käyttöön 0 10 Kaupunkimittaus ja geotekniikka 2 902 2 995 valmistus omaan käyttöön 907 859 Investoinnit 0 24 073 valmistus omaan käyttöön 0 2 761 Ulkopuoliset työt 17 528 13 926 Rakentamisen sisäiset palvelut (sis. liikelaitos ja taseyksiköt) 70 427 62 665 Liikelaitos 0 642 Taseyksiköt 70 427 62 023 valmistus omaan käyttöön 20 572 Toimintamenot -154 283-138 604 Hallinto -3 043-3 070 Katu- ja viherpalvelut -36 221 0 Infrapalvelut 0-31 609 Kaupunkimittaus ja geotekniikka -6 639-6 473 Investoinnit 0-20 861 Ulkopuoliset työt -17 379-13 926 Rakentamisen sisäiset palvelut (sis. liikelaitokset ja taseyksiköt) -91 002-62 665 Liikelaitos -21 876-642 Taseyksiköt -69 126-62 023 Toimintakate -16 064-26 331 Hallinto -593-496 Katu- ja viherpalvelut -12 788 0 Infrapalvelut 0-29 189 Kaupunkimittaus ja geotekniikka -2 829-2 619 Investoinnit 0 5 973 Ulkopuoliset työt 149 0 Rakentamisen sisäiset palvelut -3 0 24

1000 euroa 2015 2016 Laskennalliset korot 26 128 25 586 Suunnitelmapoistot 53 320 53 729 Teknisen lautakunnan tilikauden tulos -69 384-80 059 Investoinnit 100 029 85 387 Aineettomat hyödykkeet 0 0 Kiinteät rakenteet ja laitteet 99 793 84 532 Koneet ja kalusto 855 Investointitulot 1 914 2 797 Kiinteät rakenteet ja laitteet 1 914 2 797 Koneet ja kalusto 0 0 Poistot 53 320 53 729 Aineettomat hyödykkeet 3 632 3 388 Kiinteät rakenteet ja laitteet 49 521 50 125 Koneet ja kalusto 167 216 Vuoden 2016 alusta tekninen keskus ja Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos yhdistyivät Kaupunkitekniikan keskukseksi. Vuoden 2016 vertailuluvut (2015) eivät ole vertailukelpoisia. Vuoden 2015 luvut eivät sisällä lakkautetun Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitoksen tuloja, jotka laskutettiin kaupungin ulkopuolisilta tahoilta ja kaupungin muilta liikelaitoksilta, n. 6,7 milj. euroa. Menoista puuttuu näihin myynteihin kohdistuneet samaa suuruusluokkaa olevat palveluja aine- sekä tarvikeostot. Valmistus omaan käyttöön ja toimintamenot sisältävät Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen silloiselle tekniselle keskukselle tekemiä investointeja n. 20,5 milj. euroa, niiden menot ja siirron investointeihin ja näistä menoista noin 4,3 milj. euroa oli Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen henkilöstömenoja. 25

Tekninen lautakunta vuonna 2016 varsinaiset jäsenet Simo Grönroos, pj.,peruss Jaakko Mauriala, vpj., SDP Christian Ekroos, Kok. Isto Havu, Kok. Kirsi Åkerlund, Kok. Tea Saarniala, Kok. Hannele Hakala, Kok. (17.10.2016-) Marketta Ruutiainen, Kok. (-17.10.2016) Jari Ihonen, Vihr. Marjo Matikka, Vihr. Pirkko Kuusela, SDP Toni Seppänen, PerusS Fred Granberg, RKP Johanna Tikanmäki, Kesk. Jyrki Myllärniemi, Vihr. (kaup.hall. edustaja) varajäsenet Olle Smeds, PerusS Erkki Mattila, SDP Iiro Kanerva, Kok. Antti Myyrä, Kok. Jaana Kauppila, Kok. (17.10.2016-) Hannele Hakala, Kok. (-17.10.2016) Kyllikki Pankakoski, Kok. Leena Rehn, Kok. Lari Karreinen, Vihr. Marika Visakova, Vihr. Ritva Snabb, SDP Veikko Granqvist, PerusS (13.6.2016-) Jarkko Korpi, PerusS (-13.6.2016) Heidi Juslin-Sandin, RKP Topi Haarlaa, Kesk. Tiina Elo, Vihr. (kaup.hall. varaedustaja) Teknisen lautakunnan tiejaosto Christian Ekroos, pj. Kok. Olle Smeds, vpj., PerusS Marjo Matikka, Vihr. Jyrki Myllärniemi, Vihr. (kaup.hall. edustaja) Antti Myyrä, Kok. Veikko Granqvist, PerusS (15.6.2016-) Jarkko Korpi, PerusS (-15.6.2016) Marika Visakova, Vihr. Tiina Elo, Vihr. (kaup.hall. varaedustaja) Kaupunkitekniikan keskuksen johto 31.12.2016 Harri Tanska, kaupunkitekniikan johtaja Investoinnit Esa Rauhala, katupäällikkö Petri Vainio, investointipäällikkö Salla Hänninen, suunnittelupäällikkö Hannu Lehtikankare, rakennuspäällikkö Hallinto Timo Virtanen, palvelualueen päällikkö Timo Virtanen, hallintopäällikkö Petteri Aumala, lakimies Infrapalvelut Toni Korjus, infrapalvelupäällikkö Jarkko Hämäläinen, kunnossapitopäällikkö Teemu Uusikauppila, tuotantopäällikkö Merja Pöyhiä, tuotantopäällikkö Johanna Nyberg, liikenteenhallintapäällikkö Pentti Isomäki, lupapäällikkö Kaupunkimittaus ja geotekniikka Tuomas Frösén, kaupungingeodeetti Annamari Räty, apul. kaupungingeodeetti Mirja Metsälä, kiinteistöinsinööri Kaj Klinga, kiinteistöinsinööri Matti Kaurila, geotekniikkapäällikkö 27

Espoon kaupunki / kaupunkitekniikan keskus Esbo stad / stadsteknikcentralen Puh. / tel. 09 816 25000 www.espoo.fi/fi-fi https://twitter.com/kakeespoo https://www.facebook.com/kaupunkitekniikankeskus/ https://www.instagram.com/kaupunkitekniikankeskus/