SIDEKUDOS. Solubiologia ja peruskudokset Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SIDEKUDOS. Solubiologia ja peruskudokset Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN"

Transkriptio

1 Solubiologia ja peruskudokset Biolääketieteen laitos/ Anatomia SIDEKUDOS Tiivistä järjestäytynyttä sidekudosta. Kerr: Atlas of Functional Histology. Mosby HEIKKI HERVONEN

2 Luku 1 SIDEKUDOS Sidekudos muodostaa laajan, yhtenäisen, koko elimistön käsittävän kudoksen, joka rajoittuu epiteelien ja eräiden yksittäisten solujen (esim. rasvasolu, lihassolu) tyvikalvoihin. Sidekudoksessa keskeisenä komponenttina on soluväliaine, extracellular matrix (ECM), jonka koostumus vaihtelee nestemäisestä (veriplasma) kiven kovaan (luu). Sidekudostyypit jaotellaan solujen, sidekudossäikeiden ja perusaineksen määrän ja laadun mukaan varsinaiseen (proper) ja erikoistuneisiin (specialized). Varsinaiseen sidekudokseen kuuluvat löyhä ja tiivis sidekudos. Nämä ovat käsillä olevan tapauksen ja luennon aiheena. Erikoistuneisiin sidekudoksiin kuuluvat rasvakudos, veri ja verta muodostava kudos, rusto ja luukudos. Näitä käsitellään tämän jakson aikana myöhemmin kutakin erikseen. Tämä julkaisu on tarkoitettu ainoastaan Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden ja opettajien käyttöön jaettuna Terkon digitaalisen kurssikirjaston kautta. Sen osittainenkin kopiointi, muuttaminen ja muulla tavalla jakaminen on tekijänoikeuslain nojalla ehdottomasti kielletty. Ohutsuolen lamina proprian löyhää sidekudosta - runsaasti plasmasoluja.

3 Mesenkymaalinen kantasolu luuydin, kudokset, verenkierto mesenkymaalinen kantasolu luun kantasolu OSIO 1 Sidekudos ruston kantasolu rustosolu SIDEKUDOS Sidekudostyypit, mesenkyymi, löyhä sidekudos ja tiivis sidekudos Sidekudoksen soluväliaine, säikeinen komponentti ja perusaines Sidekudoksen solut ja niiden toiminta Sidekudosvaurion paraneminen Rasvakudos rasvasolu fibroblasti Gartner and Hiat: Color Textbook of Histology, 2001 Saunders endoteelisolu luusolu, osteosyytti Sidekudos on vuorovaikutuksessa kaikkien kudosten kanssa. Sikiökautista sidekudosta kutsutaan mesenkyymiksi. Mesenkymaalisia kantasoluja tavataan aikuisenkin kudoksissa etenkin verisuonten seinämissä, mutta myös esim. luuytimessä ja verenkierrossa. Nämä kantasolut voivat erilaistua mm. endoteeli-, sidekudos-, rusto-, luu- ja rasvasoluiksi. Kudosvaurioissa, esim. haavan parane-misessa, sidekudoksen solut aktivoituvat, uusia soluja muodostuu kantasoluista ja niitä myös rekrytoidaan paikalle. Kudoksen rakenne sekä toiminta muuttuvat huomattavasti ensin vaurioituneen kudoksen poistamiseksi ja myöhemmin uuden kudoksen rakentamiseksi. Tästä esimerkki on juuri sidekudosvamman paranemisessa syntyvä granulaatiokudos, joka on runsassoluinen ja tiheästi verisuonitettu. Löyhä sidekudos Löyhässä sidekudoksessa on suhteellisen runsaasti ja monenlaisia soluja. Fibroblastit ovat perussoluina, mutta kudoksessa näkyy myös makrofageja, syöttösoluja, rasvasoluja sekä verestä peräisin 2

4 olevia vierailijoita: neutrofiilejä granuloosyyttejä, lymfosyyttejä ja plasmasoluja. Vaurioissa ja puolustusreaktioissa vierailijoiden määrä moninkertaistuu. Soluväliainetta on tässäkin kudoksessa paljon, säikeet ovat kuitenkin pieniä ja jäävät huomaamatta, kudoksen perusainetta taas on runsaasti. Kuva: Ross ja Pawlina: Histology. A Text and Atlas. LWW Kuvassa suolilievettä levitettynä näytelasille. Syöttösolut: punainen sytoplasma, kollageenisyyt ovat ruskeita, elastiset syyt ohuita mustia. Näytteen valmistuksessa perusaines huuhtoutuu pois, joten mikroskopiassa nämä tilat jäävät tyhjiksi. Siksi löyhä sidekudos jää mikroskopiassa useimmiten huomioimatta kun tarkkaavaisuuden vievät selvempiä rakenteita muodostavat epiteelit, rauhaset, verisuonet ja tiiviimmät tukikudokset. Löyhä sidekudos on tärkeässä asemassa eri kudosten välillä kun se ympäröi pieniä verisuonia ja samalla sijaitsee epiteelien alla ja rauhasepiteelien (ja lihassolujen) ympärillä. Näiden kudosten kaikki aineenvaihdunta kulkee löyhän sidekudoksen perusaineksen kautta (ks. tarkemmin alempana). Löyhää sidekudosta on erityisen runsaasti sellaisten epiteelien alla, jotka toimivat rajapintana elimistön ja ulkomaailman välillä (esim. dermiksen papillaarikerros). Epiteelin läpäisseet vieraat tunkeutujat, antigeenit (proteiineja, viruksia, bakteereja yms. mikrobeja) joutuvat löyhään sidekudokseen, jossa elimistön luonnollisen ja hankitun immuunipuolustuksen solut ovat niitä odottamassa. Välitön puolustustaistelu käydään löyhässä sidekudoksessa, johon kehittyy tulehdusreaktio ja turvotus. Tiivis sidekudos, kollageenisäiekimput (fibres) Tiiviin sidekudoksen määräävänä tekijänä ovat kollageenisäikeet (tarkemmin kollageenisäie-kimput, fibers), usein mukana on joukossa myös elastisia säikeitä. Kollageenisäikeet antavat kudokselle sen suuren vetolujuuden. Jänteen tiivistä järjestäytynyttä sidekudosta Kuvat: Kerr: Atlas of Functional Histology. Mosby Tiivis sidekudos Dermiksen tiivistä järjestäytymätöntä sidekudosta Perusainesta kudoksessa on vain vähän. Soluista pääosa on fibroblasteja, jotka ovat valmistaneet ja pitävät yllä säikeitä. Järjestyneessä sidekudoksessa 3

