Hengityshiston itseopiskelutehtäviä

Transkriptio

1 Hengityshiston itseopiskelutehtäviä HEIKKI HERVONEN Kuva Netter. The Ciba Collection

2 LUKU 1 Hengityshiston itseopiskelutehtäviä 1. Nenä, nenäontelo ja nenän sivuontelot, nielu ja larynx (RP6p s ; RP5p s615-7) a) Nenä voi mennä tukkoon alle minuutissa kylmäaltistuksessa tai limakalvon altistuessa allergeennille. Mitkä nenän limakalvon rakenneominaisuudet liittyvät näihin tapahtumiin? b) Vastaavasti kylmässä ja allergisessa reaktiossa nenästä alkaa tippua vesimäistä eritettä. Joskus taas erite on paksua ja venyvää tai paksua ja kellertävää. Mistä nämä erot johtuvat? c) Missä nenän osassa hajuepiteeli sijaitsee? Mitkä ovat hajuepiteelin perusrakenteet? Mikä on aistinsolujen rakenne ja yhteydet keskushermostoon? Miten pitkäikäisiä aistinsolut ovat? d) Minkälainen epiteeli verhoaa nenäonteloa? Entä nenän sivuonteloita? e) Minkälainen epiteeli verhoaa nielua? Entä kurkunpäätä? Miksi eri osissa on eri epiteeli? 2. Henkitorven rakenne ja henkitorven epiteelin histologia (RP6p s670-6; RPs ) a) Mitkä neljä kerrosta erotetaan henkitorven seinämässä ja mistä kudoksista ne koostuvat? 1

3 b) Mitkä kaksi solutyyppiä ovat muodostavat valtaosan henkitorven epiteelistä? Kuvaa kummankin rakenne ja selvitä miten liittyvät epiteelin toimintaan? c) Mitä muita soluja henkitorven epiteelistä löytyy? Millaisia toimintoja niihin liityy? d) Millaisena on henkitorven epiteelin tyvikalvo näkyy valomikroskoopissa? Mikä selittää tämän? e) Epiteelin alla on lamina propria. Miten se eroaa rakenteeltaan allaan olevasta submucosasta? f) Mikä erottaa submucosan adventitiasta? 3. Hengitystie-epiteelin rakenne ja toiminta (RP6 s670-6; RP5 s ) a) Piirrä kaavakuvamainen esitys tyypillisestä hengitystie-epiteelistä, joka on valekerrostunut, värekarvallinen lieriöepiteeli. b) Nimeä kuvaan kaikki solutyypit sekä lisäksi tyvikalvo, nestepinta, limakerros ja junktionaalinen kompleksi c) Millaisena on henkitorven epiteelin tyvikalvo näkyy valomikroskoopissa solukerrosten osalta? Mikä selittää tämän? d) Mitkä solut toimivat epiteelin kantasoluina? e) Mitä yhdisteitä pikari/limasolun erite pääosin sisältää? Mistä tulee pikarisolu-nimitys? f) Miten värekarvat toimivat? g) Mitä tekee entero-endokriininen solu? Mitä tunnusmerkki on sen rakenteessa? h) Mitä aistin/hermoelementtejä hengitystie-epiteelissä on? 2

4 4. Selvitä hengitystie-epiteelin rakenteen muutokset putken koon pienentyessä. Mitä toiminnallista seikkaa kunkin rakenteen muutos heijastaa? Piirrä kaavakuva kustakin epiteelistä! (RP6p s ; RP5p s 623-5) a) Henkitorvi, b) Keuhkoputki, c) Bronkioli, d) Terminaalinen bronkioli 5. Selvitä alempien hengitysteiden seinämän rakenteen muutokset putken koon pienentyessä. Miten muutos heijastuu toiminnassa? Piirrä kaavakuva kunkin putken seinämästä! (RP6p s ; RP5p s 623-5) a) Henkitorvi, b) Keuhkoputki, c) Bronkioli, d) Alveolaaritiehyt 3

