Mikroskopiatyö 3: Solubiologia ja peruskudokset 2013 Lymfaattinen kudos, rusto ja luu- sekä lihaskudos /MA/ Biolääketieteen laitos / Anatomia Ennakkotehtävät: Mikroskopiatöissä riittää runsaasti haasteita jo pelkästään kudoksen tarkastelussa, joten asioiden teoreettisen taustan tulee olla mielessä jo ennen mikroskopointia. Siksi on oleellista, että kukin opiskelija jo ennen mikroskopiatyötä: - käy läpi tässä monisteessa esitetyt tehtävät käyttäen viitteissä esitettyjä oppikirjan kuvia ja vastaavia tekstejä. - tunnistaa viitteissä esitetyistä oppikirjan kuvista monisteessa mainitut rakenteet - pyrkii vastaamaan monisteessa esitettyihin kysymyksiin oppikirjan tekstien ja oman päättelyn perusteella. Hyvin valmistautuneena pystyt keskittymään havainnontekoon mikroskopoimalla. I Lymfaattinen kudos Lymfaattisista kudoksista tarkastelemme risakudosta (näyte #38), kateenkorvaa (näyte #64) ja pernaa (näyte #34). Imusolmukenäyte on hopeavärjätty. Sen rakenteessa korostuvat vain sidekudossäikeet. Kateenkorva, thymus, näyte #64. HE-värjäys. Viitteet: RP6 kuvat 4.24 ja 25 s467-8, plate 41 s487; Näytteessä erottuvat jo pienellä suurennoksella pinnalla oleva sidekudoskapseli, sen alla tummaksi värjäytynyt kuorikerros ja lohkojen keskellä vaalea ydin. Tarkastele kuorikerrosta! Mikä solutyyppi on vallitseva kuorikerroksessa? Etsi kuorikerroksesta epiteelisolu! Miten ne vaikuttavat T-solujen kypsymiseen? Löydätkö kuorikerroksesta kapillaarin? Mikä erikoisuus (joka ei kylläkään valomikroskoopissa selvästi erotu) sen rakenteeseen liittyy? Kateenkorvan ytimessä erotat vaaleat Hassall:n kappaleet. Mitä ne ovat? Mikä rooli ytimellä on T-solujen kypsymisessä? Kuorikerros on täynnä pieniä lymfosyyttejä Kuori Kateenkorva, thymus Cortex, kuorikerros (tumma) Medulla, ydin (vaalea) Strooma = sidekudos ja verisuonet thymuslohkojen väleissä Kateenkorvan histologiaa Ydin E = epitelioretikulaarisolut D = dendriittisiä soluja S = septum, väliseinä Kapseli Func tional Histology. Ytimessä Hassall:in kappaleita Risakudosta, tonsilla palatina, näyte #38. HE-värjäys. Viitteet: RP6 kuva 4.15 s460, plate 36 s476-7; Nielurisan pintaa peittää kerrostunut levyepiteeli, jonka rakennetta sumentavat epiteelissä kulkevat lymfosyytit. Epiteelin alla sijaitseva kudos on tyypillistä lymfaattista kudosta lähellä epiteeliä sijaitsevine noduluksineen, joissa usein erottuu itukeskus (germinal center) ja sitä ympäröivä vaippa. Erotatko syvemmällä sijaitsevia korkeaendoleelisiä venuleita (high-endothelial venules). Mikä merkitys niillä on imukudoksen toiminnassa? Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa GC =germinal center, itukeskus M = mantle, B-soluvaippa
Perna, lien, näyte #34. Rauta-hematoksyliini värjäys. Viitteet: RP6 kuva 4.29 s471, plate 39-40 s482-5 Pernan yleisrakenne C = sidekudoskapseli Pernan parenkyymi koostuu valkeasta (lymfaattista kudosta) ja punaisesta (punasolut!) ytimestä. Ympärillä on kapseli, josta sidekudosväliseinät (trabeculae) tunkeutuvat parenkyymiin. Valkea ydin (tumman sininen) Punainen ydin (eosinofiilinen) Tarkastele näytettä pienellä suurennoksella. Mitkä rakenteet ovat tunnusomaisia valkealle ytimelle? Miten punainen ydin eroaa edellisestä ulkonäöltään? Valkoisen ytimen solukomponentit ovat samat kuin imusolmukkeessa. Useimmissa lymfanoduluksissa (follikkeli) erottuu keskusvaltimo (central artery tai nodular artery). Erotatko itukeskuksen (germinal center) ja sitä ympäröivän vaipan (corona, mantle). Punaisessa ytimessä näet punasoluja verisuonten ulkopuolella kudoksessa. Onko tämä normaalia? Punaisen ytimen sinusoidien seinämä on erikoinen rakenteeltaan. Pystykö erottamaan tämän valomikroskoopissa? Pernan valkeaa ydintä Mantle = B-lymfosyyttivaippa PALS = Periarteriaalinen lymfaattinen solukko Vaippa Valtimo PALS Pernan punaista ydintä Makrofagit ympäröivät osaa kapillaareista Punasoluja näkyy vapaana kudoksessa Punasolut puristuvat kudoksesta sinusoideihin endoteelisolujen väleistä = avoin verenkierto Vaippa Itukeskus Makrofagivyöhyke Kierszenbaum: Histology and Cell Biology. Rustopreparaatit: Alkiokautista rustoa, näyte #15. Viitteet: RP6 kuva 7.8 s203, plate 8 s213 ; Kahdenlaisia värjäyksiä: HE -värjäys ja Rautahematoksyliini-fuksiini (RHF) -värjäys. Kohteena on kylkirustojen poikkileikkaukset, joita näytteissä yleensä on ainakin kolme. Rusto erottuu erittäin vaaleina alueina joko punaiseksi (HE) tai kellertäväksi (RHF) värjäytyneiden lihassolujen (kylkivälilihaksia) joukossa. Tunnista: Rustosolujen/lacunoiden muoto, ryhmittyminen, matriksin värjäytyminen Alkiokautinen hyaliinirusto on vähäsoluista ja läpikuultavaa Lihaskudosta Nikamarunko Ross & Pawlina: Histology. A Taxt and Atlas. LWW
Lasirustoa (nivelrustoa), näyte #16. Viitteet: RP6 kuva 7.1 ja 4 s189, 201, plate 7 s211; HE-värjäys värjää nivelruston vahvan sinipunaiseksi. Mikä siinä värjäytyy? Perichondriumin soluväliaine värjäytyy eosiinilla. Huom! Tässä näytteessä ei esiinny varsinaista nivelpintaa jolta perikondrium aina puuttuu. Aikuisen hyaliinirustoa T = Territoriaalinen matrix = interterritoriaalinen matrix Lacuna T T Isogeeninen ryhmä Tunnista: Rustosolujen/lacunoiden muoto, ryhmittyminen, matriksin värjäytyminen Perichondrium Lacuna Rustosolut Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas. 6 p. LWW 2011 Kimmorustoa (lehmän korvaa), näyte #18. Viitteet: RP6 kuva 7.11 s205, plate9 s215; Erikoisvärjäys tuo elastiset säikeet esiin kirkkaan punaisina muuten rakenteeltaan tyypillisessä rustokudoksessa. Ihon rakenteisiin kuuluvat karvatupet erottuvat myös selvästi. Elastista rustoa - elastiinivärjäys (van Gieson) Elastiset säikeet värjäytyvät tummiksi. Elastisia säikeitä on runsaammin rustosolujen välittömässä läheisyydessä. Muita preparaatteja, joista rustoa on löydettävissä: No 6 Hengitystie-epiteeli. Valmisteessa esiintyy kurkunpään ja henkitorven rustoja. Luukudos Kalkkiliuotetun luun pituus ja poikkileikkaus, näyte #19. Viitteet: RP6 kuva 8.6 s; 224, plate 12 s247; Tiivis luu matriksin kollageeni värjäytyy eosinofiilisesti PKTÄISLEIKKAUS HE-värjäys. Keskellä tummaksi värjäytynyttä luuydinkudosta, sitten luukudos ja periosti sekä ympärillä vaihteleva määrä poikkijuovaista lihasta. Näitä näytteitä katsomalla on vaikea vakuuttua tiiviin luun osteoni-rakenteesta. Osteoblastit ja -syyttit ovat toki tunnistettavissa, myös onnekkaasti osteoklastin saattaa löytää lacunassaan. Osteoni POIKKILEIKKAUS Haversin kanava Kehälamelleja Periosti
