= 84. Todennäköisin partitio on partitio k = 6,

Samankaltaiset tiedostot
S , Fysiikka III (ES) Tentti Tentti / välikoeuusinta

S , Fysiikka III (ES) Tentti Tentti / välikoeuusinta. Laaditaan taulukko monisteen esimerkin 3.1. tapaan ( nj njk Pk

S , Fysiikka III (Sf) tentti/välikoeuusinta

Integroimalla ja käyttämällä lopuksi tilanyhtälöä saadaan T ( ) ( ) H 5,0 10 J + 2,0 10 0,50 1,0 10 0,80 Pa m 70 kj

V T p pv T pv T. V p V p p V p p. V p p V p

X JOULEN JA THOMSONIN ILMIÖ...226

Oletetaan kaasu ideaalikaasuksi ja sovelletaan Daltonin lakia. Kumpikin seoksen kaasu toteuttaa erikseen ideaalikaasun tilanyhtälön:

S , Fysiikka III (Sf) tentti/välikoeuusinta

ln2, missä ν = 1mol. ja lopuksi kaasun saama lämpömäärä I pääsäännön perusteella.

Kaasu 2-atominen. Rotaatio ja translaatiovapausasteet virittyneet (f=5) c. 5 Ideaalikaasun tilanyhtälöstä saadaan kaasun moolimäärä: 3

Käytetään lopuksi ideaalikaasun tilanyhtälöä muutoksille 1-2 ja 3-1. Muutos 1-2 on isokorinen, joten tilanyhtälöstä saadaan ( p2 / p1) = ( T2 / T1)

Vauhti = nopeuden itseisarvo. Nopeuden itseisarvon keskiarvo N:lle hiukkaselle määritellään yhtälöllä

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3

S , Fysiikka III (S) I välikoe Malliratkaisut

S Fysiikka III (EST) Tentti ja välikoeuusinta

P = kv. (a) Kaasun lämpötila saadaan ideaalikaasun tilanyhtälön avulla, PV = nrt

Z 1 = Np i. 2. Sähkömagneettisen kentän värähdysliikkeen energia on samaa muotoa kuin molekyylin värähdysliikkeen energia, p 2

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]

Ekvipartitioperiaatteen mukaisesti jokaiseen efektiiviseen vapausasteeseen liittyy (1 / 2)kT energiaa molekyyliä kohden.

Mikrotila Makrotila Statistinen paino Ω(n) 3 Ω(3) = 4 2 Ω(2) = 6 4 Ω(4) = 1

η = = = 1, S , Fysiikka III (Sf) 2. välikoe

= 1 kg J kg 1 1 kg 8, J mol 1 K 1 373,15 K kg mol 1 1 kg Pa

1. Yksiulotteisen harmonisen oskillaattorin energiatilat saadaan lausekkeesta

Ensimmäinen pääsääntö

kertausta Boltzmannin jakauma infoa Ideaalikaasu kertausta Maxwellin ja Boltzmannin vauhtijakauma

1. Laske ideaalikaasun tilavuuden lämpötilakerroin (1/V)(dV/dT) p ja isoterminen kokoonpuristuvuus (1/V)(dV/dp) T.

Nyt n = 1. Tästä ratkaistaan kuopan leveys L ja saadaan sijoittamalla elektronin massa ja vakiot

Entalpia - kuvaa aineen lämpösisältöä - tarvitaan lämpötasetarkasteluissa (usein tärkeämpi kuin sisäenergia)

Puhtaan kaasun fysikaalista tilaa määrittävät seuraavat 4 ominaisuutta, jotka tilanyhtälö sitoo toisiinsa: Paine p

4) Törmäysten lisäksi rakenneosasilla ei ole mitään muuta keskinäistä tai ympäristöön suuntautuvaa vuorovoikutusta.

= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ]

FYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti

Lämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.

m h = Q l h 8380 J = J kg 1 0, kg Muodostuneen höyryn osuus alkuperäisestä vesimäärästä on m h m 0,200 kg = 0,

1240eV nm. 410nm. Kun kappaleet saatetaan kontaktiin jännite-ero on yhtä suuri kuin työfunktioiden erotus ΔV =

. Veden entropiamuutos lasketaan isobaariselle prosessille yhtälöstä

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3. Kaasut

Teddy 7. harjoituksen malliratkaisu syksy 2011

IX TOINEN PÄÄSÄÄNTÖ JA ENTROPIA...208

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2017

Termodynamiikka. Fysiikka III Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki

766328A Termofysiikka Harjoitus no. 10, ratkaisut (syyslukukausi 2014)

Tehtävänanto oli ratkaista seuraavat määrätyt integraalit: b) 0 e x + 1

1 Eksergia ja termodynaamiset potentiaalit

Luku 4 SULJETTUJEN SYSTEEMIEN ENERGIA- ANALYYSI

Ekvipartitioteoreema. Entropia MB-jakaumassa. Entropia tilastollisessa mekaniikassa

Ekvipartitioteoreema

LHSf5-1* Osoita, että van der Waalsin kaasun tilavuuden lämpötilakerroin on 2 γ = ( ) RV V b T 2 RTV 2 a V b. m m ( ) m m. = 1.

Ideaalikaasulaki. Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua

Astrokemia Kevät 2011 Harjoitus 1, Massavaikutuksen laki, Ratkaisut

Kvanttifysiikan perusteet 2017

Molaariset ominaislämpökapasiteetit

Matematiikkaa kemisteille, kevät 2012 Ylimääräinen laskuharjoitus Palautus 7.5. klo (suositellaan kuitenkin tekemään ennen välikoetta 30.4!

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /


Venymälle isotermisessä tilanmuutoksessa saadaan dl = α LdT + df = df AE AE Ulkoisen voiman tekemä työ saadaan integroimalla δ W = FdL :

Ilman suhteellinen kosteus saadaan, kun ilmassa olevan vesihöyryn osapaine jaetaan samaa lämpötilaa vastaavalla kylläisen vesihöyryn paineella:

3 = Lisäksi z(4, 9) = = 21, joten kysytty lineaarinen approksimaatio on. L(x,y) =

lnx x 1 = = lim x = = lim lim 10 = x x0

VI TILANYHTÄLÖ

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

6. Yhteenvetoa kurssista

Luku 13 KAASUSEOKSET

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

10 y 2 3 x D 100; D D a: Vastaavasti sadalla kilometrillä kulutettavan polttoaineen E10 energiasisältö on x a C 10

Tehtävä 1. Tasapainokonversion laskenta Χ r G-arvojen avulla Alkyloitaessa bentseeniä propeenilla syntyy kumeenia (isopropyylibentseeniä):

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 3 Kevät E 1 + c 2 m 2 = E (1) p 1 = P (2) E 2 1

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.

Funktiojonot ja funktiotermiset sarjat Funktiojono ja funktioterminen sarja Pisteittäinen ja tasainen suppeneminen

f (28) L(28) = f (27) + f (27)(28 27) = = (28 27) 2 = 1 2 f (x) = x 2

Yleisiä integroimissääntöjä

a) Oletetaan, että happi on ideaalikaasu. Säiliön seinämiin osuvien hiukkasten lukumäärä saadaan molekyylivuon lausekkeesta = kaava (1p) dta n =

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy Millä reaaliluvun x arvoilla. 3 4 x 2,

l 1 2l + 1, c) 100 l=0 AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja

LH9-1 Eräässä prosessissa kaasu laajenee tilavuudesta V1 = 3,00 m 3 tilavuuteen V2 = 4,00 m3. Sen paine riippuu tilavuudesta yhtälön.

infoa Viikon aiheet Potenssisarja a n = c n (x x 0 ) n < 1

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE Risto Mikkonen

( ) ( ) on nimeltään molekyylisironnan mikroskooppinen vaikutusala). Sijoittamalla numeroarvot saadaan vapaaksi matkaksi

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 8: Divergenssi ja roottori. Gaussin divergenssilause.

0 kun x < 0, 1/3 kun 0 x < 1/4, 7/11 kun 1/4 x < 6/7, 1 kun x 1, 1 kun x 6/7,

VII LÄMPÖOPIN ENSIMMÄINEN PÄÄSÄÄNTÖ

Termodynamiikka. Termodynamiikka on outo teoria. Siihen kuuluvat keskeisinä: Systeemit Tilanmuuttujat Tilanyhtälöt. ...jotka ovat kaikki abstraktioita

Käyttämällä annettua kokoonpuristuvuuden määritelmää V V. = κv P P = P 0 = P. (b) Lämpölaajenemisesta johtuva säiliön tilavuuden muutos on

Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen

Venymälle isotermisessä tilanmuutoksessa saadaan AE AE

HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIa, syksy 2018 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia.

