Tunnin sisältö. Immuunijärjestelmä Luonnollinen immuniteetti Hankittu immuniteetti Rokotukset Allergiat HIV / AIDS

Transkriptio

1 Immuunipuolustus

2 Tunnin sisältö Immuunijärjestelmä Luonnollinen immuniteetti Hankittu immuniteetti Rokotukset Allergiat HIV / AIDS

3 Lymfaattinen elinjärjestelmä Muodostuu imukudoksesta imusuonet imusolmukkeet perna Kateenkorva Valkosolut muodostetaan luuy/messä!

4 Imusuonisto Imusuonisto koostuu imusuonista ja imusolmukkeista Muodostaa koko elimistön kattavan verkoston kulkien verisuonten mukana Niissä kulkeva neste on peräisin hiussuonista kudoksiin puristuvasta nesteestä, joka ei ole palannut verenkiertoon = kudosneste Ei tyvikalvoa, hentoseinäisiä umpipohjukka tiehyitä, jotka yhtyvät aina suuremmiksi tiehyiksi Runsainta ihon ja limakalvojen alla

5 Imusuonissa on läppiä, jotka estävät nesteen virtauksen väärään suuntaan Suurempien imusuonien ympärillä on sileälihassoluja, joiden supistelu saa nesteen puristumaan eteenpäin

6 Imusolmukkeeseen Laskevat välillä imusolmukkeeseen sen kuperalta puolelta Yksi vievä imusuoni lähtee koveralta puolelta

7 Imunesteen siirtyminen verenkiertoon Alaruumiista ja vasemmasta yläruumiista imuneste kulkee rintatiehyttä pitkin vasempaan solislaskimoon ruoasta imeytyneet rasvat kulkevat tätä kautta Oikeasta yläruumiista neste pääsee verenkiertoon laskemalla oikeaan solislaskimoon

8 Imunesteen laskeminen solislaskimoihin

9

10 Imusolmuke Erityisesti kaulan, nivusten, kainaloiden ja suoliston alueella Imusolut ja makrofagit kiertävät jatkuvasti näiden kautta ja odottelevat siellä oikeaa antigeeniaan Immuunivaste käynnistyy imusolmukkeissa, kun esittelijäsolu (makrofagi, dendriittisolu) esittelee antigeenin.

11 Imusolmuketta ympäröi sidekudoksinen kapseli, josta tunkeutuu sisään sidekudosjuosteita Korteksisssa (kuoriosassa) on imusolujen muodostamia ryhmiä, imukeräsiä Medulla (keskiosa) lymfosyytit, plasmasolut, makrofagit

12 Imusolmuke

13 Perna Sijaitsee vasemmalla puolella, alimman kylkikaaren suojassa Tehtävät Sikiöllä verisolujen muodostumispaikkana Valkoisessa ytimessä imusoluja ja vastaaineita (central artery) Punaisessa ytimessä makrofageja (splenic sinuses) hajottaa vanhat punasolut

14

15 Kateenkorva Sydämen etuyläpuolella välikarsinassa Toimii T-solujen muodostumis ja koulutuspaikkana Surkastuu aikuisiällä Muistuttaa histologisesti imusolmuketta Poisto toimii myasthenia gravisin hoitona

16

17

18 Termejä Sytokiini, mitä sytokiinejä tiedät? Kasvutekijä Antigeeni Epitooppi Antigeenin esittelijäsolu MHC1, MHC2

19 1.Luonnollinen immuniteetti Epäspesifinen Vastustaa mikrobeja joka kerta samalla tavalla. Jaetaan ulkoiseen ja sisäiseen. Kaikki osa-alueet reagoivat useisiin mikrobeihin. Päätehtävänä estää haitallisten mikrobien pääsy elimistöön.

20 1a. Ulkoinen puolustus Ulkoinen epäspesifinen: Iho hiki, tali, happamuus, normaalifloora Hengitysteissä erittyvä lima ja värekarvat Lysotsyymi (kyynelneste ja sylki) Mahan suolahappo ja pepsiini Nestevirtaukset

21 1b. Solutason puolustus Sisäinen epäspesifinen (solutaso): Syöjäsolut ja luontaiset tappajasolut Yleisimpinä makrofagit ja neutrofiilit Fagosytoivat mikrobeja ja muita vieraita partikkeleita, joilla on pinnassaan molekyylejä, jotka fagosyytit voivat tunnistaa esim. bakteerien kapseli estää tunnistamisen viruksilla ei ole syöjäsolujen tunnistamia rakenteita

