SOLUISTA KUDOKSIKSI. Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto
|
|
- Amanda Sipilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SOLUISTA KUDOKSIKSI Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto
2 Prof. Ismo Virtanen,
3 Kudos - määritelmä tissue (e), vävdad (r) tietyn tyyppisten solujen ja niille ominaisen soluväliaineen kokonaisuus, joka erottuu ulkonäöltään, rakenteeltaan ja toiminnaltaan muista vastaavista klokonaisuuksista
4 Elin - määritelmä organ (e) (r) ihmisen tai muun eliön kehon rakenteellinen ja toiminnalinen osakokonaisuus esim. munuainen, haima, mahalaukku
5 Kudostyypit Kudosten histogeneettinen luokittelu epiteeli sidekudos lihaskudos hermokudos
6 Alkiolehtialkuperä endodermi mesodermi ektodermi 1. blastula 2. gastrula
7 Endodermi
8 Mesodermi
9 Ektodermi
10 "It is not birth, marriage, or death, but gastrulation, which is truly the most important time in your life. Lewis Wolpert (1986)
11 Entodermi hengitysteiden ja ruuansulatuskanavan epiteeli ja niihin liittyvät rauhaset, maksa ja haima Mesodermi luusto lihaksisto virtsatiet sukupuolielimet veri ja verenkiertoelimet luuydin Ektodermi iho keskushermosto silmän verkkokalvo
12 Kehitysbiologia (developmental biology) solukasvu ja -jakautuminen solujen erilaistuminen morfogeneesi
13
14 Epigenetics Sanoista epigenesis ja genetics (C. H. Waddington 1942) solujen erilaistuminen sikiökehityksen aikana Q: Miten yhdestä totipotentista solusta voi muodostua useita erilaisia solutyyppejä, joissa kaikissa on sama genomi? A: Kysymys on geenien säätelystä l. epigeneettisistä muutoksista ja vaikutuksista
15 Epigenetic landscape
16 Epigenetics is...the study of the mechanisms of temporal and spatial control of gene activity during the development of complex organisms. Robin Holliday
17 Morfogeneesin molekyylit Morfogeenit säätelevät solujen positiota ja ryhmittymistä vaikuttavat reseptorien kautta vaikutus riippuu konsentraatiosta esim TGFbeta, Hedgehog, Sonic Hedgehog, Wingless, EGF, FGF
18 Morfogeneesin molekyylit Transkriptiotekijät säätelevät geenien luentaa Homeobox-geenit sisältävät homeodomain-jakson, joka tunnistaa tietyn DNA-sekvenssin master genes ; säätelevät morfogeneesin kannalta tärkeiden transkriptiotekijöiden ilmentymistä Adheesiomolekyylit ilmentyminen vaihtelee ja ohjaa solujen kulkeutumista määräpaikkoihinsa
19 Homeo box-geenit Ohjaavat ruumiin segmenttien erilaistumista
20 Mesenkyymi ja parenkyymi Mesenkyymi elimen sidekudoksinen osa soluväliaine verisuonet hermot Parenkyymi spesifit business osat esim. maksan hepatosyytit ja sappitiet
21
22 Elimen parenkyymi- ja mesenkyymiosat
23 Epiteelikudos vapailla pinnoilla, ihossa ja limakalvoissa Toiminnalliset tyypit peittoepiteeli imeytymisepiteeli aistinepiteeli rauhasepiteeli
24 Epiteelikudos Histologinen luokittelu yhdenkertainen levyepiteeli keuhkorakkulat, verisuonten endoteeli yhdenkertainen kuutioepiteeli rauhasputkien seinämät munuaistiehyet yhdenkertainen lieriöepiteeli ruuansulatuskanava välimuotoinen epiteeli virtsarakko kerrostunut epiteeli voi olla levy-, kuutio- tai lieriöepteeliä iho, ruuansulatus, äänihuulet, emätin
