Poikkijuovainen lihassolu 1. Erilaistuneita soluja. Lihassolu. Poikkijuovainen lihassolu 2. Lihaskudokset. Poikkijuovainen lihassolu 3
|
|
- Kaarina Myllymäki
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Poikkijuovainen lihassolu 1 Erilaistuneita soluja 1. Glykolyyttiset syyt: anaerobinen, energia glykolyysistä vähän mitokondrioita paksu nopea, kehittää runsaasti voimaa lyhyessä ajassa lyhytkestoiseen (1-2 min.) suoritukseen sopiva vaihtolämpöisten eläinten lihastyyppi, sprintterin lihaksisto Lihassolu Poikkijuovainen lihassolu 2 poikkijuovainen lihas sileälihas sydänlihas fiber = solu, fibril = säie myofibrilli (kreikk. myos = lihas, latinaksi fibrilla = pieni säie) maitohapon kertyminen NAD + :n regeneroimisessa, poistaminen lihaksista vaatii lepoa ennen uutta suoritusta väri valkoinen esim. kanan rintalihas on valkoinen (huono lentäjä), voi käyttää lihastaan vain lyhyisiin pyrähdyksiin Lihaskudokset Poikkijuovainen lihassolu 3 2. Oksidatiiviset syyt: aerobinen, energia hengitysketjusta runsaasti mitokondrioita ohuita, hidas, pitkäkestoiseen suoritukseen sopiva tasalämpöisen eläimen lihastyyppi, regeneroi jatkuvasti NAD + oksidatiivisen fosforylaation avulla kuluttaa koko ajan runsaasti happea, siksi runsaasti kapillaareja lähellä poikkijuovainen lihas 50 µm 25 µm 100 µm sydänlihas sileälihas 1
2 Poikkijuovainen lihassolu 4 Poikkijuovaisen lihassolun rakenne korkea myoglobiinipitoisuus ja runs. rautapitoisia proteiineja, jotka sitovat hapen verestä väri punainen hyvillä lentäjillä punainen lihas: kolibri, tervapääsky soveltuu pitkäkestoiseen (tunteja) suoritukseen 3. Sekatyyppejä fast glycogenolytic/ slow oxidative useita tumia poikkijuovaisuus näkyy jo valomikroskoopissa EM:ssa rakenne selvitettiin tarkemmin 1950-luvulla (Hugh Huxley) supistumismekanismin molekulaarinen perusta tunnetaan nykyisin tarkoin sarkomeeri (kreikk. sarx = lihas, meros = osa) kahden -levyn (disc) vän osa, supistumisyksikkö n. 2,5 µm pitkä Poikkijuovaisen lihaksen solutyypit Poikkijuovainen histologinen rakenne SO-tyyppi FG-tyyppi myofibrilli n. 2,5 cm, sis. siis sarkomeeria anisotrooppinen vyöhyke (aktiini + myosiini) (tarkoittaa, että se muuttaa polarisoituneen valon suuntaa) isotrooppinen vyöhyke (vain aktiini) keskellä H- vyöhyke (zone, sis. vain myosiinia) ja H:n keskellä M-levy Rotta m. soleus ATPaasi, ph 4.6, 10x40x0.8 (Ahti Pyörnilä) Poikkijuovaisen lihaksen solutyypit Poikkijuovainen lihassolu Muscle fibre Striations Varpusen m. pectoralis SDH, 0.8x40 (Ahti Pyörnilä) SO-tyypin lihassolut värjäytyneet 2
3 Thin filaments Thick filament Aktiini-myosiini-kompleksi Actin Tropomyosin Ca 2+ binding site Troponin complex I band Myosin binding sites blocked, muscle cannot contract I band Myosin binding site I band Myosin binding site exposed; muscle can contract Poikkijuovainen lihassolu 1 Supistumismekanismi 1 Nuclei Contractile filaments Myofibril Mitochondrion Sarcoplasmic reticulum Membrane Transverse tubule Tumia voi olla jopa 100 kpl satoja yhdensuuntaisia filamentteja, joista toiset ovat ohuita (aktiini) 7 nm ja toiset paksuja (myosiini) 14 nm Huxley oletti, että supistuminen johtuu filamenttien liukumisesta toistensa lomaan myosiinin ulokkeet tarttuvat aktiiniin ja vetävät sen (stroke) myosiinin lomaan troponiini ja tropomyosiini säätelevät aktiini/myosiini filamenttien liikettä Poikkijuovainen lihassolu 2 T-tubules Sarcoplasmic reticulum Sarcolemma Mitochondria Thick filament Thin filament Supitusmekanismin 2 Ca 2+ sitoutuu troponiiniin ja avaa aktiinin sitoutumispaikan myosiinille muita lihaksen proteiineja jotka sitovat aktiinimyosiinikompleksin solurakenteisiin: fibronektiini integriini taliini α-aktiini titiini nebuliini 3
4 Supitusmekanismin 3 Ca 2+ vapautuu sarkoplasmaattisesta retikulumista, lihaksen Ca-varastosta SR:ssa on aktiivinen Ca-pumppu, joka ottaa talteen myofibrillin ympäriltä vapaat Ca-ionit käsky Cavapautumiselle tulee solukalvon kanavalta poikittaiset tubulukset yhdistävät kunkin sarkomeerin -levyn kohdalta Power stroke Tropomyosin shifts, exposing binding site on G-actin ADP G-actin moves Cytosolic Ca 2+ Myomesin Nebulin Titin Α-actinin, Cap Ca 2+ calmodulin Kalsiumin sitoutuminen aktiiniin Ca 2+ -calmodulin inakt. kevyen myosiinin kinaasi aktiivinen kevyen myosiinin kinaasi Ca 2+ - kalmoduliini ATP ADP fosforyloitu myosiini P Thick filament(myosin) Thin filament(actin) inakt. myosiini sitoutuminen aktiiniin Kemialn viesti korgiseltä motoneuronilta laukaisee lihassupistuksen vapauttamalla asetyylikoliinia (Ach) asetyylikoliini motoneuronilta Ca 2+ vap. SR:ta myofibrilleille Troponin G-Actin P i ADP Myosin head Tropomyosin blocks binding site on G-actin jännitemuutos lihassolukalvolla jännitemuutos poikittaisen tubuluksen läpi Ca 2+ sitoutuu troponiiniin myosiini muod. poikkisillan aktiinin kanssa, väkänen kiinnittyy aktiiniin IP 3 vapautuminen ATP:ta käytetään vetämään myosiinia akt.filamenttia pitkin IP 3 diffuusio SR:iin LIHASSUPISTUS 4
