RR HISTOII: SUU JA SUOLIKANAVA
|
|
- Hanna-Mari Heino
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ruansulatus ja ravitsemus-jakso/ BLL / anatomia RR HISTOII: SUU JA SUOLIKANAVA HEIKKI HERVONEN Kuva esittää histologista valmistetta mahalaukun pylorusosan limakalvosta. Kuva kirjasta Ross & Pawlina: Histology. Lippincott Williams &Wilkins
2 Luku 1 RR HISTO II: SUU JA SUOLIKANAVA Suolikanavan kullakin osalla on omat erityistoiminnat, joilla se osallistuu ruoansulatukseen. Nämä toiminnat heijastuvat osien rakenteessa. Karkeasti luonnehtien: ensin ruoka joutuu suuhun, jossa on erityiset leukaluihin kiinnittyvät kovakudoksiset ulokkeet, hampaat, ruoan pilkkomista varten. Toinen ruoaksi joutuneelle ainekselle vihamielinen ympäristö odottaa nielun ja ruokatorven jälkeen: mahalaukku, johon eritetään suolahappoa ja proteiineja pilkkovia entsyymejä. Sitten seuraakin ohutsuoli, joka on erikoistunut absorboimaan hajotetusta ravinnosta ravintoaineita. Lopulta ruokasulasta jäljelle jääneet ainekset päätyvät jätteidenkäsittelylaitoksena toimivaan paksusuoleen, josta ne poistetaan elimistöstä. Jokaisella ruoansulatuskanavan osalla on luonnollisesti edellisten lisäksi monia muitakin toimintoja, jotka nekin heijastuvat histologisessa rakenteessa. Tämä moniste on tarkoitettu yksinomaan Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden ja opettajien käyttöön ja jaettavaksi ainostaan Terkon digitaalisen kurssikirjaston kautta. Teoksen osittainenkin kopiointi, muuttaminen ja edelleen jakaminen on tekijänoikeuslain nojalla ehdottomasti kielletty. Kuva esittää histologista valmistetta pohjukaissuolen limakalvosta. Kuva kirjasta Ross & Pawlina: Histology. Lippincott Williams &
3 OSIO 1 Suu ja suolikanava Ruoansulatuskanava (RP6p. s569) Ruoansulatuskanavan perusrakenteeseen kuuluu neljä kerrosta, joilla kullakin on oma toimenkuvansa. Kuvassa näkyy kielen pintaa - rihmanystyjä. Kuva on kirjasta Ross & Pawlina: Histology. Lippincott Williams & Wilkins RUOANSULATUSKANAVAN OSIA Yleiskuva ruoansulatuskanavan rakenteesta Ruokatorvi, mahalaukku, ohutsuolen yleisrakenne Pohjukaissuoli Villukset ja suolirauhaset Peyerin levyt ja M-solut Paksusuoli, peräaukkokanava Suu, hammas, kieli 1. Limakalvo (mucosa) on kolmikerroksinen. Pinnalla on verhoava epiteeli, sen alla tukikerros (lamina propria) ja uloimpana muscularis mucosae. Verhoava epiteeli heijastaa kunkin suolistokanavan osan toimintaa (absorptio, eritys, suojaus, mekaaninen kestävyys; absorbtion, utsöndring, skydd, mekanisk hålfasthet). 2. Limakalvonalaiskerros (submucosa) on tiivistä sidekudosta, jossa kulkevat isommat verisuonet ja hermot (Meissnerin hermopunos). 3. Lihaskerros (muscularis externa) koostuu pääosin kahdesta kerroksesta, pitkittäisestä ja kehämäisestä. Toimii suolen sisällön sekoittamisessa ja liikuttelussa oman hermopunoksensa 2 Ruoansulatuskanavan yleisrakenne Limakalvo, mucosa Limakalvonalaiskudos, submucosa Herakalvo, serosa Lihaskerros, muscularis externa
4 säätelemänä (plexus Auerbachi). 4. Herakerroksen (serosa) pinnalla on yksikerroksinen levyepiteeli, mesoteeli ja sen alla on vähäinen määrä sidekudosta. Jatkossa ei tätä perusrakennetta kerrata joka kohdassa. Huomio kiinnitetään lähinnä poikkeuksiin ja erityispiirteisiin. Ruokatorvi (esophagus, oesophagus) (RP6p. s572-4) Ruokatorvi on noin cm:n pituinen suolikanavan osa, joka on ylhäällä nielun jatke ja rajoittuu tarkkarajaisesti mahalaukkuun (ventriculus). Lepotilassa muscularis mucosae-lihaskerros vetää ruokatorven limakalvon on voimakkaasti pitkittäisille poimuille. Nämä siliävät nielaistaessa ja antavat tilaa ruokabolukselle epiteeli ei joudu venyttymään. Ruokatorven limakalvon pinnalla on kulutusta kestävä kerrostunut levyepiteeli (tietysti). Joillakin, varsinkin karkeita kasviksia syövillä eläimillä ruokatorven epiteeli on keratinisoitunutta. Ihmisellä saattaa pintakerroksissa esiintyä keratohyaliinijyväsiä, mutta keratinisaatiota ei esiinny. Ruokatorven submukoosassa on runsaasti limarauhasia, Ruokatorven histologiaa Submukoosa Imukeränen Limarauhanen Adventitia Mukoosa Muscularis externa jotka erittävät ruokaa liukastavaa ja epiteeliä suojelevaa limaa. Ruokatorven lihaskerros on nielun lihaksiston jatkumoa. Nielun m. constrictor pharyngis inferiorin alin osa, m. cricopharyngeus muodostaakin ruokatorven yläosan vartijan, yläsulkijan. Niinpä yläosassa lihas on poikkijuovaista ja muuttuu kauttaaltaan sileäksi vasta ruokatorven alakolmanneksessa. Tämä on luontevaa kun tahdonalainen nielemisliike muuttuu ruokatorvessa autonomiseksi peristalttiseksi aalloksi. Ruokatorven alasulkija ei erotu rakenteeltaan muusta osasta tätä lihaskerrosta, mutta ruokatorven loppuosan kohdalla kehämäiset lihassyyt poikkeavat toiminnaltaan ja pitävät yllä jatkuvaa jännitystä (alasulkija). Mahalaukun limakalvon rakenteesta oli puhetta jo rauhasluennon yhteydessä. Tässä riittänee maininnaksi, että muscularis externassa on mahalaukun alueella kolmas, vino lihaskerros. Ohutsuoli (intestinum tenue) (RP6p. s ) Ohutsuoli on noin 6-7 m pitkä. Sen pinta-ala on noin neliömetriä. Ohutsuolen keskeinen toiminta on ruoka-aineiden pilkkominen ja absorbtio, valtaosa ravinnon yhdisteistä hajotetaan täällä ja ravintoaineista imeytyy täällä. Siksi pinta-ala on valtavan suuri ja suolen epiteelisolut ovat pitkälle erilaistuneita. Sivutoimintoina ohutsuolessa on 3
