Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä

Transkriptio

1 Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Mikael Niku Kuvissa on naudan kudoksia, joita on värjätty immunohistokemialla erilaisia vasta aineita käyttäen. Primäärivasta aine tunnistaa tietyn kudoksessa olevan proteiinin, jota vastaan se on alun perin tuotettu immunisoimalla hiiri tai kani. Primäärivasta aineeseen kiinnittyy sekundäärivasta aine, johon on liitetty merkkiaineeksi biotiini. Biotiiniin liitetään rykelmä peroksidaasientsyymejä, jotka muuttavat värittömän substraatin ruskeaksi sakaksi kudokseen. Kuvissa ruskea väri siis osoittaa solut, joihin primäärivasta aine on sitoutunut. Muutamissa tapauksissa on vasta aineiden sijaan käytetty lektiinejä, jolloin puhutaan lektiinihistokemiasta. Ne ovat kasvien proteiineja, jotka tarttuvat tiettyihin solujen pintasokereihin. Lektiinikin on tässä merkitty biotiinilla, ja se saadaan näkyväksi samaan tapaan kuin vastaaineetkin. Taulukossa mainitaan värjätty kudos, proteiini, jonka vasta aine tunnistaa, sekä vasta aineen nimi. Värjäykset on tehty eläinlääketieteellisen tiedekunnan anatomian osastolla.

2 Epiteelit (ja endoteelit) Iho: suuren molekyylipainon sytokeratiini (klooni 34 E12) Kaikki ihon epiteelirakenteet värjäytyvät. Kuvassa nähdään ihon kerrostunutta levyepiteeliä, karvatuppia ja niihin liittyviä talirauhasia. Ohutsuoli: pan keratiini (kloonit AE1+AE3) Tämä paljon käytetty vasta ainesekoitus värjää lähes kaikki epiteelit. Kuvassa on suolen limakalvon epiteelin kuopakkeita. Maksa: pan keratiini (klooni Lu 5) Hepatosyytit ja sappitiehyiden epiteelisolut värjäytyvät. 2

3 Munuainen: Griffonia simplicifolia lektiini I B4 Tämä lektiini värjää kaikki endoteelit ja joitakin muitakin solutyyppejä. Kuvassa nähdään kaksi munuaiskerästä, valtimo sekä munuaisen pienempiä verisuonia. Tukikudos Iho: tyypin I prokollageeni (klooni SP1.D8) Kollageenia tuottavat sidekudossolut värjäytyvät verinahassa. Iho: vimentiini (klooni V9) Vimentiini on solun tukirangan proteiini, jota esiintyy monenlaisissa sidekudossoluissa. Kuvassa on verinahan sidekudosta. 3

4 Lihaskudos Suoli: lihasaktiini (klooni HHF35) Vasta aine värjää kaikki lihasten aktiinityypit. Kuvassa nähdään suolen lihaskerroksia, sisempi rengasmainen kerros ja tässä poikkileikkauksena ulompi pitkittäinen kerros. Suoli: sileälihasaktiini (klooni 1A4) Tämä vasta aine värjää vain tietyn lihasaktiinityypin. Suolen seinämässä sisempi rengasmainen kerros ei värjäydy, koska siinä ei ole tätä aktiinityyppiä. Ulompi pitkittäinen kerros sen sijaan värjäytyy, samoin verisuonten seinämien lihaskerrokset. Suoli: desmiini (D33) Desmiini on kaikissa lihaksissa esiintyvä proteiini. Kuvassa nähdään jälleen suolen seinämän lihaskerroksia sekä verisuonia. 4

5 Hermokudos Aivokurkiainen: CNPaasi (klooni 11 5B) Vasta aine värjää oligodendrosyytit. Tässä nähdään oligodendrosyyttien haarakkeiden ympäröimiä hermosäikeitä sekä niiden seassa pyöreitä oligodendrosyyttien solukeskuksia. Thalamus: GFAP (polyklonaalinen, Zymed) GFAP (glial fibrillary acidic protein) on astrosyyteissä esiintyvä proteiini. Isoaivo: NeuN (klooni A60) Tämä vasta aine värjää lähes kaikki hermosolut. 5