5 Sileä lihassolu 1 yksi tuma/solu lihassupistus kestää huomattavasti kauemmin kuin poikkijuovaisessa (max 5 s vs. 0,1 s poikkijuovaisessa) ei lepopituutta lihaksen pituuden vaihteluväli suurempi kuin poikkijuovaisessa (esim. suolen venyminen), voi supistua 20 %:iin alkuperäisestä pituudesta, vrt. poikkijuov. 60 % Filament bundles of actin and myosin Dense bodies Contraction Sileä lihassolu 2 aktiini-myosiini filamenttien organisoituminen erilaista: aktiini lyhyttä, yhdensuuntaisia pitkittäisiä kimppuja, kiinnittyvät solukalvoon nippuina vinkuliini-proteiinin avulla aktiini voi liittyä myös desmiiniin supistuminen riippuvainen sytoplasman vapaan kalsiumin määrästä Small intestine Neurotransmitter Receptor Autonomic neuron varicosity Smooth muscle cell Gap junctions Muscle fiber Eye Varicosity Neuron 5
6 Sydänlihas kussakin lihassolussa tuma solu haaroittunut solut liittyneet toisiinsa kytkylevyjen välityksellä (intercalated discs) 100 µm välein sähköinen liitos kuroumaliittymän (gap junction) avulla omia supistumissignaaleja tuottava kemialn signaali autonomisesta hermostosta peräisin supistuminen koko lihas verkkomaisesti Striations Muscle fiber Intercalated disk Sydänlihaksen hienorakenne Intercalated disk (sectioned) Intercalated disk Mitochondria Cardiac muscle cell Contractile fibers 6
Lihassolu. Erilaistuneita soluja. Poikkijuovainen lihas. Lihaskudokset. poikkijuovainen lihas BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2013
Lihassolu Erilaistuneita soluja poikkijuovainen lihas sileälihas sydänlihas fiber = solu, fibril = säie myofibrilli (kreikk. myos = lihas, latinaksi fibrilla = pieni säie) Lihaskudokset Poikkijuovainen
LisätiedotAktiini-myosiini-kompleksi. Sähköinen dipoliteoria ja aktomyosiinin molekyylimoottori lihassupistuksessa
Sähköinen dipoliteoria ja aktomyosiinin molekyylimoottori lihassupistuksessa Markku Lampinen & Tuula Noponen TKK, soveltavan termodynamiikan laboratorio J Theor Biol 2005, 236:397-421 Myomesin Nebulin
LisätiedotTuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen II
Hermo-lihasliitos (NMJ) Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen II synapsi, joka rakenteellisesti ja toiminnallisesti erikoistunut siirtämään signaalin motoneuronista lihassoluun rakentuu viidestä komponentista:
LisätiedotTuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen
Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen Animal skeleton, muscle function and locomotor mechanisms (Campbell: luku 50.5 ja 50.6) Photograph courtesy of Editions Xavier Barral, in association with The Museum
LisätiedotLihaksen Fysiologia. Luurankolihas
Lihaksen Fysiologia Luurankolihas Rakenteelliset erikoisuudet Jättimäiset raidalliset solut Raidallisuus johtuu - myofibrilleistä jotka ovat muodostuneet myofilamenteistä Rakenteelliset erikoisuudet Z-viiva
LisätiedotSeepia 3 Torstai 21. 8. 2000. kehittyy aikaisemmin ylempänä olevissa ruumiinosissa. Kuolonkankeudella on merkitystä
Elävien lihasten elämä on jatkuvaa jäykistymistä ja rentoutumista. Kuoleman tultua lihaksistossa koittaa viimeinen ponnistus, kun jäykkyys valtaa koko kehon asteittain. Ilmiö tunnetaan nimellä rigor mortis,
LisätiedotOksidatiivinen fosforylaatio = ATP:n tuotto NADH:lta ja FADH2:lta hapelle tapahtuvan elektroninsiirron ja ATP-syntaasin avulla
Soluhengitys + ATP-synteesi = Oksidatiivinen fosforylaatio Soluhengitys = Mitokondrioissa tapahtuva (ATP:tä tuottava) prosessi, jossa happi toimii pelkistyneiden ravintomolekyylien elektronien vastaanottajana
LisätiedotLIHASKUDOS. Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN
Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia LIHASKUDOS HEIKKI HERVONEN Luurankolihasta. University of Kansas Medical center -verkkosivuilta imuroitu kuva Luku 1 LIHASKUDOS Monet
LisätiedotLIIKUNNAN vaikutus LIHAKSEEN
LIIKUNNAN vaikutus LIHAKSEEN Liikunta vaikuttaa lihaksen toimintaan monella eri tasolla. Se lisää lihaksen kestävyyttä, tehoa, voimaa yhtä hyvin kuin äärirasituksen sietokykyäkin. Se vaikuttaa sekä lihaksen
LisätiedotSoluhengitys + ATP-synteesi = Oksidatiivinen fosforylaatio Tuomas Haltia Elämälle (solulle) välttämättömiä asioita ovat:
