KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Samankaltaiset tiedostot
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Fysiikan valintakoe , vastaukset tehtäviin 1-2

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Luvun 10 laskuesimerkit

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4

5-2. a) Valitaan suunta alas positiiviseksi. 55 N / 6,5 N 8,7 m/s = =

Luvun 5 laskuesimerkit

Jakso 1: Pyörimisliikkeen kinematiikkaa, hitausmomentti

Fysiikan perusteet. Voimat ja kiihtyvyys. Antti Haarto

Luento 5: Käyräviivainen liike. Käyräviivainen liike Heittoliike Ympyräliike Kulmamuuttujat θ, ω ja α Yhdistetty liike

KJR-C1001: Statiikka L3 Luento : Jäykän kappaleen tasapaino

DYNAMIIKKA II, LUENTO 5 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi

Harjoitus 7. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016

Luento 3: Käyräviivainen liike

Kitka ja Newtonin lakien sovellukset

on radan suuntaiseen komponentti eli tangenttikomponentti ja on radan kaarevuuskeskipisteeseen osoittavaan komponentti. (ks. kuva 1).

KALTEVA TASO. 1. Työn tavoitteet. 2. Teoria

KJR-C1001: Statiikka L5 Luento : Palkin normaali- ja leikkausvoima sekä taivutusmomentti

Luvun 5 laskuesimerkit

KJR-C1001: Statiikka L2 Luento : voiman momentti ja voimasysteemit

Luento 3: Käyräviivainen liike

Derivoimalla kerran saadaan nopeus ja toisen kerran saadaan kiihtyvyys Ña r

Kinematiikka -1- K09A,B&C Harjoitustehtäviä Kevät 2010 PARTIKKELI. Suoraviivainen liike

766323A-02 Mekaniikan kertausharjoitukset, kl 2012

HARMONISEN VÄRÄHTELIJÄN JAKSONAIKA JA HEILURIEN HEILAHDUSAJAT - johtaminen 1) VAIMENEMATON HARMONINEN VÄRÄHDYSLIIKE

Massakeskipiste Kosketusvoimat

Harjoitus 4. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016. Tehtävä 1 Selitä käsitteet kohdissa a) ja b) sekä laske c) kohdan tehtävä.

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Luvun 10 laskuesimerkit

Luento 7: Pyörimisliikkeen dynamiikkaa

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka

nopeammin. Havaitaan, että kussakin tapauksessa kuvaaja (t, ϕ)-koordinaatistossa on nouseva suora.

DYNAMIIKKA II, LUENTO 6 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi

DYNAMIIKKA II, LUENTO 2 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi

Luento 5: Käyräviivainen liike

g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen

Työ ja kineettinen energia

DYNAMIIKKA II, LUENTO 4 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi

KERTAUSTEHTÄVIÄ KURSSIIN A-01 Mekaniikka, osa 1

Fysiikka ei kerro lopullisia totuuksia. Jokin uusi havainto voi vaatia muuttamaan teorioita.

Luento 5: Käyräviivainen liike

KIERTOHEILURI JA HITAUSMOMENTTI

Theory Finnish (Finland)

Voimat mekanismeissa. Kari Tammi, Tommi Lintilä (Janne Ojalan kalvoista)

C B A. Kolmessa ensimmäisessä laskussa sovelletaan Newtonin 2. ja 3. lakia.

Jakso 4: Dynamiikan perusteet jatkuu, työ ja energia Näiden tehtävien viimeinen palautus- tai näyttöpäivä on maanantaina

Sovelletun fysiikan pääsykoe

Vedetään kiekkoa erisuuruisilla voimilla! havaitaan kiekon saaman kiihtyvyyden olevan suoraan verrannollinen käytetyn voiman suuruuteen

Luento 10: Työ, energia ja teho

NEWTONIN LAIT MEKANIIKAN I PERUSLAKI MEKANIIKAN II PERUSLAKI MEKANIIKAN III PERUSLAKI

Luento 7: Pyörimisliikkeen dynamiikkaa

HARJOITUS 4 1. (E 5.29):

STATIIKKA. TF00BN89 5op

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1

Voimapari ja sen momentti

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Kurssiesite, kevät 2016

Tapa II: Piirretään voiman F vaikutussuora ja lasketaan momentti sen avulla. Kuva 3. d r. voiman F vaikutussuora

Tasokehät. Kuva. Sauvojen alapuolet merkittyinä.

Jakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina

Luento 9: Pyörimisliikkeen dynamiikkaa

FY9 Fysiikan kokonaiskuva

Kinematiikka. Tommi Lintilä, Kari Tammi (Janne Ojalan kalvoista)

Luento 6: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

a) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3.