5 kolla-geenisäikeet ovat vierekkäin pakattuna ja samansuuntaisina kimppuina (jänne, ligamentti) tai levyinä (aponeuroosi). Järjestäytymättömässä tiiviissä side-kudoksessa (dermis) kollageenisäie-kimppujen paksuus ja suunta vaihtelee enemmän, vaikka tämänkin kudos muodostaa useimmiten tasomaisia rakenteita (ihon dermis, suolen submucosa). Sidekudoksen säikeet Kollageenisäikeet ovat soluväliaineen ja koko elimistönkin pääproteiineja. Säikeitä muodostavista kollageeneista tyyppi I ja III ovat yleisimmät. Kollageeni II:ta esiintyy rustossa. Eri kollageenejä on löydetty yli 20 ja ne toimivat elimistössä monessa roolissa. Niistä osa (esim. tyypit I, II, III, V) muodostaa paksuja säikeitä (Ø nm), joilla on suuri vetolujuus. Osa kollageeneistä toimii paksumpien säikeiden rakentamisessa säätelijöinä ja ohjaajina (tyypit XI, V), toiset liittävät kollageenisäikeitä muihin soluväliaineen komponentteihin (tyyppi IX). Eräät kollageenit muodostavat tyvikalvoa (tyyppi IV) ja toiset kiinnittävät soluja siihen (tyyppi XVII). Kollageenien nimistön systematiikka on esitetty oppikirjassa erinomaisen hyvin, samoin kollageenin synteesin ja erittymisen vaiheet. Pari seikkaa kuitenkin kollageenin rakenteesta: Kollageenin aminohappoketjussa (α-ketju) joka kolmas aminohappo on glysiini. Glysiiniä seuraa proliini. Lisäksi kolmikon ensimmäisenä aminohappona on usein Kollageenisäikeet synty ja rakenne Taustalla jänteen tiivistä sidekudosta kollageeni tyyppi I Kollageenisäie (tyyppi I) poikkileikkauksia Kollageenisäie (tyyppi I) pitkittäisleikkauksia Kollaageenisyyn syntyvaiheita hydroksiproliini tai hydroksilysiini. Näin muodostuu kolmen aminohapon enemmän tai vähemmän samanlaisena toistuva jakso, joka mahdollistaa kolmen aminohappoketjun lomittaisen kiertymisen toistensa ympärille kolmikkoheliks-rakenteeksi (triplehelix, prokollageeni). Heliksin kummassakin päässä on ei-helikaalinen osa, joka synteesin solun sisäisissä vaiheissa estää molekyylejä muodostamasta säikeitä. Kolmikkoheliksiä muodostamassa on kolme α-ketjua, jotka voivat kaikki olla samoja (homomeerinen, kuten tyyppi II), tai ne voivat poiketa rakenteeltaan, kuten tyyppi I kollageeni, jossa on kaksi α1-ketjua ja yksi α-2 ketju. Osassa kolmoisheliks-rakenteessa on katkoksia. Prokollageeni eritetään solusta. Solun ulkopuolella sen kummastakin päästä pilkotaan ei-helikaaliset osat pois. Syntyy kollageenimolekyyli, (aik. tropokollageeni). Tämän jälkeen kollageeni- molekyylit voivat asettua vierekkäin (vierekkäiset kollageenit liittyvät toisiinsa kovalentisti vetolujuus) ja pitkittäin tyypillisellä tavalla, mikä johtaa kollageenisäikeen (fibril) muodostumiseen. 4

6 Säännöllinen jaksottaisuus ja yksittäisten kollageenimolekyylien väleihin jäävät raot (jotka keräävät kontrastiaineita) johtavat elektronimikroskoopissa kollageenisäikeis-sä näkyvään säännölliseen raidoitukseen. C-vitamiinin puute Kudoksissa kollageeneja voidaan hajottaa metalloproteaasien avulla. Niitä tuottavat mm. tulehdussolut ja kaikki muutkin solut, joiden tulee hajottaa soluväliainetta pystyäkseen liikkumaan kudoksessa. Valitettavasti myös pahemman laatuiset syöpäsolut pystyvät tähän. Toisaalta esim. makrofagien täytyy voida hajottaa kaikkia soluväliaineen molekyylejä silloin kun ne siivoavat vaurioitunutta kudosta uudisrakentamisen tieltä. Retikulaarisäikeet. Nimi on varhain syntynyt histologinen termi, joka perustuu värjäyksiin. Tietyillä, erityisesti hopeasuolojen (argyrofilia) sakkautumiseen perustuvilla värjäysmenetelmillä saatiin kudoksista esille ohuita lankamaisia säikeitä, jotka muodostivat verkostoja. Nyt tiedetään, että retikuliinisäikeet koostuvat pääosin tyyppi III kollageenista ja siihen liittyvistä glykoproteiineista, erityisesti fibronektiinista. Näissä kollageenisäikeissä on erityisen paljon sokeriosia, siitä johtuu muista kollageeneista poikkeava värjäytyminen. Retikulaarisäikeitä esiintyy erityisesti luuytimessä ja imukudoksessa, jossa niitä tuottavat erityiset retikulaarisolut, mutta myös mm. tyvikalvojen alla ja yksittäisten solujen ympärillä. Sidekudosvaurion paranemisessa (esim.dermikseen ulottuva haava) retikuliinisäikeet ilmaantuvat ensimmäisinä uusina sidekudossäikeinä heti kun fibroblastit/myofibroblastit on saatu aktivoiduksi ja paikalle. Retikuliinisäikeet muodostavat haavan toisen vaiheen stabiloinnin. Ensimmäisen tarjosi verihyytymän fibriini ja kolmannen sitten tyyppi I kollageeni. (Katso kuvasarjat monisteen lopussa) Elastiset (kimmo)säikeet koostuvat säikeisestä ja amorfisesta osasta, fibrilliini mikrofibrilleistä ja elastiinista. Elastisia säikeitä esiintyy mm. ihon dermiksessä, ligamenteissa, kimmorustossa sekä isojen valtimoiden seinämissä. Fibrilliinillä on elastisten säikeiden muodostusta ohjaava Elastiset säikeet ja lamellit Elastiinin toiminta Aortan seinämän elastisia lamelleja kollageenisäikeet mikrofibrillit fibroblasti elastiini mikrofibrillit Mikrofibrillit ja elastiini à elastinen säie tai lamelli vaikutus. Fibrilliini näyttäisi muodostavan säikeen ytimen, jonka päälle elastiini asettuu. Myöhemmin fibrilliiniä kertyy myös elastiinin pinnalle. 5

7 Marfanin syndromasta Elastiinin määrä ihossa vähenee ja rakenne muuttuu iän myötä, jolloin myös ihon kimmoisuus vähenee. Auringonpalvojat huomio! Auringon valolla on elastisiin säikeisiin spesifinen rappeuttava vaikutus. Siitä johtuu tyypillinen syväryppyisyys auringon vanhentamalla iholla. negatiivisesti varautunut ja pystyy sen vuoksi sitomaan runsaasti vettä. Se sitoo myös monia kasvutekijöitä. Kuvan keskellä näkyy hyaluronihappo, erittäin pitkä haarautumaton polysakkaridi. Ydinproteiinit ovat siihen liitosproteiinien avulla kiinnittyneinä n. 40 nm:n välein.ydinproteiineista sivuille sojottavat glykosaminoglykaanit. Soluväliaineen perusaine Perusaine koostuu proteoglykaaneista (esim. syndecan, aggrecan), glykoproteiineista (esim. fibronektiini, laminiini) ja glykosaminoglykaaneista (GAG). Glykosaminoglykaanit koostuvat toistuvista, pitkistä disakkaridiketjuista. Näitä ovat mm. kondroitiinisulfaatti, kerataanisulfaatti, dermatansulfaatti, heparaanisulfaatti sekä hyaluronaani. Proteoglykaaneissa on proteiiniydin, johon on kiinnittynyt vaihteleva määrä eri GAG-molekyylejä. Aggrecan muodostaa pulloharjamaisen rakenteen, toisiin kiinnittyy vain yksi tai jokunen GAG. Syndekaani on transmembraaninen proteiini, johon liittyy heparaanisulfaattiketjuja. Se toimii solun kiinnittäjänä soluväliaineeseen. Proteoglykaanit voivat kiinnittyä pitkään molekyyliin, hyaluronaaniin muodostamaan jättimäisiä proteoglykaaniaggregaatteja. Hyaluronaani on valtavan suurikokoinen glykosaminoglykaani, joka syntyy solun ulkopuolella solukalvon entsyymitoiminnan tuotteena. Hyaluronaani on Proteoglykaani-aggregaatti rustossa Alberts et al.: Molecular Biology of The Cell Garland Science Elektronimikroskooppikuva kalvolle levitetystä proteoglykaani aggregaatista linkkiproteiinit Proteoglykaniaggregaatti kondroitiinisulfaatti kerataanisulfaatti hyaluronaani ydinproteiini Proteoglykaani =Glycosaminoglykaani (GAG) 6