Soluhengitys + ATP-synteesi = Oksidatiivinen fosforylaatio Tuomas Haltia 3.12.2012 Soluhengitys = Mitokondrioissa tapahtuva (ATP:tä tuottava) prosessi, jossa happi toimii pelkistyneiden ravintomolekyylien
LisätiedotLihaskudos /Heikki Hervonen 2012/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Solubiologia ja peruskudokset opintojakso
Lihaskudos /Heikki Hervonen 2012/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Solubiologia ja peruskudokset opintojakso Monet solut pystyvät liikkumaan, koska kaikista tumallisista soluissa löytyy aktiinimyosiini-mikrofilamentteja.
LisätiedotSYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2012 29.10.2012
SYDÄMEN JA VERENKIERTOELIMISTÖN TEHTÄVÄ elimistön sisäisen tasapainon eli homeostaasin ylläpitäminen SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2012 29.10.2012 kunkin elimen ja elinjärjestelmän verensaannin sovittaminen solujen
LisätiedotFyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri
Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Kestävyys sulkapallon kaksinpelissä kansainvälisellä tasolla Sulkapallo on intensiivinen jatkuvia suunnanmuutoksia vaativa intervallilaji Pallorallin ja
LisätiedotHermoston toiminnallinen jako
Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,
LisätiedotLaatua raaka-aineiden jalostamiseen Elintarvike- ja poroalan koulutushanke
porotietokansio teurastus Hannu Pekkala 2006 Laatua raaka-aineiden jalostamiseen Elintarvike- ja poroalan koulutushanke SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 2 2 Stressi... 2 3 Teurastusprosessi... 3 4 Teurastuksen
LisätiedotSOLUT LIIKKUVAT JA MUUTTAVAT MUOTOAAN
Solun tukiranka SOLUT LIIKKUVAT JA MUUTTAVAT MUOTOAAN MA 2013 BLL/anatomia Kuva: Ismo Virtanen Banaanikärpäsen varhaiskehitys light-sheet microscopy Tomer et al. (2012) Nature Methods Nopeutettu ~1000x
LisätiedotFYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV
FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = järjestelmän häirintä Perusvoimaharjoitus lihassoluvaurio ELINJÄRJESTELMÄN REAGOINTI Vaurion korjaus = proteiinisynteesin
LisätiedotSidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)
Luento III Sidekudos Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) j j Maksan Kuppferin soluja Syntyvät luuytimessä promonosyyteistä Kulkeutuvat veren mukana eri kudoksiin Saadaan näkyviin vitaaliväreillä
LisätiedotSolun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa
Solun toiminta II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa 1. Avainsanat 2. Solut tarvitsevat jatkuvasti energiaa 3. Soluhengitys 4. Käymisreaktiot 5. Auringosta ATP:ksi 6. Tehtävät 7. Kuvat Avainsanat:
LisätiedotSOLUBIOLOGIAN LUENTORUNKO (syksy 2013) Seppo Saarela ;
SOLUBIOLOGIAN LUENTORUNKO (syksy 2013) Seppo Saarela seppo.saarela@oulu.fi ; http://cc.oulu.fi/~ssaarela/sb.htm 1 Solubiologisten kysymysten tekeminen uteliaisuus 2 Solubiologian historia 3 Solubiologiset
LisätiedotVALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN. Marko Laaksonen
VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN Marko Laaksonen VALMENTAJAKOULUTUS II-taso 28.-29.8.2004 Suomen Ampumahiihtoliitto ry. KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMISTÖÖN JA PALAUTUMINEN Teksti:
LisätiedotTerveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli
TERVEYSLIIKUNNAKSI KUTSUTAAN SÄÄNNÖLLISTÄ FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA, JOKA TUOTTAA SELVÄÄ TERVEYSHYÖTYÄ (passiivisiin elintapoihin verrattuna) ILMAN LIIKUNTAAN LIITTYVIÄ MAHDOLLISIA RISKEJÄ Arki- eli hyötyliikunta
LisätiedotMa > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING
Ma 5.12. -> GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Cell-Surface Receptors Relay Extracellular Signals via Intracellular Signaling Pathways Some Intracellular Signaling Proteins Act as Molecular Switches
LisätiedotNäkökulmia kulmia palautumisesta
Näkökulmia kulmia palautumisesta Palaudu ja kehity -iltaseminaari 04.05.2010 Juha Koskela ft, TtYO, yu-valmentaja Näkökulmia kulmia palautumisesta Harjoittelun jaksotus ja palautuminen Liikeketju väsymistä
LisätiedotKäsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen
Käsitteitä Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä 1/2 Umpirauhanen vs. sisäeriterauhanen Endokrinologia Parakriininen Autokriininen Neurotransmitteri Reseptori Sisäeriterauhanen
LisätiedotLääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15
Tampereen yliopisto Henkilötunnus - Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe 18.5.2018 Tehtävä 1 Pisteet / 15 1. Alla on esitetty urheilijan
LisätiedotVastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan
1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.
