Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin."

Aila Hovinen
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 1. Pääryhmien ominaispiirteitä Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. Merkitse aukkoihin mittakaavan tuttujen yksiköiden lyhenteet yksiköitä ovat metri, senttimetri ja millimetri. Kuinka monta millimetriä on metrissä? Paljain silmin voit nähdä ihmisen soluista (ks. kuva), mutta et Ihmisen silmän erotuskyky 15 cm:n päästä on silmistä riippuen enintään 0,026mm eli 260 mikrometriä. Sitä pienemmät kohteet eivät erotu erillisinä. Hyvin kirkkaat kappaleet voimme nähdä, vaikka ne olisivat pienempiäkin. Punasolun koko on n. 10 mikrometriä, bakteerien n. 1 mikrometriä ja virusten koko on n. nanometriä. Virukset ovat siis sata kertaa punasoluja pienempiä. Mikäli valomikroskooppisi suurentaa 100 kertaa, silloin pienin mitä voit taulukon näytteistä nähdä on bakteeri.

kuva), mutta et Ihmisen silmän erotuskyky 15 cm:n päästä on silmistä riippuen enintään 0,026mm eli 260 mikrometriä. Sitä pienemmät kohteet eivät erotu erillisinä.

2 2. Nimeä numeroidut mikroskoopin osat Osat ovat: lamppu, karkeasäädin, hienosäädin, okulaari, himmennin, objektiivi, virrankatkaisija, näytteen pidike, näytepöytä 3. Suunnittele pieni tutkimus, jossa tarvitset suurennosta a. Mitä aiot selvittää? b. Miten teet sen? c. Mitä välineitä tarvitset? d. Miten esittelet tuloksiasi (piirroksia, valokuvia, videota tms) e. Paljonko aikaa arvelet työsi vievän?

Suunnittele pieni tutkimus, jossa tarvitset suurennosta a. Mitä aiot selvittää? b. Miten teet sen?

3 4. Mikä tekee solurakenteesta ylivoimaisen? Tutki, havainnoi, selvitä! Tee mikroskooppipreparaatti ja tutki soluja (ihmisen poskisolua, hiusta) Tutki valmispreparaateista erilaisia ihmisen soluja (lihasta, hermosoluja, verisoluja, luuta jne.). Miten solujen muoto ja ulkonäkö mielestäsi sopii niiden sijaintiin: (ulkoilmaa vasten pinnalla, sisällä, raajoissa, sisäelimissä jne.), ja tehtävään: (tuottaako aineita, tukeeko, liikuttaako, viestittääkö tms.) kudoksessa? Kun olet koonnut itsellesi muistiinpanoja erilaisista soluista ja niiden ominaisuuksista, katso video Tiedepankista. Kerro sitten miksi solurakenne on erinomainen elämän perusyksikkönä. Miksi emme voisi koostua jostain isommista osista tai ylipäänsä jostain muunlaisista osasista?

Tutki valmispreparaateista erilaisia ihmisen soluja (lihasta, hermosoluja, verisoluja, luuta jne.).

4 5. Nimeä eläinsolun osat Nimettävät osat: mitokondrio, solukalvo, solulima, solulimakalvosto, tuma

5 6. Testaa tietosi soluista A. Mitkä pituusmittojen muunnokset ovat oikein? (Kaksi oikeaa kohtaa) 1mm = 1000 mikrometriä (ym) 1mm = nanometriä (nm) 1mm = 0,1 desimetriä (dm) 1m = 1mrd nanometriä (nm) Palaute: Kannattaa opetella heti kaikki tuhannesosat oikein: kilometri (km), metri (m), milli (mm), mikro (ym), nano (nm), piko (pm). Samoin kannattaa opetella niiden potenssit: km 10 3, mm 10-3, ym 10-6, nm 10-9, ja pm B. Ihmisen solut ovat pienempiä kuin? tavallisen kirjan piste. bakteerit vesimolekyyli yksi kromosomi Palaute: Ihmisen solut vaihtelevat kooltaan. Suurin solumme on munasolu. Se on halkaisijaltaan n mm eli mikrom. Pienin solumme on siittiö, jonka "pää" on vain n 5 mikrom, mutta sillä on hedelmöityksessä irtoava häntä, jonka pituus on. 50 mikrom, Useimmat solut ovat kooltaan µm halkaisijaltaan. Bakteerisolut vain 1 2 µm. Virukset ovat vielä pienempiä.

kilometri (km), metri (m), milli (mm), mikro (ym), nano (nm), piko (pm). Samoin kannattaa opetella niiden potenssit: km 10 3, mm 10-3, ym 10-6, nm 10-9, ja pm 10-12 B.

6 C. Kaikissa soluissa on aina Viherhiukkasia Solukalvo Tuma Solulima Soluelimiä Palaute: Solukalvo on oikeastaan se rakenne, joka tekee solusta solun. Solukalvon sisällä on solulimaa ja soluelimiä. Kaikki muut solun osat ja elimet voivat vaihdella riippuen eliöstä ja solun tehtävästä. Esim. ihmisen punasolut ovat tumattomia ja vain yhteyttävillä soluilla on viherhiukkasia. D. Missä mitokondriot sijaitsevat? Solulimassa Geenissä Tumassa Palaute: Mitokondriot ovat soluelimiä, jotka vapauttavat solun käyttöön sokerista energiaa. Ne sijaitsevat solulimassa. Niitä on lihassoluissa paljon, koska lihastoiminta vaatii energiaa.

ihmisen punasolut ovat tumattomia ja vain yhteyttävillä soluilla on viherhiukkasia. D. Missä mitokondriot sijaitsevat?

