Itseopiskelun polttopistetehtävät 2012: 1. Solun kalvorakenteet ja kalvokierto/heikki Hervonen
|
|
- Matti Uotila
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1. Solun kalvorakenteet ja kalvokierto/heikki Hervonen 1. Aineiden ja materiaalin soluunotto voi tapahtua mm. solukalvosta syntyvien kalvorakkuloiden kautta. a. Miten fagosytoosi ja pinosytoosi eroavat toisistaan kalvorakkulan muodostumisen ja rakenteen suhteen? b. Mitkä seikat tekevät reseptori-välitteisestä endosytoosista tarkasti kohdennetun, spesifisen? c. Miten reseptorivälitteisen endosytoosin tapahtumat etenevät alusta loppuun asti? 2. Ribosomi toimii ensisijaisesti mrna:n transkriptiossa aminohappoketjuksi. a. Missä solun osassa vasta valmistettuja ribosomin rakenneosia on nähtävissä selvimmin EM-tasolla? b. Missä solun osissa voidaan nähdä kokonaisten ribosomien kertymiä? c. Miten ribosomikertymät näkyvät HE-värjätyssä valomikroskooppinäytteessä? d. Miten endoplasmakalvostoon liittyvien ja vapaiden polyribosomien toiminta eroaa toisistaan? 3. Sileä ja karkeapintainen endoplasmakalvosto eroavat toiminnaltaan selvästi. a. Minkä tyyppisellä solulla karkeapintaista endoplasmakalvostoa on runsaasti sytoplasmassa? Nimeä pari esimerkkisolua! b. Millainen on sileän endoplasmakalvoston rakenne verrattuna karkeapintaiseen? c. Mitkä ovat sileän endoplasmakalvoston tehtävät? Minkä tyyppisellä solulla on runsaasti sileää endoplasmakalvostoa? Nimeä pari solua. 4. Eritettäväksi tarkoitettu proteiini kulkee RER:n, Golgin laitteen ja eritysrakkulan kautta. a. Mitä eritettävälle proteiinille tapahtuu solun eri osissa? b. Miten on mahdollista, että proteiini "tietää" kulkeutua Golgiin ja sieltä edelleen lysosomiin tai eritykseen? c. Vastaavasti mistä sytosoliin päätyvä proteiini tietää jäädä sytosoliin? d. Miten sytosolissa syntetisoitu proteiini tietää kulkeutua tumaan (esim. histonit) tai mitokondrioon (esim. sitruunahappokierron entsyymit)? 5. Proteiinien ja muiden yhdisteiden kuljetus RER:n, Golgin laitteen, lysosomin ja solukalvon välillä tapahtuu kalvorakkuloiden välityksellä. a. Minkälaisia rakkuloita näihin kuljetuksiin liittyy? b. Kuvaa miten kalvorakkula syntyy! c. Millä mekanismilla rakkulat tunnistavat oikean kalvorakenteen ennen yhtymistään siihen? 6. Solu ei yleensä pysty "sylkemään" jätteitä pois. Kun solussa syntyy jatkuvasti vaurioita ja kulumista on lysosomien toiminta solulle välttämätön. a. Millaiset lysosomin toiminnanhäiriöt johtavat nk. kertymäsairauksiin (lysosomal storage diseases). b. Millaiseen valomikroskooppisestikin näkyvään lopputulokseen päädytään, jos lysosomaalisissa entsyymeissä on toimintahäiriö? c. Arvioi onko lysosomaalisen kertymäsairauden ilmeneminen selvempää ihon epiteelissä vai hermokudoksessa. Perustele kantasi! d. Mitkä reitit johtavat sytoplasmassa sijaitsevan denaturoituneen proteiinin hajoittamiseen.
2 2. Solun tukiranka, liittyminen soluväliaineeseen ja toisiin soluihin. Tuma. Solun jakautuminen. Histologinen värjäytyminen./heikki Hervonen 1. Solut kiinnittyvät ympäristöönsä solukalvoon liittyvien molekyylien avulla. a. Miten integriinit muodostavat yhteyden solun tukirangan ja ympäristön välille? b. Miten hemidesmosomi kiinnittää solun tyvikalvoon? c. Miten kadheriinit osallistuvat kudoksen kasassa pysymiseen? d. Mitä saattaa seurata, jos solut menettävät pinnaltaan kadheriinin? e. Minkälaista kontaktia välittävät selektiinit? Mainitse esimerkki! f. Immunoglobuliini superperheen jäsenet toimivat nekin tunnistamis- ja kiinnittymismolekyyleinä. Mainitse pari esimerkkiä! 2. Solun liitoksista Soluväliliitoksista osa kiinnittyy lujasti solun tukirankasäikeisiin, osa heikommin. a. Desmosomi (macula adherens). Kuvaa desmosomin rakenne ja ominaisuudet. Mihin tukirangan osaan se liittyy? b. Tiivis liitos (tight junction, zonula occludens). Mikä on sen rakenne? Minkä tyyppisissä epiteeleissä sitä esiintyy? Mikä sen merkitys on kudoksen näkökulmasta, entä solun näkökulmasta? c. Vyöliitos (belt desmosome, zonula adherens). Mikä on vyöliitoksen rakenne ja merkitys solussa? d. Aukkoliitos (gap junction, nexus) Mikä on tämän liitoksen luonne? (ks. tarkemmin epiteeleissä) Solut kiinnittyvät myös soluväliaineeseen: e. Mikä on hemidesmosomi? Miten se eroaa desmosomista, mitä yhtäläisyyksiä näillä on? f. Tarttumispisteet (focal adhesion). Selvitä sen merkitys, rakenne ja toiminta? Solujen välillä on myös kaksi liitosta joiden merkitys ei liity mekaanisen kestävyyden rakentamiseen: g. Mikä on junktionaalinen kompleksi? 3. Laminiini ja fibronektiini ovat soluväliaineen rakenneosia. a. Minkälainen molekyyli laminiini on? Mikä on laminiinin tyypillinen sijainti ja mitä funktioita sillä on? b. Miten fibronektiini toimii? Mistä kahdesta lähteestä fibronektiini on peräisin? Miksi? 4. Mikro(aktiini)filamenteilla on lukuisia toimintoja. a. Miten mikrofilamentit muodostetaan? b. Miten mikrofilamentit liittyvät lihaksen toimintaan? c. Miten mikrofilamentit liittyvät solun amebamaiseen liikkumiseen? d. Mihin soluväliliitoksiin mikrofilamentit liittyvät? Kuvaa liitosten perusrakenne! e. Missä solun ulokkeissa mikrofilamentit muodostavat tukirakenteen? f. Mikrofilamentteihin liittyviä proteiineja ovat mm. alfa-aktiniini, spektriini, tropomyosiini, villiini, profiliini. Mihin mikrofilamentit näitä tarvitsevat? g. Myosiini I ja II ovat proteiineja jotka liittyvät aktiinifilamenttien toimintaan. Millä tavoin? 5. Mikrotubulukset osallistuvat solun osien liiketapahtumiin. a. Mikä on mikrotubulusten ja sentriolin suhde? b. Millä tavalla mikrotubulukset rakennetaan? c. Miten mikrotubulukset toimivat aksonissa? d. Miten mikrotubulukset liittyvät syövän hoitoon? e. Dyneiini ja kinesiini liittyvät mikrotubuluksiin. Millä tavoin ja miksi? 6. Välikokoisten säikeiden (intermediate filaments) eri lajit ovat kukin tyypilliset tietyille kudoksille. Tätä seikkaa käytetään hyväksi kliinisessä diagnostiikassa kun pyritään määrittelemään esimerkiksi mistä kudoksesta syöpäkasvain on lähtöisin. a. Mistä ja miten välikokoiset säikeet rakentuvat? a. Mainitse neljä välikokoisten säikeiden tyyppiä. Missä kutakin esiintyy? b. Mihin solukalvon rakenteisiin välikokoiset säikeet liittyvät ja mikä merkitys tällä järjestelyllä on solukon kannalta? c. Minkälaisiin perinnöllisiin ihosairauksiin välikokoisten säikeiden rakenneviat saattavat johtaa, eli mikä merkitys keratiinifilamenteilla on epidermiksen mekaaniselle kestävyydelle? 7. Tumakoteloa koskien: a. Miksi tumakotelo on parempi nimitys kuin tumakalvo? b. Mitkä valomikroskoopissakin näkyvät rakenteet kiinnittyvät tumakotelon ulkokalvoon? c. Tumakotelon sisäkalvoon kiinnittyy joukko proteiineja. Mitä merkitystä niillä on? d. Miten vain tietyt makromolekyylit pääsevät tumaan? e. Miten on selitettävissä, että makromolekyylejä kulkeutuu tumaan ja sieltä pois nopeammin kuin diffuusio sallisi.