5 6. Keuhkokudoksen rakenne, keuhkoacinus, alveolin rakenne ja solutyypit (RP6p s ) a) Mitkä osat kuuluvat keuhkoacinukseen? Piirrä kaavakuva ja luonnehdi muutamalla sanalla kutakin osaa. b) Mitkä solut muodostavat alveolin epiteeliä? Mitä tarkoittaa alveolin ohut osa ja paksu osa? c) Mitä tarkoittaa keuhkokudoksessa interstitium (strooma)? Mitä kudosta se pääosin on? d) Mikä soluväliaineen säiekomponentti on erityisen tärkeä keuhkoille? Miten sen toiminta heijastuu esim. lepohengityksessä? 7. Kaasujen diffuusiomatka eli alveoli-kapillaarikalvo (RP6p s678-83; RP5p s ) a) Mitkä kerrokset/alueet happi läpäisee kulkiessaan alveolin ilmasta punasolun keskelle? b) Arvioi miten paksu kalvo on? Vertaa punasolun kokoon! c) Erään esimerkkiyksilön sydän pumppaa 5 litraa verta minuutissa. Keuhkokapillaareihin mahtuu kerrallaan noin 100 ml verta. Miten pitkä aika vereltä kuluu hiussuoniston läpäisemiseen (= diffuusiolle altis aika)? d) Alveolin ilmatilan ja keuhkokapillaareissa kiertävän veren välinen kaasujen tasapaino saavutetaan jo 0,2 sekunnissa. Moninkokertainen varakapasiteetti tässä on? e) Miten on mahdollista, että 100 ml verta on kontaktissa m2:n pinta-alan kanssa? 4

6 8. Alla olevassa taulukossa on esitetty hengitystie-epiteeliin, limakalvoon, keuhkojen putkistoon ja keuhkokudokseen liittyviä puolustusmekanismeja ja toimintoja satunaisessa järjestyksessä. Yhdistä rakenteet ja toiminnat ja selvitä miten ne liittyvät toisiinsa. Rakenteita, soluja Toimintoja Miten liittyvät toisiinsa? pikarisolut limarauhaset epiteelin pinnan lima ja neste limakalvon alaiset verisuonipunokset värekarvasolut, toiminta intraepiteliaaliset hermopäätteet ja aistinsolut tyvisolut erityisen paksu tyvikalvo epiteelin alaiset plasmasolut bronkiolien sileälihas alveolimakrofagit Clarasolu alveolisolu tyyppi I alveoli-kapillaarikalvo alveolisolu tyyppi II alveolin hiussuonet keuhkon interstitium (strooma) elastiset säikeet surfaktantti hengitysilman partikkelien puhdistaminen hengitysilman kosteuttaminen hengitysilman lämmittäminen pinta-jännitystä vähentävä vaikutus yskänärsytys, aivastusheijaste ilma-elimistö este epiteelin immunologinen puolustus epiteelin pintanesteen biokemiallinen puolustus epiteelin uusiutuminen limahissi epäpuhtauksien poisto alveolien suojaaminen vahingollisilta tekijöiltä keuhkojen joustavuus, venymiskyky kaasujen vaihdunta surfaktantin erittäminen 5

7 9. Alla olevassa taulukossa on esitetty joitakin sairaustiloja ja joihinkin sairaustiloihin liittyvää patofysiologiaa taas satunnaisessa järjestyksessä. Yhdistä myös sairaudet ja patofysiologia ja selitä tarkemmin mitä siitä seuraa (oireita, toiminnan häiriöitä) eli mikä on sen merkitys. Sairaustiloja Patofysiologiaa Mitä tästä seuraa? astma bronkiale, nesteen kertyminen astmakohtaus emfysema keuhkofibroosi krooninen keuhkoputken tulehdus keuhkoödema ilmarinta atelektaasi keuhkokuume keuhkoveritulppa alveoleihin keuhkon painuminen kasaan bronkiolin sileän lihaksen supistuminen alveolien seinämien tuhoutuminen keuhkoputkien ahtautuminen ja tukkeutuminen keuhkojen jäykistyminen keuhkon ilmattomuus ja kasaan painuminen ventilaatio-perfuusio epäsuhta lisääntynyt limaneritys vähentynyt kaasujen vaihdunta vähentynyt keuhkotuuletus 6