PL 186, VANTAA, FINLAND, puh. 358 (0) , Faksi 358 (0)

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "PL 186, 01531 VANTAA, FINLAND, puh. 358 (0)9 4250 11, Faksi 358 (0)9 4250 2898"

Pirkko Hämäläinen
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 OPS M2-1, Liite PL 186, VANTAA, FINLAND, puh. 358 (0) , Faksi 358 (0) LENTOKONEEN VALOT Huom. Katso luku 6 1. MÄÄRITELMIÄ Kun tässä luvussa käytetään seuraavia termejä, niillä on jäljempänä esitetty merkitys: Näkymiskulma a) Näkymiskulman A muodostavat kaksi toisensa leikkaavaa pystytasoa, jotka ovat lentokoneen pituusakselin kautta kulkevaan pystytasoon nähden 70 asteen kulmassa taaksepäin katsottuna pituusakselista oikealle ja vastaavasti vasemmalle. b) Näkymiskulman F muodostavat kaksi toisensa leikkaavaa pystytasoa, jotka ovat lentokoneen pituusakselin kautta kulkevaan pystytasoon nähden 110 asteen kulmassa eteenpäin katsottuna pituusakselista oikealle ja vastaavasti vasemmalle. c) Näkymiskulman L muodostavat kaksi toisensa leikkaavaa pystytasoa, joista toinen on yhdensuuntainen lentokoneen pituusakselin kanssa ja toinen on eteenpäin katsottuna 110 asteen kulmassa toisesta pystytasosta vasemmalle. d) Näkymiskulman R muodostavat kaksi toisensa leikkaavaa pystytasoa, joista toinen on yhdensuuntainen lentokoneen pituusakselin kanssa ja toinen on eteenpäin katsottuna 110 asteen kulmassa toisesta pystytasosta oikealle. Vaakataso. Lentokoneen pituusakselin kautta kulkeva taso, joka on kohtisuorassa lentokoneen symmetriatasoon nähden. Lentokoneen pituusakseli. Akseli, joka matkanopeuden ollessa normaali on yhdensuuntainen ohjaussuunnan kanssa ja kulkee lentokoneen massakeskiön kautta. Vesilentokoneen liikkuminen. Vedessä oleva vesilentokone liikkuu, kun se on kulussa ja sillä on nopeutta veteen nähden. Vesilentokoneen oleminen ohjattavissa. Vedessä oleva vesilentokone on ohjattavissa, kun se kykenee liikkumaan kansainvälisten meriteiden sääntöjen edellyttämällä tavalla välttääkseen yhteentörmäykset muiden alusten kanssa. Vesilentokoneen oleminen kulussa. Vedessä oleva vesilentokone on kulussa, kun se ei ole karilla, ankkuroituna eikä kiinnitettynä maihin tai maassa tai vedessä olevaan kiinteään esineeseen. Pystytasot. Vaakatasoon nähden kohtisuorassa olevat tasot. Valon näkyminen. Valon katsotaan näkyvän, kun se erottuu pimeänä yönä ilman ollessa selkeä. 2. PURJEHDUSVALOT, JOITA ON KÄYTETTÄVÄ ILMASSA Huom. Tässä määrätyt valot on tarkoitettu täyttämään ilmailumääräyksen OPS M1-1 ("Lentosäännöt") sisältämät purjehdusvalovaatimukset. Lentokoneen on käytettävä ilmassa seuraavassa lueteltuja purjehdusvaloja, jotka näkyvät esteettömästi kuvassa 1 esitetyllä tavalla: LU /06

lentokoneen pituusakselin kautta kulkevaan pystytasoon nähden 70 asteen kulmassa taaksepäin katsottuna pituusakselista oikealle ja vastaavasti vasemmalle.

2 2/7 OPS M2-1, Liite 1, a) vaakatason ylä- ja alapuolelle suunnattu punainen valo näkymiskulmassa L b) vaakatason ylä- ja alapuolelle suunnattu vihreä valo näkymiskulmassa R c) vaakatason ylä- ja alapuolelle taaksepäin suunnattu valkoinen valo näkymiskulmassa A. 3. VALOT, JOITA ON KÄYTETTÄVÄ VEDESSÄ 3.1 Yleistä Tässä määrätyt valot on tarkoitettu täyttämään ilmailumääräyksen OPS M1-1 ("Lentosäännöt") sisältämät vedessä olevan lentokoneen valovaatimukset. Kansainväliset meriteiden säännöt edellyttävät, että seuraavissa tilanteissa on käytettävä kutakin tarkoitusta varten määrättyjä valoja: a) kun alus on kulussa b) kun alus hinaa toista alusta tai lentokonetta c) kun alus on hinattavana d) kun alus ei ole ohjattavissa eikä liiku e) kun alus liikkuu, mutta ei ole ohjattavissa f) kun alus on ankkurissa g) kun alus on karilla. Valot, jotka on näissä tapauksissa oltava lentokoneessa, on esitetty jäljempänä. Kulussa olevan lentokoneen on käytettävä seuraavassa lueteltuja jatkuvia valoja, jotka näkyvät esteettömästi kuvassa 2 esitetyllä tavalla: a) vaakasuoran tason ylä- ja alapuolelle suunnattu punainen valo näkymiskulmassa L; b) vaakasuoran tason ylä- ja alapuolelle suunnattu vihreä valo näkymiskulmassa R; c) vaakasuoran tason ylä- ja alapuolelle suunnattu valkoinen valo näkymiskulmassa A; ja d) valkoinen valo näkymiskulmassa F.

suunnattu valkoinen valo näkymiskulmassa A. 3. VALOT, JOITA ON KÄYTETTÄVÄ VEDESSÄ 3.