8 Soluväliaineen muut proteiinit (monitarttuvaiset glykoproteiinit) Laminiini käsiteltiin jo tyvikalvon yhteydessä. Fibronektiinit ovat väliaineen tärkeimpiä ei-kollageenisiä glykoproteiineja (koko 240 kd). Pääosa fibronektiinistä on maksasolujen tuottamaa ja se kiertää plasmassa. Sitä tavataan myös kudoksissa. Fibronektiini toimii mm. veren hyytymisprosessissa. Fibronektiinin sitoutumiskohtia Fibronektiinimolekyylissä on useita sitoutumiskohtia soluväliaineen eri kompponenteille, erityisesti hepariiniin, kollageeniin ja toisiin fibronektiinimolekyyleihin. Myös solut tarttuvat fibronektiiniin hanakasti integriineillään. Fibronektiineillä on tärkeä rooli solujen liikkumisessa ja kiinnittymisesssä normaalissa kudoksessa ja esim. haavan paranemisessa. Tenaskiinit ovat proteiiniperhe (mm. C, -Y ja -X), jonka jäsenet ovat suuria heksameerisia proteiineja. Tenaskiineja esiintyy erityisesti sikiökehityksen aikana ja uudelleen kudosvaurioissa. Löyhän sidekudoksen solut: pysyvät ja tilapäiset Fibroblastit ovat sidekudoksen perussoluja, jotka vastaavat säie- ja perusainetuotannosta. Fibroblastit saattavat vetäytyä inaktiivisiksi lepotilaan, josta kuitenkin ovat aktivoitavissa ja pystyvät sitten taas syntetisoimaan soluväliaineen kaikkia komponentteja. Myofibroblastit ovat sidekudoksen fibroblasteista/esiasteista muodostuneita aktiivisia soluja, jotka tuottavat tehokkaasti säikeitä ja pystyvät sileälihassolun tapaan supistumaan. Niiden sytoplasmassa on sileälihastyyppisten aktiinifilamenttien kimppuja, jotka ulottuvat solun päästä päähän ja kiinnittyvät vastakkaisille puolille solukalvoon. Tässä kohdassa solukalvo kiinnittyy erityisellä ankkuriliitoksella (fibronexus) soluväliaineeseen. Sidekudosvaurion paranemisessa syntyvä granulaatiokudos sisältää runsaasti myofibroblasteja. Niiden säietuotanto on osa arpimuodostusta ja niiden supistuminen pyrkii kuromaan vaurioaluetta ja syntyvää arpikudosta pienemmäksi. Syöttösolut ovat tärkeinä tulehduksen välittäjäaineita sisältäviä soluja. Niitä tavataan kauttaaltaan sidekudoksessa, erityisesti epiteelien alla ja verisuonten ympärillä. 7

9 Niiden sytoplasmassa on suuria jyväsellisiä rakkuloita, jotka sisältävät mm. histamiinia, anafylaktisia tekijöitä (leukotrieenejä) ja hepariinia. Syöttösolut muistuttavat ulkonäöltään veren basofiilisiä granulosyyttejä. Esiasteena näillä onkin luuytimen yhteinen myeloidinen kantasolu. Syöttösolu kypsyy ja saa jyväsensä vasta kudokseen saavuttuaan. Syöttösolun pinnalla on kalvoreseptori, joka tunnistaa immunoglobuliini E:n Fc-osaa. Immunoglobuliini-E:tä tuotetaan allergeenien ensikosketuksessa. Plasmasolun tuottama IgE sitoutuu seuraavaksi syöttösolun pinnan FC-reseptoriin nyt solu on viritetty (vielä ei seuraa degranulaatiota eli eritystä). Seuraavassa allergeenialtistuksessa allergeeni sitoutuu syöttösolun pintaan sitoutuneen IgE:n tunnistusosaan, signaali välittyy solun sisään ja tapahtuu rakkuloiden sisällön eksosytoosi. Seuraa välitön yliherkkyysreaktio, johon kuuluvat verisuonten laajeneminen ja seinämän Syöttösolun reaktio allergeenille Fc -reseptori allergeeni läpäisevyyden IgE lisääntyminen, siitä seuraava punotus, turvotus ja kuumotus sekä tulehduksen välittäjäaineiden erittymisestä johtuva IgE Syöttösolu valmiustilassa Syöttösolun eksosytoosireaktio hermoärsytys ja kipu. Alberts et al.: Molecular Biology of The Cell Garland Science Makrofagit eli histiosyytit kuuluvat laajempaan mononukleaaristen fagosyyttien järjestelmään. Makrofagit ja muutkin järjestelmän solut syntyvät veren monosyyteistä. Fagosytoosikyky on solulle tyypillistä, joten luonnollisesti toimivan solun solulimasta löytyy fagosytoitua materiaalia, endosytoottisia rakkuloita, fagolysosomeja ja lysosomeja. Kudoksessa lepäävä histiosyytti voi aktivoitua mm. komplementin, immuunikompleksien tai lymfosyytti-en erittämien lymfokiinien vaikutuksesta. Makrofagi toisaalta itsekin erittää tulehduksen ja immuunireaktioiden välittäjäaineita. Makrofagi on puolustuksen ensilinja solu kun vieras antigeeni, esim. bakteeri tunkeutuu elimistöön. Kudosvauriossa se toimii kudoksen siivoamisessa poistaen denaturoituneita ja vieraita aineksia. Makrofagin sytoplasmarakenteita Makrofagi Sytoplasmassa runsaasti lysosomeja, endosomeja ja fagosytoitua ainesta. Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas. 6 p. LWW 2011 Osa makrofageista toimii antigeenin esittelijöinä lymfosyyteille immunologisen reaktion alkuunpanossa. Tätä tehtävää varten makrofagien pinnalla on MHC II -kompleksi (major histocompatibility complex). Makrofagi 8

10 kiinnittää syömänsä ja osasiksi pilkkomansa vieraan antigeenin MHC II:een endosomissa, siirtää tämän yhdistelmän solun pinnalle ja esittelee auttaja T-lymfosyytille. Auttaja T-lymfosyytti pystyy tunnistamaan MHC II:een kiinnitetyn antigeenin ja tästä tunnistuksesta käynnistyy immuunireaktio. Plasmasolut toimivat immuunireaktion toisessa päässä. Ne ovat B-lymfosyyteistä kehittyneitä toimijoita, effectorisoluja, jotka ovat päätyneet löyhään sidekudokseen erittämään valtavia määriä ikiomaa vasta-ainettaan, immunoglobuliinia. Solun rakenteessa näkyy tämän toiminnan merkit: Tumassa iso tumajyvänen, sytoplasmassa runsaasti karkeapintaista endoplasmakalvostoa ja selvä Golgin laite. Eritejyväsiä ei näy runsaasti, koska eritys on EM:ssa runsas RER ja kärrynpyörätuma Plasmasolu Valomikroskoopissa voi Golgin laite erottua värjäytymättömänä alueena RER:n keskellä konstitutiivista. Plasmasolun tuma on tunnusmerkillinen: heterokromatiinikokkareet järjestyvät periferiaan ja tumajyväsen ympärille syntyy kärrynpyörä/ kellotaulukuvio. Neutrofiilit, basofiilit je eosinofiilit granulosyytit ja lymbosyytit. Löyhässä sidekudoksessa vierailevia soluja, joita kertyy normaalisti esim. suolen ja hengitysteiden epiteelien alle. Tulehduksissa niitä kertyy mihin tahansa löyhään sidekudokseen tai jopa parenkyymiin. Neutrofiilit ovat tulehduksen ja kudosvaurion ensilinjan (eli rekrytoidaan ensimmäiseksi paikalle) soluja makrofagien kanssa. Neutrofiili toimii hanakasti bakteereja fagosytoivana ja tuhoavana soluna, mutta ilmaantuu paikalle myös kudosvaurioissa. Eosinofiilit ja lymfosyytit kertyvät kudoksiin kroonisessa tulehduksessa. (ks. tarkemmin veren solut) Sidekudosvamman paranemisen mekanismeja Epiteelin vaurion paraneminen on jo käsitelty aiemmin. Syvä haava ulottuu dermikseen, sidekudokseen. Sinne muodostuuu ensin tilapäinen tukikudos hyytyneestä verestä, jossa fibriini ja fibronektiini muodostavat matriksin pääkomponentit (hyytymävaihe). Kuvat Rubin Farber: Pathology. Seuraa välittömästi tulehdusvaihe, jossa paikalle hälytetään tulehdus-soluja (makrofageja, neutrofiileja valkosoluja). Samalla alkaa granulaatiokudoksen eli uusien verisuonien ja mesenkymaalisten solujen, fibroblastien ja myofibroblastien aktivaatio ja vähittäinen invaasio paikalle. Granulaatiokudosvaihe seuraa kun hyytymää ja vaurioitunutta kudosta on riittävästi poistettu. Paikalla oleva tulehdussolukko vähenee. Nyt alkaa nopea uuden 9