5 eritystoimintaa, motorista toimintaa sekä puolustus-, torjunta- ja immunologista toimintaa. duodenumissa ja jejunumissa, ne mataloituvat vähitellen ja loppuvat ileumin alueella. Pohjukaissuoli (duodenum) (20-30 cm) on ohutsuolen ensimmäinen osa mahalaukun jälkeen. Pohjukaissuolen ensimmäinen osa, avartuma, bulbus duodeni ottaa vastaan vaarallisen happaman ruokasulan. Siksi on tärkeää, että duodenumin submucosan rauhaskudos, nk. Brunnerin rauhaset erittävät neutraloivaa alkaalista (bikarbonaatti) nestettä tällä alueella. Pohjukaissuolen pinta on kolminkertaisilla poimuilla. Rengaspoimut, plicae circulares ovat pysyviä rakenteita, joissa ytimenä ovat submucosan poimut. Nämä eivät siliä venytyksessäkään (toisin kuin ruokatorven poimut ja mahalaukun rugaet). Ohutsuolen pinnan muodot 1. plica circularis 2. villus 3. kryptat 4. mikrovillukset Krypta Toinen pinta-alan lisääjä ovat sormimaiset tai lehdykäsmäiset nukkalisäkkeet, villukset. Ne ovat limakalvon muodostamia poimuja. Villuksen sisällä on lamina propria ja pinnalla epiteeli. Kolmas on sitten mikrovilluskerros kunkin epiteelisolun pinnalla. Niissä on sisällä solulimaa ja niiden pinnalla on solukalvo+glykokalyks-kerros. Rengaspoimuja on runsaasti Villus Sileälihassyt A. L. Kiersszenbaum: Histology and Cell Biology. 2. ed, Mosby Elsevier 2007 Villukset ja suolirauhaset Ohutsuolen villukset ja suolirauhaset muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Villukset ovat siis ulokkeita, niiden pinnalla on yksikerroksinen lieriöepiteeli, jossa pääsoluna ovat enterosyytit. Lisänä epiteelissä on pikarisoluja, enteroendokriinisoluja ja satunnaisia puolustussoluja. Villuksen ytimenä on löyhän sidekudoksen lamina propria, jossa kulkevat villuksen verisuonet ja imusuoni, lakteaali. Villuksen lamina propriassa on myös muscularis mucosae kerroksesta nousevia sileän lihasen juosteita. Supistuessaan ne lyhentävät villusta, jännityksen lauetessa villus pitenee. Pumppuliike edistää ruokasulan hämmentymistä villusten väleissä. Suolirauhaset eli Lieberkühnin kryptat ovat epiteelin painumia villusten väleissä. Epiteelin kantasolut sijaitsevat täällä, lähellä Suolirauhanen Villus ja suolirauhanen Lacteaali Verisuonet Suolirauhanen Kantasolut Panethin solut kryptan pohjaa. Sieltä kypsyvät epiteelisolut vaeltavat toisaalta villukseen päin toisaalta rauhasen pohjalle. Koko epiteelin uusiutuminen kestää n. 3-5 vrk. 4
6 Suolirauhasten pohjat ovat aivan muscularis mucosakerroksen vieressä. Näissä osissa erottuvat kapean pyramidimaiset solut, joiden kärkiosissa on runsaasti eosinofiilisesti värjäytyviä eritejyväsiä. Nämä ovat puolustusjärjestelmään kuuluvia Panethin soluja, jotka erittävät antimikrobiaalisia proteiineja mm. lysotsyymiä ja defensiinejä. Suolirauhaset ovat aidosti erittäviä rauhasia. Niiden enterosyytit erittävät vettä ja elektrolyyttejä rauhasen lumeniin ja sitä tietä suolen lumeniin. Tämä erite huuhtelee paitsi rauhasputkea myös villusten välejä. Samalla saadaan nestekiertoa tasapainoon eli karkeasti: villusten epiteelin absorboimat neste ja elektrolyytit eritetään suolirauhasesta takaisin lumeniin. Epiteelin pikarisolut ovat jo ennestään tuttuja, samoin enteroendokriinisolut, joten niistä ei tässä yhteydessä enempää. Enterosyytit ovat korkeita pylväs/ lieriömäisiä soluja. Niiden tuma sijaitsee basaalisesti ja vapaata pintaa peittää mikrovilluskerros. Solut kiinnittyvät naapureihin hyvin kehittyneen liitoskompleksin välityksellä (tiivis liitos, vyöliitos, desmosomi). Valomikroskooppisesti mikrovillukset näkyvät sukasaumana (striated border). Pikarisolu Golgin laite Mikrovilluksia Tiivis liitos ser Erite/ limajyväsiä rer Golgi Kylomikronit Tuma Lakteaali Enterosyytti 1. Hajotus ja misellit 2. Soluunotto ja uudelleen synteesi 3. Kylomikronin teko 4. Kylomirkonin eritys 5. Lakteaaliin meno Mikrovilluksien sytoplasminen tukiranka, mikrofilamenttikimput kiinnittyvät poikittain solun kärjen poikki sijaitsevaan mikrofilamenttilevyyn, terminal web:iin. Kun tämä levy supistuu niin mikrovillukset harittavat ja suolen sisältö niiden väleissä vaihtuu. Myös enterosyytin basolateraalinen solukalvo on voimakkaasti poimuuntunut, mikä kertoo aktiivisista kuljetusmekanismeista myös solun tässä osassa. Sokereita ja proteiineja pilkkovat entsyymit sijaitsevat mikrovillusten pinnalla, solukalvolla siten, että niiden aktiivinen osa sijaitsee glykokalyksissa. Käyttövoima absorbtioon syntyy suureksi osaksi siitä, että enterosyytin basolateraalikalvolla Na+/K+-ATPaasi pumppaa natriumia solun sisästä soluvälitilaan. Solun sisään syntyy Na+-vajaus, joka pyrkii tasautumaan suolen lumenista. Useimmat monosakkaridit ja aminohapot käyttävät tätä hyväksi ja imeytyvät Na+-riippuvaista kuljetusmekanismia käyttäen solun sisään. Basolateraalisella kalvolla niitä varten on taas erilliset kuljetusmekanismit solusta ulos ja sitä tietä eteenpäin verenkiertoon. Triglyseridit hajotetaan suolessa, osaset otetaan miselleistä enterosyyttiin, rakennetaan uudelleen ser:ssa, eritetään basolateraaliselle puolelle kylomikroneissa, joissa ne kulkeutuvat lakteaaliin päätyäkseen lopulta verenkiertoon. 5
7 Näillä mekanismeilla ja niiden häiriöillä lienee vahva osuus nykyään lisääntymässä olevissa suoliston tulehduksellisissa sairauksissa, esim. Crohnin tauti ja haavainen paksusuolen tulehdus (ulseratiivinen koliitti). Peyerin levyt ja M-solut (RP6p. s594-5) Yksittäisiä imukudoksen keskittymiä, imukeräsiä esiintyy pitkin ohut- ja paksusuolta. Ileumissa nämä muodostavat laajempia levymäisiä limakalvon rakenteita, Peyerin levyjä (agmen Peyeri, Peyer s patches). Niin yksittäisten kuin kertymienkin pinnalla epiteelisolut ovat erityisiä M-soluja. Paksusuolen limakalvo (RP6p. s ) Paksusuolen katsotaan jakautuvan kolmeen osaan: umpisuoli (caecum), jossa umpisuolen lisäke, koolon (colon ascendens, transvesum, descendens ja sigmoideum) ja peräsuoli (rectum). Peyerin levyt ja M-solut M-solun pinta erottuu 1. M-solu ottaa antigeeneja luumenista ja 2. toimittaa ne lymfosyyteille enterosyyteistä. Sillä ei ole joka 3. toimittaa antigeenin antigeenejä esittelevällä solulle mikrovilluksia vaan pintaa peittävät matalat poimut. M-solut ulottuvat tyvikalvosta pinnalle asti. 4. antigeeneja esittelevä solu esittelee Näiden solujen kohdalla niitä T -lymfosyyteille epiteelissä näkyy suuri joukko muita soluja, lymfosyyttejä, jotka ovat tunkeutuneet M-solujen sisälle lamina proprian imukudoksesta. H Paksusuolen limakalvon pinta on tasainen, toisin sanoen poimut ja villukset puuttuvat. Pinnan epiteeli koostuu yksinkertaisesta lieriöepiteelistä, jossa on Enterosyytit Pikarisolut enterosyttien lisäksi pikarisoluja. Enterosyttien Tenia Lihaskerros apikaalikalvolla on runsaasti Paksusuoli lyhyitä mikrovilluksia mikä kertoo natrium- ja kloridi-ionien sekä veden absorbtio-toiminnasta. Mitooseja Mukoosa A. L. Kiersszenbaum: Histology and Cell Biology. 