3 f. Luettele 5 solun toiminnan kannalta tärkeätä makromolekyyliä, joiden pitää kulkea tumahuokosten läpi tumaan tai siitä ulos. 8. Miten eukromatiini ja heterokromatiini eroavat toisistaan a. Kierteisyyden ja laskostumisen (coiling) puolesta? b. Transkriptioon osallistumisensa puolesta? c. Valo- ja elektronimikroskooppisen ulkonäön puolesta? d. Mitä kertoo solun toiminnasta jos tumassa on paljon eukromatiinia? Entä jos on paljon heterokromatiinia? 9. Tumajyvänen, nukleolus on keskeinen tuman rakenneosa ja se näkyy valomikroskopiassa usein selvästi hematoksyliinillä värjäytyneenä. a. Mitkä makromolekyylit tumajyväsessä värjäytyvät? Eli mitä tumajyvänen tuottaa? b. Mitä siis suuri ja selvästi erottuva nukleolus kertoo solun toiminnasta? Perustele! c. Nimeä pari solutyyppiä joista pitäisi löytyä iso ja selvästi erottuva nukleolus! 10. Solujen lisääntyminen, jakautuminen tapahtuu solusyklin kautta. Solusykliä koskien: a. Mitä tapahtuu solusyklin kussakin vaiheessa? Mitä ovat nk. tarkastuspisteet? b. Missä vaiheessa kasvutekijät ovat välttämättömät solusyklin jatkumiselle? Mitä tapahtuu, jos niitä ei ole? c. Mikä rooli on M-phase promoting factorilla (MPF)? Miten sykliä säädellään? d. Mitä mitoosin eri vaiheissa tapahtuu? Mitä tumakotelolle tapahtuu mitoosissa ja sen jälkeen?
4 3. Epiteelit ja iho/heikki Hervonen 1. Pintaepiteelien päätoimintoihin kuuluvat mm: Barrier-toiminta, eritystoiminta, absorbtio, pinnalla olevien ainesten kuljetus, kuljetus epiteelin läpi, aistintoiminta. a. Posken limakalvolla, ruokatorvessa, anuksessa ja vaginassa on samantyyppinen pintaepiteeli. Miksi? b. Ihon epiteeli poikkeaa edellisestä sijainniltaan, ympäröivien olosuhteiden puolesta ja rakenteeltaan. Miten? c. Suoliston eri osissa vallitsee sama epiteelityyppi. Mistä toiminnoista se vastaa? d. Virtsateiden epiteeli muodostaa oman epiteelityyppinsä. Mitä vaatimuksia virtsa sille asettaa? 2. Epiteeleillä on joitakin yhteisiä ominaisuuksia, mm.: Polaarisuus, verisuonettomuus ja soluisuus. a. Kun tarkastelet esim. lieriöepiteelin yhtä kypsää solua tai seroosia rauhassolua, niin miten polaarisuus heijastuu solun valomikroskooppisessa rakenteessa? b. Miten polaarisuus heijastuu solukalvon ominaisuuksissa? c. Mikä soluväliliitos mahdollistaa polaarisuuden? Miten? d. Miten epiteelit saavat ravintoaineensa? e. Miten nopeasti epiteelit normaalisti uusiutuvat? Miten epiteelit uusiutuvat? 3. Piirrä kuva soluväli ja solu-soluväliaine (tyvikalvo) liitosten rakenteesta ja selvitä niiden merkitys! 4. Epiteelisolujen pinnalla saattaa esiintyä pitkälle erilaistuneita rakenteita. a. Mitä mikrovilluksen sisältä löytyy? Miten se kiinnittyy solun tukirankaan? Mihin toimintaan liittyy? Tyyppisolu? b. Miten stereocilium eroaa mikrovilluksesta? c. Mitä värekarvan (cilium) sisältä löytyy? Miten se toimii? Tyyppisolu? 5. Ohutsuolen epiteelin päätehtävänä on toimia valikoivana esteenä suolen sisällön ja elimistön välillä. a. Mitkä epiteelisolujen rakenteet lisäävät toimivaa absorbtio pinta-alaa? b. Millä tavoin epiteeli estää elimistölle haitallisten aineiden imeytymisen? c. Milla tavalla epiteeli estää imeytyneiden ravintoaineiden karkaamisen takaisin suolen lumeniin? d. Epiteelisolun apikaalinen mekanismi kuljettaa aineksia epiteelisolun sisään ja basaalipuolella toimii vastaava mekanismi solusta ulos. Miten selität sen, että saman solun solukalvon eri osat voivat toimia täysin eri tavalla? 6. Epidermiksessä on useita solutyyppejä miten ne toimivat? a. Mikä on melanosyyttien sijainti epidermiksessä? b. Mikä on melanosyyttien valmistaman pigmentin kohtalo? c. Minkälaista tehtävää toimittaa Langerhansin solu epidermiksessä? d. Miten Merkelin solu toimittaa tehtävänsä? e. Dermiksessä erotetaan kaksi kerrosta, retikulaarinen ja papillaarinen. Mitä niillä tarkoitetaan ja miten ne eroavat rakenteensa ja toimintansa puolesta? 7. Keratinosyyttiä ja ihoakoskien: a. Millaisilla liitoksilla keratinosyytit kiinnittyvät toisiinsa? b. Millä tavalla keratinosyytin rakenne muuttuu välikokoisten (keratiini)säikeiden suhteen sen kypsyessä ja siirtyessä ylemmäksi epidermiksessä? Miksi keratiinisäiekimppuja kutsutaan? c. Selitä desmosomien ja välikokoisten säikeiden merkitys epidermiksen mekaaniselle kestävyydelle. d. Keratinisaatio tapahtuu äkkiä stratum granulosumin ja corneumin rajalla. Mitä siinä oikeastaan tapahtuu? Mikä on solunsisäisten keratohyaliini-jyvästen merkitys keratinisaatioprosessissa? Entä mikä on pitkin matkaa kertyneiden tonofilamenttikimppujen merkitys? e. Keratinosyyteissä esiintyy lamallaarisia kappaleita. Miten ne osallistuvat ihon toimintaan? f. Mikä on karvatupen yleisrakenne? Mitkä ovat karvatupen kantasolun mahdollisuudet erilaistua? g. Miten ja mihin talirauhanen erittää? h. Missä hikirauhaset sijaitsevat? Miten ne erittävät?