25 Epiteelikudos Erityispiirteitä kypsyminen basaalisesta kerroksesta kerrostuneessa epiteelissä tyvikalvo mikrovillukset, värekarvat solujen väliset liitokset desmosomit tiiviit liitokset rauhasepiteeli avorauhanen, eritys pintaan umpirauhanen, eritys verenkiertoon
26 kerrostunut levyepiteeli kerrostunut kuutioepiteeli kerrostunut lieriöepiteeli
27
28
29
30
31 Epiteelisolujen väliset liitokset
32 Rauhasepiteeli sylkirauhanen hiilihydraatit ja proteiini haima proteiinit lisämunuaiset ja talirauhaset lipidit maitorauhaset proteiinit, lipidit ja hiilihydraatit
33 Rauhasepiteeli Eritteen mukaan Mukoosi rauhanen runsaasti hiilihydraatteja (lima) Seröösi rauhanen runsaasti vettä ja proteiineja Seromukoosi rauhanen sekä hiilihydraatteja että proteiineja
34 Tukikudos Side-, rasva-, luu- ja rustokudoksen piirteitä poikkeavat toisistaan väliaineeltaan retikuliinisäikeet kollageenisäikeet elastiset säikeet
35 Tukikudos Sidekudos löyhä sidekudos perustyyppi uusiutuu nopeasti vettä ja glykoproteiineja fibroblastit, makrofagit, syöttösolut tiivis sidekudos jänteet, fasciat
36 Tukikudos Rustokudos joustava ja kestävä nivelpinnat, selkärangan nikamien välilevyt, henkitorvi perusaine kondroitiinisulfaatti ja kondrosyytit
37 Tukikudos Luukudos muodostuu suoraan sidekudoksesta tai rustokudoksen kautta epifyysi- eli kasvulevyt luukalvo, tiivisluu, hohkaluu, ydinontelo kuivapainosta n. 75% kalsiumpitoista hydroksiapatiittia osteoblastit ja osteosyytit elimistön kalsium- ja fosfaattivarasto monet hormonit säätelevät luuston koostumusta kasvuhormoni, sukupuolihormonit, parathormoni
38
39
40
41
42
43
44
45 Hermokudos Hermosolut l. neuronit Hermoston tukisolut l. gliasolut Hermosolut erilaistuneet sähköisen viestin välittämiseen Sähköinen viesti, aktiopotentiaali, synapsin kautta kohde-elimeen
46 Hermokudos Aivojen valkea aine syvemmällä aivoissa, suurin osa runsaasti myeliinitupellisia hermosyitä Aivojen harmaa aine kuorikerros hermosolun soomaosat (tumat) keskushermoston ulkopuolella vain hermosolmukkeissa (gangliot)
47
48
49
50 Kudostyyppien uusiutuminen epiteelisolut kauttaaltaan uusiutuvia kantasolujen kautta sidekudoksen useimmat solutyypit pystyvät uusiutumaan rustokudos uusiutuu huonosti luurankolihas uusiutuu hyvin satelliittikantasolujen kautta sileälihas uusiutumiskykyistä sydänlihas uusiutuu huonosti hermokudos uusiutuu huonosti
51
52
53 Kantasolut Kantasolut ovat monisoluisten eliöiden sellaisia soluja, joilla on kyky lähes rajattomaan uusiutumiseen erilaistumatta (jakautumalla) ja jotka voivat erilaistua moniksi eri solutyypeiksi (> 250)
54 Elimistön eri solutyyppien muodostuminen
55 AIKUISEN ELIMISTÖN SOLUTYYPIT NIIDEN JAKAUTUMISKYVYN PERUSTEELLA Erilaistuneet solut, jotka eivät enää jakaudu/uusiudu - sydänlihassolut, hermosolut Lepotilassa olevat solut - jakautuvat esim. kudosvaurion seurauksena - ihon fibroblastit, sileälihassolut, endoteelisolut ja monet epiteelisolut (maksa, haima, rinta, jne) Kantasolut