2. ed, Mosby Elsevier 2007 M-solut ottavat aktiivisesti näytteitä suolen lumenin antigeeneistä ja kuljettavat niitä pino/transsytoosilla lävitseen epiteelissä olevien lymfosyyttien (B-) ulottuville. Nämä näyttäisivät toimittavan antigeeneja edelleen alla olevan imukudoksen esittelijä soluille TH-esittelyä varten ja mahdollista immuunirektiota pohjustaen. Tässä toiminnassa on paljon tuntematonta. Suolirauhasten aukkoja limakalvon pinnalla on vieri vieressä. Niinpä limakalvon rakenteelle tunnusomaista ovatkin lyhyet, putkimaiset rauhaset pinnan ja muscularis mucosaen välissä. Rauhasepiteelissä pikarisolut ovat hallitseva solutyyppi. Enteroendokriini-, kanta- ja Panethin soluja esiintyy myös. Paksusuolen lamina propriassa on muutama erikoisuus. Epiteelin tyvikalvon alla on tavallista paksumpi pääosin 6
8 kollageenistä koostuva kerros (collagen table). Sen arvellaan osallistuvan veden ja elektrolyyttien absorbtion säätelyyn. Toinen erikoisuus on suolirauhasia vierustavat fibroblastin kaltaiset solut (pericryptal fibroblast sheat), jotka näyttävät kypsyvän makrofageiksi ja osallistuvan paksusuolen lamina propriassa runsaana esiintyvän GALTin toimintaan. Vielä viimeiseksi: lamina propriasta puuttuvat imusuonet (lähes täydelleen) vertaa ohutsuoli, jossa rasvojen absorbtio perustuu juuri lakteaaleihin. Näillä paksusuolen erikoisuuksilla on osuutensa toisaalta paksusuolen tulehduksellisissa sairauksissa ja toisaalta paksusuolisyövän heikkoon leviämiseen imuteitse. Näiden rauhasten tulehtuessa infektio saattaa levitä lihaskerroksen läpi iholle tai perianaalitilaan parianaaliabskessi. Suu (RP6p. luku 16, s ) Suuontelon limakalvon epiteeli on osin keratinisoituvaa, osin parakeratinivoituvaa (tumat säilyvät) ja osin ei-keratinisoituvaa kerrostunutta levyepiteeliä. Peräaukkokanava (canalis analis, anal canal) (RP6p. s603-4) Peräaukkokanava on ulkoisen ja sisäisen kurojalihaksen ympäröimä kanava anorektaali-liitoksen ja peräaukon välillä. Anorektaaliliitoksen kohdalla anaalipoimujen yläpuolella epiteeli on yksinkertaista lieriöepiteeliä. Anaalipylväiden alueella epiteeli muuttuu kerrostuneeksi lieriöepiteeliksi, joka anaalikanavan loppuosassa muuttuu kerrostuneeksi levyepiteeliksi. Peräaukon kohdalla alkaa iholle tyypillinen keratinisoitunut kerrostunut levyepiteeli. Anaalipylväiden välisiin sinuksiin avautuvat anaalirauhaset, pitkät haarautuvat limarauhasrakenteet jotka ulottuvat submukoosan läpi aina kurojalihaskerrokseen asti. Hampaat (RP6p. s ) Maitohampaita on 20, pysyviä hampaita (permanenta tänder) 32. Jokainen hammas on yksilöllinen rakenteeltaan, yleisesti luokitellaan etuhampaat (dens caninus), kulmahampaat (d. incisivus), välihampaat (d. premolaris) ja poskihampaat (d. molaris). Hampaan rakenteessa erotetaan kruunu (terä, corona dentis), kaula (cervix dentis) ja juuri (radix dentis), ydinontelo (cavum pulparis) ja juurikanava (canalis pulparis). Hampaan kudoksia taas ovat hammaskille (enamelum, substantia adamantina), hammasluu (dentinum, substantia eburnea), Juuri Kruunu Anatominen kruunu Kliininen kruunu Kiille Retziuksen-linjat Dentiini, jossa putkirakenteita Vajaasti mineralisoitunut linja Odontoblastit Ientasku, sulcus Ikenen epiteeli Kiilteen ja sementin raja Epiteelin kiinnittyminen Hampaan ydin, pulpa Tomesin jyväiskerros Juurikalvon säikeitä Soluton sementti Alveoliluu Juurikanava Sementti Juuren kärjen aukko 7
9 hammassementti (caementum) ja hammasydin (pulpa dentis). Hampaan vieruskudoksiin/ rakenteisiin kuuluvat lisäksi ien, ientasku, ien-hammasliitos, hampaan juurikalvo (periosteum alveolare, periodontaaliligamentti), hammaskuopan (alveolus dentalis) luu sekä tietysti hampaaseen tulevat ja siitä lähtevät hermot ja verisuonet. fosfoproteiini ja dentiinin sialoproteiini). Dentiini paksuuntuu läpi elämän, joten pulpaontelo kaventuu jatkuvasti. Hammasmätä (karies, caries dentis) aiheuttaa reaktion odontoblasteissa, ne ryhtyvät valmistamaan kompensatorisesti normaalia nopeammalla tahdilla dentiiniä vaurion kohdalle. Hammasluu l. dentiini on pulpan ja dentiinin rajalla sijaitsevien odontoblastien valmistamaa. Alkujaan odontoblastit sijaitsivat aivan muodostuvan kiilteen vieressä. Ajan mittaan dentiinin kertyessä ja paksuuntuessa odontoblastit etääntyivät rajalta yhä syvemmälle pulpaan, jossa sijaitsevat edelleen pulpan ja dentiinin rajalla. Odontoblastit jättävät dentiinin sisään ulokkeensa, näin dentiinissä nähdään mineraalin ympäröimiä putkia hieman samaan tapaan kuin luussa nähdään osteoblastien ulokkeiden auki pitämiä kanalikuluksia. Dentiini on elimistön toiseksi kovinta kudosta. Varsinkin dentiiniputkia ympäröivä peritubulaarinen dentiini on kovaa. Odontoblastit erittävät ensin mineralisoitumatonta predentiiniä, joka näkyy velomikroskooppivalmisteissa selkeänä vyohykkeenä. Tämä mineralisoituu sitten dentiiniksi. Dentiini koostuu % kalsiumhydroksiapatiittista, % orgaanisesta aineesta ja loput on sitoutunutta vettä. Orgaaninen aine on tyyppi I kollageenia, proteoglykaaneja ja glykoproteiineja, joista osa on dentiinille tyypillisiä (dentiinin Kiille on elimistön kovinta kudosta. Se on ameloblastien valmistamaa mutta ei hampaan puhjettua enää sisällä eläviä soluja tai niiden osia. Ameloblastit ovat alkujaan sijainneet muodostuvan dentiinin pinnalla ja kiillettä on syntynyt ameloblastien ja dentiinin väliin. Kiille sisältää 96 % hydroksyapatiittia sekä 4 % orgaanista materiaalia ja vettä. Kiille Orgaaniseen materiaaliin Kiille Hammasluu Kiille-elin Ameloblastit kuulu monia kiilteelle Kiille Dentiini Odontoblastit tyypillisiä proteiinieja kuten amelogeniinit ja amelo- Kiilleprismat blastiinit, enemaliinit ja tufteliinit. Näillä on merkitystä mineralisaation aloituksessa, edistämisessä ja ohjailussa. Odontoblastit Kiilteen paksuuntuessa ameloblastit loittonevat kille-dentiinirajalta, sijaitsevat siis aina kiilteen pinnalla. Kehityksen aikana ovat suojassa ikenen sisässä ja nk. Ameloblastit 8