22 Syöjäsolut Osa fagosytoivista soluista kiertelee veressä tai muissa kudoksissa ja osa pysyy paikoillaan Makrofagit kehittyvät monosyyteistä Erilaistuvat kudoksissa Auttavat hankittua immuniteettia Esittelevät antigeeneja Fagosytoivat opsonisoituja taudinaiheuttajia Erittävät myös sytokiineja

23 Syöjäsolut Neutrofiili Monosyytti / Makrofagi

24 Muistathan, että kaikilla immuunipuolustuksen soluilla on yhteinen kantasolu

25 1c. Veren ja kudosnesteen rooli epäspesifisessä puolustuksessa 1) Komplementti 2) Interferonit 3) Tulehdusreaktio Merkitystä bakteeri- ja virusinfektiossa

26 1. Komplementti Muodostuu kymmenistä proteiineista, jotka aktivoivat toinen toisiaan Reaktio voimistuu askel askeleelta Tietyt bakteerien rakenneosat tai vasta-aineen ja antigeenin yhdistelmä voivat laukaista reaktion Tehtävät: - Houkuttelevat paikalle lisää valkosoluja (kemotaksis) - Pystyvät tuhoamaan kohdesolun - Auttavat välituotteillaan fagosytoosia (opsonisaatio) - Lisäävät hiussuonten läpäisevyyttä. h7p://

27 2.Interferonit Viruksen infektoimien solujen tuottamia valkuiasaineita Tuotanto käynnistyy kun viruksen nukleiinihapot kiinnittyvät isäntäsolun ribosomeihin. Interferonit sitoutuvat muiden solujen solukalvoon ja aktivoivat nämä tuottamaan entsyymiä, joka pystyy tuhoamaan soluun mahdollisesti tunkeutuvan viruksen DNA:n/ RNA:n Kaikki virukset eivät käynnistä tuotantoa Käytetään syöpähoidoissa

28 Interferonin eritys viruksen tartuttamasta solusta h7p:// F1.jpg

29 Luonnollinen immuniteetti, kertaus 1) Fysikaalinen este (iho, värekarvat) 2) Kemiallinen puolustus (HCl) 3) Eritteisiin tuotetut aineet (lysotsyymi, komplementti) 4) Fagosytoosi (neutrofiilit, makrofagit)

30 1d.Tulehdusreaktio Laukaisijana toimii mikrobit/kudosvauriot. Tulehduksen etenemistä sääteleviä tekijöitä ( tulehduksen välittäjäaineita) vapautuu tulehdusalueen soluista ( prostaglandiinit, histamiini) Lisäksi esim. osa komplementinproteiineista toimii tulehdusta välittävinä aineina. Oireet: punoitus, turvotus, kuumotus, kipu ja toimintakyvyn heikkeneminen. Tulehdusta välittävät aineet lisäävät verisuonten läpäisevyyttä, vilkastuttavat verenkiertoa tulehdusalueella sekä auttavat tulehdussolujen kertymistä tulehdusalueelle!

31 2. Hankittu immuniteetti Spesifinen Jokaisella ihmisellä vaihtelee (erilaiset MHC-proteiinit) Ihminen pystyy kehittämään immuniteetin juuri tiettyjä mikrobeja vastaan Perustuu lymfosyytteihin Auttaja- T-solut Tappaja- T-solut B-imusolut

32 Lymfosyytit=imusolut Niitä on erityisesti imukudoksessa Yksittäinen imusolu reagoi vain tiettyyn mikrobin pintaproteiiniin eli antigeeniin, joten imusoluja täytyy olla yhtä monta erilaista kun erilaisia mikrobeja, joita ne tunnistavat. Lymfosyytin kohdatessa antigeenin ensimmäistä kertaa syntyy primaarivaste, joka on hitaampi ja lievempi kuin sekundaarivaste. Kun lymfosyytti jakautuu niin kaikilla klooneilla on edelleen reseptori vain yhteen samaan antigeeniin. h7p://

33 Muis/solut Imusolujen kohdatessa antigeenin ne aktivoituvat ja niiden määrä lisääntyy ja samalla tästä imusolusta syntyy muistisoluja Muistisolut voivat säilyä elossa jopa koko elämän ( vesirokko sairastetaan vaan kerran) Saman taudinaiheuttajan tunkeutuessa seuraavan kerran elimistöön muistisolut on jo valmiiksi aktivoitu kyseiselle antigeenille, joten ne voivat aloittaa sodan heti!! Lisäksi lymfosyyttejä ja vasta-aineita on valmiiksi enemmän.