5 4. Sidekudos/Heikki Hervonen 1. Sidekudoksen kolme pääelementtiä ovat: 1) solut, 2) soluväliaineen perusaines (ground substance) ja 3) soluväliaineen säikeet. Mitkä pääelementit osallistuvat alla lueteltuihin sidekudoksen toimintoihin ja miten? Mainitse esimerkkipaikka. a. Mekaaninen tuki, sitominen ja kulkeutumiseste, b. Ravintoaineiden ja aineenvaihduntatuotteiden välittäminen c. Immunologinen puolustus, d. Varastointi 2. Missä tavataan tyypillisesti seuraavia kollageenityyppejä? Miksi tätä kollageenia juuri tässä paikassa? a. Kollageeni I b. Kollageeni II c. Kollageeni III d. Kollageeni IV e. Kollageeni VII f. Mistä elastiset säikeet koostuvat? 3.Fibroblastia koskien a. Mitkä ovat fibroblastin tehtävät sidekudoksessa? b. Mitä rakenteita aktiivisen fibroblastin solulimassa siis voidaan havaita? c. Miten siis aktiivinen fibroblasti värjäytyy HE-värjäyksessä? 4. Makrofageille tyypillisiin toimintoihin kuuluu fagosytoosi ja fagosytoidun aineksen jatkokäsittely. a. Mitkä makrofagin rakenteet ja organellit osallistuvat näihin toimintoihin ja miten? b. Makrofagit osallistuvat mm. immunologisiin reaktioihin. Mikä on makrofagien osuus tässä toiminnassa? 5. Syöttösolu (mast cell) toimii elimistön hälytyskellona mutta liittyy myös mm. allergiaan: a. Miten syöttösolu värjäytyy? b. Mikä on sen soluliman tunnusmerkillinen rakenne? c. Syöttösolun pinnalla on reseptoreja, mitä reseptoreja? Mikä molekyyli tähän reseptoriin sitoutuu? d. Syöttösolu reagoi esim. allergeeniin vapauttamalla jyvästensä sisällön. Mihin molekyyliin allergeeni sitoutuu? d. Mitä jyvästen sisällön vapauttamisesta seuraa? (Miten niin hälytyskello?) e. Ovatko syöttösolut syypäitä allergiaan? 6. Yksi plasmasolu erittää vain yhtä immunoglobuliinimolekyyliä, mutta sitä suurempia määriä. a. Mitkä soluorganellit hallitsevat siis sen sytoplasmaa. Miten sytoplasma siis värjäytyy? b. Plasmasolun tuman pystyy tunnistamaan helposti. Millainen se on? c. Mistä veren solusta plasmasolut ovat peräisin? d. Missä kudoksessa lähtösolu stimuloituu kehittymään plasmasoluksi? e. Missä elimistön osissa/kudoksissa plasmasoluja esiintyy runsaasti? Päättele solun toiminnasta! 7. Sidekudos toimii tehokkaasti kun elimistö puolustautuu siihen tunkeutuvia taudinaiheuttajabakteereja vastaan. a. Miten sidekudoksen perusaines osallistuu puolustukseen? b. Miten tiivis sidekudos osallistuu puolustukseen? c. Mitkä solut osallistuvat sidekudoksessa elimistön puolustukseen ja miten? d. Eräät bakteerit saattavat erittää esim. kollagenaaseja ja hyaluronidaaseja. Miksi tämä tekee niistä erityisen vaarallisia taudinaiheuttajia? 8. Sidekudoksen soluista: a. Mitkä sidekudoksen solut erityisesti osallistuvat vaurioituneen soluväliaineen ja tuhoutuneen kudosjätteen poiskorjaamiseen? b. Mitkä sidekudoksen solut osallistuvat sidekudospuutoksen korvaamiseen? c. Miten sidekudoksen puutos korjautuu? 9. Rasvakudosta koskien: a. Miten rasvasolun rasvapisara näkyy tavanomaisessa HE-värjätyssä paraffiini-valmisteessa? b. Mitkä tekijät värjäävät ruskean rasvan ruskeahkoksi? c. Miten ruskea rasva toimii verrattuna vaaleaan rasvakudokseen? d. Mistä leptiini on peräisin ja mikä osuus sillä on vararavinnon kertymiseen?
6 5. Veri ja hematopoieesi/heikki Hervonen 1. Punasolua koskien: a. Mikä on punasolun kaksoiskoveran muodon merkitys punasolun toiminnalle? b. Mistä punasolun solukalvon tukiranka koostuu? c. Mikä on Rh-tekijä ja miten se liittyy vastasyntyneen keltaisuuteen? 2. Neutrofiilistä granulosyyttiä koskien: a. Mihin toimintoihin neutrofiilin sytoplasmassa esiintyvät azurofiiliset ja nk. spesisfiset jyväset liittyvät? Miten? b. Äkillisessä bakteeri-infektiossa, kuten ruusussa tai keuhkokuumeessa neutrofiilisten granulosyyttien määrä periferisessä veressä moninkertaistuu tunneissa. Miten näin nopea määrän lisääntyminen on mahdollista? c. Mistä neutrofiili tietää kulkeutua juuri tulehtuneeseen kudokseen ja miten siirtyminen tapahtuu? 3. Lymfosyyttejä koskien: a. Minkä tyyppiseen immuniteettiin T- ja B-solut liittyvät, b. Kumpaa esiintyy enemmän periferisessä kiertävässä veressä. Perustele! c. Nimeä kolme T-lymfosyyttien alaryhmää ja mainitse kunkin päätoimenkuva. d. Mikä on effektorisolu, joksi B-lymfosyytit erilaistuvat antigeenisen stimulaation jälkeen? e. Mitkä ovat antigeenisen primaarialtistuksen yhteydessä muodostuvien muistisolujen syntymisen tuomat edut? 4. Monosyyttejä koskien: a. Mitä solutyyppejä monosyyteistä saattaa kudoksissa erilaistua? b. Mikä järjestelmä muodostuu veren monosyyttien kaltaisista kantasoluista? hajanainen (diffuusi) solujärjestelmä. c. Mitkä ovat näiden solujen päätehtävät? 5. Trombosyytin hienorakenteessa erotetaan alueet: hyalomeeri, jossa nähdään mikrotubuluksia ja aktiinifilamentteja ja granulomeeri, jossa nähdään jyväsellisiä rakkuloita. a. Mikä merkitys hyalomeerilla on trombosyytin toiminnoissa? b. Mikä merkitys granulomeerin rakkuloilla on trombosyytin toiminnassa? c. Nimeä ne verisuonen rakenteet, joihin verihiutale kiinnittyy primaarissa aggregaatiossa. 6. Hematopoieettisista kantasoluista kehittyy eri verisolulinjoja. a. Mitkä ovat kantasoluja ja miten ne toimivat? b. Seuraavat solut ovat nk. määräytyneitä (committed) soluja. Miten ne toimivat? c. Mitä tarkoittaa CFU (colony forming unit)? d. Mitä tekevät progenitor solut? b. Mikä on niiden mitoottisen aktiviteetin aste? 7. Erythroidisen solusarjan kypsyessä punasoluksi sen eri vaiheiden soluja nimitetään: 1) proerythroblasti, 2) basofiilinen erythroblasti, 3) polychromaattinen erythroblasti, 4) orthochromaattinen erythroblasti, 5) retikulosyytti 6) erythrosyytti. a. Ovatko nimitykset jotenkin loogisia? Perustele! Solujen kehitys ja värjäytyvyyden muutokset seuraavat tässä sarjassa loogisessa järjestyksessä: b. Missä vaiheessa solut proliferoituvat? c. Missä vaiheessa sytoplasman ribosomimäärä on suurin? d. Mistä kertoo se, että sytoplasmaan ilmaantuu asidofiilisiä läikkiä? e. Missä vaiheessa ja miten tuma häviää solusta? f. Missä vaiheessa solussa ei ole tumaa, mutta sytoplasmassa on joitakin RNA-jäänteitä, jotka saostuvat cresyl violetilla (cresyl blue) g. Miten punasolutuotantoa säädellään? 8. Granulosyyttisarjan eri solulinjojen kehitys on samantapaista, solujen nimityksetkin ovat samat. Missä järjestyksessä nimet kulkevat? 9. Megakaryosyytti on solu, joka tuottaa verihiutaleita (trombosyyttejä). a. Vastaako solun rakenne sen nimeä? Missä suhteissa? b. Miten se tuottaa verihiutaleita?
