Kaavatunnus 2-231 Asianro 779/10.02.03/2013 Kirkonkylä, korttelit 2007 ja 2017 sekä katu- ja puistoalue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.6.2013 Päivitetty 3.7.2013, 20.8.2013 ja 15.10.2013 Alueen sijainti opaskartalla Alueen sijainti vuoden 2010 ilmakuvalla Suunnittelualueen sijainti ja nykytilanne Suunnittelualue sijaitsee Nurmijärven Kirkonkylässä, paloaseman ja kirkon välissä. Muutosalue sisältää korttelit 2007 ja 2017 sekä niiden läheisiä olevan puisto- ja tiealueita. Alueen pinta-ala on noin 4,8 ha ja siellä asuu noin 330 asukasta. Mitä alueelle suunnitellaan? Asemakaavaa tarkistetaan alueen yksityisten maanomistajien aloitteesta. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on eheyttää Kirkonkylän keskeisen alueen kaupunkikuvaa ja yhdyskuntarakennetta tutkimalla tehokkaamman rakentamisen sijoittamista maanomistajien toivomille harvaan rakennetuille tonteille. Samalla tarkastellaan alueen tonttiliittymien sijoittumista.
Sisältö Suunnittelualueen sijainti ja nykytilanne 1 Mitä alueelle suunnitellaan? 1 Suunnittelutilanne 2 Luonnonympäristö 4 Rakennettu ympäristö 6 Miten alueen rakentamisen vaikutuksia selvitetään? 11 Osalliset 11 Suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet sekä osallistumismenettelyt 11 Alustava tavoiteaikataulu 13 Yhteystiedot sekä palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 13 Suunnittelutilanne Uudenmaan hyväksytyllä 2. vaihemaakuntakaavalla suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen tiivistettäväksi alueeksi. Sen lounaispuolella sijaitsee Kirkonmäki on myös kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeä kohde ja kaakkoispuolella pohjavesialue. Kuva: Uudenmaan maakuntakaava ja maankäytön kehityskuva 2040. Kirkonkylän oikeusvaikutuksettomassa osayleiskaavassa (v.1992) suunnittelualueella on kerrostalovaltaisen (AK), pientalovaltaisen (AP) ja puiston alueen merkinnät. 2
Suunnittelualueella ei toistaiseksi ole voimassa oikeusvaikutteista yleis- tai osayleiskaavaa. Lisäksi vuoden voimassa olevat yleiskaava ja osayleiskaava voidaan määritellä osittain vanhentuneeksi esimerkiksi taajamarakenteen tiivistämisen periaatteen osalta. Vanhentuneen yleis- ja osayleiskaavan korvaa Nurmijärven maankäytön kehityskuva 2040 (25.5.2011). Maankäytön kehityskuvassa 2040 alue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle aivan keskustatoimintojen kehittämisen tuntumaan. Suunnittelualueella voimassa olevia asemakaavoja ovat 2-039 (hyväksytty 27.09.1976), 2-153 (hyv. 21.08.2001) ja 2-163 (hyv. 13.12.2006). Voimassa olevassa asemakaavassa alue on asuinkerrostalojen (AK), rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten (AR) ja erillispientalojen (AO2) korttelialuetta sekä puistoa (VP). Kuva: Suunnittelualue ajantasakaavalla Kaava-alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja. Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n mukaan asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. Asemakaavoituksen yhteydessä voidaan siis tehdä suunnittelualuetta koskevia yleiskaavatasoisia valintoja. Tuleva osayleiskaavaehdotus tulee tällöin puolestaan noudattamaan asemakaavaa. Suunnittelualueeseen liittyy läheisesti Rakenteilla oleva kerrostaloalue Perloksen entisen tehtaan paikalle Helsingintien ja Mahlamäentien välissä, asemakaava (2-163). 3