LisätiedotValkosolujen tehtävät useimmat tehtävät verenkierron ulkopuolella!
Valkosolujen tehtävät useimmat tehtävät verenkierron ulkopuolella! Erikoistunut sidekudos liikuntakyky & fagosytoosi: neutrofiili > monosyytti > basofiili valkosoluja siirtyy jatkuvasti verestä muihin
LisätiedotHermosolu 3. Hermosolu. Hermosolu 1. Hermosolun rakenne 1. Hermosolu 2. Hermosolun rakenne 2
Hermosolu 3 Hermosolu Oppiminen yksinkertaisissa systeemeissä pienen neuronijoukon ominaisuuksissa tapahtuvia muutoksia Hermosolu 1 Hermosolun rakenne 1 Ominaisuudet ärtyvyys sähköisen signaalin kuljetus
LisätiedotEssential Cell Biology
Alberts Bray Hopkin Johnson Lewis Raff Roberts Walter Essential Cell Biology FOURTH EDITION Chapter 16 Cell Signaling Copyright Garland Science 2014 1 GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Signals Can Act
LisätiedotSolun tukiranka. Tukirangan uudelleenjärjestäytyminen fibroblastin jakautumisen aikana. Epiteelisolun tukirangan organisoituminen.
Solun tukiranka Chapter 16 Mikrotubulukset vihreällä Aktiinifilamentteja punaisella Tuman DNA sinisellä Figure 16-1 Molecular Biology of the Cell ( Garland Science 2008) Tukirangan uudelleenjärjestäytyminen
LisätiedotBiomekaniikka I. Luennot
Luennot Panu Moilanen Jyväskylän yliopisto - 2005-2008 1 Luentorunko 1. Hermolihasjärjestelmän yleinen rakenne 2. Luurankolihaksen perusrakenne ja toiminta 3. Lihasmekaniikka 4. Lihastyön kontrolli 5.
LisätiedotThe Plant Cell / Sytoskeleton
The Plant Cell / Sytoskeleton Sytoskeleton koostuu solulimassa olevista polymeeriverkostoista Informaatiota rakenteiden 3- ulotteisesta järjestäytymisestä. Solubiologian luennot 2003, kasvitiede Sytoskeletonin
LisätiedotEnergiantuottoteoria. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet
Energiantuottoteoria 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet ENERGIANTUOTTOTEORIA 1. Elimistön energiavarastot 2. Anaerobinen ja aerobinen energiantuotto 3. Energiavarastojen kuormittuminen ja palautuminen
LisätiedotPieni käsikirja linnunradanliftareille siitä, miten läpäistä Fysiologian tentti. by Cursus Leinonen Cursus Kormi
Pieni käsikirja linnunradanliftareille siitä, miten läpäistä Fysiologian tentti by Cursus Leinonen Cursus Kormi 2007 1 Sisällys Luurankolihaksen supistumismekanismi 4 Luurankolihaksen supistuksen säätely
LisätiedotGLYKOLYYSI! Glykolyyttinen metaboliareitti! LUENNON RAKENNE! ENERGIA HIILIHYDRAATEISTA. ATP:n ANAEROBINEN JA AEROBINEN UUDELLEENMUODOSTUS
GLYKLYYSI LUENNN RAKENNE Anaerobinen (hapeton) vs. Aerobinen (hapellinen) energiantuotto Glykolyysin reaktiot Glykolyysin energetiikka Glykolyysi / anaerobinen energiantuotto syövässä ja liikunnassa Riikka
LisätiedotLiikunta. Terve 1 ja 2
Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan
LisätiedotKotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?
Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia
LisätiedotAktiini. Solun tukiranka. Tukiranka 1. Tukiranka 2
Aktiini Solun tukiranka runsaasti solun sisällä 1-5 % kaikista proteiineista Ihmisellä 6 aktiinigeeniä Geenien tuotteet: -4 α-aktiinia - β- ja γ-aktiini poikkeavat vain muutaman aminohapon verran Tukiranka
LisätiedotISOMETRISEN MAKSIMIVOIMAN YHTEYS LIHASKUNTOON JA KESTÄVYYTEEN
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU ISOMETRISEN MAKSIMIVOIMAN YHTEYS LIHASKUNTOON JA KESTÄVYYTEEN Pro gradu -tutkielma Kadetti Jaakko Niemi Kadettikurssi 92 Tiedustelu- ja liikuntalinja Maaliskuu 2009 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU
LisätiedotOsa 1. Hermolihasjärjestelmän rakenne ja toiminta. Kirjasta Urheiluvalmennus s. 37-42
HARJOITUSKOE, LIIKUNTAPEDAGOGIIKAN JA - BIOLOGIAN KIRJALLINEN KOE 2016 Pisteytys: Oikeasta vastauksesta saa 2 pistettä. Väärästä vastauksesta saa -1 pistettä. Vastaamatta jättämisesta saa 0 pistettä. Osa
LisätiedotAksoneja. Aksoneja. Ranvierin kurouma. Motorinen päätelevy. Motorisen yksikön tyyppi S FR FF. Myosiinin ATPaasi-aktiivisuus matala korkea korkea
Motoriset yksiköt ja niiden ominaisuudet 107 Liikehermosolu Dendiittejä Hermo Aksoneja Aksoneja Ranvierin kurouma Motorinen yksikkö Aktiopotentiaalin kulkusuunta Aksonikeila Aksoonihaaroja Motorinen päätelevy
LisätiedotHermosolu 1. Hermosolu 2. Hermosolu 3. Hermosolun rakenne 1. Hermosolun rakenne 2. Hermosolu
Hermosolu Hermosolu 1 Ominaisuudet ärtyvyys sähköisen signaalin kuljetus proteiinit mukana signaalin muodostumisessa ja kuljetuksessa aktiopotentiaali (pitkän matkan kuljetus) Neuronien väliset yhteydet
LisätiedotVOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA
VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Johdanto Yksittäisten
LisätiedotSolun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne
Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne 1. Avainsanat 2. Solut koostuvat molekyyleistä 3. Hiilihydraatit 4. Lipidit eli rasva-aineet 5. Valkuaisaineet eli proteiinit rakentuvat
LisätiedotBiomekaniikka I Tenttitärpit Panu Moilanen 2008
1 Lihaskudos ja lihaksen supistuminen Ihmisen kehossa on kolmenlaista lihaskudosta: sydänlihaskudosta sekä sileää ja poikkijuovaista lihaskudosta. Poikkijuovainen lihaskudos muodostuu 5-50 mm pitkistä
LisätiedotLuennon 5 oppimistavoitteet. Soluseinän biosynteesi. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia. Solun organelleja. Elävä kasvisolu
Luennon 5 oppimistavoitteet Soluseinän biosynteesi Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia saat listata puuaineksen muodostumisen vaiheet. Ymmärrät, kuinka soluseinän tapahtuu. saat lyhyesti kuvata soluseinän
LisätiedotHistoriaa. Mitokondriot. Chapter Palade: rakenne
Historiaa Mitokondriot Chapter 14 ensimmäiset havainnot 1800-luvun lopulla 1913 Warburg: hengitystien entsyymit sytoplasman partikkeleissa 1952 Palade: rakenne ulkokalvo sisäkalvo matrix krista Inner membrane
LisätiedotJonne Seppälä. Lectio praecursoria
Jonne Seppälä Lectio praecursoria 22.5.2015 Structural Studies on Filamin Domain Interactions Rakennetutkimuksia filamiini-proteiinin domeenivuorovaikutuksilla Mitä solu- ja molekyylibioginen tutkimus
LisätiedotALAMÄKIJUOKSUN VAIKUTUKSET JUOKSUN TALOUDELLISUUTEEN
ALAMÄKIJUOKSUN VAIKUTUKSET JUOKSUN TALOUDELLISUUTEEN Vesa Erojärvi Pro gradu -tutkielma Biomekaniikka Kevät 2007 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Työn ohjaaja: Teemu Pullinen 2 TIIVISTELMÄ
LisätiedotURHEILIJAN YKSILÖLLINEN VOIMANTUOTTO
URHEILIJAN YKSILÖLLINEN VOIMANTUOTTO Ari Moilanen AmVT 2002 Eri urheilijat tuottavat erilaisia maksimaalisia voimia samanlaisissa liikkeissä. Nämä variaatiot johtuvat pääasiassa kahdesta tekijästä: yksilön
LisätiedotVTE.214 Valmennusopin jatkokurssi Raporttiseminaari (1. raportti) Marko Haverinen
VTE.214 Valmennusopin jatkokurssi Raporttiseminaari (1. raportti) Marko Haverinen Nonuniform Response of Skeletal Muscle to Heavy Resistance Training: Can Bodybuilders Induce Regional Muscle Hypertrophy
LisätiedotSolun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne
Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne 1. Avainsanat 2. Kaikille soluille yhteiset piirteet 3. Kasvisolun rakenne 4. Eläinsolun rakenne 5. Sienisolun rakenne 6. Bakteerisolun rakenne