34 T-lymfosyytit Auttajia, tappajia ja supressoreita Vastaavat soluvälitteisestä immuniteetista Kehittyvät kateenkorvassa Ne yksilöt tuhotaan, jotka reagoivat elimistön omia rakenteita vastaan à autoimmuunitauti (diabetes I) Kehitys jatkuu muissa lymfaattisissa kudoksissa 80% lymfosyyteista Toimivat tilanteissa, joissa taudinaiheuttaja on päässyt solun sisälle ( virukset, syöpä) Toimivat joka puolella elimistössä, sillä niiden on päästävä kosketuksiin solun kanssa, jota ne tuohavat.

35 T-auttajan aktivaatio Antigeenin esittelijäsolu (makrofagi, dendriittisolu tai Bsolu) esitteleen antigeenin omassa MHC II reseptorissaan à auttaja T-solu aktivoituu, lisääntyy ja alkaa erittää sytokiinejä ( esim. Interleukiineita), jotka aktivoivat B- ja tappaja T soluja, kunhan ne ovat ensin itse kohdanneet antigeenin ja aktivoituneet puoliksi sen avulla. h7p://

36 T-tappajat aktivaatio Kaikki elimistön solut ( pl. Punasolut) esittelevät omia proteiinejaan MHC I reseptoreillaan. Kun solussa on virus tai kasvain proteiinit muuttuvat. T-tappaja pystyy sitoutumaan antigeeni-mhc I kompleksiin ja aktivoituu solun tuottamista vieraista aineista. Toinen aktivaatio stimulus tulee T-auttajien tuottamista sytokiineista. Kahden aktivaatiostimuluksen jälkeen Ttappajat lisääntyvät ja ryhtymät tuhoamaan soluja, jotka tuottavat elimistölle vieraita proteiineja ( sitoutuvat tuhottaviin soluihin MHC I tunnistavilla reseptoreillaan.

37 B-lymfosyytit Vasta-aine välitteinen immuniteetti Tuottavat immunoglobuliineja Kypsyvät luuytimen lisäksi mm. maksassa ja ruoansulatuskanavassa Toimivat silloin kun mikrobi on solun ulkopuolella ( esim. Bakteerit) Pysyvät yleensä sekundaarisissa lymfaattisissa elimissä ja antavat vastaaineiden kiertää veressä :D

38 B-lymfosyyttien aktivaatio B-solujen pinnalla reseptoreita, jotka sitoutuvat samaan antigeeniin kun saman solun tuottamat vasta-aineet. Kun B-solun pinnan reseptoreihin sitoutuu antigeeni saa se ensimmäisen stimuluksensa T-auttajien lähettämät sytokiinit antavat toisen stimuluksen à aktivaatio, lisääntyminen, vasta-ainetuotanto ( igg)

39 Bakteeri on päässyt tunkeutumaan elimistöön Ensimmäisenä tulehduspaikalle saapuu neutrofiilit Niitä seuraavat monosyytit, jotka erilaistuvat makrofageiksi. Makrofagi fagosytoi bakteerin ja vaeltaa sen jälkeen imusolmukkeeseen Bakteeri pilkkoutuu makrofagin sisällä ja sen pintaan kulkeutuu bakteerin antigeeneja, jotka sitoutuvat MHC2proteiiniin

40 Näin makrofagi esittelee antigeenia Auttaja-T-solu sitoutuu tähän yhdistelmään ja aktivoituu erittää sytokiineja, jotka auttavat B-solua muuttumaan plasmasoluksi Se B-solu, joka tunnistaa juuri kyseistä antigeenia aktivoituu antigeenistä B-solu erilaistuu plasmasoluiksi ja muistisoluiksi Plasmasolut tuottavat vasta-aineita

41 Vasta-aineet kiinnittyvät taudinaiheuttajaan Näin merkityt taudinaiheuttajat joutuvat nyt syöjäsolujen saaliiksi Vasta-aineet voivat myös neutralisoida taudinaiheuttajia, aktivoida komplementin, tai ketjuttaa antigeeneja

42 Kun elimistöön on päässyt virus Virus tunkeutuu soluun ja isäntäsolu alkaa valmistaa viruksen proteiineja Proteiineja siirtyy solun pintaan MHCproteiineihin kiinnittyneinä T-tappaja tunnistaa tämän yhdistelmän ja kykenee tappamaan virusinfektioituneen solun tekemällä sen solukalvoon reikiä. Voivat myös estää viruksen leviämistä tappamatta solua!!