HARMONISEN VÄRÄHTELIJÄN JAKSONAIKA JA HEILURIEN HEILAHDUSAJAT - johtaminen 1) VAIMENEMATON HARMONINEN VÄRÄHDYSLIIKE

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 2 Kevät 2017

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 10: Moninkertaisten integraalien sovelluksia

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 10: Moninkertaisten integraalien sovelluksia

Laskuharjoitus 7 Ratkaisut

Ei-inertiaaliset koordinaatistot

Voima F tekee työtä W vaikuttaessaan kappaleeseen, joka siirtyy paikasta r 1 paikkaan r 2. Työ on skalaarisuure, EI vektori!

RTEK-2000 Statiikan perusteet. 1. välikoe ke LUENTOSALEISSA K1705 klo 11:00-14:00 sekä S4 klo 11:15-14:15 S4 on sähkötalossa

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 11: Taso- ja tilavuusintegraalien sovellutuksia

DYNAMIIKKA II, LUENTO 7 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi

Laskuharjoitus 2 Ratkaisut

SMG-4500 Tuulivoima. Neljännen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan rakenne. Tuuliturbiinin toiminta TUULIVOIMALAN RAKENNE

Mekaniikka, osa 2. Perttu Lantto. Luentokalvot

TÄSSÄ ON ESIMERKKEJÄ SÄHKÖ- JA MAGNETISMIOPIN KEVÄÄN 2017 MATERIAALISTA

Luento 4: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

Harjoitellaan voimakuvion piirtämistä

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho

Tarkastellaan tilannetta, jossa kappale B on levossa ennen törmäystä: v B1x = 0:

Transkriptio:

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 30.3.2016 Susanna Hurme

Yleisen tasoliikkeen kinetiikka (Kirjan luku 17.5) Osaamistavoitteet Osata ratkaista voimia ja niiden aiheuttamia kiihtyvyyksiä tasoliikkeessä olevalle jäykälle kappaleelle Sisältö Liikeyhtälöt yleiselle tasoliikkeelle Sovelluksia

Jäykän kappaleen liikeyhtälöt Kirjoitetaan liikeyhtälöt jäykän kappaleen tasoliikkeelle. Liikeyhtälöt kirjoitetaan kappaleen massakeskipisteelle. ΣF x = m(a G ) x ΣF y = m(a G ) y ΣM G = I G α Huomataan, että jos kulmakiihtyvyys on nolla, kappale ei pyöri, ja liikeyhtälöt ovat samat kuin jäykän kappaleen translaatioliikkeelle. Resultanttimomentti on joskus hyödyllistä laskea muun pisteen kuin massakeskipisteen ympäri (esim. piste P). Silloin pitää huomioida, että momenttiresultantti on yhtä suuri kuin voimien aiheuttama kineettinen momentti. ΣM P = Σ(M k ) P = ym a G x + xm a G y + I G α

Jäykän kappaleen liikeyhtälöt Momenttiyhtälö hetkellisen nopeusnavan ympäri ΣM IC = Σ(M k ) IC = rm a G t + I G α m(a G ) t r I G α G = rm(rα) + I G α = (r 2 m + I G )α m(a G ) n ΣM IC = I IC α

Esimerkki Piirretään vapaakappalekuva ja kineettinen kuva. 200 N 100 kg painoinen sylinteri vierii luistamatta. Määritä sen massakeskipisteen kiihtyvyys sekä sylinterin kulmakiihtyvyys. F fric 981 N N y x I G α r IC m(a G ) x Kirjoitetaan momenttiyhtälö hetkellisen nopeusnavan suhteen. Siitä saadaan suoraan ratkaistua kulmakiihtyvyys. +ΣM IC = (r 2 m + I G )α 200 r = (r 2 m + I G )α Koska sylinteri vierii luistamatta, on voimassa (ks. kinematiikan luento): a G = αr Sylinterin hitausmomentti: I G = 1 2 mr2

Esimerkki Piirretään vapaakappalekuva ja kineettinen kuva. 200 N 100 kg painoinen sylinteri vierii luistamatta. Määritä sen massakeskipisteen kiihtyvyys sekä sylinterin kulmakiihtyvyys. F fric 981 N N y x I G α r IC m(a G ) x 200 r = (r 2 m + 1 2 mr2 )α α = 2 200N = 4.44 rad/s2 3mr a G = αr = 1.33 m/s 2