LisätiedotSYDÄMEN TOIMINTA L2/H L Peltonen
SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2013 28.10.2013 L Peltonen 1 SYDÄMEN TEHTÄVÄ SYDÄMEN JA VERENKIERTOELIMISTÖN TEHTÄVÄ William Harvey 1628: It has been shown by reason and experiment that blood by the beat of the
LisätiedotToni Joutjärvi. Biomekaniikan pro gradu -tutkielma 2014 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Työn ohjaajat: Taija Juutinen Harri Piitulainen
MONIKANAVAELEKTRODILLA MITATTU ALUEELLINEN LIHASAKTIIVISUUS ERI NIVELKULMILLA ISOMETRI- SESSÄ TAHDONALAISESSA JA SÄHKÖSTIMULAATIOLLA AIHEUTETUSSA LIHASTYÖSSÄ Toni Joutjärvi Biomekaniikan pro gradu -tutkielma
LisätiedotLataa Elävä solu - Pentti Tapana. Lataa
Lataa Elävä solu - Pentti Tapana Lataa Kirjailija: Pentti Tapana ISBN: 9789524951548 Sivumäärä: 318 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 34.74 Mb Elävä solu vie lukijansa solun mikroskooppiseen maailmaan ja
LisätiedotKORIPALLOA PELAAVIEN NUORTEN VENYTTELY- JA LIIKKUVUUSHARJOITTELU
KORIPALLOA PELAAVIEN NUORTEN VENYTTELY- JA LIIKKUVUUSHARJOITTELU Anna-Elisa Nieminen Johanna Rajala Opinnäytetyö Elokuu 2010 Fysioterapian koulutusohjelma Tampereen ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ 2 Tampereen
LisätiedotBIOLOGIAN KYSYMYKSET
BIOLOGIAN KYSYMYKSET Biologian osakokeessa on 10 kysymystä. Tarkista, että saamassasi vastausmonisteessa on sivut 1-10 numerojärjestyksessä. Tarkastajien merkintöjä varten 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 max 80p
LisätiedotVUOROKAUDEN ERI AIKOINA SUORITETUN VOIMAHARJOITTELUN VAIKUTUS HYPERTROFIAAN JA VOIMAAN
VUOROKAUDEN ERI AIKOINA SUORITETUN VOIMAHARJOITTELUN VAIKUTUS HYPERTROFIAAN JA VOIMAAN Markus Lind Pro gradu työ Syksy 2005 Jyväskylä Yliopisto Liikuntabiologian laitos Markus Lind Työn ohjaaja Avela J.
LisätiedotRakenne 2. Mitokondriot. Historiaa. Rakenne 3. Rakenne 1. Mitokondrio halkaistuna
Mitokondriot Rakenne Matrix (6-8 nm) mitokondrion ydin voi sis. filamentteja ja granuloita, yl. homogeenista granuloihin sit. divalentteja kationeja (Mg +, Ca + ) matrix geelimäistä, sis. runsaasti liuenneita
LisätiedotLiikunnan ja ruokavalion vaikutus hiiren maksa- ja lihaskudoksen hienorakenteeseen
Liikunnan ja ruokavalion vaikutus hiiren maksa- ja lihaskudoksen hienorakenteeseen Morfometrinen tutkimus Sira Torvinen Pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Solubiologia
LisätiedotRuora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013
1 Ruora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013 Mikrokopiatyön kulku: - Mikroskopoidaan valmisteet näyteryhmittäin monisteen ohjeen mukaan. - Täydennetään jo
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi
LisätiedotTeoriatietoa lihasten toiminnasta, huollosta, palautumisesta ja aineenvaihdunnasta
Teoriatietoa lihasten toiminnasta, huollosta, palautumisesta ja aineenvaihdunnasta Tässä tarkastelen liikunnan vaikutusta lihasten aineenvaihduntaan ja rakenteeseen sekä sitä miten lihas palautuu rasituksesta.
LisätiedotLihassolun tarttumiskompleksin ja tukirangan proteiinit periytyvissä lihassairauksissa. Olli Carpén
Katsaus Lihassolun tarttumiskompleksin ja tukirangan proteiinit periytyvissä lihassairauksissa Olli Carpén Periytyvät lihastaudit koostuvat useista tautimuodoista, joiden ilmenemisikä ja ilmiasu vaihtelevat
LisätiedotSukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20
elsingin yliopisto/tampereen yliopisto enkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe ukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20 olujen kalvorakenteiden perusrakenteen muodostavat amfipaattiset
LisätiedotSolukalvon kerrokset. Solukalvo. Solukalvon kerrostuminen. Solukalvon tehtävät. Solunsisäiset kalvot. Dawson-Danielli-malli
Solukalvon kerrokset Solukalvo Elektronimikroskoopilla solukalvossa erottuu kolme kerrosta Jokaista solua ympäröi solukalvo eli plasmamembraani eli plasmalemma 2 nm 3,5 nm 2 nm elektronitiheä, osmiofiilinen
LisätiedotSolukalvon tehtävät. Solukalvo. Solunsisäiset kalvot. Solukalvon kerrokset. Dawson-Danielli-malli. Solukalvon kerrostuminen