10 kille-elimen solujen suojaamana, mutta hampaan puhkeamisessa ameloblastikerros pyyhkiytyy hampaan pinnalta pois. Sen jälkeen kiilteen ylläpidossa on kyse syljen ja kiilteen mineraalin välisestä tasapainosta. Hammassementti on ohut kerros ( µm) kalkkeutunutta kudosta, joka peittää kiilteeltä paljaaksi jääneen hammasluun ulkopinnan eli hampaan juuren pinnan. Sitä muodostavat ja ylläpitävät erityiset solut, sementosyytit/ blastit, jotka muistuttavat luun vastaavia soluja. Hammassementti kiinnittyy lujasti hammasluun pintaan. Juurikalvo, parodontaaliligamentti on tiivistä sidekudosta, jonka kollageenisyykimput ovat hautautuneet toisaalta hammassementtiin ja toiselta puolelta hammaskuopan luuhun. Hammaskuopan yläreunan Sementti ja juurikalvo PM parodontaali/ juurikalvo, sidekudoksinen liitos alveoliluun ja hampaan välillä (gomphosis) C - sementti B aloveoliluu M - Malassezin epiteliaaliset jäänteet Parodontaaliligamentti yläpuolella parodontaaliligamentin syykimput kiinnittyvät ikenen sidekudokseen. Sementti Kieli (RP6p. s ) Kielen rungon muodostaa poikkijuovainen lihas. Sen lihassyyt kulkevat vertikaalisesti, poikittaisesti ja pituussuuntaan. Näihin punoutuvat lisäksi kieleen ulkoapäin tulevat lihakset (ks. makroskooppinen anatomia). Kielen yläpinnan limakalvo muodostaa nystyjä (papillae). Rihmanystyt (p. filiformis) ovat yleisin kielen nystyistä. Ketä kissa tai lehmä on nuolaissut, hän tietää, että näiden kieli on santapaperin kaltaisen karhea. Karheus johtuu rihmanystyistä ja niiden vahvasti keratinisoituneesta pinnasta. Sidekudoksen ja sen päällä olevan epiteelin nysty on laakea, mutta pinnan epiteeli muodostaa keratinisoituneen töyhdön, joka ei hilseile, vaan sen kärki muodostaa rihmamaisen ulokkeen (siitä nimi filiformis). Sieninystyjä (p. fungiformes) esiintyy kielen yläpinnalla erityisesti kielen kärjen alueella. Siellä ne erottuvat rihmanystyjä punaisempina kohoumina. Punoitus johtuu siitä, että pinnan epiteeli ei ole keratinisoitunut, joten sidekudosnystyn verisuonet kuultavat läpi. Epiteelissä tavataan makusilmuja. Lehtinystyt (p. foliatae) ovat poikkileikkaukseltaan lehdykäsmäisiä. Niitä on kielen takaosien sivuilla. Niiden sivuilla epiteelissä on runsaasti makusilmuja. 9
11 Vallinystyt (p. circumvallatae) ovat kielen nystyistä suurimmat. Niitä on kpl ja ne sijaitsevat V-kirjaimen muotoisesti kielen sulcus terminaliksen etupuolella. Niiden sivupinnoilla on runsaasti makusilmuja. Rihmanystyt, pinnalla keratiinitupsut Lehtinystyt, sivuilla paljon makusilmuja Kielen nystyt Makuhuokonen Mikrovillukset Rauhaskudosta Sienynysty, ei keratiinia, sidekudospapilla lähelle pintaa Vallinysty, suuri, sivuilla paljon makusilmuja Vallinystyjä voit tarkastella itseltäsi tai kaveriltasi kunhan kurkistat tarpeeksi syvälle. Tarkastelussa auttaa, jos tartut kielen kärkeen harsokankaalla (pitävä ote) ja vedät kieltä ulos samalla kun painat kielen keskustaa lastalla alas. Kolmas käsi pitää taskulamppua. samanmuotoisten tukisolujen kanssa. Aistinsolut synapsoivat makusilmun hermosäikeiden kanssa. Makusilmujen tyviosassa sijaitsevat edellisten solujen kantasolut. Makusilmu (caliculus gustatorius) on intraepiteliaalinen noin 70x40 µm:n kokoinen, soikea aistinelin. Sen pinnan puoleisessa osassa on makuaukko, josta sylkeen liuenneet makuaineet pääsevät vaikuttamaan aistinsolujen (sinnesceller), apikaalipinnan mikrovillusten kalvolla oleviin makureseptoreihin. Aistinsolut ovat korkeita ja kapeita soluja, jotka ovat asettuneet vierekkäin Makusilmun rakenne Epiteelisolut Tyvi/kantasolut Tukisolut Aistinsolut Tyvikalvo Hermo 10
Ruora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013
1 Ruora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013 Mikrokopiatyön kulku: - Mikroskopoidaan valmisteet näyteryhmittäin monisteen ohjeen mukaan. - Täydennetään jo
LisätiedotRuuansulatuskanava. Ruuansulatuskanava - Kieli. Ruuansulatuskanava - Kieli. Luento VI. Kielen pinnalla makunystyt (papillat):
Eläinfysiologia i l i ja histologia i Luento VI Ruuansulatuskanava Kerroksellinen rakenne: 4 paksua kerrosta eli tunikaa. Tunica mucosa (limakalvo) Epiteeli Lamina propria (löyhä sidekudosta) Muscularis
LisätiedotRuoansulatus ja suolisto
Ruoansulatus ja suolisto Suoliston ja suolistoflooran terveys on hyvän terveyden ja hyvinvoinnin lähtökohta. Kun suolisto voi huonosti, myös ihminen voi huonosti. Se ei ole ihme, sillä suoliston limakalvo
LisätiedotSidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)
Luento III Sidekudos Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) j j Maksan Kuppferin soluja Syntyvät luuytimessä promonosyyteistä Kulkeutuvat veren mukana eri kudoksiin Saadaan näkyviin vitaaliväreillä
LisätiedotIhmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14
Ihmiskeho Ruoansulatus Ruoansulatus Keho voi ottaa talteen ja käyttää hyvin pieniä molekyylejä. Useimmat ravintoaineet ovat suuria molekyllejä. Ravintoaineet on hajotettava pieniksi osasiksi ennen kuin
LisätiedotRUUANSULATUS. Enni Kaltiainen
RUUANSULATUS Enni Kaltiainen Ruuansulatus Mitä solu tarvitsee? Ruuan reitti - suu - nielu, ruokatorvi - maha - ohutsuoli - paksusuoli Säätely h"p://mediaserver- 2.vuodatus.net/g/79900/1235391893_karvinen.jpg
Lisätiedot577 SOLUT JA KUDOKSET
577 F SOLUT JA KUDOKSET 578 F1 Solujen erilaistuminen aikuisessa Lipponen, Joonas & Sassi, Antti Solu-ja kehitysbiologian kurssin kirjoitelma Anatomian ja solubiologian laitos, Oulun yliopisto 8.9.2009
LisätiedotMikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia.
Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia Tavoitteet: - tunnistaa eri sidekudostyyppejä ja niissä esiintyviä soluja histologisessa
LisätiedotHengityshiston itseopiskelutehtäviä
Hengityshiston itseopiskelutehtäviä HEIKKI HERVONEN Kuva Netter. The Ciba Collection LUKU 1 Hengityshiston itseopiskelutehtäviä 1. Nenä, nenäontelo ja nenän sivuontelot, nielu ja larynx (RP6p s665-670;
LisätiedotII. Maksa ja sappirakko Valmiste 1: Maksa Valmiste 92: Paasto-, normaali- ja rasvamaksa Valmiste 55: Sappirakko
1 Ruora-jakson mikroskopia I: Ruoansulatusrauhaset ja mahalaukku/h.hervonen ja M.Airaksinen 2013 Mikrokopiatyön kulku: - Mikroskopoidaan valmisteet näyteryhmittäin monisteen ohjeen mukaan. - Täydennetään
LisätiedotAikuisen ohutsuoli on noin viisi metriä pitkä
KUVAT KERTOVAT Erkki Savilahti Aikuisen ohutsuoli on noin viisi metriä pitkä putkimainen elin. Sen alkuosa duodenum muodostaa lyhyen retroperitoneaalisen kaaren mahanportista vapaaseen vatsaonteloon, ja
LisätiedotMikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta
Eläinfysiologian ja histologian luennot (30 t) (140176) (4 op) I. Luento Loppukuulustelun vaatimukset ja tenttipäivät Luennoidut asiat + Campbell, Biology 8.painos: sivut 850-996 ja 1047-1119 9.painos:
Lisätiedotlisääntynyt kapillaarien läpäisevyys lymfa- l. imusuonet (umpipäätteisiä), päärungot avautuvat yläonttolaskimoon
Solujen väliaine, jatkoa Tyvikalvo säätelee aineiden kulkua ja solujen siirtymistä Tyvikalvo lamina basalis kaikkien (varsinaisten) epiteelisolujen alla lihas-, rasva- ja Schwannin solujen ympärillä Munuaiskeränen:
LisätiedotPäiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas
Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas Lukijalle Suun terveyteen liittyvät terveystavat vakiintuvat jo varhaislapsuudessa. Suun terveydellä on merkitys ihmisen kokonaisterveydelle. Monet
LisätiedotRUOANSULATUSPALAPELI. Opettajan ohjeet ja tehtävien oikeat vastaukset. 1. Ennakkovalmistelut koulussa
Opettajan ohjeet ja tehtävien oikeat vastaukset RUOANSULATUSPALAPELI Kohderyhmä: Tehtävä soveltuu peruskoulun ihmisen biologian opetukseen. Tehtävän avulla koululuokat voivat syventää tietojaan ruoansulatuselimistön
LisätiedotKandiakatemiA Kandiklinikka
Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset
Lisätiedottulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä
ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10
LisätiedotRUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen
RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat
LisätiedotYdinainestiedot Ruoansulatus ja ravitsemus
Ydinainestiedot Takaisin 30258 Ruoansulatus ja ravitsemus A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Asiasisältö Keskeisyys Taso
LisätiedotMikroskopia 1: Mikroskopointi ja epiteelit/ Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA Biolääketieteen laitos / Anatomia
Mikroskopia 1: Mikroskopointi ja epiteelit/ Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA Biolääketieteen laitos / Anatomia I Mikroskopiatöistä ja ennakkotehtävistä: Mikroskoopin käyttö, histologisen
LisätiedotRAVINTO JA SUOLISTO. Fit4Life. Folasade A. Adebayo M.Sc., Doctoral Student Division of Nutrition University of Helsinki
RAVINTO JA SUOLISTO Fit4Life Folasade A. Adebayo M.Sc., Doctoral Student Division of Nutrition University of Helsinki Ruoansulatus järjestelmä: Lisäelimet Sylkirauhaset Hampaat Maksa Haima Sappirakko Tärkeät
LisätiedotAdacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä
Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Hellävarainen vallankumous IBD-tautien hoidossa Sisältö Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön
LisätiedotRUOANSULATUSPALAPELI. Opettajan ohjeet ja tehtävien oikeat vastaukset. 1. Ennakkovalmistelut koulussa
Opettajan ohjeet ja tehtävien oikeat vastaukset RUOANSULATUSPALAPELI Kohderyhmä: Tehtävä soveltuu peruskoulun ihmisen biologian opetukseen. Tehtävän avulla koululuokat voivat syventää tietojaan ruoansulatuselimistön
LisätiedotEPITEELIT. Solubiologia ja peruskudokset HEIKKI HERVONEN
Munuasen proksimaalisen kiemuratiehyen epiteelisoluja. Kerr: Atlas of Functional Histology. Mosby Solubiologia ja peruskudokset EPITEELIT HEIKKI HERVONEN Luku 1 EPITEELIT Epiteelit peittävät elimistön
LisätiedotVahva suolisto vahva vastustuskyky. Matti Vire 7.9.2013
Ihmisen ruuansulatuksen muodostavat: Suu Mahalaukku Maksa (sappi) Haima Ohutsuoli Paksusuoli Peräsuoli Suun tehtävät: Pureskelu Syljen eritys Entsyymien eritys Mahalaukun tehtävät: Suolahapon eritys Pepsiinin
LisätiedotSuun limakalvojen makroskooppinen ja mikroskooppinen anatomia-lyhyt kertaus MC Graw Hill Companies
Suun limakalvojen makroskooppinen ja mikroskooppinen anatomia-lyhyt kertaus MC Graw Hill Companies Tuula Salo Suupatologian professori Oulun yliopisto Mikroskooppinen diagnostiikka Valomikroskooppi: virtuaalinen
Lisätiedot2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit
2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit Tiivistelmä Esitumaisiset eli alkeistumalliset solut ovat pieniä (n.1-10µm), niissä on vähän soluelimiä, eikä tumaa (esim. arkeonit, bakteerit) Tumalliset eli aitotumalliset
LisätiedotTärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä
Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Mikael Niku 28.2.2006 Kuvissa on naudan kudoksia, joita on värjätty immunohistokemialla erilaisia vasta aineita
LisätiedotKissaa on suuhun katsominen. Kissojen hampaidenhoito-opas
Kissaa on suuhun katsominen Kissojen hampaidenhoito-opas Kissa ei osaa hoitaa hampaitaan Aikuisella kissalla on 30 hammasta. Hampaan näkyvää osaa kutsutaan kruunuksi ja ikenen alla olevaa osaa juureksi,
LisätiedotSISÄLTÖ. Luuston tehtävät Luuston rakenne Luuston muodostuminen ja uusiutuminen Luuston ja hampaiden hyvän huollon merkitys Luustoterveyden kulmakivet
LUUSTO 2018 SISÄLTÖ Luuston tehtävät Luuston rakenne Luuston muodostuminen ja uusiutuminen Luuston ja hampaiden hyvän huollon merkitys Luustoterveyden kulmakivet LUUSTON TEHTÄVÄT Tukiranka Hampaat (syöminen)
LisätiedotKateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa
Mikroskopiatyö 3: Solubiologia ja peruskudokset 2013 Lymfaattinen kudos, rusto ja luu- sekä lihaskudos /MA/ Biolääketieteen laitos / Anatomia Ennakkotehtävät: Mikroskopiatöissä riittää runsaasti haasteita
LisätiedotKateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa
Mikroskopiatyö 3: Lymfaattinen kudos, rusto ja luu- sekä lihaskudos/ 2012/ Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos / Anatomia Ennakkotehtävät: Mikroskopiatöissä riittää runsaasti haasteita
LisätiedotSOLUISTA KUDOKSIKSI. Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015
SOLUISTA KUDOKSIKSI Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015 Prof. Ismo Virtanen, 1949-2010 Kudos - määritelmä tissue (e), vävdad (r) tietyn tyyppisten
LisätiedotVATSAN ALUEEN DISSEKTIO II
Ruoansulatus ja ravitsemus-jakso/ BLL/ anatomia VATSAN ALUEEN DISSEKTIO II DOLOR SET AMET Kuva tietokannasta Thieme Teaching Assistant 2.0 Luku 1 VATSAN ALUEEN DISSEKTIO II Tässä dissektiossa jatketaan
LisätiedotAnatomia ja fysiologia 1
Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...