Vireillä oleva Paloaseman eteläpuolen asemakaavan muutos (2-174), jossa alueelle suunnitellaan asumista sekä liike- ja toimistorakentamista kuten kaupan palveluja. Nurmijärven voimassa oleva rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 18.6.2003. Päätös tuli lainvoimaiseksi 30.6.2003. Suunnittelualueella on jätetty edellisen asemakaavamuutoksen aikaan muistutus kaavaehdotukseen vuonna 2006. Muistutus naapurin selvityksineen koskee kiinteistöjen 11:416 ja 32:7 rakentamattoman alueen laajuutta Mahlamäen varressa. Muistutuksessa ehdotetaan kiinteistöille rakennusoikeuden nostamista ja kaavamerkinnän muuttamista kolmekerroksisen kerrostalon sallivaksi. Luonnonympäristö Suunnittelualueella on paikoin selkeitä korkeuseroja; alimmillaan korkeustaso on noin 60 metriä ja korkeimmillaan 70 metriä merenpinnan yläpuolella. Suunnittelualueen maaperä on pääasiassa kalliota, lukuun ottamatta itäosaa, jossa on savi vallitsevampaa. Tarkempien tonttikohtaisten rakennettavuusselvitysten laatimisesta vastaavat maanomistajat. Kuva: Suunnittelualueen pinnanmuodot. 4
Kuva: Suunnittelualueen sijainti maaperäkartalla. Kuva: Suunnittelualueen itäpuolella sijaitsevan pohjavesialueen sijainti, merkitty sinisellä ruudutetulla rajauksella. Suunnittelualueen lähin pohjavesialue sijaitsee noin 100m päässä suunnittelualueesta. Suunnittelualueelle ei ole sijoittunut laajoja luontoalueita. Olemassa olevat, rakentamattomat puistokaistaleet (VP) sijaitsevat Mahlamäen ja Mahlamäentien uuden 5
osuuden varressa. Suunnittelualueen luoteispuolella, linja-autoaseman takana on puisto, jossa tehdään parhaillaan kunnostustöitä. Kirkonkylän selvitysalueen luonto ja maisema raportissa (Ympäristönsuunnittelu Enviro Oy, 2005) kuvataan osa-alueen metsät pieninä lehtomaisina tai puistomaisina metsiköinä. Aluskasvillisuus on yleensä rehevää, samoin pensaskerros, puusto on usein varttunutta kuusikkoa tai lehtipuustoa. Puusto on valtaosin nuorta tai nuorehkoa harmaaleppää, vaahteraa ja tuomea, jonkin verran on myös isohkoja haapoja, mäntyjä ja koivuja. Paikoin on tiheää tuomipusikkoa. Suunnittelualueen kohdin puistoiksi kaavoitetut entiset pelto- ja niittyalueet, joita ei ole hoidettu ja jotka ovat jääneet taajamarakenteen sisään, kuvataan muutoksia sietäviin alueisiin kuuluvaksi. Suosituksena on säästää puustoa kasvavilla alueilla olemassa olevaa puustoa sekä avoimilla entisillä pelto- tai niittyalueilla tulee kiinnittää huomiota mahdollisen uudisrakentamisen maisemointiin istutuksilla. Suunnittelualueen komein havupuusto on sijoittunut pääosin rinteiden päälle, kun taas tasaisemmalla maastolla on pääosin lehtipuita tai heinikkoa. Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen olemassa oleva rakennuskanta koostuu länsiosan kerrostaloista (rakennusvuodet 1969-2004) ja itäosan erillispientaloista (rakennusvuodet 1935-2004). Suunnittelualueen koillispuolella sijaitsee paloasema ja lounaispuolella vuonna 1700- luvulla rakennettu kirkko sekä seurakuntakeskus vuodelta 1985. Keskustien toisella puolella on koulurakennuksia urheilukenttineen ja parkkipaikkoineen. Suunnittelualueen pohjoispuolelle, entiselle Perloksen tehtaan alueelle rakentuu parhaillaan kerrostaloalue. Mahlamäentien ja Helsingintien risteyksessä on länsipuolella vuonna 1999 rakennettu matkakeskus ja itäpuolella vuonna 2012 rakennettu liikerakennuskortteli. Kuva: Suunnittelualueen rakennuskantaa. 6
Kirkonkylän keskustaa kuvaava pienoismalli mittakaavassa 1:500 (Jaakko Heliövaara T:mi, 2004) on nähtävissä Nurmijärven kunnanviraston aulassa. Nurmijärven rakennusperintöselvityksessä (2010) on kuvattu ennen vuotta 1970 rakennetut arvokkaat kohteet. Säilytettäviksi suositeltavia kohteita ei sijaitse suunnittelualueella. Suunnittelualueen tuntumasta mainitaan Kirkonmäki ja pappila (aluekohde 14, johon myös osa suunnittelualueesta kuuluu), Nurmijärven kirkko ja seurakuntatalo (Keskustie 16, kohteet 100 ja 101) ja Kirkkorinne (Kirstaantie 1, kohde 109). Ne on määritelty mm. ympäristökokonaisuuden ja maiseman ja lähiympäristön kannalta tärkeiksi kohteiksi. Kuva: Kirkonmäen valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY 2009) rajaus. Suunnittelualueen lounaispuoleinen Kirkonmäki kuuluu Museoviraston ja ympäristöministeriön määrittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (mainittu maakuntakaavassa, RKY 2009). Vuoden 2009 inventoinnin mukaan Nurmijärven kirkonmäki, kirkko, seurakuntakeskus, pappila, hautausmaa, siunauskappeli ja asuinrakennukset muodostavat yhtenäisen 1800- ja 1900-luvun rakentamista edustavan kokonaisuuden. Nurmijärven kirkonmäki ja sen rakennukset liittyvät vahvasti kirjailija Aleksis Kiven elämään ja tuotantoon. Ennen Keskustien ja Mahlamäentien välisten kerrostalojen rakentamista nykyisen talojen keskellä sijaitsi saha ja mylly. Kulku Mahlamäen itäpuolisille pientaloille oli sahan alueen kautta. 7
Kuva: Suunnittelualuetta ympäröivää, Nurmijärven rakennusperintöselvityksessä (2010) mainittua rakennuskantaa (Rakennusperintöselvitys, 2010). Muut arvokkaat kohteet Muinaismuistolaki (295/1963) suojaa kaikki kiinteät muinaisjäännökset ilman erillistä päätöstä. Muinaismuistolain 13 :n mukaan ennen yleisiä ja isoja yksityisiä rakennushankkeita on otettava hyvissä ajoin selvää siitä, tuleeko työ koskemaan muinaisjäännöksiä. Nurmijärven arkeologisen inventoinnin (Museovirasto/Johanna Seppä, 2006) mukaan kaava-alueella ei sijaitse esihistoriallisen ajan kohteita. Liikenne Suunnittelualueen pääkulkuväyliä ovat Kirstaantie ja Mahlamäentie. Mahlamäki ja Kinkerikuja palvelevat tonttiliikennettä. Suunnittelualuetta koskee vuonna 2007 hyväksytty ja vuonna 2009 päivitetty Perloksen alueen kunnallistekniikan suunnitelma (Ramboll). Perloksen alueen kaavoituksen yhteydessä on tehty myös melutarkasteluita. Suunnitelmaan sisältyvä Mahlamäentien jatke muuttaa alueen liikennejärjestelyitä jonkin verran ja on ollut myös sysäyksenä kaavamuutoksen aloittamiselle. Suunnitelman (2007) mukaan Mahlamäentie jatkuu Kirstaantielle asti. Suunnitelmassa ajoyhteys Mahlamäentien ja Kirstaantien väliltä on katkaistu, jolloin tonttiliikenne autolla tapahtuu Kirstaantien 8
suunnasta. Suunnitelmassa on myös osoitettu yhteys Suntionkujaa pitkin Helsingintielle, mutta ajoyhteys ei ole toistaiseksi toteudu. Tällä hetkellä Kirstaantie palvelee suunnittelualueen asukkaiden lisäksi kulkua kirkon ja seurakunnan paikoitusalueille. Myös Mahlamäen kerrostalojen huoltoliikenteen yhteys on joidenkin asukkaiden mukaan alueen osalta tilanpuutteen vuoksi hankala. Kuva: Suunnittelualueen kevyen liikenteen yhteydet ja ulkoilureitit (Nurmijärven ulkoilureitistön ja kevyen liikenteen väylästön kehittämissuunnitelma 2010) Nurmijärven ulkoilureitistön ja kevyen liikenteen väylästön kehittämissuunnitelmassa (2010) suunnittelualueen viralliset kevyen liikenteen väylät kulkevat Keskustietä ja Kirstaantien eteläreunaa pitkin. Mahlamäentien jatkeelle tulee uusi kevyen liikenteen yhteys. Myös uuden Perloksen alueen läpi pääsee kulkemaan Helsingintielle sekä linjaautoaseman eteläpuolella olevaa puistokäytävää pitkin Keskustielle. Julkisen liikenteen yhteydet: Kirkonkylän linja-autoasema ja Hämeenlinnantietä pitkin kulkee useampia bussiyhteyksiä. Seutulinjojen lisäksi asukkaita palvelee Kivenkyyti palveluliikenne. Kunnallistekniikka Suunnittelualuetta koskee vuonna 2007 hyväksytty ja vuonna 2009 päivitetty Perloksen alueen kunnallistekniikan suunnitelma (Ramboll). Alue on kunnallistekniikan piirissä ja liitettävissä myös kaukolämpöverkkoon. Asemakaavamuutoksen mukainen rakentaminen ja päällystetyn katualueen lisääntyminen saattavat edellyttää kunnallistekniikan verkoston laajentamista kadulta tonteille ja hulevesien hallintaa. Kunnallistekniikka- ja hulevesisuunnitelma laaditaan hyväksytyn kaavaluonnoksen pohjalta. 9