11 Sidekudosvaurion paraneminen - granulaatokudos Kuvat: Rubin et Farber: Pathology. Lippincott Raven A. Vaurio on täyttynyt verihyytymällä, dermiksessä ei reaktiota. B. Demikseen on ilmaantunut verisuonia ja uusia soluja (=granulaatiokudosta). Hyytymää poistetaan. Kollageeni III synteesi vilkasta. C. Kollageeni tyyppi I synteesi on vilkasta. Tyyppi III poistetaan. Granulaatiokudos vähenee. D. Epiteeli on nyt ehjä. Dermikseen syntyy koll. tyyppi Ipitoinen arpi. soluväliaineen uudis-rakennus. Tässä vaiheessa tuotetaan tyyppi III kollageeni -säikeitä mahdollisimman nopeasti (samalla sikin sokin). Saadaan aikaan tilapäinen soluväliaine, joka tarjoaa samalla poistettavan hyytymän tilalle astetta jatkuu edelleen. Tällöin syntyy nk. hypertroofinen arpi tai jopa kasvainmainen keloidi. Molkyylitason tapahtumia sidekudoksen paranemisessa 1. Hyytymä Fibriini ja fibronektiini ovat alkuun kudoksen tukirakenne. Makrofagit alkavat poistaa sitä. 2. Siivous Makrofagit poistavat hyytymää ja vaurioitunutta kudosta 3. Apujoukot paikalle Kemotaksis tuo paikalle fibroblasteja, verisuonia, lisää syöjäsoluja (=granulaatiokudos). tukevamman rakenteen. Seuraavaksi alkaa rauhallisempi lopullisen soluväliaineen rakentaminen. Makrofagit syövät ja poistavat nyt vuorostaan tyyppi III kollageenisäikeet. Samalla fibro-blastit/ myofibroblastit syntetisoivat pysyvämmän, typpi I kollageeni-perustaisen soluväliaineen. 4. Siivous jatkuu Samalla fibroblastit tuottavat uutta matriksia (Koll III). 5. Kollageeni III muodostaa seuraavan tukirakenteen. 6. Kollageeni tyyppi I muodostaa lopullisen tuen kudokseen. Koll III poistetaan. Kuvat: Rubin et Farber: Pathology. Lippincott Raven Rasvasolut ja rasvakudos Lopulta fibroblastien ja myofibroblastien sekä kapillarien määrä vähenee ja paikalle on syntynyt runsaasti tyyppi I kollageenia sisältävä arpikudos. Rasvakudos on erilaistunutta sidekudosta, jolle ovat tyypillisiä rasvaa varastoivat solut l. adiposyytit. Rasvakudosta tavataan kaikkialla ihon alla, mutta runsaasti myös ruumiinontelossa, mm. vatsapaidassa ja esim. munuaisten ympärillä. Rasvasolut syntyvät mesenkyymaalisista kantasoluista erilaistumisen kautta. Kuukausien kuluessa myofibroblastit pyrkivät sitäkin kuromaan supistamalla pienemmäksi. Tästä kuromisesta seuraa, että arvet rupeavat usein vuosien varrella kiristämään ja saattavat kuroa putkimaisia rakenteita tukkoon. Rasvakudosta on kahdenlaista: valkoista ja ruskeaa. Valkoinen rasvakudos on hallitseva aikuisilla ihmisillä ja ruskeaa rasvakudosta on erityisen paljon sikiökaudella ja Joskus sidekudoksen soluväliaineen uudismuodostus ei vaimenekaan vaan kudoksen muokkaus ja uudisrakennus 10

12 vastasyntyneellä. Ruskeaa rasvakudosta tavataan erityisen paljon talviunta viettävillä eläimillä. Valkea rasvakudos toimii energian varastona, eristyskudoksena ja tärkeiden mekaanisena suojana. Viime aikoina on käynyt selväksi, että lihavuus on ainakin diabeteksen, verenpainetaudin ja valtimoiden kovettumataudin riskitekijä. Länsimaiden lihavuusepidemia onkin poikinut paljon rasvakudokseen kohdistuvaa tutkimusta ja nykyään rasvakudosta pidetäänkin varsin aktiivisena hormonien ja muiden säätelytekijöiden erittäjänä. Valkean rasvan adiposyytti sisältää yhden suuren rasvapisaran, jossa rasva on varastoituna triglyseridimuodossa. Pisara on niin suuri, että se työntää tuman ja muun sytoplasman ohueksi kerrokseksi solukalvon alle. Tavallisen histologisen valmisteen prosessissa pisaran rasva on liuennut pois ja solu näyttää reunoja lukuun ottamatta tyhjältä. Erikoismenetelmillä rasva saadaan halutessa säilytetyksi ja värjätyksi. Valkeaa ja ruskeaa rasvakudosta Valkean rasvasolu sytoplasmassa on yksi suuri rasvapisara. Tuma ja muu sytoplasma on työntynyt ohueksi nauhaksi aivan laidalle. Kuvat: Kerr: Atlas of Functional Histology. Mosby Ruskean rasvan solussa on useita pieniä rasvapisaroita ja niiden väleissä sytoplasmaa. Tuma on keskellä solua. Rasvasoluja ympäröi ohut tyvikalvo, external lamina ja siihen liittyvä ohut retikuliiniverkosto tukirakenteena. Insuliinin suosii rasvan varastoitumista, adrenerginen stimulus taas rasvan liikekannalle panoa rasvasolusta. Ruokahalun ja rasvakudoksen säätely on vielä tuotakin monimutkaisempaa. Ruskea rasvakudos kehittyy myös mesenkymaalisista kantasoluista adrenergisen hermotuksen vaikutuksen alaisena. Noradrenaliini säätelee myös kudoksen toimintaa. Ruskean rasvasolun sytoplasmassa on useita rasvapisaroita. Ruskea rasvakudos pystyy tuottamaan suoraan lämpöä koska sen mitokondrioissa hengitysketju on kytketty irti ATP-tuotannosta, joten se tuottaa lämpöä. Ruskeassa rasvakudoksessa on vilkkaan metabolian merkkinä myös tiheä verisuonitus. 11

Sidekudos ja rasvakudos

Sidekudos ja rasvakudos Sidekudos ja rasvakudos Solubiologia ja peruskudokset opintojakso Sidekudos = solut + soluväliaine (ECM) ECM = perusaines + säikeet Fibril = fibrilli/rihma/ säie -> fiber = syy/ säie fibroblasti makrofagi

Lisätiedot

Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia.

Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia. Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia Tavoitteet: - tunnistaa eri sidekudostyyppejä ja niissä esiintyviä soluja histologisessa

Lisätiedot

Eläinfysiologia ja histologia

Eläinfysiologia ja histologia Eläinfysiologia ja histologia II. Luento Loppukuulustelun vaatimukset ja tenttipäivät Luennoidut asiat + Campbell, Biology 8.painos: sivut 850-996 ja 1047-1119 1119 9.painos: sivut 896-1041 ja 1091-1163

Lisätiedot

löyhä eli areolaarinen sidekudos 3 komponenttia solut

löyhä eli areolaarinen sidekudos 3 komponenttia solut Sidekudos Sidekudos B. Sidekudos 1. kehittyy alkion mesodermista löyhä eli areolaarinen sidekudos komponenttia solut mesenkyymi, mukoosinen sidekudos, varsinainen löyhä sidekudos, rasvakudos, verkkomainen

Lisätiedot

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) Luento III Sidekudos Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) j j Maksan Kuppferin soluja Syntyvät luuytimessä promonosyyteistä Kulkeutuvat veren mukana eri kudoksiin Saadaan näkyviin vitaaliväreillä