LisätiedotVähän tietoja Renew Life -yhtiöstä
Vähän tietoja Renew Life -yhtiöstä Jos halutaan tietää, miksi Renew Life on erityinen yhtiö, on tunnettava Renew Lifen vuonna 1997 perustaneen Brenda Watsonin tarina. Brenda kärsi huonosta terveydestä
Lisätiedot11. Elimistö puolustautuu
11. Elimistö puolustautuu Taudinaiheuttajat Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin
LisätiedotNaisen genitaalien histologiaa
Naisen genitaalien histologiaa HH/MA 2012 Munasarja Follikkeli, munarakkula Ovulaatio, hedelmöittyminen Keltarauhanen Kohtu, endometrium, [implantaatio] Rinta/maitorauhanen Mesonefros= Wolffin tiehyt surkastuu
LisätiedotPäästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto
OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0
LisätiedotOppimistavoite HAMPAAN HISTOLOGINEN RAKENNE. Histologia-käsite
HAMPAAN HISTOLOGINEN RAKENNE Opintojakso: Tuki- ja liikuntaelimistö. Osa II. Kasvot, suu, hampaat (350184). H1k, 4/2012 Pirjo-Liisa Lukinmaa Helsingin yliopisto Hammaslääketieteen laitos Oppimistavoite
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotMonivalintakysymykset 1, 2, 3, 4, 5 ja 6: Merkitse O, jos väite on oikein; V, jos väite on väärin. Oikea vastaus +1 p, väärä vastaus -1 p, tyhjä 0 p.
(Tenttiä tiivistetty nettiin laitettaessa, oikeassa tentissä 14 sivua/samat kysymykset) FYSIOLOGIA I KESKIPITKÄ LOPPUKUULUSTELU Yleisfysiologia 9.5.2001 80 p Nimi vsk Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4,
LisätiedotSuolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa
Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen
LisätiedotJejunumin seinämässä on runsaasti poikittaisia poimuja. Iliocaecaalijunctio avattuna
1 Ruora/Dissektio II/Vatsaontelon elimet / 2013 Sisältö ja oppimistavoitteet: - Jejunumin, ileumin, colonin ja mahalaukun topografinen anatomia. - Ruoansulatuskanavan seinämän rakenne ja siinä esiintyvien
LisätiedotSBPK info. Olet tässä. Lukujärjestys
SBPK info Olet tässä Lukujärjestys 1 Muu opetus jakson aikana: Informatioteknologia Ryhmätyötaidot Kasvaminen L ja HL Englanti 2 PBL-istunnot 2x/vko Yht. 8 virikettä PBL-istunnot rytmittävät opintoja Tärkeää
LisätiedotPENTASA LÄÄKITYKSESI
PENTASA LÄÄKITYKSESI SISÄLTÖ SINULLE ON MÄÄRÄTTY PENTASA SINULLE ON MÄÄRÄTTY PENTASA 3 PENTASA VALMISTEET 4 MIKÄ ON IBD 8 TAVOITTEENA REMISSIO 9 ELÄMÄ SAIRAUDEN KANSSA 10 IBD-SANASTO 11 Tämän oppaan tarkoitus
LisätiedotSolubiologia ja peruskudokset- jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN
Solubiologia ja peruskudokset- jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia Verisivelyvalmisteen teko HEIKKI HERVONEN LUKU 1 Verisivelyvalmisteen teko Tämä julkaisu on tarkoitettu ainoastaan Helsingin yliopiston
LisätiedotRuoansulatus ja ravitsemus-jakso SUUN ANATOMIAA HEIKKI HERVONEN. Kuva kirjasta Netter: Atlas of Human Anatomy. Netter presenter copyright
Ruoansulatus ja ravitsemus-jakso SUUN ANATOMIAA HEIKKI HERVONEN Kuva kirjasta Netter: Atlas of Human Anatomy. Netter presenter copyright SUUN ANATOMIAA Kuva kirjasta Netter: Atlas of Human Anatomy. Netter
LisätiedotValio Oy RAVINTO JA HAMMASTERVEYS
RAVINTO JA HAMMASTERVEYS HYVÄN HAMMASTERVEYDEN PERUSTEET Hammasterveyden perusteita ovat: Terveelliset ruokatottumukset Hyvä suuhygienia Fluorihammastahnan käyttö Esiintyvät ongelmat: Karies Hammaseroosio
LisätiedotEtunimi: Henkilötunnus:
Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa
LisätiedotRuoka- ja ravintoaineet 12
Sisällys Johdanto (Anna-Maija Tiainen) 9 1 Ruoka- ja ravintoaineet 12 Energia ja energiaravintoaineet (Senja Arffman) 13 Hiilihydraatit 14 Proteiinit 16 Rasvat 17 omega-3 ja -6 -rasvahapot 19 Alkoholi
LisätiedotKuinka entsyymit toimivat?
Mitä ovat entsyymit? Entsyymit ovat proteiineja, jotka toimivat kemiallisten reaktioiden katalysaattorina elimistössä. Niitä voidaan verrata liekin puhaltamiseen tulen sytyttämiseksi. Jos liekkeihin ei
LisätiedotVIIKKO 3. Ruuansulatus
VIIKKO Ruuansulatus VIIKON SISÄLTÖ Video Alkusanat ja anatomia Ruuansulatusnesteet ja suolisto Mistä ruuansulatus muodostuu. 4 Bakteerit hyviä vai huonoja? Syöminen käytännössä Korjaavia toimenpiteitä
Lisätiedot6.10.2011. M.Rasmussen 30.07.2007
Ileokolonoskopia Martin Rasmussen yleislääket. erik.lääkäri Tampereen kaupunki 29.09.2011 2011 Ileokolonoskopia toimenpidevälineistö tiimi toimenpidevalmistelu antibioottiprofylaksia toimenpiteen indikaatiot
LisätiedotSuun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio
Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio on yleisempää naisilla kuin miehillä on usein ikääntymiseen liittyvä ongelma on ongelmana jopa 46,7 %:lla vanhuksista ja 10 %:lla koko väestöstä* liittyy moniin
LisätiedotEpiteelien jaottelu solun muodon ja kerrosten lukumäärän mukaan. yksinkertainen. epiteeli kerrostunut. levy e. lieriö. kuutio e. levy e.