a) Mikä on integraalifunktio ja miten derivaatta liittyy siihen? Anna esimerkki = 16 3 =

H7 Malliratkaisut - Tehtävä 1

LASKENNALLISEN TIETEEN OHJELMATYÖ: Diffuusion Monte Carlo -simulointi yksiulotteisessa systeemissä

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit laskuharjoitukseen 3 /

0. perusmääritelmiä. Lukutyypit Laskusäännöt Laskujärjestys

Kertaus. x x x. K1. a) b) x 5 x 6 = x 5 6 = x 1 = 1 x, x 0. K2. a) a a a a, a > 0

Sisältö: 1 vk. S Fysiikka III (EST 6 op) S Modernin fysiikan tietokoneharjoitukset (Sf, 2 op )

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

I PERUSKÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ

Derivaatat lasketaan komponenteittain, esimerkiksi E 1 E 2

8. Klassinen ideaalikaasu

Transkriptio:

S-435, Fysiikka III (ES) entti 43 entti / välikoeuusinta I Välikokeen alue Neljän tunnistettavissa olevan hiukkasen mikrokanonisen joukon mahdolliset energiatasot ovat, ε, ε, 3ε, 4ε,, jotka kaikki ovat degeneroitumattomia Systeemin kokonaisenergia on 6ε Esitä kaikki mahdolliset artitiot ja osoita, että mikrotilojen kokonaislukumäärä on 84 Määritä todennäköisin artitio Esitä myös energiatasojen keskimääräiset miehitysluvut Laaditaan taulukko monisteen esimerkin 3 taaan ( nj = njk Pk ): k k Energia Partitio eli makrotila k 3 4 5 6 7 8 9 6ε 5ε 4ε 3ε ε ε n j,476,49,857,476,743,,3333 P k 4 6 4 4 4 6 limmalla rivillä olevat artitioiden todennäköisyydet saadaan yhtälöstä n P! i k = N gi, missä indeksi i numeroi energiatasot Nyt g i = jokaiselle i ni! energiatasolle Siten saadaan esimerkiksi 4! 4! P = = 4, P = =, jne 3!!!!! 9 Mikrotilojen kokonaislukumäärä on Pk = 84 odennäköisin artitio on artitio k = 6, k= jolle P 6 = 4 eli artitio sisältää 4 mikrotilaa Ruudukon oikealla uolella ovat energiatasojen keskimääräiset miehitysluvut Voidaan todeta, että niiden summa on = hiukkasten kokonaislukumäärä = 4

Ideaalikaasun tilavuus lämötilassa, ja 8 kpa aineessa on,47 m 3 a) Kuinka monta moolia kaasua on? Entä kuinka monta molekyyliä? b) Kaasun aine nostetaan 36 kpa:iin samalla kun sen lämötila nousee 3, :een Laske kaasun tilavuus tällöin olettaen, että kaasun uristuessa kokoon systeemin ja ymäristön välillä ei ole vuotoja t =,, = 8 kpa, V =,47 m 3 t = 3,, = 36 kpa a) Ideaalikaasun tilanyhtälöstä V = ν R, missä ν on ainemäärä mooleina, saadaan 3 3 V 8 Pa,47 m ν =,5 mol 3 mol R 8,343 ( 73,5 +, ) K K mol N = ν N,5 mol 6,5 6,78 mol 3 5 b) Paineen ja lämötilan noustessa ja kaasun uristuessa kokoon ainemäärä ysyy olettamuksen mukaan muuttumattomana ilanyhtälöstä saadaan V,5 mol 8,343 ( 73,5 + 3, ) K ν R = K mol,9 m 36 Pa 3 3 3 Säiliö, jonka tilavuus on V on jaettu kahteen yhtä suureen osaan ohuella väliseinällä Vasen uoli sisältää ideaalikaasua, aluksi aineessa, ja oikealla uolella on alussa tyhjö Väliseinään tehdään ieni reikä, jonka inta-ala on ohda lauseke aineelle l ( t ) säiliön vasemmalla uolella ajan funktiona : Olkoon aine vasemmalla uolella aluksi ja tiheys n Koska vakiolämötilassa aine on suoraan verrannollinen tiheyteen, ja koska säiliöissä olevien molekyylien lukumäärien summa on vakio saadaan vasemmalle uolella = nk ja oikealle - = ( n -n) k missä ja n ovat aine ja molekyylien tiheys vasemmalla uolella ajan funktiona ukon läi ajassa dt virtaavien molekyylien määrä dn on verrannollinen tiheyseroon: dn = n -( n - n) vavedt = -Vdn fi d = - V - v ave 4 4 dt