43 h7p:// content/uploads/2010/10/dees_rokotus1-1024x910.jpg

44 Rokotteet Tuodaan elimistöön taudinaiheuttaja mikrobien antigeenejä, jotka on käsitelty niin etteivät ne aiheuta sairautta. Antigeeni käynnistää elimistössä immuunireaktion à altistuksen jälkeen elimistöön jää T- ja B-muistisoluja, jotka käynnistävät tehokkaasti uuden immuunivasteen, jos sama antigeeni pääsee elimistöön uudelleen.

45 Rokotteet jaetaan: 1) 2) 3) - Elävät, ei tautia aiheuttavat mikrobit Kuolleet inaktiiviset mikrobit Mikrobien osia sisältävät kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä, tuhkarokko, sikotauti, vihurirokko, polio, tuberkuloosi - Passiivinen immunisaatio tarkoittaa vasta-aineiden siirtämistä seerumin mukana

46 Autoimmuunisairaudet T- tappajat tai B-solujen vasta-aineet hyökkäävät elimistön omien solujen kimppuun à immuunijärjestelmä tuhoaa elimistön omia kudoksia. - bakteerien antigeenit muistuttavat liikaa elimistön omia soluja à tuhotaan molemmat ( kihti) - Virus tai lääke muuttaa elimistön solukalvon rakennetta à luullaan vieraaksi ( diabetes 1) - periytyvyys + ympäristö Nivelreuma, MS-tauti, punahukka, psoriasis.

47 Mikä autoimmuunisairaus? h7p://

48 Wikipediasta: Keliakia Keliakia on elinikäinen autoimmuunisairaus, jossa rukiin, vehnän ja ohran sisältämä valkuaisaine gluteeni aiheuttaa ohutsuolen limakalvolla tulehdusreaktion ja vaurioittaa suolinukkaa, mikä häiritsee ravintoaineiden imeytymistä. Vaurion aiheuttajana on gluteenin prolamiiniosa, joka vaihtelee eri viljoissa. Vehnän gliadiini, rukiin sekaliini ja ohran hordeiini aiheuttavat immunologisen vastaainereaktion.

49 AIDS, eli immuunikato HIV on retrovirus ( human immunodeficiency virus) Isäntänä Auttaja-T-solut Kun solu toimii virustehtaana, ja kopioi jokaiseen tytärsoluunsa viruksen perimän. Virustehtaana toimiva solu itse lopulta kuolee à auttajasolujen vajaus. Kuoleman aiheuttaa yleensä jokin aivan tavallinen mikrobi tai syöpä. Tartunta: veri, sukupuoliyhteys, raskaus, äidinmaito

50

51 Allergiat Suhteettoman voimakas immuunireaktio verrattuna antigeeniin. ( antigeeni=allergeeni) - pölyhiukkaset, eläinepiteeli, siitepöly, ruokaaineet Allergeeni itsessään on vaaraton, mutta sen aiheuttama allerginen reaktio voi olla vaarallinen

52 Viivästynyt allergia T-solujen aiheuttama Aiheuttaja pieni molekyyli ( formaliini) jonka on kulkeuduttava ensin ihon läpi, mistä antigeenin esittelijäsolut sitovat ne à T- auttaja aktivaatio jne. Esiintyy usein esim. Ihottumana toistuvan kosketuksen seurauksena. h7p://n.sesta/c.fi/sites/nelonen.fi/files/images/_news_ jpg

53 Välitön allergia B-solujen aiheuttama. B-solut ovat jo aiemmin olleet kosketuksissa allergeenin kanssa à elimistössä jo valmiiksi muistisoluja. Plasmasolut alkavat tuottaa IgG:n sijasta IgE:tä. à IgE sitoutuu syöttösoluun/ basofiiliin. à seuraava antigeeni stimulus aiheuttaa histamiinin vapautumisen syöttösolusta à tulehdusreaktio Histamiini: tulehdusreaktio, verisuonia laajentavat vaikutukset à anafylaktinen shokki

54 Ensimmäinen altistus allergeenille saa aikaan vasta-aine IgE:n vapautumisen B-soluista. IgE:t tarttuvat syöttösolujen / basofiilien pinnalle. Seuraavan kerran kun ihminen altistuu allergeenille, antigeeni sitoutuu IgE- molekyyliin à histamiini yms. vapautuu

55 Potilastapaus 39-vuotias naishenkilö sairasti rintasyövän, jonka seurauksena myös osa käsien imusolmukkeista poistettiin. Hänellä on sen jälkeen esiintynyt turvotusta käsien alueella.

56 h7p:// imunestekierto.jpg