7 E. Miten solut lisääntyvät? Mitoosissa Soluja syntyy itsestään kaikissa ympäristöissä. Vanhoista soluista irtoavat palat kehittyvät uusiksi soluiksi. Solut jakaantuvat melko tasaisin väliajoin. Palaute: Solut jakautuvat kahdeksi säännöllisin väliajoin. Solun jakaantumista sanotaan mitoosiksi. Esimerkiksi E. coli -bakteerit jakaantuvat n. 20 minuutin välein. Voit laskea paljonko yhdellä bakteerilla on jälkeläisiä kun 1 jakaantuu 20 minuutissa kahdeksi, 2 neljäksi, neljä kahdeksaksi jne. F. Mikä on oikea järjestys DNA:n sijainnissa? solu, tuma, geeni,kromosomi, DNA solu, tuma, kromosomi, DNA, geeni tuma, solu, DNA, kromosomi, geeni kromosomi, geeni, DNA, solu, tuma Palaute: DNA on suuri molekyyli, josta kromosomit muodostuvat. Pätkä DNA-molekyyliä on geeni. Kromosomit sijaitsevat solun tumassa. Mutta bakteereilla ei ole tumaa ja niillä kromosomit ovat hajallaan solulimassa.

Voit laskea paljonko yhdellä bakteerilla on jälkeläisiä kun 1 jakaantuu 20 minuutissa kahdeksi, 2 neljäksi, neljä kahdeksaksi jne. F. Mikä on oikea järjestys DNA:n sijainnissa?

8 7. Järjestä pienimmästä suurimpaan seuraavat käsitteet luusto, kromosomi, luusolu, reisiluu, tuma, luukudos, luun vahvistumista ohjaava geeni 8. Kudokset a) Sijoita kudostyyppeihin soluesimerkit: ihosolu, hermosolu, luusolu, lihassolu pintakudos side- ja tukikudos hermokudos lihaskudos b) Sijoita kudostyyppeihin niiden tehtävät: tukee, välittää impulsseja, mahdollistaa liikkumisen, suojaa pintakudos side- ja tukikudos hermokudos lihaskudos

Kudokset a) Sijoita kudostyyppeihin soluesimerkit: ihosolu, hermosolu, luusolu, lihassolu pintakudos side- ja

9 9. Täydennä Kirjoita aukkokohtiin sanat pienimmästä suurimpaan: kudos, solu, elimistö, elin -> -> -> Kirjoita aukkokohtiin sanat: sydän, punasolu, verenkiertoelimistö, veri -> -> -> Kirjoita aukkokohtiin sanat: nukkalisäke, ohutsuoli, ruuansulatuselimistö, pintakudos -> -> -> 10.Keksi lisää vertauksia DNA:lle Tekstissä on verrattu DNA:ta elämän keittokirjaan, josta voi ottaa aina sen reseptin mitä sattuu tarvitsemaan. Reseptin voi kopioida itselleen tai kavereille, mutta alkuperäinen säilyy aina tuman kromosomeihin pakattuna. Keksi jokin toinen vertaus, joka sopii kenties vielä paremmin kuvaamaan DNA:ta, sen rakennetta, toimintatapaa tai merkitystä. Kirjoita aukkokohtiin sanat pienimmästä suurimpaan: kudos, solu, elimistö, elin

Keksi lisää vertauksia DNA:lle Tekstissä on verrattu DNA:ta elämän keittokirjaan, josta voi ottaa aina sen reseptin mitä sattuu tarvitsemaan.

10 11.Käsitteet kuntoon A. Mikä on geeni? Geeni on pätkä DNA-molekyyliä. Geeni on osa kromosomia. Geeni on soluelin solulimassa. B. Missä sijaitsevat kromosomit? Solulimassa Geenissä Tumassa C. Millaista on DNA eli deoksiribonukleiinahappo Se on iso molekyyli. Se on pakattu kromosomeiksi. Siinä on sokeria, fosforia ja happoja. Siinä on sokeria, fosforia ja emäksiä. Se on rakenteeltaan kaksoiskierre, joka on vielä viikattu. Se on punaista väriltään. Miksi DNA on tärkeä elämälle? Sitä on niin paljon soluissa. Se sisältää ohjeita eliöiden ja niiden rakenteen aikaan saamiseksi. DNA:ssa on kaikki tieto elämästä. Ihminen voi muokata sitä. Voimme herättää henkiin muinaisia sukupuuttoon kuolleita eläin- ja kasvilajeja DNA:n avulla.

Siinä on sokeria, fosforia ja emäksiä. Se on rakenteeltaan kaksoiskierre, joka on vielä viikattu. Se on punaista väriltään. Miksi DNA on tärkeä elämälle? Sitä on niin paljon soluissa.

Samankaltaiset tiedostot

2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit

2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit Tiivistelmä Esitumaisiset eli alkeistumalliset solut ovat pieniä (n.1-10µm), niissä on vähän soluelimiä, eikä tumaa (esim. arkeonit, bakteerit) Tumalliset eli aitotumalliset