Solukalvon tehtävät Solukalvo Jokaista solua ympäröi solukalvo eli plasmamembraani eli plasmalemma 1. rajaa solun yksilöksi 2. säätelee soluun tulevien ja sieltä poistuvien aineiden määrää 3. ylläpitää
LisätiedotMitokondriot. Mitokondrion sisäkalvon muodostamat fragmentit. Historiaa. Mitokondrioiden hajottaminen ultraäänellä
Outer membrane Mitokondriot Intermembrane space (ph 7) Inner membrane Matrix (ph 8) Proton Historiaa Mitokondrion sisäkalvon muodostamat fragmentit ensimmäiset havainnot 1800-luvun lopulla 1913 Warburg:
LisätiedotJari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut
Jari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut jari.salmi@varala.fi Kestävyysharjoittelun perusteet milloin tarvitaan kuntotestausta? Kestävyyskunto Tarkoittaa hengitys-
LisätiedotKappale 3. Lihaksisto. (The Neuromyofascial Web)
Kappale 3 Lihaksisto (The Neuromyofascial Web) YOGASOURCE FINLAND 2016 LIHAKSISTO 1 Lihaksisto kostuu 3 eri lihaskudoksesta Lihaskudos jaetaan kolmeen tyyppiin: luustolihas - (yhdistää luita) sydänlihas
LisätiedotSYDÄMEN TOIMINTA L2/H L Peltonen
SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2012 29.10.2012 L Peltonen 1 SYDÄMEN JA VERENKIERTOELIMISTÖN TEHTÄVÄ elimistön sisäisen tasapainon eli homeostaasin ylläpitäminen kunkin elimen ja elinjärjestelmän verensaannin sovittaminen
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli
Lisätiedotporotietokansio Yleinen osa
porotietokansio Yleinen osa 1. Poronlihan laatu ja tuotanto 2. Poronlihan ominaisuudet 3. Lihan kemiallinen koostumus 4. Lihan raakakypsyttäminen 5. Lihan vedensidonta 6. lihan väri Hannu Pekkala 2006
LisätiedotTuma. Tuma 2. Tuma 3. Tuma 1. Hemopoiesis. solun kasvaessa tuma kasvaa DNA:n moninkertaistuminen jättisolut
Hemopoiesis Tuma Mitochondrion Tuma 2 Flagellum Peroxisome Centrioles Microfilaments Microtubules Nuclear envelope Rough endoplasmic reticulum Ribosomes NUCLEUS muoto: pallomainen liuskoittunut (esim.
LisätiedotTESTITULOSTEN YHTEENVETO
TESTITULOSTEN YHTEENVETO LIHASTEN VÄSYMINEN JA PALAUTUMINEN Lihaksesi eivät väsy niin helposti ja ne palautuvat nopeammin. Kehitettävä Hyvä AEROBINEN KUNTO Sinulla on edellytyksiä kasvattaa aerobista kuntoa
LisätiedotAnatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat
Anatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat Solu Laura Partanen Yleistä Elimistö koostuu soluista ja soluväliaineesta Makroskooppinen mikroskooppinen Mm. liikkumiskyky, reagointi ärsykkeisiin, aineenvaihdunta
LisätiedotAgility ja lihaksisto. Luennoitsijana: Jakke Lehtonen
Agility ja lihaksisto Luennoitsijana: Jakke Lehtonen Säästä luontoa, älä printtaa Miksi agility-koira tarvitsee lihaskuntoa, nopeutta ja koordinaatiota Mitä lihaksistossa tapahtuu treenatessa Miten erilaiset
LisätiedotMikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta
Eläinfysiologian ja histologian luennot (30 t) (140176) (4 op) I. Luento Loppukuulustelun vaatimukset ja tenttipäivät Luennoidut asiat + Campbell, Biology 8.painos: sivut 850-996 ja 1047-1119 9.painos:
LisätiedotVALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1
VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta
LisätiedotHengityshiston itseopiskelutehtäviä
Hengityshiston itseopiskelutehtäviä HEIKKI HERVONEN Kuva Netter. The Ciba Collection LUKU 1 Hengityshiston itseopiskelutehtäviä 1. Nenä, nenäontelo ja nenän sivuontelot, nielu ja larynx (RP6p s665-670;
LisätiedotKUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN SEURANTA OSANA ARKIHARJOITTELUA
KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN SEURANTA OSANA ARKIHARJOITTELUA HARJOITTELE TERVEENÄ URHEILE LAADUKKAASTI (Varala 18.5.2018) Marko Haverinen (LitM), testauspäällikkö Jere Ahonen (LitM), liikuntafysiologi
LisätiedotTAAJUUSVASTEMENETELMÄ EKSENTRISELLÄ VÄSYTYKSELLÄ AIHEUTETTUJEN LIHASVAURIOIDEN MITTARINA
TAAJUUSVASTEMENETELMÄ EKSENTRISELLÄ VÄSYTYKSELLÄ AIHEUTETTUJEN LIHASVAURIOIDEN MITTARINA Kari Miettunen Pro Gradu tutkielma Kevät 2004 Hyvinvointiteknologia Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto
LisätiedotSYDÄN JA VERENKIERTO. Kappaleet 20 ja 21, Tortora 12ed
SYDÄN JA VERENKIERTO Kappaleet 20 ja 21, Tortora 12ed Yleistä Koostuu pumpusta ja putkistosta Mahdollistaa veren kuljetuksen jokaisen solun läheisyyteen Veri kiertää kudosten ja keuhkojen väliä -> happea