Palvelut Nurmijärven kunnan kaupan palveluverkkoselvitys (LUONNOS) Suunnittelualue sijaitsee Kirkonkylän keskustassa, jossa tarjolla on monipuoliset palvelut päivittäistavarakauppoineen, terveysasemineen ja kirjastoineen sekä erikoiskaupan palveluineen. Kaupat ja palveluyritykset ovat sijoittuneet Punamullantien varteen ja torin ympäristöön. Jonkin verran kaupallisia palveluita on myös Helsingintien varressa ja vanhalla kaupparaitilla Praktiikankujalla. Lähimmät koulut ovat Lukkarin koulu (Punamullantie 18) ja Maaniitun koulu (Heikkiläntie 27) (1-6 lka) sekä Kivenpuiston erityiskoulu (Aleksis Kiven tie 18) Pratikankujalla sijaitsee myös Nurmijärven yhteiskoulun yläaste (7-9 lka) ja lukio. Suunnittelualueen läheisyydessä on useita päiväkoteja esimerkiksi Lumpperintiellä ja Punamullantiellä. Suunnittelualueella ei ole varsinaisia työpaikkatarjontaa toimisto- tai liiketilojen muodossa. Muualle keskustaan sen sijaan on sijoittunut työpaikkoja. Maanomistus Suunnittelualueen tontit ovat pääosin yksityisten maanomistajien omistuksessa, koskien myös pääosaa Mahlamäentien varren puistoalueesta. Alueella on yksi kunnan tontti (väri violetti). Myös osa tiealueesta kuuluu kunnan omistukseen. Asemakaavamuutoksen laatiminen saattaa edellyttää maanhankintaa ja maankäyttösopimuksia. Kuva: Maanomistusolot. Värittömät alueet ovat yksityisten maanomistajien hallussa (osa teistä valtion omistuksessa), vihreä seurakunnan ja vaaleanpunainen kunnan omistuksessa. 10
Miten alueen rakentamisen vaikutuksia selvitetään? Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset arvioidaan kaavoituksen yhteydessä. Vaikutusten selvittäminen perustuu olemassa oleviin selvityksiin ja suunnitelmiin sekä osallisilta saatavaan palautteeseen. Vaikutusten arviointi laaditaan kunnan asemakaavoitusyksikössä. Vaikutuksia tarkastellaan suunnittelualueen ja osittain koko Kirkonkylän (ns. vaikutusalue) osalta. Asemakaavanmuutoksen vaikutukset suunnittelualueelle arvioidaan nykytilanteeseen verrattuna ja ns. voimassaolevaan asemakaavaan verrattuna. Tämä kaavamuutos on keskeisen sijaintinsa vuoksi vaikutuksiltaan merkittävä ja sen hyväksyy kunnanvaltuusto. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin asemakaavanmuutos saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tässä asemakaavanmuutoksessa osallisia ovat: suunnittelualueen sekä lähialueiden asukkaat ja maanomistajat Nurmijärven kunnan viranomaiset (asemakaavoitus ja tekninen suunnittelu, rakennusvalvonta, sekä luottamuselimet (asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta, tekninen lautakunta, kuntakehitystoimikunta) ELY ja Keski-Uudenmaan maakuntamuseo yritykset: Sonera Oyj, Elisa Oyj, Nurmijärven Sähkö Oy, Nurmijärven Vesi Oy. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos ja Nurmijärven seurakunta Suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet sekä osallistumismenettelyt Kaavoitustyön aloittaminen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnitteluprosessi käynnistyy asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan päätettyä kaavan vireille tulosta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma annetaan tiedoksi asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnalle ja asetetaan nähtäville. Lähtötiedot eli aluetta koskevat suunnitelmat, selvitykset ja päätökset kerätään, ja näiden pohjalta laaditaan analyysi alueen nykytilasta. Suunnittelun tavoitteet määritellään. Kaavaluonnos Asemakaavan muutosluonnos käsitellään asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa sekä kunnanhallituksessa. Luonnoksessa esitetään mm. kaava-alue, alueen käyttötarkoitus ja rakentamisen määrä ja laatu. Suunnitelman vaikutukset suunnittelualueelle ja ns. vaikutusalueelle sekä nykytilanteeseen että alueella 11