3 OPS M2-1, Liite 1, /7 Kohdissa a, b ja c esitettyjen valojen pitäisi näkyä ainakin 3,7 kilometrin (2 NM) etäisyydeltä. Kohdassa d esitetyn valon pitäisi näkyä vähintään 9,3 kilometrin (5 NM) etäisyydeltä, kun lentokoneen pituus on 20 m tai enemmän, ja vähintään 5,6 kilometrin (3NM) etäisyydeltä, kun lentokoneen pituus on vähemmän kuin 20 m. 3.3 Alusta tai toista lentokonetta hinaava lentokone Alusta tai toista lentokonetta hinaavan lentokoneen on käytettävä seuraavassa lueteltuja jatkuvia valoja, jotka näkyvät esteettömästi kuvassa 3 esitetyllä tavalla: a) kohdassa 3.2 esitetyt valot b) toinen kohdan 3.2.d mukainen valo, joka on sijoitettu suoraan toisen ylä- tai alapuolelle vähintään 2 metrin etäisyydelle siitä c) keltainen mutta muutoin kohdan 3.2.c mukainen valo, joka on sijoitettu suoraan kohdan 3.2.c mukaisen valon yläpuolelle vähintään 2 metrin etäisyydelle siitä.

4 4/7 OPS M2-1, Liite 1, Hinattava lentokone Hinattavana olevan lentokoneen on käytettävä kohdissa 3.2. a, b ja c esitettyjä jatkuvia ja esteettömästi näkyviä valoja. 3.5 Lentokone, joka ei ole ohjattavissa eikä liiku Lentokoneen, joka ei ole ohjattavissa eikä liiku, on käytettävä kahta jatkuvaa punaista valoa, jotka on sijoitettu parhaiten näkyviin paikkoihin suoraan päällekkäin vähintään 1 metrin etäisyydelle toisistaan. Valojen pitäisi näkyä vaakasuoraan kaikkiin suuntiin vähintään 3,7 kilometrin (2 NM) etäisyydelle. (Ks. kuva 4.) 3.6 Lentokone, joka liikkuu, mutta ei ole ohjattavissa Lentokoneen, joka liikkuu, mutta ei ole ohjattavissa, on käytettävä kohdan 3.5 ja lisäksi kohtien 3.2 a, b ja c mukaisia valoja (ks. kuva 5). Huom. Toisen ilma-aluksen on käsitettävä kohtien 3.5 ja 3.6 mukaiset valot merkiksi siitä, että niillä varustettu lentokone ei ole ohjattavissa eikä niin ollen voi väistää. Ne eivät tarkoita, että tämä lentokone olisi hädässä tai tarvitsisi apua.

2. a, b ja c esitettyjä jatkuvia ja esteettömästi näkyviä valoja. 3.

5 OPS M2-1, Liite 1, /7 3.7 Ankkurissa oleva lentokone a) Lentokoneen, jonka pituus on vähemmän kuin 50 m, on käytettävä parhaiten näkyvään paikkaan sijoitettua jatkuvaa valkoista valoa (ks. kuva 6). Valon pitäisi näkyä vaakasuoraan kaikkiin suuntiin vähintään 3,7 kilometrin (2 NM) etäisyydelle. b) Lentokoneen, jonka pituus on 50 m tai enemmän, on käytettävä etu- ja takaosaan parhaiten näkyvään paikkaan sijoitettua jatkuvaa valkoista valoa (ks. kuva 7). Valojen pitäisi näkyä vaakasuoraan kaikkiin suuntiin vähintään 5,6 kilometrin (3 NM) etäisyydelle. c) Lentokoneen, jonka siipien kärkiväli on 50 m tai enemmän, on käytettävä kummallakin puolella valkoista valoa kärkivälin osoittamiseksi (ks. kuvat 8 ja 9). Valojen pitäisi, mikäli mahdollista, näkyä vaakasuoraan kaikkiin suuntiin vähintään 1,9 kilometrin (1 NM) etäisyydelle.

b) Lentokoneen, jonka pituus on 50 m tai enemmän, on käytettävä etu- ja takaosaan parhaiten näkyvään paikkaan sijoitettua jatkuvaa valkoista valoa (ks. kuva 7).

6 6/7 OPS M2-1, Liite 1,

7 OPS M2-1, Liite 1, /7 3.8 Karilla oleva lentokone Karilla olevan lentokoneen on käytettävä kohdassa 3.7 määrättyjä valoja ja lisäksi kahta jatkuvaa punaista valoa, jotka on sijoitettu suoraan päällekkäin vähintään 1 metrin etäisyydelle toisistaan ja siten, että ne näkyvät vaakasuoraan kaikkiin suuntiin.

7 määrättyjä valoja ja lisäksi kahta jatkuvaa punaista valoa, jotka on

Samankaltaiset tiedostot

http://finlex3.edita.fi:80/dynaweb/sops...showtoc=false;root=idmatch(id,19830037) Hae SopS n:o 37/1983 Annettu 04.07.1983 Asetus

Valtiosopimukset Hae Nimikehaku viitetietokantaan Tekstihaku sopimustekstiin SopS n:o 37/1983 Annettu 04.07.1983 Asetus Asetus kansainvälisistä säännöistä yhteentörmäämisen ehkäisemiseksi merellä vuonna