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA MITÄ ROKOTUKSIA? Muistatko mitä rokotuksia olet saanut ja minkä viimeiseksi? Miten huolehdit koulun jälkeen rokotuksistasi? Mikrobit uhkaavat elimistöä Mikrobit voivat olla bakteereita,

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset

Lisätiedot

Elimistö puolustautuu

Elimistö puolustautuu Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Miten elimistö

Lisätiedot

SBPK info. Olet tässä. Lukujärjestys

SBPK info. Olet tässä. Lukujärjestys SBPK info Olet tässä Lukujärjestys 1 Muu opetus jakson aikana: Informatioteknologia Ryhmätyötaidot Kasvaminen L ja HL Englanti 2 PBL-istunnot 2x/vko Yht. 8 virikettä PBL-istunnot rytmittävät opintoja Tärkeää

Lisätiedot

Epiteeli' Kateenkorva'

Epiteeli' Kateenkorva' Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/anatomia JOHDANTO SOLUBIOLOGIA JA PERUSKUDOKSET-JAKSOON Epiteeli' Kateenkorva' Luu' Veri' Jeffrey&B.&Kerr:'Atlas'of'' Func;onal'Histology.' Mosby'1999'

Lisätiedot

Elimistö puolustautuu

Elimistö puolustautuu Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Mistä taudinaiheuttajat

Lisätiedot

Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut

Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön

Lisätiedot

11. Elimistö puolustautuu

11. Elimistö puolustautuu 11. Elimistö puolustautuu Taudinaiheuttajat Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin

Lisätiedot

Solubiologia ja peruskudokset opintojakso Veri ja veren solut. Biolääketieteen laitos/ Anatomia, HY

Solubiologia ja peruskudokset opintojakso Veri ja veren solut. Biolääketieteen laitos/ Anatomia, HY Solubiologia ja peruskudokset opintojakso 2013 Veri ja veren solut Matti Airaksinen Biolääketieteen laitos/ Anatomia, HY Veren koostumus, hematokriitti Verta on ~7% elimistön painosta Hematokriitti= verisolujen

Lisätiedot

Histologinen valmiste/ Heikki Hervonen 2012/ Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ anatomia

Histologinen valmiste/ Heikki Hervonen 2012/ Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Histologinen valmiste/ 2012/ Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Mikroskoopit ja histologinen valmiste (RP6 s1-17) Alberts et al.: Molecular Biology of The Cell 5.ed,

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa Mikroskopiatyö 3: Solubiologia ja peruskudokset 2013 Lymfaattinen kudos, rusto ja luu- sekä lihaskudos /MA/ Biolääketieteen laitos / Anatomia Ennakkotehtävät: Mikroskopiatöissä riittää runsaasti haasteita

Lisätiedot

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa Mikroskopiatyö 3: Lymfaattinen kudos, rusto ja luu- sekä lihaskudos/ 2012/ Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos / Anatomia Ennakkotehtävät: Mikroskopiatöissä riittää runsaasti haasteita

Lisätiedot

Tunnin sisältö. Immuunijärjestelmä Luonnollinen immuniteetti Hankittu immuniteetti Rokotukset Allergiat HIV / AIDS

Tunnin sisältö. Immuunijärjestelmä Luonnollinen immuniteetti Hankittu immuniteetti Rokotukset Allergiat HIV / AIDS Immuunipuolustus Tunnin sisältö Immuunijärjestelmä Luonnollinen immuniteetti Hankittu immuniteetti Rokotukset Allergiat HIV / AIDS Lymfaattinen elinjärjestelmä Muodostuu imukudoksesta imusuonet imusolmukkeet

Lisätiedot

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin

Lisätiedot

Histologia. http://cc.oulu.fi/~ehohtola/kb/ salasana kbkbkb

Histologia. http://cc.oulu.fi/~ehohtola/kb/ salasana kbkbkb Histologia http://cc.oulu.fi/~ehohtola/kb/ salasana kbkbkb. Johdanto Kirjallisuus Mikrotekniikka Mikroskopointi 2. Soluvälimateriaali Matrix Säikeet 3. Kudostyypit Epiteelikudos Sidekudos varsinainen sidekudos

Lisätiedot

Solun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012

Solun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012 Solun tuman rakenne ja toiminta Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012 Hermosolun rakkulamainen tuma Monenlaisia tumia Valkosolujen tumien monimuotoisuutta Lähde: J.F.Kerr, Atlas of Functional Histology

Lisätiedot

Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä

Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Mikael Niku 28.2.2006 Kuvissa on naudan kudoksia, joita on värjätty immunohistokemialla erilaisia vasta aineita

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli

Lisätiedot

Histokemia ja histologinen valmiste. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013

Histokemia ja histologinen valmiste. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Histokemia ja histologinen valmiste Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Mittakaavat: Alberts 5; s580 makroanatomia, mikroanatomia eli histologia, Silmä(lasit) Luuppi Valomikroskooppi solubiologia,

Lisätiedot

Solubiologia ja peruskudokset- jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN

Solubiologia ja peruskudokset- jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN Solubiologia ja peruskudokset- jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia Verisivelyvalmisteen teko HEIKKI HERVONEN LUKU 1 Verisivelyvalmisteen teko Tämä julkaisu on tarkoitettu ainoastaan Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Mikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta

Mikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta Eläinfysiologian ja histologian luennot (30 t) (140176) (4 op) I. Luento Loppukuulustelun vaatimukset ja tenttipäivät Luennoidut asiat + Campbell, Biology 8.painos: sivut 850-996 ja 1047-1119 9.painos:

Lisätiedot

Etunimi: Henkilötunnus:

Etunimi: Henkilötunnus: Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa

Lisätiedot

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.

Lisätiedot

Hengityshiston itseopiskelutehtäviä

Hengityshiston itseopiskelutehtäviä Hengityshiston itseopiskelutehtäviä HEIKKI HERVONEN Kuva Netter. The Ciba Collection LUKU 1 Hengityshiston itseopiskelutehtäviä 1. Nenä, nenäontelo ja nenän sivuontelot, nielu ja larynx (RP6p s665-670;

Lisätiedot

Anatomia ja fysiologia 1

Anatomia ja fysiologia 1 Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...

Lisätiedot

22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat

22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat Helena Hohtari Pitkäkurssi I 22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat Immuunipuolustus Taudinaiheuttajat Erilaisia mikrobeja: - Bakteerit - Virukset - Sienet - Parasiitit Mikro-organismit elimistölle vieraita,

Lisätiedot

IHON RAKENNE JA TEHTÄVÄT. Antti Lauerma professori 5.11.2012

IHON RAKENNE JA TEHTÄVÄT. Antti Lauerma professori 5.11.2012 IHON RAKENNE JA TEHTÄVÄT Antti Lauerma professori 5.11.2012 IHO JA SUKUPUOLITAUTIOPPI Kaksoiserikoisala johtuen historiallisista syistä (syfilis) 15 % yleislääkärin käynneistä liittyy ihotauteihin Dermatologia

Lisätiedot

IMMUNOLOGIAN PERUSTEET Haartman-instituutti

IMMUNOLOGIAN PERUSTEET Haartman-instituutti IMMUNOLOGIAN PERUSTEET Petteri.Arstila@helsinki.fi 2012 Haartman-instituutti Immuunijärjestelmän tarkoituksena on torjua vieraita taudinaiheuttajia. Immuunipuolustus on organisoitu siten, että perifeerisissä

Lisätiedot

Essential Cell Biology

Essential Cell Biology Alberts Bray Hopkin Johnson Lewis Raff Roberts Walter Essential Cell Biology FOURTH EDITION Chapter 16 Cell Signaling Copyright Garland Science 2014 1 GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Signals Can Act

Lisätiedot

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Hellävarainen vallankumous IBD-tautien hoidossa Sisältö Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava

Lisätiedot

2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit

2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit 2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit Tiivistelmä Esitumaisiset eli alkeistumalliset solut ovat pieniä (n.1-10µm), niissä on vähän soluelimiä, eikä tumaa (esim. arkeonit, bakteerit) Tumalliset eli aitotumalliset