Huomaa - merkki; kun dn > niin molekyylien lukumäärä vasemmalla uolella ienenee ja tiheys ja aine laskevat ärjestelemällä termejä uolelta toiselle ja integroimalla alkuajanhetkestä t = t ajanhetkeen t: z z t F d 4V v dt - I =- ave fi ln =- 4 V v ave - HG K t Ratkaisemalla tämä aineen suhteen saadaan - -v e avet/ V -v t V = fi = + e ave / ( ) II Välikokeen alue 4 Kesällä, kun ulkoilman lämötila on 35, halutaan huoneilman lämötila itää 8 :ssa iedetään, että ymäristöstä, mukaanluettuina huoneessa olevat ihmiset sekä erilaiset laitteet, virtaa huoneeseen lämöä 48 W teholla Mikä on oltava jäähdytyskoneen tehon, jotta mainittua lämötilaa voitaisiin ylläitää? : Y = 35, = 8, P Q = 48 W äähdytyskoneen tehokerroin on ε ( + ) ( ) 8 73 K = 7, 35 8 K Y äähdytyskoneen tehon tulee siis olla P PQ 48 W = 5 W ε 7, 5 Berthelot on esittänyt reaalikaasuille tilanyhtälön R a =, V b V missä a ja b ovat emiirisiä vakioita (eivät samoja kuin Van der Waalsin vakiot) Määritä tätä tilanyhtälöä noudattavan kaasun kriittiset arametrit, ja V yhtälössä esiintyvien vaakioiden avulla (ehtävässä on vain yksi kohta) Derivoidaan :n lauseke kahdesti tilavuuden suhteen (V on tässä moolitilavuus - ) lämötilan ollessa vakio ja asetetaan kumikin derivaatta nollaksi: R a = ( ) + 3 = () V V b V R 6a = = () 3 3 V ( V b) V aetaan yhtälöt () ja () uolittain Suistamisen jälkeen saadaan

V b V =, 3 josta kriittiselle tilavuudelle saadaan arvo V = 3b Sijoitetaan saatu kriittinen tilavuus yhtälöön (): a R a R = =, 3 V b 3 V 7b 4b ( ) josta ratkaisemalla saadaan kriittinen lämötila = 8a a 7bR = 3 3bR Sijoitetaan louksi ja V Berthelot n tilanyhtälöön ja ratkaistaan kriittinen aine: a R R a 3 3 a = = br, V b V b a 9b 3 3bR josta tekemällä samannimisiksi ja sieventämällä saadaan = 3aR 8b b 6 mmoniumkaasun (NH 3 ) moolinen ominaislämö vakioaineessa voidaan tietyllä lämötilavälillä esittää lämötilan funktiona emiirisellä yhtälöllä c = a+ b + c, missä vakioiden kokeelliset arvot ovat 3 5 a = 33,6, b=,93, c=,9 mol K 3 mol K mol K Määritä kaasun entroian muutos, kun 5, mol NH 3 :a lämmitetään vakioaineessa 98 K:stä 373 K:iin Moolinen ominaislämö vakioaineessa on määritelmän mukaan Hm Sm c = = Yhdistämällä nämä yhtälöt saadaan ds m a b c d = + + Erotetaan muuttujat ja integroidaan tilasta tilaan : S d ds = a + bd + cd m S c = + + ( ) ( ) Sm aln b Sijoitetaan arvot:

373 3 S m 33,6 ln +,93 ( 373 98 ) K mol K 98 mol K 5 +,9 3 ( 373 98 ) K mol K 8,84 mol K Kertomalla louksi moolimäärällä saadaan S = ν S m 5, mol 8,84 44, mol K K VKIOI -3-7 -7-7 e n -9 8-34 -4 - m = 9, 9 kg m =,675 kg m =,6748 kg amu =,665 kg e =,6 c =,9979 m/ s h =,545 s µ B = 9,73 - - - -6 - ε = 8,8544 N m Ke = / 4πε µ =,566 mkg Km = µ / 4π - - 3 - - - -3 - γ = 6,67 Nm kg N = 6,5 mol R = 8,343 K mol k =,385 K