6 Isot aivot: neurofilamentti 160/200 kd (klooni RMdO 20) Vasta aine värjää osan neuroneissa esiintyvistä neurofilamentti tukirankaproteiineista. Osa neuroneista värjäytyy. Isot aivot: S100 (polyklonaalinen, Dako) S100 on melko yleinen merkkiproteiini, jota on esimerkiksi useissa erityyppisissä gliasoluissa. Pikkuaivot: Tubuliini III (klooni TU 20) Vasta aine värjää suurimman osan hermosoluista, mm. tässä nähtävät Purkinjen solut. 6

7 Isot aivot: mistelin lektiini I Tämä lektiini värjää mikrogliasolut ja myös osan verisuonten endoteeleistä. Kuvassa nähdään pieniä haarakkeisia mikroglasoluja sekä aivojen hiussuonia. Valkosolut Suoli: CD11a/18 (klooni MUC76A) Useita eri valkosolutyyppejä värjäävä vasta aine. Tässä nähdään suolen limakalvolla olevia valkosoluja. Suoli: CD11b (klooni MM10A) CD11b on myeloidisten solujen merkkiproteiini, eli se värjää lähinnä monosyyttejä ja granulosyyttejä. Tässä nähdään näitä soluja suolen limakalvolla. 7

8 Suoli: CD3 (polyklonaalinen, Dako) CD3 on T solujen merkkiproteiini. Kuvassa nähdään T soluja suolen seinämässä sijaitsevan B solukeräsen ympärillä. Suoli: CD45 (klooni CACTB51A) CD45 on kaikissa valkosoluissa esiintyvä proteiini. Kuvasta nähdään, kuinka valtavasti valkosoluja suolen seinämässä on. Vasemalla puolella on limakalvon epiteeliä, keskellä limakalvon sidekudosta, ja oikeassa reunassa pilkottaa B solukeränen. Arpikudos: CD68 (klooni EBM11) CD68 on makrofagien merkkiproteiini. Tässä kuvassa on selluloosasieneen muodostunutta arpikudosta. Isot ruskeat kohteet ovat vierasesinejättisoluja, monien makrofagien yhteenliittymiä. 8

9 Suoli: CD79 cy (klooni HM57) Tämä vasta aine värjää kypsät B solut. Kuvassa nähdään kaksi B solukerästä ja yksittäisiä B soluja suolen limakalvolla. Suoli: IgA (polyklonaalinen, Bethyl) Tämä vasta aine värjää tietyn immunoglobuliinityypin, jota esiintyy pitemmälle erikoistuneissa B soluissa. Tässä nähdään IgA positiivisia B soluja suolen limakalvolla. Suoli: IgM (polyklonaalinen, Bethyl) Tämäkin vasta aine värjää varhaisimman B soluissa esiintyvän immunoglobuliinityypin. Kuvassa on suolen seinämässä oleva B solukeränen ja yksittäisiä IgM positiivisia B soluja suolen limakalvolla. 9

10 Suoli: lysotsyymi (polyklonaalinen, Bethesda) Lysotsyymi on bakteereita hajottava entsyymi, jota tuottavat mm. makrofagit. Kuvassa on lysotsyymipositiivisia soluja suolen limakalvon epiteelin joukossa. Solun tilaa kuvaavat vasta aineet Suoli: pilkkoutunut kaspaasi 3 (polyklonaalinen, Cell Signaling Technology) Tämä on apoptoosin eli ohjelmoidun solukuoleman merkkiproteiini. Kuvassa on suolen seinämän B solukeränen, jossa nauta tuottaa uusia B soluja. Suurin osa soluista kuolee apoptoosissa. Se on kuitenkin hyvin nopea tapahtuma, joten kerralla nähdään vain pienehkö määrä apoptoottisia soluja. Suoli: Ki67 antigeeni (klooni MIB 1) Vasta aine värjää jakautumassa olevat solut. Suolen limakalvon epiteeli uusiutuu jatkuvasti nopeasti. Solut jakautuvat kuopakkeiden pohjien tuntumassa ja kulkeutuvat sieltä ylöspäin. 10