LisätiedotGLYKOLYYSI! Riikka Kivelä, LitT Tutkijatohtori Wihurin tutkimuslaitos ja Translationaalisen syöpäbiologian tutkimusohjelma Helsingin yliopisto
GLYKLYYSI! Riikka Kivelä, LitT Tutkijatohtori Wihurin tutkimuslaitos ja Translationaalisen syöpäbiologian tutkimusohjelma Helsingin yliopisto LUENNN RAKENNE! Anaerobinen (hapeton) vs. Aerobinen (hapellinen)
LisätiedotGenomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma
Genomin ilmentyminen 17.1.2013 Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma liisa.kauppi@helsinki.fi Genomin ilmentyminen transkription aloitus RNA:n synteesi ja muokkaus DNA:n ja RNA:n välisiä eroja
LisätiedotUrheilullisuus. Harri Hakkarainen LL, LitM. SJL, HK Metallurg Magnitogorsk, HC Jokerit. www.terveystalo.com
Urheilullisuus Harri Hakkarainen LL, LitM SJL, HK Metallurg Magnitogorsk, HC Jokerit Urheilullisuus mitä se on? jokaisella urheilijalla 24 h aikaa aikaa harjoitella, palautua, kehittyä... Harjoitusaikaa
LisätiedotSolun Kalvot. Kalvot muodostuvat spontaanisti. Biologiset kalvot koostuvat tuhansista erilaisista molekyyleistä
Solun Kalvot (ja Mallikalvot) Biologiset kalvot koostuvat tuhansista erilaisista molekyyleistä Biokemian ja Farmakologian erusteet 2012 Kalvot muodostuvat spontaanisti Veden rakenne => ydrofobinen vuorovaikutus
LisätiedotEpiteeli' Kateenkorva'
Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/anatomia JOHDANTO SOLUBIOLOGIA JA PERUSKUDOKSET-JAKSOON Epiteeli' Kateenkorva' Luu' Veri' Jeffrey&B.&Kerr:'Atlas'of'' Func;onal'Histology.' Mosby'1999'
LisätiedotKALANKÄSITTELYN KÄYTÄNNÖT JA TUOTELAATU
KALANKÄSITTELYN KÄYTÄNNÖT JA TUOTELAATU 1) Laatu ja kalan elintarvikeketju 2) Laatu ominaisuudet 3) Esimerkit tutkimuksesta Susanna Airaksinen Kalan tie elintarvikkeeksi KASVATUS/KALASTUS Kalakanta Olosuhteet
LisätiedotTE01 Koontimateriaali. Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet
TE01 Koontimateriaali Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet 6 TERVEYSLIIKUNTA sivut 65 73 2 Terveysliikunta terveyskunnon osa-alueet ja niiden kehittäminen? liikunnan motiivit ja niitä selittävät
LisätiedotKONTRASTIVOIMAHARJOITTELU Opas kontrastivoimaharjoitteluun
OPINNÄYTETYÖ RENE VALTONEN 2012 KONTRASTIVOIMAHARJOITTELU Opas kontrastivoimaharjoitteluun LIIKUNNAN JA VAPAA-AJAN KOULUTUSOHJELMA ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA Liikunnan ja vapaa-ajan
LisätiedotFysiologia Syksy 2015
Fysiologia Syksy 2015 Anatomia - oppi elimistön rakenteesta Fysiologia - oppi elimistön toiminnasta Käsitteet ja ajattelutapa Mieti miten voit (mahdollisesti) hyödyntää oppimaasi Fysiologian lähitieteet
LisätiedotSolun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012
Solun tuman rakenne ja toiminta Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012 Hermosolun rakkulamainen tuma Monenlaisia tumia Valkosolujen tumien monimuotoisuutta Lähde: J.F.Kerr, Atlas of Functional Histology
LisätiedotDrosophila on kehitysgenetiikan mallilaji nro 1
Drosophila on kehitysgenetiikan mallilaji nro 1 replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA
LisätiedotNaturaPura Ibérica Elokuu 10, 2009 Rua das Australias, No. 1 4705-322 Braga Portugali
NaturaPura Ibérica Elokuu 10, 2009 Rua das Australias, No. 1 4705-322 Braga Portugali VIITATEN: IN VITRO IHOÄRSYTTÄVYYSTESTAUSRAPORTTI Oheisena NaturaPuran toimittaman 100% puuvillakangasmateriaalin in
LisätiedotHarjoitusfysiologia ja harjoitusohjelman suunnittelu
Syventävä koulutus, phase 1 Harjoitusfysiologia ja harjoitusohjelman suunnittelu Liite 1/3 Tietoa jatkokoulutuksista Kenelle ja missä? Fysio ProFarm:n järjestämät syventävät jatkokoulutukset ovat suunnattu
LisätiedotSydänglykosidit. Sydänglykosidien alkuperä ja kemia. 31. Sydänglykosidit
31. Sydänglykosidit Sydänglykosidit Sydänglykosidien alkuperä ja kemia Sydänglykosideja saadaan kasveista, joista tärkeimmät ovat Digitalis purpurea, Digitalis lanata, Strophantus gratus ja Scilla maritima.
LisätiedotInsuliini on anabolinen hormoni, joka säätelee
Kuvat kertovat n vaikutukset Veikko Koivisto ja Pertti Ebeling lla on keskeinen osuus glukoosi, lipidi ja proteiiniaineenvaihdunnan säätelyssä. Sen lisäksi insuliini vaikuttaa geenien ilmentymiseen, solujen
Lisätiedot