7 6. Lymfosyytit ja lymfaattinen kudos/heikki Hervonen 1. Kehon puolustusjärjestelmää koskien: a. Mitkä puolustusjärjestelmän komponentit kuuluvat välittömään, luonnolliseen vastustuskykyyn (immuniteettiin)? Mikä rooli kullakin on? b. Mikä perustavaa laatua oleva ero hankitulla vastustuskyvyllä on edelliseen? c. Mitä tarkoitetaan humoraalisella immuniteetilla? d. Miten soluvälitteinen immuniteetti eroaa edellisestä? e. Miten passiivinen immuniteetti eroaa aktiivisesta? 2. Mitä tarkoittavat seuraavat hankitusta (adaptiivisesta) immuunijärjestelmästä käytettävät termit: a. Spesificity, spesifisyys b. Diversity, monitahoinen c. Memory, muisti d. Self-limitation, itsestään rajoittuva e. Tolerance, sietäminen 3. B-lymfosyytin kehitystä koskien: a. Miten elimistö tuottaa spesifisen B-lymfosyytin kaikkia mahdollisia antigeeneja vastaan? b. Miten elimistö estää, ettei B-lymfosyytistä kehittyvä effektorisolu tee vasta-ainetta omia antigeenejä vastaan? 4. Soluvälitteistä immuniteettia koskien: a. Mikä on major histocompatibility compleksin (MHC, ihmisessä HLA) rooli soluvälitteisessä immuniteetissä? b. Missä soluissa esiintyy MHC II:stä ja miksi? c. Entä missä soluissa esiintyy MHC I:sta ja miksi? d. Kumpi MHC liittyy antigeenin esittelyyn sytolyyttiselle T-solulle ja kumpi T-helperille? 5. T-lymfosyytin kehitystä koskien: a. Miten T-soluihin kehittyy MCH:n rajoittuminen (MHC-restricted)? b. Miten T-solut kehittävät oman kehon solujen sietämisen (self-tolerance) c. Mitkä ovat T-lymfosyyttien alatyypit? Miten kukin niistä osallistuu immuunivasteseen? 6. Sekä T- että B- lymfosyytit käyvät seuraavat prosessit läpi antigeenin kohtaamisen jälkeen. Mitä kukin termi tarkoittaa ja missä järjestyksessä ne tapahtuvat? a. Erilaistuminen effektorisoluiksi ja muistisoluiksi. b. Blastitransformaatio (muuttuminen immunoblastiksi) c. Kloonin ekspansio (clonal expansion) eli proliferaatio (lisääntyminen) 7. Piirrä aluksi kaavakuva imusolmukkeen rakenteesta ja sen toiminnallisista alueista. Selvitä: a. Mitä reittiä tuleva imuneste kulkee solmukkeen läpi? b. Miten imunesteen koostumus muuttuu kun se kulkee imusolmukkeen läpi? Mitä aineksia siihen lisätään imusolmukkeessa ja mitkä ainesosat jäävät solmukkeeseen? c. Mitkä solut vallitsevat paracorteksissa? d. Mitä teitä pitkin lymfosyytit kulkeutuvat/hakeutuvat imusolmukkeisiin? e. Mitkä solut ovat pääosissa kuorikerroksen (cortex, outer cortex) imukudos follikkeleissa/noduluksissa? f. Mitkä solut ovat pääosassa itukeskuksessa (germinal center)? g. Mitkä solut ja rakenteet sijaitsevat paracorteksissa (inner, deep cortex)? h. Mitä rakenteita ja soluja medullassa sijaitsee? i. Millaista kudosta imusolmukkeen tukikudos on? 8. Kateenkorvaa (thymus) koskien: a. Mitkä ovat epiteeli (epiteloidi) solujen tehtävät kateenkorvassa? b. Miten thymosyytit (kehittyvät T-lymfosyytit kulkeutuvat kateenkorvassa kehityksen aikana? c. Mitä ovat Hassalin kappaleet? d. Miksi kateenkorvassa on runsaasti makrofageja? e. Mihin tarvitaan veri-kateenkorva-estettä? 9. Pernan parenkyymi (lien, spleen) koostuu valkeasta ja punaisesta ytimestä. a. Miten pernan verenkierto on järjestetty ja mikä merkitys järjestelyillä on? b. Millaista kudosta valkea ydin on ja miten se osallistuu pernan toimintaan? c. Miten punainen ydin toimittaa oman tehtävänsä?
8 7. Rusto ja luu/heikki Hervonen 1. Hyaliinirustoa koskien: a. Miten territoriaalinen matrix (soluväliaine), isogeeninen ryhmä ja interstitiaalinen kasvu liittyvät toisiinsa? b. Miten territoriaalinen matrix ja interterritoriaalinen matrix eroavat toisistaan sijainnin, rakenneaineiden ja värjäytyvyysominaisuuksien puolesta? Mistä ero johtuu? c. Miten lasi(hyaliini)ruston rustosolut saavat ravintonsa ja hapen? 2. Perichondrium sijaitsee useimmilla rustopinnoilla. a. Mitkä ovat perichondriumissa erotettavat kerrokset? b. Mikä on perichondriumin osuus ruston kasvussa? c. Mikä on perichondriumin merkitys kylkirustovaurion paranemisessa? d. Entä nivelrustovaurion korjautumisessa? 3. Ruston kaksi kasvutapaa ovat appositionaalinen ja interstitiaalinen kasvu. a. Kumpi kasvutapa vallitsee sikiön tukirangan kasvussa? b. Miksi rusto on edullisempi kuin luu sikiön tukirangan kasvussa? c. Kumpi kasvutapa vallitsee epifysilevyssä? 4. Luun rakennetta koskien: a. Miten ovat muodostuneet ulommat kehälamellit (outer circumferential lamallae)? Entä sisemmät? b. Mistä ovat peräisin osteonien välissä sijaitsevat interstitiellit laminat? c. Miten luun verenkierto on järjestetty? d. Miten on selitettävissä se, että kaukana hiussuonista sijaitsevat osteosyytit eivät kuole? e. Miten periosti kiinnittyy luuhun? f. Miten jänne kiinnittyy luuhun? 5. Luun soluja koskien: a. Miten osteoblasti valmistaa luuta? b. Mitkä rakenteet siis vallitsevat osteoblastin sytoplasmassa? c. Miten osteoblastit sijaitsevat suhteessa muodostuvan luun pintaan? d. Miten osteoklasti hajottaa luuta? e. Mitkä solun rakenteet selvästi liittyvät hajoitustehtävään? Miten? f. Mikä on osteoblastin osuus osteoklastin erilaistumisessa? 6. Sidekudossyntyisen luun syntyä (intramembraneous ossification) koskien: a. Mistä osteoblastit ovat peräisin sikiön luunmuodostuksen alkuvaiheissa? b. Mitkä luut ovat tyyppiesimerkkejä sidekudossyntyisen luun muodostumisesta? c. Missä kohdassa elimistöä aikuisilla esiintyy sidekudossyntyistä luun muodostusta? 7. Rustosyntyistä luunmuodostusta koskien: a. Mikä on rustosolujen kohtalo rustosyntyisen luun muodostumisessa? b. Mikä on rustomatriksin kohtalo rustosynyisen luun muodostumisessa? c. Mistä luusolut ovat peräisin rustoryntyisen luun muodostumisessa? 8. Vertaa primaarista ja sekundaarista luuta seuraavissa suhteissa: a. suhteellinen pysyvyys, b. kumpi on aikuisella yleisempää, c. kollageenisäikeiden järjestäytyminen, d. solu-matrix-suhde, e. lamellaarisuus, f. suhteellinen mineraalipitoisuus. 9. Luunmurtuma on melko yleinen vamma. a Luunmurtumassa syntyy verihyytymä, rikkinäistä soluväliainetta ja kuollutta kudosta. Mitä näille tapahtuu paranemisprosessissa? b. Minkälainen verenkierto vallitsee murtuma-alueen eri osissa aivan aluksi? Mikä vaikutus tällä on alueen tapahtumiin? c. Mikä on endostin ja periostin merkitys luun murtuman paranemisessa? d. Mitä kudostyyppejä kalluksessa voidaan havaita ensin? Entä lopuksi? 10. Hammasrautojen avulla voidaan hammas pakottaa uuteen paikkaan ja asentoon. Selvitä, mitä hammaskuopan luussa tapahtuu tässä prosessissa. Käytä tietojasi luun kasvusta ja uudelleen muovautumismekanismeista!