56 Kantasolujen ominaisuuksia Nimi Totipotentti (Täyskykyinen) Pluripotentti (Monikykyinen) Multipotentti (Monikykyinen) Progenitori (Kommittoitunut) Määritelmä Kykenee muodostamaan koko yksilön Kykenee muodostamaan kaikkia kudoksia, rajaton uusiutumiskyky Voi tuottaa useita solutyyppejä ja uusiutua yksilön eliniän ajan Voi tuottaa rajallisen määrän solutyyppejä, rajallinen uusiutum.kyky Esimerkki Blastomeeri Embryonaalinen kantasolu Hemangioblasti Hermokantasolu
57
58
59 KANTASOLUTYYPIT EMBRYONAALISET l. ALKIOKANTASOLUT - hedelmöittynyt munasolu - rakkula-alkion solut - totipotentteja, pluripotentteja AIKUISEN KUDOKSEN l. SOMAATTISET KANTASOLUT - aikuisen kudoksissa - multipotentteja, pluripotentteja (NAPAVEREN KANTASOLUT)
60 EMBRYONAALISET KANTASOLUT Peräisin rakkula-alkion (blastokysta) sisäsoluisista (ICM = inner cell mass) Voidaan ylläpitää solulinjoina (ES-solut) - ensimmäinen ihmisen ES-solulinja perustettu 1998 Pluripotentteja - voivat erilaistua eri alkiolehtien solutyypeiksi (ekto-, endo-, mesodermi) Mahdollisia solukorvaushoidon välineitä - regeneratiivinen lääketiede - kudoskorjaukset Käyttöön liittyy eettisiä ongelmia
61 Alkion kehittyminen rakkula-alkio - blastokysta
62 ES-solulinjan perustaminen (hiiri)
63
64 AIKUISKUDOKSEN (SOMAATTISET) KANTASOLUT Erilaistumattomia soluja, jotka jakautumalla ja erilaistumalla voivat korvata solukon/kudoksen kuolevat ja vaurioituneet solut Kommittoituja (multipotentti) tai progenitorisoluja (multipotentti) Voidaan eristää kudoksista Käyttöön ei liity eettisiä ongelmia
65 Specialized stem cells maintain skin
66 SOMAATTISET KANTASOLUT (ADULT STEM CELLS) Multipotentteja Voivat erilaistua esim. elimen eri solutyypeiksi -> elimen regeneraatio
67 SOMAATTISET KANTASOLUT Muuntautumiskyky (plastisuus) - kyky muodostaa eri tyyppisiä soluja jopa yli alkiolehtien (transdifferentaatio plasticity)
68 ERI TYYPPISIÄ SOMAATTISIA KANTASOLUJA Rasvakudoksen kantasolut (adipose-derived stem cells; ASCS) - voidaan eristää esim. rasvaimumateriaalista - voivat erilaistua luiksi, rustoksi, rasvaksi ja?? (ja hermoiksi) Mesenkymaaliset kantasolut (Mesenchymal stemm cells; MSCI) - luuydinperäisiä - samanlaisia kuin ASCS Rintarauhasen kantasolut - aktivoituvat puberteetissä ja raskauden aikana
69 Mesenkymaaliset kantasolut voivat tuottaa useita erilaistuneita solutyyppejä
70 ERI TYYPPISIÄ SOMAATTISIA Hermokantasolut KANTASOLUJA - lateraaliventrikkelin tuntumassa, gyrus dentatuksessa ja hippokampuksessa - ominaisuudet vielä epäselvät - voivat transdifferentoitua jopa immunosysteemin soluiksi Hematopoieettiset kantasolut - tuottavat veren eri solutyypit
71 Luuytimen mesenkymaaliset kantasolut tuottavat useita eri solutyyppejä Luuytimen hematopoieettiset kantasolut tuottavat veren eri solutyypit
72
73
74 SOMAATTISET KANTASOLUT Jakautuminen ja erilaistuminen - symmetrinen jakautuminen johtaa kahden kantasolutyyppisen tytärsolun syntyyn -> ylläpito - epäsymmetrinen jakautuminen johtaa yhden kantasolun ja yhden progenitorisolun syntyyn -> erilaistuminen
75
76 Niche (tasku) säätelee kantasolun jakautumista
77 KANTASOLUJEN ERILAISTUMISEN SÄÄTELY Mikä säätelee kantasolujen valtavaa erilaistumispotentiaalia? Geneettinen valmius suuntautua vaihtoehtoisille kasvuurille Ympäristöstä tulevat kasvu- ja erilaistumissignaalit Todennäköisesti kantasolut ovat heterogeeninen joukko, josta ympäristösignaalit valikoivat erilaistumaan lähtevän solukon (vrt. plastisuus)