voimassaoleviin kaavoihin verrattuna arvioidaan. Kaavaluonnos ja muu valmisteluaineisto pidetään alustavasti nähtävillä 21 vrk:n ajan, jolloin niistä voi esittää mielipiteitä suullisesti tai kirjallisesti. Kaavaluonnoksesta pyydetään kirjalliset ennakkolausunnot asianosaisilta viranomaisilta ja yhteisöiltä. Kaavaehdotus Luonnoksesta saadun palautteen perusteella laaditaan asemakaavanmuutosehdotus, joka käsitellään asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville 30 vrk:n ajaksi, jolloin osalliset voivat esittää mielipiteensä laatimalla kirjallisen muistutuksen. Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta sekä kunnanhallitus käsittelevät asemakaavaehdotuksesta saadut muistutukset, lausunnot ja asemakaavayksikön laatimat vastineet sekä niiden pohjalta kaavaehdotukseen tehdyt muutokset. Jos muutokset ovat olennaisia, ehdotus käsitellään uudestaan lautakunnassa sekä asetetaan uudestaan nähtäville 30 vrk:n ajaksi. Kaavan hyväksyminen Kunnanvaltuusto päättää asemakaavamuutoksen hyväksymisestä. Suunnittelun vaiheista tiedotetaan kunnan ilmoituslehdessä Nurmijärven Uutisissa julkaistavilla kuulutuksilla sekä maanomistajille lähetettävillä kirjeillä. Kaavoitusmateriaaliin voi tutustua ja kaavoituksen etenemistä seurata lisäksi internetissä osoitteessa www.nurmijarvi.fi/asuminen_ja_ymparisto/kaavat_tontit_ja_rakennusluvat/asemakaavoitus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, asemakaavanmuutosluonnos valmisteluaineistoineen sekä asemakaavanmuutosehdotus pidetään nähtävillä kunnanvirastossa. Mielipiteet ja muistutukset tulee toimittaa kirjallisesti Nurmijärven kunnan asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnalle osoitteeseen Nurmijärven kunta, Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta, Keskustie 2 B, PL 37, 01901 NURMIJÄRVI. Kaavoituksen tavoitteita ja osallistumismahdollisuuksia koskevia mielipiteitä, suunnittelualuetta tai alueen olosuhteita koskevaa tietoa sekä kaavoitusta koskevia toiveita voi antaa kaavan laatijalle ja kaavavalmistelijalle koko kaavoitusprosessin ajan joko suullisesti tai kirjallisesti, yhteystiedot ovat tämän suunnitelman lopussa. 12
Alustava tavoiteaikataulu Ajankohta 2013 toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu tammikuu helmikuu maaliskuu Kaavavaihe Aineiston kerääminen Maanomistajille tiedottaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen Maanomistajatapaaminen (kaikki) 5.6. Kaavan vireilletulo 11.6. Kaavaluonnoksen laatiminen Maanomistajatapaaminen (krstalot) 21.8. Kaavaluonnoksen hyväksyminen kunnanhallituksessa Kaavaluonnoksen nähtävilläolo ja yleisötilaisuus Viranomaisneuvottelut Kaavaehdotuksen laatiminen Kaavaehdotuksen hyväksyminen kunnanhallituksessa Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Kaavan hyväksymiskäsittely kunnanvaltuustossa ja valitusaika Kaava lainvoimainen Yhteystiedot sekä palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä Nurmijärven kunnanvirastossa sekä kunnan kotisivuilla em. osoitteessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan muuttaa tarpeen vaatiessa suunnittelutyön aikana. Osallisilla on mahdollisuus esittää Uudenmaan ELYkeskukselle neuvottelua osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ennen kuin asemakaavan muutosehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan täydentää neuvottelun johdosta ELY-keskuksen niin edellyttäessä. Lisätietoja kaavoituksesta antavat: Kaavoitusarkkitehdin vs. Satu Onnela, kaavan laatija, p. 040-317 2358 Kaavoitus- ja lupa-arkkitehti Katri Peltoniemi, p. 040-317 4660 Nurmijärven kunta (kunnanvirasto), Asemakaavoitus, Keskustie 2 B/PL 37, 01901 Nurmijärvi Sähköposti: kunta@nurmijarvi.fi 13