Sidekudossyntyisen luun kehitystä (sikiön alaleukaa), näyte #20. Viitteet: RP6 kuva 8.16 s235, plate 15 s253 Luukudos erottuu kirkkaan punaisena (HE) tai punaruskeana (RHF) kaarimaisena rakenteena, jossa erottuvat trabekkelit ja niiden välissä olevat tilat. Näytteen valmistuksessa luutrabekkelien pinnalla olevat solut ovat usein irronneet alustastaan, joten artefaktana välissä on tyhjä tila. Tunnista osteoblasti ja osteosyytti näytteestä! Löydätkö osteoklastin? Viitteet: RP6 8.12 s230 Verisuoni Sidekudossyntyistä luuta Luusälö Osteoidi Luusälö Rustosyntyisen luun kehitystä (sikiön sormea), näyte #21. Viitteet: RP6 plate 13-14 s249-51; Preparaatissa näkyy ainakin yhdessä sormiluussa toisessa päässä hyaliinirustoa ja keskellä (diafyysissä) punertavina lamelleina tuoreita luutrabekkeleita. Välissä erottuvat epifyysilevyn kehitysvaiheet. Mitkä vyöhykkeet pystyt tunnistamaan? Rustosyntyinen luu PB=Luukalvosin EB=endochondraalista luuta Epifyysirusto Epifyysirusto Lihaskudos Poikkijuovaista lihasta - kielenkärkeä ja/tai hartialihasta. Näyte #22. (Van Giesonin värjäys) Viitteet: RP6 kuva 11.1 s311, plate 21 s341, plate 49 s559 Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas. LWW Luurankolihas: pituus- ja poikkileikkauksia Sytoplasman proteiinit värjäytyvät eosiinilla punaiseksi Lihassolun tumat muodostavat jonoja P = perimysium = sidekudosta lihassyykimppujen ympärillä Trapezius-lihaksen lihassyyt kulkevat samansuuntaisina. Kielen lihaksistossa nähdään kapeampia lihassyykimppuja, jotka risteilevät eri suuntiin - samassa leikkeessä sekä pitkittäin, että poikittain leikkautuneita lihassyitä (ja tietysti vinottain). - Pyri ensin hahmottamaan lihassyy (lihassolu) ja sitten määrittelemään miten tuma sijaitsee ao. solussa. Tämä käy helpoiten poikkileikkauksesta. - Poikkijuovaisuuden näkemiseksi sinun täytyy etsiä sopiva paikka, jossa lihassyyt ovat mahdollisimman suoraan pitkittäisesti leikkautuneet. Sen lisäksi tulee valaistus säätää sopivaksi kondensorin himmentimen avulla. Poikkijuovat näkyvät pitkittäisleikkauksessa N = lihassolun tumia V = verisuoni E = endomysium
Luurankolihaksen poikkileikkauksen tunnistaa koosta, kulmikkaasta muodosta, sytoplasman homogeenisuudesta ja tumien sijainnista. Luurankolihaksen poikkileikkaukset ovat kulmikkaita ja tumat sijaitsevat laidoilla Endomysiumin verisuoni Sileälihas: näyte #4 tai #47 ohutsuolta. Viitteet: RP6 kuva 11.18 s331, plate26 s351, plate 59 s617 Valitse se näyte, jossa suolen lihaskerrokset ovat parhaiten esillä. - Sirkulaarisessa kerroksessa erotat sileälihassolujen pitkittäisleikkauksia. Vaikeutena on erottaa yksittäisten lihassolujen sytoplasmaa viereisen solun sytoplasmasta. Pitkittäin leikkautuneet tumat erottuvat selvästi. Vertaa submukosassa olevien fibroblastien tumiin - onko eroa? - Pitkittäisessä lihaskerroksessa näet sileälihassolujen poikkileikkauksia. Tästä voit päätellä tuman aseman solussa. Pitkittäisleikkauksessa tumat ovat pitkulaisia Sileä lihas Poikkileikkauksessa tumat ovat pyöreitä ja keskellä solua No 23 Sydänlihas Viitteet: RP6 kuva 11.14 s327, plate 21-22 s341-3 Etsi aivan pitkittäin leikkautuneita lihassoluja - erotat poikkijuovat helposti. Kytkylevyt eivät valitettavasti erotu näissä näytteissä kuin sattumalta. Poikkileikkautuneissa sydänlihassoluissa tyypillinen rakenne on erotettavissa: tumat löytyvät solun keskeltä. Huomaa miten paljon hiussuonia sydänlihaksessa on! Poikkileikkauksissa tumat sijaitsevat keskellä solua Sydänlihassoluja Pitkittäisleikkauksesa näkyvät kytkylevyt ja poikkijuovat Solut ovat haarautuvia Haara Kytkylevy Haara