78 KANTASOLUJEN TUNNISTAMINEN JA ERISTÄMINEN Pintamarkkereiden avulla Tutkimalla niiden erilaistumista Leimaamalla solut ja seuraamalla niiden kulkeutumista eri elimiin ja kudoksiin koe-eläimissä Tutkimalla eristettyjen solujen erilaistumista in vitro Lääkeaineresistenssi (multidrug resistance; MDR) - Pintakalvon pumppausmekanismit (ATPbinding cassette family of proteins) estävät monien lääkeaineiden ja orgaanisten molekyylien kertymisen somaattisiin kantasoluihin
79
80
81 SOMAATTISET KANTASOLUT Jakautumisen ja erilaistumisen säätelymekanismit - Bmi-1 - transkription estäjä - säätelee jakautumista - esim. hermokantasoluissa - Notch - säätelee erilaistumista - esim. hematopoieettiset, hermoston ja rintarauhasen kantasolut - Sonic hedgehog ja Wnt
82 Induced pluripotent stem cells (ipsc) Pluripotentteja soluja, jotka on tuotettu erilaistuneista somaattisista soluista siirtämällä niihin geenejä, joilla tiedetään olevan tärkeä merkitys Stemness -ominaisuuden ylläpidossa. Oct-3/4, SOX2, c-myc, and Klf4.
83
84 KANTASOLUT uusi näkökulma perusbiologiaan, sairauksien syntyyn ja hoitoon
85 Nobel prize 2012
86
87
88
Blastula. Munasolun vakoutumistyypit (itseopiskeluun liittyen) 2. Meroblastisen vakoutumisen jälkeen (lintu, matelija, kala)
Munasolun vakoutumistyypit (itseopiskeluun liittyen) HOLOBLASTINEN Blastula 1. Holoblastisen vakoutumisen jälkeen a) Sammakko: vakoutuminen blastomeerit solujaot morula blastula (blastokysti), huom. pinta-ala
LisätiedotAvainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.
Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki
Lisätiedotepiteeli endodermi Nisäkkään hampaan kehitys nisäkkään alkio:
-mesenkyymi-vuorovaikutukset, esimerkkinä hammas ja ihokarva elimiä muodostuu kaikista alkiokerroksista, usein epiteelin ja mesenkyymin vuorovaikutuksesta epiteeli ektodermi kumpi aloittaa elimen kehityksen:
Lisätiedotlisääntynyt kapillaarien läpäisevyys lymfa- l. imusuonet (umpipäätteisiä), päärungot avautuvat yläonttolaskimoon
Solujen väliaine, jatkoa Tyvikalvo säätelee aineiden kulkua ja solujen siirtymistä Tyvikalvo lamina basalis kaikkien (varsinaisten) epiteelisolujen alla lihas-, rasva- ja Schwannin solujen ympärillä Munuaiskeränen:
LisätiedotSidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)
Luento III Sidekudos Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) j j Maksan Kuppferin soluja Syntyvät luuytimessä promonosyyteistä Kulkeutuvat veren mukana eri kudoksiin Saadaan näkyviin vitaaliväreillä
LisätiedotEpigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays
LisätiedotTärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä
Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Mikael Niku 28.2.2006 Kuvissa on naudan kudoksia, joita on värjätty immunohistokemialla erilaisia vasta aineita
LisätiedotKantasolututkimuksen etiikasta - uusimmat näkymät. Timo Tuuri HUS, Naistenklinikka Biomedicum kantasolukeskus
Kantasolututkimuksen etiikasta - uusimmat näkymät Timo Tuuri HUS, Naistenklinikka Biomedicum kantasolukeskus Kantasolut A) Kyky jakautua itsensä kaltaisiksi soluiksi (uusiutumiskyky) B) Kyky erilaistua