Lisätiedot

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit vauriotyypit Kudosvaurion mekanismit Autoimmuniteetti Petteri Arstila Haartman-instituutti Antigeenin tunnistus HLA:ssa pitää sisällään autoimmuniteetin riskin: jokaisella on autoreaktiivisia lymfosyyttejä

Lisätiedot

POLTTOPISTE- TEHTÄVÄT

POLTTOPISTE- TEHTÄVÄT Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ biolääketieteen laitos/ anatomia ITSEOPISKELUN POLTTOPISTE- TEHTÄVÄT HEIKKI HERVONEN Solubiologia ja peruskudokset jaksolla ei tarvitse osata piirtää yhtä hyvin kuin

Lisätiedot

Pienryhmä 3 immuunipuolustus

Pienryhmä 3 immuunipuolustus Pienryhmä 3 immuunipuolustus 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön valikoivasta

Lisätiedot

Ruora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013

Ruora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013 1 Ruora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013 Mikrokopiatyön kulku: - Mikroskopoidaan valmisteet näyteryhmittäin monisteen ohjeen mukaan. - Täydennetään jo

Lisätiedot

Itseopiskelun polttopistetehtävät 2012: 1. Solun kalvorakenteet ja kalvokierto/heikki Hervonen

Itseopiskelun polttopistetehtävät 2012: 1. Solun kalvorakenteet ja kalvokierto/heikki Hervonen 1. Solun kalvorakenteet ja kalvokierto/heikki Hervonen 1. Aineiden ja materiaalin soluunotto voi tapahtua mm. solukalvosta syntyvien kalvorakkuloiden kautta. a. Miten fagosytoosi ja pinosytoosi eroavat

Lisätiedot

Kuva 1. Utaretulehdustilanteen kehitys 1975-2001.

Kuva 1. Utaretulehdustilanteen kehitys 1975-2001. Utareterveyskampanja 2009-2010 Laura Kulkas Utaretulehdusten synty- ja paranemismekanismit Utaretulehdus on tavallisin ja kallein tarttuva tauti lypsykarjoissamme Tavallisimmat utaretulehdusbakteerit ovat

Lisätiedot

HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät Vasta-aineet

HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät Vasta-aineet Ilkk S älä Ilkka Seppälä HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät 2010 Vasta-aineet Fab Fab Fc IgG, IgD J IgA IgE J IgM IgM:n monomeeriyksikkö ja IgD ovat käytössä B-lymfosyyttien yy antigeenia tunnistavina

Lisätiedot

Haavan paranemisen eri vaiheet ja miten akuutin haavan paraneminen eroaa kroonisen haavan paranemisprosessista?

Haavan paranemisen eri vaiheet ja miten akuutin haavan paraneminen eroaa kroonisen haavan paranemisprosessista? Haavan paranemisen eri vaiheet ja miten akuutin haavan paraneminen eroaa kroonisen haavan paranemisprosessista? 15.5.2019 PORVOO VERMAN Sirpa Arvonen Haavahoitaja, esh, jalkojenhoidon at IHON TEHTÄVÄT:

Lisätiedot

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0

Lisätiedot

TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina

TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina ELIMISTÖN PUOLUSTUSKYKY Immuniteetti eli vastutuskyky on elimistön kyky suojautua tarttuvilta taudeilta Jos tauteja aiheuttavat mikrobit uhkaavat elimistöä, käynnistyy

Lisätiedot

SOLUISTA KUDOKSIKSI. Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015

SOLUISTA KUDOKSIKSI. Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015 SOLUISTA KUDOKSIKSI Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015 Prof. Ismo Virtanen, 1949-2010 Kudos - määritelmä tissue (e), vävdad (r) tietyn tyyppisten

Lisätiedot

II. Maksa ja sappirakko Valmiste 1: Maksa Valmiste 92: Paasto-, normaali- ja rasvamaksa Valmiste 55: Sappirakko

II. Maksa ja sappirakko Valmiste 1: Maksa Valmiste 92: Paasto-, normaali- ja rasvamaksa Valmiste 55: Sappirakko 1 Ruora-jakson mikroskopia I: Ruoansulatusrauhaset ja mahalaukku/h.hervonen ja M.Airaksinen 2013 Mikrokopiatyön kulku: - Mikroskopoidaan valmisteet näyteryhmittäin monisteen ohjeen mukaan. - Täydennetään

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

lisääntynyt kapillaarien läpäisevyys lymfa- l. imusuonet (umpipäätteisiä), päärungot avautuvat yläonttolaskimoon

lisääntynyt kapillaarien läpäisevyys lymfa- l. imusuonet (umpipäätteisiä), päärungot avautuvat yläonttolaskimoon Solujen väliaine, jatkoa Tyvikalvo säätelee aineiden kulkua ja solujen siirtymistä Tyvikalvo lamina basalis kaikkien (varsinaisten) epiteelisolujen alla lihas-, rasva- ja Schwannin solujen ympärillä Munuaiskeränen:

Lisätiedot

Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia TUMA JA SOLUSYKLI HEIKKI HERVONEN

Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia TUMA JA SOLUSYKLI HEIKKI HERVONEN Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia TUMA JA SOLUSYKLI HEIKKI HERVONEN Luku 1 TUMA JA SOLUSYKLI Viereinen kuva on otettu maksakudoksesta tehdystä histologisesta valmisteesta.

Lisätiedot

2. Luu. Luun kollageeniverkkoa (SEM, Tyrannosaurus rex) Luun kollageeniverkkoa (SEM, ihminen)

2. Luu. Luun kollageeniverkkoa (SEM, Tyrannosaurus rex) Luun kollageeniverkkoa (SEM, ihminen) 2. Luu Jäykin sidekudostyyppi väliaineen ansiosta Väliaine 1. Orgaaninen komponentti 35 % väliaineen massasta osteokollageenisäikeet (tyypin I kollageenia eniten), verkostona sementtiaine: mukopolysakkarideja,

Lisätiedot

SOLUT LIIKKUVAT JA MUUTTAVAT MUOTOAAN

SOLUT LIIKKUVAT JA MUUTTAVAT MUOTOAAN Solun tukiranka SOLUT LIIKKUVAT JA MUUTTAVAT MUOTOAAN MA 2013 BLL/anatomia Kuva: Ismo Virtanen Banaanikärpäsen varhaiskehitys light-sheet microscopy Tomer et al. (2012) Nature Methods Nopeutettu ~1000x

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi

Lisätiedot

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. 1. Pääryhmien ominaispiirteitä Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. Merkitse aukkoihin mittakaavan tuttujen yksiköiden lyhenteet yksiköitä ovat metri,

Lisätiedot

Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia IHO HEIKKI HERVONEN

Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia IHO HEIKKI HERVONEN Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia IHO HEIKKI HERVONEN Luku 1 IHO Ross ja Romrell: Histology-kirja käyttää ihosta hämäävästi nimitystä integumentary system eikä skin plus appendices.

Lisätiedot

High Definition Body Lift selluliittigeeli

High Definition Body Lift selluliittigeeli High Definition Body Lift selluliittigeeli Lehdistötiedote helmikuu 2009 Paras tapa huolehtia vartalon virtaviivaisesta ulkonäöstä on syödä terveellisesti ja liikkua säännöllisesti. Liikunta ja runsaasti

Lisätiedot

Tuma, solusykli ja mitoosi/heikki Hervonen 2012/Biolääketieteen laitos/anatomia Solubiologia ja peruskudokset-jakso

Tuma, solusykli ja mitoosi/heikki Hervonen 2012/Biolääketieteen laitos/anatomia Solubiologia ja peruskudokset-jakso Tuma, solusykli ja mitoosi/heikki Hervonen 2012/Biolääketieteen laitos/anatomia Solubiologia ja peruskudokset-jakso Yleistä: Tuman kuvasi ensimmäisenä Franz Bauer v. 1804 ja myöhemmin Robert Brown 1831.