Esimerkki Piirretään vapaakappalekuva ja kineettinen kuva. 20 kg painoiseen pyörään kohdistuu 100 Nm suuruinen voimaparin momentti, jonka johdosta pyörä liukuu vieriessään. Pyörän hitaussäde keskipisteensä O suhteen on k 0 = 300mm ja liukukitkakerroin pyörän ja alustan välillä on μ k = 0.5. Määritä pyörän kulmakiihtyvyys sekä keskipisteen kiihtyvyys. y 196.2 N F k = μ k N x N Kirjoitetaan liikeyhtälöt. I G α m(a O ) x + ΣF y = m(a O ) y N 196.2N = 0 + ΣF x = m(a O ) x μ k N = m(a O ) x + ΣM O = I O α (a O ) x = 0.5 196.2N 20kg 100Nm 0.5 196.2N (0.4m) = (20kg)(0.3m) 2 α α = 33.8 rad/s 2 = 4.905 m s 2

Esimerkki Mikä olisi kulmakiihtyvyys ja keskipisteen kiihtyvyys, jos pyörä pyörisi luistamatta? 20 kg painoiseen pyörään kohdistuu 100 Nm suuruinen voimaparin momentti, jonka johdosta pyörä liukuu vieriessään. Pyörän hitaussäde keskipisteensä O suhteen on k 0 = 300mm ja liukukitkakerroin pyörän ja alustan välillä on μ k = 0.5. Määritä pyörän kulmakiihtyvyys sekä keskipisteen kiihtyvyys. y x F s 196.2 N N I G α Kirjoitetaan momenttiyhtälö IC:n ympäri. + ΣM IC = (I O + mr 2 )α m(a O ) x 100Nm = ( 20kg 0.3m 2 + 20kg 0.4m 2 )α α = 20 rad/s 2 (a O ) x = αr = 20rad/s 2 (0.4m) = 8 m s 2

Piirretään vapaakappalekuva ja kineettinen kuva. Esimerkki Sauva, jonka massa on 12 kg, on kiinnitetty nivelellä rullaan A, joka liikkuu vapaasti kuvan aukossa. Sauva on aluksi levossa kulma-asemassa θ = 0, jonka jälkeen se päästetään irti. Määritä sauvan kulmakiihtyvyys sekä keskipisteen kiihtyvyys välittömästi irrottamisen jälkeen. y x A y W = 117.72 N A G A 0.6 m 0.6 m I G α m(a G ) x m(a G ) y Kirjoitetaan liikeyhtälöt. + ΣF x = m(a G ) x 0 = 12kg(a G ) x (a G ) x = 0 G + ΣM A = Σ M k A W l 2 = 1 12 ml2 α m a G y l 2 117.72N 0.3m = 1 12 12kg 0.6m 2 α m a G y (0.3m) 35.316 Nm = 0.36kg m 2 α 3.6 kg m (a G ) y

Esimerkki Sauva, jonka massa on 12 kg, on kiinnitetty nivelellä rullaan A, joka liikkuu vapaasti kuvan aukossa. Sauva on aluksi levossa kulma-asemassa θ = 0, jonka jälkeen se päästetään irti. Määritä sauvan kulmakiihtyvyys sekä keskipisteen kiihtyvyys välittömästi irrottamisen jälkeen. Pisteen A kiihtyvyydellä on vain x-akselin suuntainen komponentti. Piirretään kinemaattinen kuva. a α ω = 0 A G A r G/A 0.6 m (a G ) x = 0 (a G ) y Pisteiden A ja G kiihtyvyydet voidaan yhdistää suhteellisen kiihtyvyyden yhtälöllä. a G = a A + α r G/A ω 2 r G/A y x (a G ) y j = a A i + ( αk) (0.3mi) (a G ) y j = a A i α(0.3m)j (Huomataan, että a A = 0) (a G ) y = α(0.3m)

Esimerkki Sauva, jonka massa on 12 kg, on kiinnitetty nivelellä rullaan A, joka liikkuu vapaasti kuvan aukossa. Sauva on aluksi levossa kulma-asemassa θ = 0, jonka jälkeen se päästetään irti. Määritä sauvan kulmakiihtyvyys sekä keskipisteen kiihtyvyys välittömästi irrottamisen jälkeen. a α ω = 0 A G A r G/A 0.6 m (ag ) x = 0 (a G ) y 35.316 Nm = 0.36kg m 2 α 3.6 kg m (a G ) y (a G ) y = α(0.3m) α = 24.5 rad/s 2 (a G ) y = 7.36 m/s 2 = 7.36m/s 2 Lisäksi voisimme ratkaista tukireaktion rullassa A + ΣF y = m(a G ) y A y 117.72N = 12kg(a G ) y A y = 29.4 N

Yhteenveto Esitimme liikeyhtälöt yleisen tasoliikkeen tapauksessa Sovelsimme liikeyhtälöitä sekä kinematiikkaa esimerkkitehtävien ratkaisemiseen