9 8. Lihaskudos/Heikki Hervonen 1. Miten epimysium, perimysium, endomysium ja sarcoplasma suhtautuvat lihaksen myofibrilliin, lihassäikeeseen, lihasjuosteeseen ja lihakseen? Piirrä kuva! 2. Miten seuraavat ominaisuudet liittyvät luurankolihaksen, sydänlihaksen ja sileälihaksen toimintaan ja vertaa miten ao. lihastyypit poikkeavat toisistaan: a. solujen koko ja muoto, b. supistumis-impulssin saapuminen soluun c. ohuiden ja paksujen filamenttien määrän suhde, d. solunsisäisen kalvoston järjestys ja määrä, e. tumien lukumäärä ja sijainti solussa, f. supistumisen salunsisäinen säätely, g. hiussuonten lukumäärä, h. uusiutumiskyky 3. Piirrä tähän viereen kaavakuva hermo-lihasliitoksesta ja merkitse siihen: a. hermopääte, b. synapsirakkulat, c. presynaptinen kalvo, d. postsynaptinen kalvo, e. junktionaaliset poimut, f. primaarinen synapsikuilu, g. sekundaariset synapsikuilut h. tyvikalvo. 4. Kuvaa vaiheittain miten paikallinen postsynaptinen kalvodepolarisaatio leviää lihassäikeeseen/soluun ja aiheuttaa supistuvan yksikön toiminnan. a. luurankolihaksessa b. sydänlihaksessa c. sileälihaksessa 5. Vertaile punaista ja valkeaa lihassyytä seuraavissa suhteissa: a. myoglobiinipitoisuus, b. sytokromipitoisuus, c. supistumisnopeus, d. energian päälähde, e. kyky jatkuvaan pitkäaikeiseen toimintaan, f. sijaintipaikat elimistössä. 6. Sydänlihaksessa on erityiset kytkylevyt (intercalated disc) solujen päiden välillä. a. Mistä rakenneosista kytkylevy koostuu? b. Mikä on kunkin rakenneosan merkitys sydänlihaksen toiminnan kannalta?
POLTTOPISTE- TEHTÄVÄT
Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ biolääketieteen laitos/ anatomia ITSEOPISKELUN POLTTOPISTE- TEHTÄVÄT HEIKKI HERVONEN Solubiologia ja peruskudokset jaksolla ei tarvitse osata piirtää yhtä hyvin kuin
LisätiedotSidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)
Luento III Sidekudos Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) j j Maksan Kuppferin soluja Syntyvät luuytimessä promonosyyteistä Kulkeutuvat veren mukana eri kudoksiin Saadaan näkyviin vitaaliväreillä
LisätiedotKateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa
Mikroskopiatyö 3: Solubiologia ja peruskudokset 2013 Lymfaattinen kudos, rusto ja luu- sekä lihaskudos /MA/ Biolääketieteen laitos / Anatomia Ennakkotehtävät: Mikroskopiatöissä riittää runsaasti haasteita
LisätiedotKateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa
Mikroskopiatyö 3: Lymfaattinen kudos, rusto ja luu- sekä lihaskudos/ 2012/ Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos / Anatomia Ennakkotehtävät: Mikroskopiatöissä riittää runsaasti haasteita
Lisätiedot11. Elimistö puolustautuu
11. Elimistö puolustautuu Taudinaiheuttajat Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin
LisätiedotHengityshiston itseopiskelutehtäviä
Hengityshiston itseopiskelutehtäviä HEIKKI HERVONEN Kuva Netter. The Ciba Collection LUKU 1 Hengityshiston itseopiskelutehtäviä 1. Nenä, nenäontelo ja nenän sivuontelot, nielu ja larynx (RP6p s665-670;
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA MITÄ ROKOTUKSIA? Muistatko mitä rokotuksia olet saanut ja minkä viimeiseksi? Miten huolehdit koulun jälkeen rokotuksistasi? Mikrobit uhkaavat elimistöä Mikrobit voivat olla bakteereita,
LisätiedotSolun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012
Solun tuman rakenne ja toiminta Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012 Hermosolun rakkulamainen tuma Monenlaisia tumia Valkosolujen tumien monimuotoisuutta Lähde: J.F.Kerr, Atlas of Functional Histology
LisätiedotKandiakatemiA Kandiklinikka
Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset
LisätiedotSolut liikkuvat ja muuttavat muotoaan. Heikki Hervonen 2012
Solut liikkuvat ja muuttavat muotoaan. Heikki Hervonen 2012 Solujen liikkumisesta yleensä Useimmat solut kykenevät tai ovat ainakin joskus kyenneet liikkumaan. Joidenkin solujen toiminnan ehtona on liikkumiskyky.
LisätiedotSolubiologia ja peruskudokset- jakso/ biolääketieteen laitos/ anatomia SOLUN TUKIRANKA HEIKKI HERVONEN
Solubiologia ja peruskudokset- jakso/ biolääketieteen laitos/ anatomia SOLUN TUKIRANKA HEIKKI HERVONEN Kuvassa punaiset ovat aktiinisäikeitä LT Minna Takkusen väitöskirjan kansikuva. Luku 1 SOLUN TUKIRANKA
LisätiedotEPITEELIT. Solubiologia ja peruskudokset HEIKKI HERVONEN
Munuasen proksimaalisen kiemuratiehyen epiteelisoluja. Kerr: Atlas of Functional Histology. Mosby Solubiologia ja peruskudokset EPITEELIT HEIKKI HERVONEN Luku 1 EPITEELIT Epiteelit peittävät elimistön
LisätiedotEpiteeli' Kateenkorva'
Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/anatomia JOHDANTO SOLUBIOLOGIA JA PERUSKUDOKSET-JAKSOON Epiteeli' Kateenkorva' Luu' Veri' Jeffrey&B.&Kerr:'Atlas'of'' Func;onal'Histology.' Mosby'1999'
LisätiedotSOLUBIOLOGIAN LUENTORUNKO (syksy 2013) Seppo Saarela ;
SOLUBIOLOGIAN LUENTORUNKO (syksy 2013) Seppo Saarela seppo.saarela@oulu.fi ; http://cc.oulu.fi/~ssaarela/sb.htm 1 Solubiologisten kysymysten tekeminen uteliaisuus 2 Solubiologian historia 3 Solubiologiset
LisätiedotElimistö puolustautuu
Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Miten elimistö
LisätiedotSOLUT LIIKKUVAT JA MUUTTAVAT MUOTOAAN
Solun tukiranka SOLUT LIIKKUVAT JA MUUTTAVAT MUOTOAAN MA 2013 BLL/anatomia Kuva: Ismo Virtanen Banaanikärpäsen varhaiskehitys light-sheet microscopy Tomer et al. (2012) Nature Methods Nopeutettu ~1000x
LisätiedotElimistö puolustautuu
Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Mistä taudinaiheuttajat
LisätiedotEtunimi: Henkilötunnus:
Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa
Lisätiedotlöyhä eli areolaarinen sidekudos 3 komponenttia solut
Sidekudos Sidekudos B. Sidekudos 1. kehittyy alkion mesodermista löyhä eli areolaarinen sidekudos komponenttia solut mesenkyymi, mukoosinen sidekudos, varsinainen löyhä sidekudos, rasvakudos, verkkomainen
LisätiedotTuma, solusykli ja mitoosi/heikki Hervonen 2012/Biolääketieteen laitos/anatomia Solubiologia ja peruskudokset-jakso
Tuma, solusykli ja mitoosi/heikki Hervonen 2012/Biolääketieteen laitos/anatomia Solubiologia ja peruskudokset-jakso Yleistä: Tuman kuvasi ensimmäisenä Franz Bauer v. 1804 ja myöhemmin Robert Brown 1831.
LisätiedotLääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15
Tampereen yliopisto Henkilötunnus - Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe 18.5.2018 Tehtävä 1 Pisteet / 15 1. Alla on esitetty urheilijan
LisätiedotMikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta
Eläinfysiologian ja histologian luennot (30 t) (140176) (4 op) I. Luento Loppukuulustelun vaatimukset ja tenttipäivät Luennoidut asiat + Campbell, Biology 8.painos: sivut 850-996 ja 1047-1119 9.painos:
LisätiedotSolubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia TUMA JA SOLUSYKLI HEIKKI HERVONEN
Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia TUMA JA SOLUSYKLI HEIKKI HERVONEN Luku 1 TUMA JA SOLUSYKLI Viereinen kuva on otettu maksakudoksesta tehdystä histologisesta valmisteesta.
LisätiedotEpiteelien jaottelu solun muodon ja kerrosten lukumäärän mukaan. yksinkertainen. epiteeli kerrostunut. levy e. lieriö. kuutio e. levy e.
Epiteeli ja iho erottaa, estää ja torjuu - erittää, aistii ja uusiutuu. / Heikki Hervonen 2012/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Solubiologia ja peruskudokset-jakso Yleistä Epiteelikudokset kuuluvat side-,
LisätiedotMikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia.
Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia Tavoitteet: - tunnistaa eri sidekudostyyppejä ja niissä esiintyviä soluja histologisessa
LisätiedotAnatomia ja fysiologia 1
Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...
LisätiedotPROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS
PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS 1.1 Endoplasmakalvosto Endoplasmakalvosto on organelli joka sijaitsee tumakalvossa kiinni. Se on topologisesti siis yhtä tumakotelon kanssa. Se koostuu kahdesta osasta:
Lisätiedot2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit
2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit Tiivistelmä Esitumaisiset eli alkeistumalliset solut ovat pieniä (n.1-10µm), niissä on vähän soluelimiä, eikä tumaa (esim. arkeonit, bakteerit) Tumalliset eli aitotumalliset
LisätiedotPienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut
Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön
LisätiedotSolubiologia ja peruskudokset opintojakso Veri ja veren solut. Biolääketieteen laitos/ Anatomia, HY
Solubiologia ja peruskudokset opintojakso 2013 Veri ja veren solut Matti Airaksinen Biolääketieteen laitos/ Anatomia, HY Veren koostumus, hematokriitti Verta on ~7% elimistön painosta Hematokriitti= verisolujen
LisätiedotSBPK info. Olet tässä. Lukujärjestys
SBPK info Olet tässä Lukujärjestys 1 Muu opetus jakson aikana: Informatioteknologia Ryhmätyötaidot Kasvaminen L ja HL Englanti 2 PBL-istunnot 2x/vko Yht. 8 virikettä PBL-istunnot rytmittävät opintoja Tärkeää
LisätiedotHistologinen valmiste/ Heikki Hervonen 2012/ Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ anatomia
Histologinen valmiste/ 2012/ Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Mikroskoopit ja histologinen valmiste (RP6 s1-17) Alberts et al.: Molecular Biology of The Cell 5.ed,
LisätiedotTärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä
Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Mikael Niku 28.2.2006 Kuvissa on naudan kudoksia, joita on värjätty immunohistokemialla erilaisia vasta aineita
LisätiedotEläinfysiologia ja histologia
Eläinfysiologia ja histologia II. Luento Loppukuulustelun vaatimukset ja tenttipäivät Luennoidut asiat + Campbell, Biology 8.painos: sivut 850-996 ja 1047-1119 1119 9.painos: sivut 896-1041 ja 1091-1163
LisätiedotSIDEKUDOS. Solubiologia ja peruskudokset Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN
Solubiologia ja peruskudokset Biolääketieteen laitos/ Anatomia SIDEKUDOS Tiivistä järjestäytynyttä sidekudosta. Kerr: Atlas of Functional Histology. Mosby HEIKKI HERVONEN Luku 1 SIDEKUDOS Sidekudos muodostaa
LisätiedotSolutyypit Soluorganellit Solujen tukiranka Solukalvo Solunulkoinen matriksi. Kirsi Sainio 2012
Kirsi Sainio 2012 Solutyypit Soluorganellit Solujen tukiranka Solukalvo Solunulkoinen matriksi Ensimmäiset solujen kaltaiset rakenteet syntyivät n. 3,5 miljardia vuotta sitten, kun solujen peruskomponentit
LisätiedotTuma. Tuma 2. Tuma 3. Tuma 1. Hemopoiesis. solun kasvaessa tuma kasvaa DNA:n moninkertaistuminen jättisolut
Hemopoiesis Tuma Mitochondrion Tuma 2 Flagellum Peroxisome Centrioles Microfilaments Microtubules Nuclear envelope Rough endoplasmic reticulum Ribosomes NUCLEUS muoto: pallomainen liuskoittunut (esim.
Lisätiedot22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat
Helena Hohtari Pitkäkurssi I 22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat Immuunipuolustus Taudinaiheuttajat Erilaisia mikrobeja: - Bakteerit - Virukset - Sienet - Parasiitit Mikro-organismit elimistölle vieraita,
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava
LisätiedotTunnin sisältö. Immuunijärjestelmä Luonnollinen immuniteetti Hankittu immuniteetti Rokotukset Allergiat HIV / AIDS
Immuunipuolustus Tunnin sisältö Immuunijärjestelmä Luonnollinen immuniteetti Hankittu immuniteetti Rokotukset Allergiat HIV / AIDS Lymfaattinen elinjärjestelmä Muodostuu imukudoksesta imusuonet imusolmukkeet
LisätiedotSolun kalvorakenteet ja niiden välinen kuljetus
Solun kalvorakenteet ja niiden välinen kuljetus Solun kalvorakenteet ja kalvoliikenne Elina Ikonen akatemiaprofessori Biolääketieteen laitos, Anatomia Suomen Akatemia Kalvotutkimuksen huippuyksikkö 22.10.2013
LisätiedotIMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto
IMMUUNIPUUTOKSET Olli Vainio Turun yliopisto 130204 IMMUNOLOGIA Oppi kehon puolustusmekanismeista infektiota vastaan Immuunijärjestelmä = kudokset, solut ja molekyylit, jotka muodostavat vastustuskyvyn
LisätiedotSolun tukiranka. Tukirangan uudelleenjärjestäytyminen fibroblastin jakautumisen aikana. Epiteelisolun tukirangan organisoituminen.
Solun tukiranka Chapter 16 Mikrotubulukset vihreällä Aktiinifilamentteja punaisella Tuman DNA sinisellä Figure 16-1 Molecular Biology of the Cell ( Garland Science 2008) Tukirangan uudelleenjärjestäytyminen
LisätiedotSolubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia IHO HEIKKI HERVONEN
Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia IHO HEIKKI HERVONEN Luku 1 IHO Ross ja Romrell: Histology-kirja käyttää ihosta hämäävästi nimitystä integumentary system eikä skin plus appendices.