Lisätiedot

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma Genomin ilmentyminen 17.1.2013 Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma liisa.kauppi@helsinki.fi Genomin ilmentyminen transkription aloitus RNA:n synteesi ja muokkaus DNA:n ja RNA:n välisiä eroja

Lisätiedot

HISTOLOGISTEN KUDOSTEN TUNNISTUSOPAS

HISTOLOGISTEN KUDOSTEN TUNNISTUSOPAS Amanda Harmaala & Karoliina Kehus HISTOLOGISTEN KUDOSTEN TUNNISTUSOPAS Opiskelumateriaali bioanalytiikan tutkinto-ohjelman opiskelijoille HISTOLOGISTEN KUDOSTEN TUNNISTUSOPAS Opiskelumateriaali bioanalytiikan

Lisätiedot

EPITEELIT. Solubiologia ja peruskudokset HEIKKI HERVONEN

EPITEELIT. Solubiologia ja peruskudokset HEIKKI HERVONEN Munuasen proksimaalisen kiemuratiehyen epiteelisoluja. Kerr: Atlas of Functional Histology. Mosby Solubiologia ja peruskudokset EPITEELIT HEIKKI HERVONEN Luku 1 EPITEELIT Epiteelit peittävät elimistön

Lisätiedot

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto IMMUUNIPUUTOKSET Olli Vainio Turun yliopisto 130204 IMMUNOLOGIA Oppi kehon puolustusmekanismeista infektiota vastaan Immuunijärjestelmä = kudokset, solut ja molekyylit, jotka muodostavat vastustuskyvyn

Lisätiedot

KLIINISTÄ SOLUBIOLOGIAA

KLIINISTÄ SOLUBIOLOGIAA 287 D KLIINISTÄ SOLUBIOLOGIAA 288 D1 Haavan solubiologia paranemisen vaiheet Hassinen Mikko, Mustonen Hannu Solu- ja kehitysbiologian kurssin kirjoitelma Anatomian ja solubiologian laitos Oulun yliopisto

Lisätiedot

Mitä ikääntyessä tapahtuu?

Mitä ikääntyessä tapahtuu? Mitä ikääntyessä tapahtuu? Hormonitoiminta, aineenvaihdunta, kehonkoostumus Rami Oravakangas LL, Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri ODL Liikuntaklinikka Hormonitoiminta Endokriininen järjestelmä

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne 1. Avainsanat 2. Kaikille soluille yhteiset piirteet 3. Kasvisolun rakenne 4. Eläinsolun rakenne 5. Sienisolun rakenne 6. Bakteerisolun rakenne

Lisätiedot

KUIVAVEREN VALKOISUUS JA KLIINISET VERIMUUTTUJAT

KUIVAVEREN VALKOISUUS JA KLIINISET VERIMUUTTUJAT KUIVAVEREN VALKOISUUS JA KLIINISET VERIMUUTTUJAT Aarni Kimmo Liikuntafysiologian pro gradu -tutkielma Syksy 2014 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto TIIVISTELMÄ Aarni Kimmo (2014). Kuivaveren

Lisätiedot

Immuunijärjestelmän toimintamekanismit

Immuunijärjestelmän toimintamekanismit Immuunijärjestelmän toimintamekanismit Immuunipuolustus rakentuu kahden toisiaan täydentävän immuunijärjestelmän varaan. Nämä ovat adaptiivinen eli hankittu immuunijärjestelmä ja luontainen (synnynnäinen)

Lisätiedot

Hankittu ja luontainen immuunijärjestelmä

Hankittu ja luontainen immuunijärjestelmä IMMUUNIJÄRJESTELMÄ Autoimmuunitaudeissa immuunijärjestelmä sekoaa, mutta kuinka immuunijärjestelmä toimii normaalisti. Olen kiinnostunut autoimmuunitautien toimintamekanismeista, mutta monien aihetta käsittelevien

Lisätiedot

Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia VERI JA VEREN SOLUT HEIKKI HERVONEN. Kuva imuroitu sivuilta: TopNews.

Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia VERI JA VEREN SOLUT HEIKKI HERVONEN. Kuva imuroitu sivuilta: TopNews. Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia VERI JA VEREN SOLUT HEIKKI HERVONEN Kuva imuroitu sivuilta: TopNews.in Luku 1 VERI JA VEREN SOLUT Veri on pitkälle erilaistunutta sidekudosta,

Lisätiedot

Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua

Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua Tiedämme kaiken siitä, miten geenit siirtyvät sukupolvelta seuraavalle solun ja yksilön tasolla Toisen jakson sisältö: Mitä geenit ovat? Miten geenit toimivat?

Lisätiedot

HIIREN RUSTOSOLUVILJELYMALLIN PYSTYTTÄMINEN

HIIREN RUSTOSOLUVILJELYMALLIN PYSTYTTÄMINEN Opinnäytetyö (AMK) Bio-ja elintarviketekniikka Laboratoriotekniikka 2014 Natalia Habilainen-Kirillov HIIREN RUSTOSOLUVILJELYMALLIN PYSTYTTÄMINEN Pharmatest Services Oy OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN

Lisätiedot

Laserin käyttö eläinlääkinnässä

Laserin käyttö eläinlääkinnässä Laserin käyttö eläinlääkinnässä Syyskoulutuspäivät Turussa 6.-7.10.2017 MAOL-Turku ry ELL Jouni Niemi Vetman Oy LASER Light Amplification by Stimulated Emission of Radiation MITEN DIODILASERIN VALO ON

Lisätiedot

Mitä ikääntyessä tapahtuu?

Mitä ikääntyessä tapahtuu? Mitä ikääntyessä tapahtuu? Hormonitoiminta, aineenvaihdunta, kehonkoostumus Joni Keisala ODL Liikuntaklinikka Hormonitoiminta Endokriininen järjestelmä Hormonaalinen toiminta perustuu elimiin ja kudoksiin,

Lisätiedot

Luennon 5 oppimistavoitteet. Soluseinän biosynteesi. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia. Solun organelleja. Elävä kasvisolu

Luennon 5 oppimistavoitteet. Soluseinän biosynteesi. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia. Solun organelleja. Elävä kasvisolu Luennon 5 oppimistavoitteet Soluseinän biosynteesi Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia saat listata puuaineksen muodostumisen vaiheet. Ymmärrät, kuinka soluseinän tapahtuu. saat lyhyesti kuvata soluseinän

Lisätiedot

Solubiologia ja peruskudokset- jakso/ biolääketieteen laitos/ anatomia SOLUN TUKIRANKA HEIKKI HERVONEN

Solubiologia ja peruskudokset- jakso/ biolääketieteen laitos/ anatomia SOLUN TUKIRANKA HEIKKI HERVONEN Solubiologia ja peruskudokset- jakso/ biolääketieteen laitos/ anatomia SOLUN TUKIRANKA HEIKKI HERVONEN Kuvassa punaiset ovat aktiinisäikeitä LT Minna Takkusen väitöskirjan kansikuva. Luku 1 SOLUN TUKIRANKA

Lisätiedot

Suoliston immuunijärjestelmä ja ruoka-allergia

Suoliston immuunijärjestelmä ja ruoka-allergia OULUN YLIOPISTO, GENETIIKAN JA FYSIOLOGIAN YKSIKKÖ Suoliston immuunijärjestelmä ja ruoka-allergia LuK -tutkielma Matilda Riskumäki 9.12.2016 1. Johdanto... 2 2. Immuunipuolustusjärjestelmä... 3 2.1. Luontainen

Lisätiedot

SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS. Hannu Sariola

SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS. Hannu Sariola SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS Hannu Sariola INFEKTIOIDEN JÄLKEEN SYDÄMEN EPÄMUODOSTUMAT TAPPAVAT ENITEN LAPSIA GASTRULAATIO VARHAISKEHITYS VERISUONET JA VEREN SOLUT Kehitys käynnistyy 3.