Epiteeli ja iho erottaa, estää ja torjuu - erittää, aistii ja uusiutuu. / Heikki Hervonen 2012/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Solubiologia ja peruskudokset-jakso Yleistä Epiteelikudokset kuuluvat side-,
LisätiedotMateriaalin nimi. Kohderyhmä. Materiaalin laatu. Materiaalin sisältö. Kuvaus (yksi kappale) Materiaali (joko tiedostona tai linkkinä) Lähde
Materiaalin nimi Mitä ruualle tapahtuu kehossa? Kohderyhmä 3 6 vuotiaat Materiaalin laatu Työohje Materiaalin sisältö Ruuansulatus Kuvaus (yksi kappale) Tässä työohjeessa tarkastellaan ruuan matkaa kehossa
LisätiedotRavinto ja hammasterveys
Ravinto ja hammasterveys Hyvän hammasterveyden perusteet Hammasterveyden perusteita ovat: Terveelliset ruokatottumukset Hyvä suuhygienia Fluorihammastahnan käyttö Esiintyvät ongelmat: Karies Hammaseroosio
LisätiedotSolun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne
Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne 1. Avainsanat 2. Kaikille soluille yhteiset piirteet 3. Kasvisolun rakenne 4. Eläinsolun rakenne 5. Sienisolun rakenne 6. Bakteerisolun rakenne
LisätiedotYläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015
Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen
LisätiedotTopi Turunen. Iho. Soveltuvin osin muokannut Helena Hohtari. 1) Ihon tehtävät 2) Ihon kerrokset 3) Ihon rauhaset 4) Karvat ja kynnet 5) Iho suojana
Topi Turunen Iho Soveltuvin osin muokannut Helena Hohtari 1) Ihon tehtävät 2) Ihon kerrokset 3) Ihon rauhaset 4) Karvat ja kynnet 5) Iho suojana 1) Ihon tehtävät 1) suoja fysikaalinen kemiallinen biologinen
LisätiedotRUORAHISTO I: RAUHASET
Ruoansulatus ja ravitsemus jakso/ BLL/ anatomia RUORAHISTO I: RAUHASET HEIKKI HERVONEN Seka-asinuksia sylkirauhasessa. Kuva kirjasta Ross et Pawlina. Histology. Luku 1 RUOANSULATUS- RAUHASET Maksa on ruoansulatusrauhasista
LisätiedotEpiteeli' Kateenkorva'
Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/anatomia JOHDANTO SOLUBIOLOGIA JA PERUSKUDOKSET-JAKSOON Epiteeli' Kateenkorva' Luu' Veri' Jeffrey&B.&Kerr:'Atlas'of'' Func;onal'Histology.' Mosby'1999'
LisätiedotRavintoaineiden Digestio ja Imeytyminen
Luennon sisältö Ravintoaineiden Digestio ja Imeytyminen RuoRa 2013 Pentti Somerharju Yleistä digestiosta Rasvat (Lipidit) Proteiinit Hiilihydraatit Vitamiinit (B12) Kalsium Rauta Mihin digestiota tarvitaan?
LisätiedotHevoset käyttävät luonnon- ja laidunolosuhteissa
HEVOSTEN RUOKINTAKOULU, OSA I. 2015 Hevosen ruuansulatuselimistön rakenne ja toiminta Suomen Hevostietokeskus ry, Hevosten terveydeksi -hanke FT Elena Autio Hevostietokeskuksen ruokintakoulun ensimmäisessä
LisätiedotRavintoaineiden Digestio ja Imeytyminen. RuoRa 2013 Pentti Somerharju
Ravintoaineiden Digestio ja Imeytyminen RuoRa 2013 Pentti Somerharju Luennon sisältö Yleistä digestiosta Rasvat (Lipidit) Proteiinit Hiilihydraatit Vitamiinit (B12) Kalsium Rauta Mihin digestiota tarvitaan?
LisätiedotAineenvaihdunta: Ruuansulatus
Aineenvaihdunta: Ruuansulatus pääravintoaineet ravinnonotto sulatus imeytys eritys suu ja hampaat sylkirauhaset ruokatorvi maksa vatsalaukku sappirakko haima phutsuoli paksusuoli umpilisäke peräsuoli Aineenvaihdunta:
LisätiedotRuora/makro II Ruokatorvi, mahalaukku, pohjukaissuoli, haima ja peräsuoli/ H.Hervonen 2013
Ruora/makro II Ruokatorvi, mahalaukku, pohjukaissuoli, haima ja peräsuoli/ H.Hervonen 2013 Ruotsinnokset Henri Puttonen 1.Tyhjäsuoli (tomtarmen) ja sykkyräsuoli (krumtarmen), jejunum ja ileum (Moore6p
LisätiedotSidekudosoireyhtymät. Perinnölliset sidekudosoireyhtymät. Marfanin oireyhtymä (s. 284) Luusto. Silmät. Perinnölliset sidekudoksen sairaudet 24.8.
Sidekudosoireyhtymät Perinnölliset sidekudosoireyhtymät Sirpa Kivirikko Perinnöllisyyslääkäri, dos 24.08.2012 Marfanin oireyhtymä Ehlers-Danlos oireyhtymä Osteogenesis imperfekta Perinnölliset sidekudoksen
LisätiedotUutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy
Uutisia Parkinson maailmasta Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Kaksi aihetta Parkinsonin taudin suolisto-oireet ja bakteerimuutokstet
Lisätiedotmolle alveolares, jopa mandibulan ramus.
Ruora/makro III: Suu, sylkirauhaset ja puremaelimet/ H. Hervonen 2013 Ruotsinnokset Henri Puttonen Kirjaviitteet: M6p=Moore 6 painos; G2p= Gray2. painos; N=Netter 5. painos 1. Suuontelo (munhålan) (M6p
LisätiedotLuennon 5 oppimistavoitteet. Soluseinän biosynteesi. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia. Solun organelleja. Elävä kasvisolu
Luennon 5 oppimistavoitteet Soluseinän biosynteesi Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia saat listata puuaineksen muodostumisen vaiheet. Ymmärrät, kuinka soluseinän tapahtuu. saat lyhyesti kuvata soluseinän
LisätiedotKotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita:
Kotihoito-ohje potilaalle Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: 2 Johdanto Tämä potilaan ohjekirja sisältää tärkeää tietoa Smith & Nephew n valmistaman kertakäyttöisen alipainetta
LisätiedotRavintoaineiden Digestio ja Imeytyminen
Luennon sisältö Ravintoaineiden Digestio ja Imeytyminen RuoRa 2014 Pentti Somerharju Yleistä digestiosta Rasvat (Lipidit) Proteiinit Hiilihydraatit Vitamiinit (B12) Kalsium Rauta Mihin digestiota tarvitaan?