LisätiedotPienryhmä 3 immuunipuolustus
Pienryhmä 3 immuunipuolustus 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön valikoivasta
LisätiedotSolun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne
Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne 1. Avainsanat 2. Kaikille soluille yhteiset piirteet 3. Kasvisolun rakenne 4. Eläinsolun rakenne 5. Sienisolun rakenne 6. Bakteerisolun rakenne
LisätiedotTulehdusreaktio (yksinkertaistettu malli) The Immune System Immuunijärjestelmä. Septinen shokki. Tulehdusreaktio 1/2
Tulehdusreaktio (yksinkertaistettu malli) The Immune System Immuunijärjestelmä 1/2 Tulehdusreaktio Septinen shokki Tiettyjen bakteeri-infektioiden aikaansaama suunnaton immuunijärjestelmän tulehdusvaste
LisätiedotMiten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö
Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin
LisätiedotPäästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto
OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0
LisätiedotHistokemia ja histologinen valmiste. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013
Histokemia ja histologinen valmiste Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Mittakaavat: Alberts 5; s580 makroanatomia, mikroanatomia eli histologia, Silmä(lasit) Luuppi Valomikroskooppi solubiologia,
LisätiedotIMMUNOLOGIAN PERUSTEET Haartman-instituutti
IMMUNOLOGIAN PERUSTEET Petteri.Arstila@helsinki.fi 2012 Haartman-instituutti Immuunijärjestelmän tarkoituksena on torjua vieraita taudinaiheuttajia. Immuunipuolustus on organisoitu siten, että perifeerisissä
Lisätiedottulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä
ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10
Lisätiedot2. Luu. Luun kollageeniverkkoa (SEM, Tyrannosaurus rex) Luun kollageeniverkkoa (SEM, ihminen)
2. Luu Jäykin sidekudostyyppi väliaineen ansiosta Väliaine 1. Orgaaninen komponentti 35 % väliaineen massasta osteokollageenisäikeet (tyypin I kollageenia eniten), verkostona sementtiaine: mukopolysakkarideja,
LisätiedotTopi Turunen. Iho. Soveltuvin osin muokannut Helena Hohtari. 1) Ihon tehtävät 2) Ihon kerrokset 3) Ihon rauhaset 4) Karvat ja kynnet 5) Iho suojana
Topi Turunen Iho Soveltuvin osin muokannut Helena Hohtari 1) Ihon tehtävät 2) Ihon kerrokset 3) Ihon rauhaset 4) Karvat ja kynnet 5) Iho suojana 1) Ihon tehtävät 1) suoja fysikaalinen kemiallinen biologinen
LisätiedotRUSTO JA LUU. Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ anatomia HEIKKI HERVONEN
Putkuluun pään kudosta. Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ anatomia RUSTO JA LUU HEIKKI HERVONEN Luku 1 RUSTO JA LUU Elimistön tukiranka koostuu pääosin rusto- ja luukudoksesta.
LisätiedotVastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan
1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.
LisätiedotSytosoli eli solulima. Inkluusiot. Sytosoli. Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu
Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu Sytosoli eli solulima määritellään operatiivisesti ei sedimentoidu suurillakaan g-arvoilla 6-12x10 6 g EM: ei rakennetta ei ole verrattavissa
LisätiedotSidekudos ja rasvakudos
Sidekudos ja rasvakudos Solubiologia ja peruskudokset opintojakso Sidekudos = solut + soluväliaine (ECM) ECM = perusaines + säikeet Fibril = fibrilli/rihma/ säie -> fiber = syy/ säie fibroblasti makrofagi
LisätiedotKuva 1. Utaretulehdustilanteen kehitys 1975-2001.
Utareterveyskampanja 2009-2010 Laura Kulkas Utaretulehdusten synty- ja paranemismekanismit Utaretulehdus on tavallisin ja kallein tarttuva tauti lypsykarjoissamme Tavallisimmat utaretulehdusbakteerit ovat
Lisätiedotepiteeli endodermi Nisäkkään hampaan kehitys nisäkkään alkio:
-mesenkyymi-vuorovaikutukset, esimerkkinä hammas ja ihokarva elimiä muodostuu kaikista alkiokerroksista, usein epiteelin ja mesenkyymin vuorovaikutuksesta epiteeli ektodermi kumpi aloittaa elimen kehityksen:
LisätiedotAktiini. Solun tukiranka. Tukiranka 1. Tukiranka 2
Aktiini Solun tukiranka runsaasti solun sisällä 1-5 % kaikista proteiineista Ihmisellä 6 aktiinigeeniä Geenien tuotteet: -4 α-aktiinia - β- ja γ-aktiini poikkeavat vain muutaman aminohapon verran Tukiranka
LisätiedotThe Plant Cell / Sytoskeleton
The Plant Cell / Sytoskeleton Sytoskeleton koostuu solulimassa olevista polymeeriverkostoista Informaatiota rakenteiden 3- ulotteisesta järjestäytymisestä. Solubiologian luennot 2003, kasvitiede Sytoskeletonin
LisätiedotRuora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013
1 Ruora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013 Mikrokopiatyön kulku: - Mikroskopoidaan valmisteet näyteryhmittäin monisteen ohjeen mukaan. - Täydennetään jo
LisätiedotValkosolujen tehtävät useimmat tehtävät verenkierron ulkopuolella!
Valkosolujen tehtävät useimmat tehtävät verenkierron ulkopuolella! Erikoistunut sidekudos liikuntakyky & fagosytoosi: neutrofiili > monosyytti > basofiili valkosoluja siirtyy jatkuvasti verestä muihin
LisätiedotSolutyypit Soluorganellit niiden tehtävät Solujen tukiranka sen tehtävät Solukalvo sen tehtävät Solunulkoinen matriksi sen tehtävät
Kirsi Sainio 2013 Solutyypit Soluorganellit niiden tehtävät Solujen tukiranka sen tehtävät Solukalvo sen tehtävät Solunulkoinen matriksi sen tehtävät Ensimmäiset solujen kaltaiset rakenteet syntyivät n.
LisätiedotIHON RAKENNE JA TEHTÄVÄT. Antti Lauerma professori 5.11.2012
IHON RAKENNE JA TEHTÄVÄT Antti Lauerma professori 5.11.2012 IHO JA SUKUPUOLITAUTIOPPI Kaksoiserikoisala johtuen historiallisista syistä (syfilis) 15 % yleislääkärin käynneistä liittyy ihotauteihin Dermatologia
LisätiedotSOLUISTA KUDOKSIKSI. Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015
SOLUISTA KUDOKSIKSI Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015 Prof. Ismo Virtanen, 1949-2010 Kudos - määritelmä tissue (e), vävdad (r) tietyn tyyppisten
LisätiedotAnatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat
Anatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat Solu Laura Partanen Yleistä Elimistö koostuu soluista ja soluväliaineesta Makroskooppinen mikroskooppinen Mm. liikkumiskyky, reagointi ärsykkeisiin, aineenvaihdunta
LisätiedotSytosoli eli solulima. Sytosoli. Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu (Chapter 12 Alberts et al.)
Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu (Chapter 12 Alberts et al.) Figure 12-1 Molecular Biology of the Cell ( Garland Science 2008) Sytosoli eli solulima Sytosoli määritellään operatiivisesti
LisätiedotSolubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia VERI JA VEREN SOLUT HEIKKI HERVONEN. Kuva imuroitu sivuilta: TopNews.
Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia VERI JA VEREN SOLUT HEIKKI HERVONEN Kuva imuroitu sivuilta: TopNews.in Luku 1 VERI JA VEREN SOLUT Veri on pitkälle erilaistunutta sidekudosta,
LisätiedotIMMUUNIJÄRJESTELMÄN KEHITYS Petteri Arstila (2011)
1 IMMUUNIJÄRJESTELMÄN KEHITYS Petteri Arstila (2011) Immuunipuolustukseen osallistuvien solujen kehitys jakautuu kahteen päälinjaan, myeloidiseen ja lymfoidiseen, jotka molemmat saavat alkunsa hematopoieettisista
LisätiedotIhmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14
Ihmiskeho Ruoansulatus Ruoansulatus Keho voi ottaa talteen ja käyttää hyvin pieniä molekyylejä. Useimmat ravintoaineet ovat suuria molekyllejä. Ravintoaineet on hajotettava pieniksi osasiksi ennen kuin
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli
Lisätiedotlisääntynyt kapillaarien läpäisevyys lymfa- l. imusuonet (umpipäätteisiä), päärungot avautuvat yläonttolaskimoon
Solujen väliaine, jatkoa Tyvikalvo säätelee aineiden kulkua ja solujen siirtymistä Tyvikalvo lamina basalis kaikkien (varsinaisten) epiteelisolujen alla lihas-, rasva- ja Schwannin solujen ympärillä Munuaiskeränen:
LisätiedotLIHASKUDOS. Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN
Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia LIHASKUDOS HEIKKI HERVONEN Luurankolihasta. University of Kansas Medical center -verkkosivuilta imuroitu kuva Luku 1 LIHASKUDOS Monet
LisätiedotII. Maksa ja sappirakko Valmiste 1: Maksa Valmiste 92: Paasto-, normaali- ja rasvamaksa Valmiste 55: Sappirakko
1 Ruora-jakson mikroskopia I: Ruoansulatusrauhaset ja mahalaukku/h.hervonen ja M.Airaksinen 2013 Mikrokopiatyön kulku: - Mikroskopoidaan valmisteet näyteryhmittäin monisteen ohjeen mukaan. - Täydennetään
LisätiedotBioteknologia tutkinto-ohjelma valintakoe Tehtävä 1 Pisteet / 30
Tampereen yliopisto BioMediTech Bioteknologia tutkinto-ohjelma valintakoe 30.5.2016 Henkilötunnus - Sukunimi Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 30 1. a) Alla oleva DNA-jakso on proteiinin N-terminaalista päätä
LisätiedotVitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti
Vitamiinit A-vitamiini Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Välttämätön näköaistimuksen syntyyn hämärässä, solujen kasvuun ja erilaistumiseen sekä ihmisen lisääntymiseen.