Lisätiedot

Maksa on ihmisen suurin ja biokemiallisesti

Maksa on ihmisen suurin ja biokemiallisesti KUVAT KERTOVAT Hannu Jalanko ja Krister Höckerstedt Maksa on ihmisen suurin ja biokemiallisesti monipuolisin elin. Maksan verenkierto on ainutlaatuinen, sillä veri tulee maksaan kahta tietä: maksavaltimo

Lisätiedot

Arpikudoksen fysioterapia

Arpikudoksen fysioterapia Marika Laurikainen Johanna Lintunen Arpikudoksen fysioterapia Metropolia Ammattikorkeakoulu Fysioterapeutti (AMK) Hyvinvointi ja toimintakyky Opinnäytetyö 23.11.2014 Tiivistelmä Tekijät Otsikko Sivumäärä

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Meeri Apaja-Sarkkinen. Aineiston jatkokäyttöön tulee saada lupa oikeuksien haltijalta.

Meeri Apaja-Sarkkinen. Aineiston jatkokäyttöön tulee saada lupa oikeuksien haltijalta. Meeri Apaja-Sarkkinen Aineiston jatkokäyttöön tulee saada lupa oikeuksien haltijalta. HODGKININ LYMFOOMA IAP Tampere 4.-5.5.2006 Dosentti Meeri Apaja-Sarkkinen OYS/Patologian osasto Hodgkinin lymfooma/alatyypit

Lisätiedot

LYMFAATTISET SOLUT JA KUDOKSET

LYMFAATTISET SOLUT JA KUDOKSET Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia LYMFAATTISET SOLUT JA KUDOKSET Lymfaattista kudosta pernassa. Ross ja Pawlina: Histology. LWW HEIKKI HERVONEN Luku 1 LYMFAATTISET SOLUT

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne 1. Avainsanat 2. Solut koostuvat molekyyleistä 3. Hiilihydraatit 4. Lipidit eli rasva-aineet 5. Valkuaisaineet eli proteiinit rakentuvat

Lisätiedot

Tulehdusreaktio (yksinkertaistettu malli) The Immune System Immuunijärjestelmä. Septinen shokki. Tulehdusreaktio 1/2

Tulehdusreaktio (yksinkertaistettu malli) The Immune System Immuunijärjestelmä. Septinen shokki. Tulehdusreaktio 1/2 Tulehdusreaktio (yksinkertaistettu malli) The Immune System Immuunijärjestelmä 1/2 Tulehdusreaktio Septinen shokki Tiettyjen bakteeri-infektioiden aikaansaama suunnaton immuunijärjestelmän tulehdusvaste

Lisätiedot

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Vitamiinit A-vitamiini Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Välttämätön näköaistimuksen syntyyn hämärässä, solujen kasvuun ja erilaistumiseen sekä ihmisen lisääntymiseen.

Lisätiedot

Seraquin. Luonnollista suojaa koiran ja kissan nivelille

Seraquin. Luonnollista suojaa koiran ja kissan nivelille Seraquin Luonnollista suojaa koiran ja kissan nivelille Nivelrikko Tavallisin syy koiran nivelperäiseen kipuun ja ontumiseen 20 % kaikista koirista sairastaa Suomessa 110 000 nivelrikkoista koiraa lonkkanivelet,

Lisätiedot

Kuinka ateroskleroosi kehittyy

Kuinka ateroskleroosi kehittyy Sepelvaltimotautikuolleisuus Suomessa 25 64-vuotiaat miehet ja naiset Per 100 000 Kuinka ateroskleroosi kehittyy Katariina Öörni Wihurin tutkimuslaitos Sepelvaltimotautikuolemat Suomessa yhä iäkkäämmillä

Lisätiedot

Sydämen ja verenkiertoelimistön makroanatomiaa

Sydämen ja verenkiertoelimistön makroanatomiaa Sydämen ja verenkiertoelimistön makroanatomiaa HEIKKI HERVONEN suuri laskimo adventitia media intima sileälihassolut keskikokoinen laskimo pieni laskimo venuli sss sileälihassolut perisyytit kapillaari

Lisätiedot

Bioteknologia tutkinto-ohjelma valintakoe Tehtävä 1 Pisteet / 30

Bioteknologia tutkinto-ohjelma valintakoe Tehtävä 1 Pisteet / 30 Tampereen yliopisto BioMediTech Bioteknologia tutkinto-ohjelma valintakoe 30.5.2016 Henkilötunnus - Sukunimi Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 30 1. a) Alla oleva DNA-jakso on proteiinin N-terminaalista päätä

Lisätiedot

VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY

VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY BIOLOGIAN KYSYMYSTEN Hyvän vastauksen piirteet 2014 Väittämätehtävät. Maksimipisteet 10. Määrittele tai kuvaa lyhyesti seuraavat termit.

Lisätiedot

UUTUUS EQOLOGY. Aktiivinen Kollageeni2. Nauti nuorekkaasta ihosta. Taistele tehokkaasti ikääntymistä vastaan!

UUTUUS EQOLOGY. Aktiivinen Kollageeni2. Nauti nuorekkaasta ihosta. Taistele tehokkaasti ikääntymistä vastaan! UUTUUS EQOLOGY Nauti nuorekkaasta ihosta Vähentää ikääntymisen näkyviä merkkejä Tarjoaa elinvoimaa, vahvuutta ja kimmoisuutta Kosteuttaa Kasvattaa luonnollista kollageenin tuotantoa Taistele tehokkaasti

Lisätiedot

WWW.LOREALPARIS.fi FOR YOUR INFORMATION L ORÉAL PARIS LEHDISTÖTIEDOTE. revelation. bb cream. anti-ageing revitalift total repair 10

WWW.LOREALPARIS.fi FOR YOUR INFORMATION L ORÉAL PARIS LEHDISTÖTIEDOTE. revelation. bb cream. anti-ageing revitalift total repair 10 WWW.LOREALPARIS.fi FOR YOUR INFORMATION L ORÉAL PARIS LEHDISTÖTIEDOTE revelation bb cream anti-ageing revitalift total repair 10 REVITALIFT TOTAL REPAIR 10 VUODESTA 2011 1 MONITEHOINEN VOIDE 10 TEHOKASTA

Lisätiedot

Haavan paraneminen ja arpeutumisen häiriöt

Haavan paraneminen ja arpeutumisen häiriöt Ritva Heljasvaara, Sanna-Maria Karppinen, Minna Kubin, Kaisa Tasanen ja Taina Pihlajaniemi Haavan paraneminen ja arpeutumisen häiriöt Ihohaavan nopea paraneminen on yksilön selviytymisen kannalta ratkaisevaa

Lisätiedot

Tutkijat askelta lähempänä MS-taudin aiheuttajaa

Tutkijat askelta lähempänä MS-taudin aiheuttajaa Tutkijat askelta lähempänä MS-taudin aiheuttajaa Tutkijat ovat askelta lähempänä MS-taudin aiheuttajaa. Exeterin ja Albertan yliopistojen kansainvälinen tutkijaryhmä löysi solujen toimintaan liittyvän

Lisätiedot

Suljetun leikkaushaavan ja arpikudoksen optimaalinen hoito

Suljetun leikkaushaavan ja arpikudoksen optimaalinen hoito Suljetun leikkaushaavan ja arpikudoksen optimaalinen hoito Diasarja opetuskäyttöön Henni Parkkinen Opinnäytetyö Marraskuu 2015 Hoitotyön koulutusohjelma Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Kuvailulehti

Lisätiedot

Drug targeting to tumors: Principles, pitfalls and (pre-) cilinical progress

Drug targeting to tumors: Principles, pitfalls and (pre-) cilinical progress Drug targeting to tumors: Principles, pitfalls and (pre-) cilinical progress Twan Lammers, Fabian Kiessling, Wim E. Hennik, Gert Storm Journal of Controlled Release 161: 175-187, 2012 Sampo Kurvonen 9.11.2017

Lisätiedot

Verenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009

Verenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009 Verenkierto Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 valtimo pikkuvaltimo hiussuoni pikkulaskimo laskimo Muistisääntö: Valtimo vie verta sydämestä pois, laskimo laskee sydämeen.

Lisätiedot

Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14

Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14 Ihmiskeho Ruoansulatus Ruoansulatus Keho voi ottaa talteen ja käyttää hyvin pieniä molekyylejä. Useimmat ravintoaineet ovat suuria molekyllejä. Ravintoaineet on hajotettava pieniksi osasiksi ennen kuin

Lisätiedot