LisätiedotKehomme koostuu miljardeista soluista, jotka
Immunologia Jussi Liippo ja Olli Lassila Kantasolujen geneettisen ohjelman ja erilaistumisympäristön selvittäminen on lääketieteellisen tutkimuksen keskeisiä kysymyksiä. Viimeaikaiset tutkimukset ovat
LisätiedotMikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta
Eläinfysiologian ja histologian luennot (30 t) (140176) (4 op) I. Luento Loppukuulustelun vaatimukset ja tenttipäivät Luennoidut asiat + Campbell, Biology 8.painos: sivut 850-996 ja 1047-1119 9.painos:
LisätiedotEtunimi: Henkilötunnus:
Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava
LisätiedotSBPK info. Olet tässä. Lukujärjestys
SBPK info Olet tässä Lukujärjestys 1 Muu opetus jakson aikana: Informatioteknologia Ryhmätyötaidot Kasvaminen L ja HL Englanti 2 PBL-istunnot 2x/vko Yht. 8 virikettä PBL-istunnot rytmittävät opintoja Tärkeää
LisätiedotGastrulaatio neurulaatio elinaiheet
sammakko (Xenopus) Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet Heti gastrulaation jälkeen: chorda selkäjänne mesodermi jakautuu kolmeen osaan: selkäjänteen aihe (notochorda), paraksiaalinen mesodermi, lateraalimesodermi
LisätiedotEpiteeli' Kateenkorva'
Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/anatomia JOHDANTO SOLUBIOLOGIA JA PERUSKUDOKSET-JAKSOON Epiteeli' Kateenkorva' Luu' Veri' Jeffrey&B.&Kerr:'Atlas'of'' Func;onal'Histology.' Mosby'1999'
LisätiedotEpigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia 12.12.2017 Epigenetic inheritance: A heritable alteration in a cell s or organism s phenotype that does
LisätiedotPäästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto
OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi
LisätiedotEndoteelisolut. Kantasolut ja solujen erilaistuminen. Kantasolun määritelmä. Angiogenesis. Hapentarve ohjaa kapillaarien kasvua.
Endoteelisolut Kantasolut ja solujen erilaistuminen Alberts et al. 2002 luku 22 Eri kudosten kantasoluja muodostavat verisuonet säätelevät vaihtoa verisuonten ja ympäröivien kudosten välillä endoteelisoluista
LisätiedotKarvatupen kantasolut ja niiden toiminta
Karvatupen kantasolut ja niiden toiminta Jan Mattila 2007 Tiina Pessa-Morikawa eläinlääketieteellinen anatomia, PELL Tiivistelmä Viime vuosikymmenen aikana käsitys ihon epiteelin kantasolujen alkuperästä
LisätiedotBiologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)
Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla
LisätiedotSyöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna
Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka nämä solut ovat tietyssä mielessä meidän omiamme, ne polveutuvat itsenäisistä yksisoluisista elämänmuodoista, jotka ovat säilyttäneet monia itsenäisen
LisätiedotI.Thesleff: Hampaan kehitys ja sen säätely
Irma Thesleff Hampaan kehitys ja sen säätely Hampaan kehitys Hammasjuoste (dental lamina) Rieger in syndrooma ( PITX 2 +/- ) Pitx2 Pitx2 plakodi 1 Hiiren sikiöstä eristetty hampaan aihe Kudosten erottaminen
LisätiedotAnatomia ja fysiologia 1
Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...
