TALOUSHAASTEET Uudet vaatimukset kuntatalouden tasapainosta, poistot = investointien omahankintameno Ovatko Suomen kunnat matkalla Kreikan tielle? Valtionosuuksien määräytymiseen tarvitaan uudistusta Miksi ymmärrän hallituksen muutosvaatimuksia?
POISTOJEN OIKEA TASO Kunnan on esitettävä tilinpäätöksessä liitetieto keskimääräisten suunnitelman mukaisten poistojen ja keskimääräisten poistonalaisten investointien omahankintamenojen vastaavuudesta, jos niiden määrät poikkeavat olennaisesti toisistaan KILA:n kuntajaoston yleisohje tuloslaskelman liitetiedoista 13. Lähtökohtana investoinneissa tulisi olla, että merkittävä osuus kunnan investoinneista tulisi kattaa tulorahoituksella eli vuosikatteella. Tätä tulorahoituksen tarvetta osoitetaan kunnan tuloslaskelmassa suunnitelmapoistoilla ja investointivarauksilla. HE 8/2006 Liikekirjanpidon tulkintaympäristön mukaiseen tulkintaan liittyy oletus siitä, että kunnan nettoinvestointien on vastattava kunnan poistoja, jotta voidaan tehdä päätelmiä tulorahoituksen riittävyydestä ja sitä myötä kunnan talouden tasapainosta HTT Lotta-Maaria Sinervo :Kuntatalouden tasapaino monitulkintaisena ilmiönä, väitöskirja 2011, s. 128 Jos vuosikate riittää poistojenkin jälkeen tuottamaan ylijäämää ja poistot noudattavat nettoinvestointien tasoa, niin kuin pitäisi, ei kuntien lainakannan eikä nettovelan pitäisi kasvaa. Eero Laenterä Tuomas Hanhela: Kuntien talouden kehittyminen 1997-2024, Valtiovarainministeriö 2012
LIIKEKIRJANPIDON PERIAATTEET 1) REALISOINTIPERIAATE Tulo toteutuu kun vastaava suorite on luovutettu asiakkaalle Meno toteutuu kun suorite on vastaanotettu 2) MENO TULON KOHDALLE PERIAATE Tulon ansaitsemiseksi uhratut menot on asetettava samaan tuloslaskelmaan vastaavien tulojen kanssa. Pysyvien vastaavien hankintameno aktivoidaan taseen vastaaviin ja kirjataan vaikutusaikanaan suunnitelman mukaan poistoina kuluksi. Tuloilla on jollakin aikavälillä kyettävä kattamaan paitsi käyttömenot myös investoinnit.
KUNTATALOUS HARHAPOLULLA- YLIJÄÄMÄ ONKIN ALIJÄÄMÄÄ SK 3.12.2010 Otsikko perustuu käsitykseen, että kunnan vuosikatteen tulisi kattaa vuotuisten poistonalaisten investointien määrä talouden tasapaino Jos näin olisi, kunnat eivät joutuisi ottamaan lainaa lainkaan. Miksi tällainen tavoite? Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus toteutuu: Koulun rakentamiseen 20 vuoden laina Rakennuksen poistoaika 20 vuotta Yrityksen peukalosääntö: poistot kattavat lainojen lyhennykset ja korvausinvestoinnit. Miten lainojen lyhennykset?