LisätiedotSuomen Suunnistusliitto
Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijan ravitsemus Ravitsemussuositukset Monipuolista ja värikästä Sopivasti ja riittävästi Nauttien ja kiireettömästi Ruokaympyrä Ruokakolmio Lautasmalli
LisätiedotBroilerin käyttäytyminen ja fysiologia. Broilerinkasvattajien koulutuspäivät Ahlman-instituutti 30.11.2012 ELL Petri Yli-Soini
Broilerin käyttäytyminen ja fysiologia Broilerinkasvattajien koulutuspäivät Ahlman-instituutti 30.11.2012 ELL Petri Yli-Soini Tavoitteet Kasvattaja tunnistaa broilerikanan normaalin ja epänormaalin käyttäytymisen
LisätiedotSolubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia IHO HEIKKI HERVONEN
Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia IHO HEIKKI HERVONEN Luku 1 IHO Ross ja Romrell: Histology-kirja käyttää ihosta hämäävästi nimitystä integumentary system eikä skin plus appendices.
Lisätiedot2. Makuaisti Makusilmuja kaikkialla suuontelossa, eniten kielessä.
1. Ihon aistit 1. Kipuaisti (vapaita hermopäitä lähes kaikkialla elimistössä). 2. Kylmäaisti 3. Kuuma-aisti 4. Kosketusaisti 1. Vapaat hermopäätteet (esim. karvatupen pinnassa aistivat liikettä) 2. Meissnerin
Lisätiedot! Ruoansulatusentsyymien tuotto!! Ravinteiden imeytyminen!! Imeytymishäiriöt (keliakia, giardia)! ! Umpilisäke!! Paksu- ja peräsuoli!
Suolisto!! Ohutsuoli! GI-kanava / Suoli 2012 Ari Ristimäki Kliinisen patologian professori Osastonylilääkäri Helsingin yliopisto ja HUSLAB Koliitit" Paksusuolen tulehdukset!! Mikroskooppinen koliitti!!
LisätiedotKysymyksiä ja vastauksia
PIKAOPAS Kysymyksiä ja vastauksia K: Mikä ja mihin käyttötarkoitukseen Acetium on? V: Acetium on tarkoitettu karsinogeenisen asetaldehydin sitomiseen paikallisesti mahasta ihmisillä, jotka kuuluvat asetaldehydialtistuksen
LisätiedotCOPYRIGHT MARTINE VORNANEN. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty!
COPYRIGHT MARTINE VORNANEN Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! PAPILLAN JA ULKOISTEN SAPPITEIDEN KASVAIMET MARTINE VORNANEN PSHP LABORATORIOKESKUS ULKOISTEN SAPPITEIDEN
LisätiedotTerve ja haavainen maha MAHAHAAVA. Mahalaukun anatomia. gastric ulcer syndrome. Mahan fysiologiaa. Mahan happamuus
Terve ja haavainen maha MAHAHAAVA Tiina Eskonen LAUKAAN ELÄINSAIRAALA Killerjärvi 2013 EGUSequine gastric ulcer syndrome Mahalaukun eri osien ja ohutsuolen alkuosan todettuja limakalvo haavaumia Eriasteisia-
LisätiedotMiten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö
Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin
LisätiedotEkstranodaaliset lymfoomat. Kliinisen patologian osasto Kuopion yliopistollinen sairaala
Ekstranodaaliset lymfoomat Jan Böhm,, LT, erikoislää ääkäri Kliinisen patologian osasto Kuopion yliopistollinen sairaala Ekstranodaaliset lymfoomat yleensä: Suomessa vuosittain hieman yli 300 tapausta/v.
LisätiedotOhutsuoli immunologisena elimenä. Marja Ojaniemi, Jorma Kokkonen ja Tuomo J. Karttunen
Katsaus Ohutsuoli immunologisena elimenä Marja Ojaniemi, Jorma Kokkonen ja uomo J. Karttunen Ohutsuolen limakalvo huolehtii ravintoaineiden muokkauksesta ja imeytymisestä elimistön tarpeisiin. erveen ohutsuolen
Lisätiedot1. Teurasporojen kuljetus...4. 2. Ante mortem tarkastus...4. 3. Eläinten nouto tainnutukseen...4. 4. Tainnuttaminen...4. 5. Verenlasku / pisto...
Porotietokansio Teurastusosio Karvonen Seppo, Pieski Kaarina 2007 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Teurasporojen kuljetus...4 2. Ante mortem tarkastus...4 3. Eläinten nouto tainnutukseen...4 4. Tainnuttaminen...4
LisätiedotElimistö puolustautuu
Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Mistä taudinaiheuttajat
LisätiedotHengitys - hengityselimet
Eläinfysiologia ja histologia Luento IX; Hengitys Hengitys - hengityselimet Ihmisen hengityselimet koostuvat ilmateistä ja keuhkoista. Ilmatiet: t nenä, nielu (pharynx), kurkunpää k (larynx), henkitorvi
LisätiedotElimistö puolustautuu
Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Miten elimistö
LisätiedotKotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?
Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia
LisätiedotHyytymishäiriöiden osaamiskeskus Hematologia Sisätaudit PL 372, 00029 HUS
Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Hematologia Sisätaudit PL 372, 00029 HUS VUOTO-OIREKYSELY Päivämäärä: Potilaan nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin koti: Puhelin työ: Matkapuhelin: Sähköposti: Vuototaudin
LisätiedotEläinfysiologia ja histologia
Eläinfysiologia ja histologia II. Luento Loppukuulustelun vaatimukset ja tenttipäivät Luennoidut asiat + Campbell, Biology 8.painos: sivut 850-996 ja 1047-1119 1119 9.painos: sivut 896-1041 ja 1091-1163
LisätiedotMaksa on ihmisen suurin ja biokemiallisesti
KUVAT KERTOVAT Hannu Jalanko ja Krister Höckerstedt Maksa on ihmisen suurin ja biokemiallisesti monipuolisin elin. Maksan verenkierto on ainutlaatuinen, sillä veri tulee maksaan kahta tietä: maksavaltimo
LisätiedotLÄÄKKEEN ANTAMINEN KISSALLE
LÄÄKKEEN ANTAMINEN KISSALLE Kissalle määrätty lääkekuuri on erittäin tarkeää antaa ohjeiden mukaan loppuun saakka. Kuitenkin kissan lääkitseminen voi joskus osoittautua haasteelliseksi. Lääkkeen antajan
LisätiedotHistopatologian. Pirkko Hirsimäki. patologian palvelualue
Histopatologian värjäystekniikka: äjä tk kierrospalaute Pirkko Hirsimäki TYKS-SAPA SAPA liikelaitos l i patologian palvelualue 5.2.2010 2010 1 Ulkoinen laadunarviointikierros: Histopatologia 4/2008 Osallistujat
LisätiedotMAHAHAAVA. Tiina Eskonen LAUKAAN ELÄINSAIRAALA Kuopio 2013
MAHAHAAVA Tiina Eskonen LAUKAAN ELÄINSAIRAALA Kuopio 2013 Terve ja haavainen maha EGUSequine gastric ulcer syndrome Mahalaukun eri osien ja ohutsuolen alkuosan todettuja limakalvo haavaumia Eriasteisia-
LisätiedotREFLUKSITAUTI JA HAMPAIDEN TERVEYS. S u o m e n R e f l u k s i 2 0 1 2
REFLUKSITAUTI JA HAMPAIDEN TERVEYS S u o m e n R e f l u k s i 2 0 1 2 Hampaiden kuluminen (eroosio) mahdollinen hapan ylösnousu suuhun asti kuluttaa hampaita tavallisen syömisen ja juomisen lisäksi suu
Lisätiedot