LisätiedotLYMFAATTISET SOLUT JA KUDOKSET
Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia LYMFAATTISET SOLUT JA KUDOKSET Lymfaattista kudosta pernassa. Ross ja Pawlina: Histology. LWW HEIKKI HERVONEN Luku 1 LYMFAATTISET SOLUT
LisätiedotSolubiologia eläintiede. Solun kemia I. - Solun tärkeimmät alkuaineet C HOPKN S CaFe, Mg + Na Cl
Solubiologia eläintiede Solun kemia I - Solun tärkeimmät alkuaineet C HOPKN S CaFe, Mg + Na Cl - Atomien väliset vahvat kemialliset sidokset syntyvät, kun atomit luovuttavat, ottavat tai jakavat keskenään
LisätiedotTuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen II
Hermo-lihasliitos (NMJ) Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen II synapsi, joka rakenteellisesti ja toiminnallisesti erikoistunut siirtämään signaalin motoneuronista lihassoluun rakentuu viidestä komponentista:
LisätiedotImmuunijärjestelmän eri komponentit voidaan jakaa luonnolliseen ja adaptiiviseen immuniteettiin:
1 IMMUUNIVASTEEN KULKU Petteri Arstila (2011) Immuunijärjestelmän tehtävä on torjua ulkoisia taudinaiheuttajia. Immuunipuolustukseen osallistuu iso joukko erilaisia soluja, jotka kuuluvat elimistön valkosoluihin
LisätiedotBiologian tehtävien vastaukset ja selitykset
Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset Ilmainen lääkiksen harjoituspääsykoe, kevät 2017 Tehtävä 2. (20 p) A. 1. EPÄTOSI. Ks. s. 4. Menetelmää käytetään geenitekniikassa geenien muokkaamisessa. 2.
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi
LisätiedotLYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus
LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko
LisätiedotGenetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua
Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua Tiedämme kaiken siitä, miten geenit siirtyvät sukupolvelta seuraavalle solun ja yksilön tasolla Toisen jakson sisältö: Mitä geenit ovat? Miten geenit toimivat?
LisätiedotSyöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna
Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka nämä solut ovat tietyssä mielessä meidän omiamme, ne polveutuvat itsenäisistä yksisoluisista elämänmuodoista, jotka ovat säilyttäneet monia itsenäisen
LisätiedotSolun Kalvot. Kalvot muodostuvat spontaanisti. Biologiset kalvot koostuvat tuhansista erilaisista molekyyleistä
Solun Kalvot (ja Mallikalvot) Biologiset kalvot koostuvat tuhansista erilaisista molekyyleistä Biokemian ja Farmakologian erusteet 2012 Kalvot muodostuvat spontaanisti Veden rakenne => ydrofobinen vuorovaikutus
LisätiedotLihaskudos /Heikki Hervonen 2012/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Solubiologia ja peruskudokset opintojakso
Lihaskudos /Heikki Hervonen 2012/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Solubiologia ja peruskudokset opintojakso Monet solut pystyvät liikkumaan, koska kaikista tumallisista soluissa löytyy aktiinimyosiini-mikrofilamentteja.
LisätiedotDrug targeting to tumors: Principles, pitfalls and (pre-) cilinical progress
Drug targeting to tumors: Principles, pitfalls and (pre-) cilinical progress Twan Lammers, Fabian Kiessling, Wim E. Hennik, Gert Storm Journal of Controlled Release 161: 175-187, 2012 Sampo Kurvonen 9.11.2017
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotLuennon 5 oppimistavoitteet. Soluseinän biosynteesi. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia. Solun organelleja. Elävä kasvisolu
Luennon 5 oppimistavoitteet Soluseinän biosynteesi Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia saat listata puuaineksen muodostumisen vaiheet. Ymmärrät, kuinka soluseinän tapahtuu. saat lyhyesti kuvata soluseinän
LisätiedotPoikkijuovainen lihassolu 1. Erilaistuneita soluja. Lihassolu. Poikkijuovainen lihassolu 2. Lihaskudokset. Poikkijuovainen lihassolu 3
Poikkijuovainen lihassolu 1 Erilaistuneita soluja 1. Glykolyyttiset syyt: anaerobinen, energia glykolyysistä vähän mitokondrioita paksu nopea, kehittää runsaasti voimaa lyhyessä ajassa lyhytkestoiseen
LisätiedotRibosomit 1. Ribosomit 2. Ribosomit 3
Ribosomit 1 Palade & Siekevitz eristivät jaottelusentrifugaatiolla ns. mikrosomeja radioakt. aminohapot kertyivät mikrosomeihin, jotka peräisin rer:ää sisältävistä soluista proteiinisynteesi soluliman
LisätiedotTarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.
1. Pääryhmien ominaispiirteitä Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. Merkitse aukkoihin mittakaavan tuttujen yksiköiden lyhenteet yksiköitä ovat metri,
LisätiedotSpesifinen immuniteetti - Lymfosyyttityypit. 3. Puolustuslinja (hankittu ja spesifinen immuniteetti) Kahdenlaisia imusoluja (lymfosyyttejä):
Eläinfysiologia ja histologia Luento X Kitarisat Nielurisat. Puolustuslinja (hankittu ja spesifinen immuniteetti) Spesifinen immuniteetti - Lymfosyyttityypit Lymfosyytti Kahdenlaisia imusoluja (lymfosyyttejä):
LisätiedotMeeri Apaja-Sarkkinen. Aineiston jatkokäyttöön tulee saada lupa oikeuksien haltijalta.
Meeri Apaja-Sarkkinen Aineiston jatkokäyttöön tulee saada lupa oikeuksien haltijalta. HODGKININ LYMFOOMA IAP Tampere 4.-5.5.2006 Dosentti Meeri Apaja-Sarkkinen OYS/Patologian osasto Hodgkinin lymfooma/alatyypit
LisätiedotThe Plant Cell / ER, diktyosomi ja vakuoli
The Plant Cell / ER, diktyosomi ja vakuoli RNAn synteesi ja prosessointi RNAn tehtävät: informaation siirto DNA:lta ribosomeille, ribosomien rakenneosana ja aminohappojen siirrossa sytoplasmasta ribosomeille.
LisätiedotPerinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla
Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla 1. Avainsanat 2. Solut lisääntyvät jakautumalla 3. Dna eli deoksiribonukleiinihappo sisältää perimän
LisätiedotHUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät Vasta-aineet
Ilkk S älä Ilkka Seppälä HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät 2010 Vasta-aineet Fab Fab Fc IgG, IgD J IgA IgE J IgM IgM:n monomeeriyksikkö ja IgD ovat käytössä B-lymfosyyttien yy antigeenia tunnistavina
Lisätiedot