ESITETTYJÄ MUUTOSTARPEITA Ongelma Tilikauden tuloksen ja poistojen pitäisi olla investointien määräinen Esitettyjä ratkaisuvaihtoehtoja 1) Poistoaikojen lyhentäminen 2) Siirtyminen jälleenhankinta-arvoon poistonalaisten hyödykkeiden arvostuksessa ja jaksotuksessa 3) Tuloslaskelmassa poistojen sijaan poistonalaisten investointien keskimääräisen omahankintamenot 4) Poistokorjauserä korjaamaan suunnitelmapoistojen ja investointien omahankintamenojen erotus Ongelma on keinotekoinen jaesitetyt ratkaisuvaihtoehdot lisäävät työtä ja vaikeuttavat laskelmien ymmärtämistä Meno tulon kohdalle periaate ei enää toteudu
VAIHTOEHTO Rahaa tulee toimintatulot, verorahoitus, rahoitustulot tuloslaskelma, rahoituslaskelma (vuosikate) lainan lisäyksistä tase, rahoituslaskelma omaisuuden myynnistä tuloslaskelma, tase, rahoituslaskelma satunnaiset erät tuloslaskelma, rahoituslaskelma Rahaa käytetään käyttömenot, rahoitusmenot tuloslaskelma, rahoituslaskelma (vuosikate) lainojen lyhennyksiin tase, rahoituslaskelma investointeihin tase, rahoituslaskelma satunnaiset erät tuloslaskelma, rahoituslaskelma
RAHOITUSLASKELMA Mikäli lainsäädännöllä halutaan vaikuttaa rahoituksen tasapainoon ja hillitä velkaantumista, tulee pääraportiksi nostaa rahoituslaskelma Rahoituslaskelmassa yhdistyvät tuloslaskelma ja taseen erien muutokset Rahoituslaskelma seuraa rahavirtoja, on kansantajuisin Näyttää lainojen lisäykset ja lainojen lyhennykset, jotka näkyvät taseessa vain epäsuorasti ja tuloslaskelmassa eivät ollenkaan Jos niin halutaan, on mahdollista kehittää tunnuslukuja investointien ja lainakannan kehityksen suhteesta
SUURET KAUPUNGIT JA KOKO MAA 2010 TILINPÄÄTÖKSET Helsinki Espoo Vantaa Tampere Turku Oulu Jyväskylä Lahti Koko maa Asukkaita 588 549 247 970 200 055 214 217 177 326 141 671 130 816 101 588 5 347 269 Lainat /asukas 1 989 867 3 775 1 464 1 983 1 442 1 962 3 356 1 956 Investoinnit /asukas * 1 493 1 318 1 046 731 439 762 602 481 692 Lainakannan lisäys /asukas 477 251 205 137 127 264 116 127 126 Rahavarat /asukas 1 230 2 464 561 685 1 170 1 083 12 1 119 744 Toimintakate /asukas -4 138-4 351-4 372-4 196-4 848-3 675-4 037-4 326-4 391 Verorahoitus /asukas 4 684 4 872 4 667 4 543 5 210 4 486 4 329 4 518 4 799 Rahoitusmenot/-tulot /asukas 111 217 92 142 138 44 100 167 53 Poistot /asukas 576 359 311 378 408 449 301 291 317 Suhteellinen velkaantuneisuus 41,4 26,8 73,0 35,5 43,0 38,3 51,1 74,7 43,9 * bruttoinvestoinnit
KUNNAT MATKALLA KREIKAN TIELLE 2010 TILINPÄÄTÖKSET Kunnat, joissa vähemmän Kaupungit, joissa enemmän kuin 100 000 asukasta kuin 100 000 asukasta Asukkaita 3 546 077 66,3 % 1 801 192 33,7 % Lainakanta 6 147 481 58,8 % 4 311 550 41,2 % Lainat /asukas 1 734 2 394 Investoinnit brutto 1 000 1 814 648 49,1 % 1 884 278 50,9 % /asukas 512 1 046 Lainakannan lisäys 1 000 174 439 25,8 % 501 100 74,2 % /asukas 49 248 Rahavarat 1 000 1 863 892 46,9 % 2 114 476 53,1 % /asukas 526 1 174 Rahoitus- ja korkomenot/ tulot netto 1 000 56 673 19,9 % 228 457 80,1 % /asukas 16 127 Poistot, %:a investoinneista 920 864 54,3 % 775 364 45,7 % Poistot /asukas 260 430
MIKÄ YHDISTÄÄ VÄHÄVELKAISIA KUNTIA? Onko muita yhdistäviä tekijöitä kuin hyvä talouden hoito? ON Väestön väheneminen tai hyvin maltillinen kasvu Tiheä asutus/pieni pinta-ala 26 % kunnista, joiden suhteellinen velkaantuneisuus on < 20, saa syrjäisyyslisää, muutama myös saaristolisää ja/tai asukasluvun voimakkaasta vähenemisestä johtuvaa lisää VOS - sairastavuuskerroin vastaa terveyspuntarin (Kela) ikävakioimatonta sairastavuusindeksiä tai on jopa parempi (Vesanto, Juuka, Polvijärvi, Valtimo, Isojoki, Taivalkoski, Ranua, Ylitornio, kursivoidut saavat myös syrjäisyyslisää)
Korjaamista vaativat kertoimet Vos - sairastavuuskerroin lasketaan vertaamalla alle 55- vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrää 16-54 vuotiaisiin kolmivuotiskaudella. Kerroin on 1, jos suhde on sama kuin koko maassa. Ei huomioi todellista sairastavuutta eikä kannusta ennaltaehkäisyyn. Vos päivähoitokerroin = palvelu- ja jalostusaloilla toimivien osuus työllisestä työvoimasta suhteessa koko maan vastaavaan osuuteen. Alkutuotannon osuus alentaa kerrointa ei vastaa päivähoidon tarvetta. Syrjäisyyslisä on kuin lottovoitto ei vastaa palveluiden tuotantokustannusten eroja Lastensuojelukerroin ei kannusta ennaltaehkäisyyn
Sairastavuuskertoimen vaikutus Laskettu Hartolan asukasmäärä x 418,67 x vos-kerroin Terveyspuntarin sairastavuusindeksi VOS-sairastavuuskerroin VOS sairastavuuden perusteella Ero saadussa valtionosuudessa Hartola 156,1 1,027780 1 443 659 39 021 Isojoki 156,0 1,459317 2 049 812 645 174 Kangasniemi 155,9 1,436944 2 018 386 613 748 Kesälahti 156,3 1,256206 1 764 514 359 877 Kinnula 155,2 1,757704 2 468 938 1 064 300 Merikarvia 156,0 1,217503 1 710 151 305 513 Multia 156,9 1,246079 1 750 290 345 652 Pudasjärvi 157,0 1,924642 2 703 425 1 298 787 Viitasaari 156,8 1,492135 2 095 909 691 271 Koko maa 100,0 1,000000 1 404 638 0
Sairastavuuskerroin 1.7 kertaa sairaampaa väkeä hoidetaan samalla rahalla VOS-kerroin KELA-indeksi Eurajoki 1,026641 102,0 37 421 Hartola 1,027780 156,1 39 021 Siilinjärvi 1,023368 93,6 32 824 Padasjoki 1,349218 166,2 490 525 Sysmä 1,293762 166,1 412 629 Koko maa 1,000000 100,0 0 Hartolan asukasluku x 418,67 x vos-kerroin, yhden veroprosentin tuotto Hartolassa on noin 390 000 euroa.
Valtion tilanne Valtion lainakanta vuoden 2010 tilinpäätöksessä 14 412 /asukas 7,4 -kertainen kuntien asukaskohtaiseen velkaan 1 956 verrattuna Valtion rahavarat 2 142 /asukas eli vähemmän kuin Espoolla ja vain 1 000 euroa enemmän kuin kahdeksalla suurimmalla kaupungilla Velan kasvuvauhti! Vuodesta 2009 vuoteen 2010 kasvoi 2 140 /as. Kuntien lainakanta kasvoi vain 118 /asukas. Valtio maksoi rahoituskuluja 98 /asukas, kunnat saivat nettorahoitustuloja 53 /asukas