LisätiedotKANTASOLUT, KANTASOLUREKISTERI JA KANTASOLUJEN KÄYTTÖ TÄNÄÄN
KANTASOLUT, KANTASOLUREKISTERI JA KANTASOLUJEN KÄYTTÖ TÄNÄÄN Matti Korhonen, dos, ylilääkäri Solupalvelut, Veripalvelu 12.2.2016 Sisältö monikykyiset ja aikuisen kantasolut (ks. kantasoluluento, googlaa
Lisätiedot1 lv LUKUJÄRJESTYS Lääketieteen ja hammaslääketieteen tutkinto-ohjelmat
1 lv LUKUJÄRJESTYS 2017-2018 - Lääketieteen ja hammaslääketieteen tutkinto-ohjelmat Ryhmäopetusten ryhmäjako ilmoitetaan viikolla 32 Opetusajat: aamupäivän luennot alkavat vartin yli, iltapäivällä tasatunnein
LisätiedotIHMISEN ALKION JA UUDELLEEN OHJELMOITUJEN KANTASOLULINJOJEN SYDÄNERILAISTUMISEN VERTALU
IHMISEN ALKION JA UUDELLEEN OHJELMOITUJEN KANTASOLULINJOJEN SYDÄNERILAISTUMISEN VERTALU Maria af Hällström Opinnäytetyö Joulukuu 2012 Laboratorioalan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu
LisätiedotKehitysbiologia ja histologia
Kehitysbiologia ja histologia Opettajat: Harjoitustyöt: Verkossa Luennot: Esa Hohtola kehitysbiologia: 5 4 h http://cc.oulu.fi/~ehohtola salasana: kbkbkb Harjoitukset: histologia: 6 4 h Yliopisto-opettaja
LisätiedotYksilönkehitys. Hedelmöityksestä syntymään
Yksilönkehitys Hedelmöityksestä syntymään Tunnin sisältö Yksilönkehityksen vaiheet: hedelmöitys, solunjakautuminen, alkiovaihe, sikiövaihe Yksilönkehityksen säätely Sikiön ravinnonsaanti Monisikiöraskaus
LisätiedotC1/DC1 LUKUJÄRJESTYS SYKSY 2015 Muutokset lukujärjestyksessä ovat mahdollisia.
C1/DC1 LUKUJÄRJESTYS SYKSY 2015 Muutokset lukujärjestyksessä ovat mahdollisia. 25.6.2015 040201A Anatomia sekä Lääketieteellinen solu- ja kehitysbiologia 21 op Luennot Ryhmäopetus (H=Histologia, M=Makroanatomia)
LisätiedotIhmisen biologian selkokielisanasto
Ihmisen biologian selkokielisanasto Ihmisen biologian Käsitesanasto Tämä käsitesanasto tukee lukion biologian kurssin BI4, perusopetuksen biologian kurssin bi3 sekä ammattiopiston anatomian kurssien opiskelijoita.
LisätiedotC1 / DC 1 LUKUJÄRJESTYS SYKSY 2016
C1 / DC 1 LUKUJÄRJESTYS SYKSY 2016 1.7.2016 Huom! Muutokset lukujärjestyksessä ovat mahdollisia 040201A Anatomia sekä Lääketieteellinen solu- ja kehitysbiologia 21 op (juha.tuukkanen@oulu.fi) Luennot Ryhmäopetus
LisätiedotTarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.
1. Pääryhmien ominaispiirteitä Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. Merkitse aukkoihin mittakaavan tuttujen yksiköiden lyhenteet yksiköitä ovat metri,
LisätiedotSolujen viestintäjärjestelmät. Katri Koli, Solu- ja molekyylibiologian dosentti Helsingin Yliopisto 16.04.2014
Solujen viestintäjärjestelmät Katri Koli, Solu- ja molekyylibiologian dosentti Helsingin Yliopisto 16.04.2014 Solujen kasvu Geneettinen koodi Liukoiset viestimolekyylit Kontakti ympäristöön Kantasolut
LisätiedotMaidon proteiinifraktioiden vaikutus. ihmisen luuydinperäisten mesenkymaalisten kantasolujen. kuntoon ja luusoluerilaistumiseen
Maidon proteiinifraktioiden vaikutus ihmisen luuydinperäisten mesenkymaalisten kantasolujen kuntoon ja luusoluerilaistumiseen Elisa Lehtilahti Pro Gradu Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden
LisätiedotSari Cederlöf. Kantasolujen tutkimus ja käyttömahdollisuudet terapeuttisssa hoidoissa
Sari Cederlöf Kantasolujen tutkimus ja käyttömahdollisuudet terapeuttisssa hoidoissa Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelma Insinöörityö 6.6.2012 Tiivistelmä
LisätiedotABSOLUE. Lancôme Absolue Precious Cells. Saatavilla viikolla 39/2009. Suosituskuluttajahinnat:
ABSOLUE PRECIOUS CELLS MERKITTÄVÄ LÄPIMURTO KANTASOLUTUTKIMUKSESSA TUTKIMUKSIN TODISTETTU: 6 PÄIVÄSSÄ IHO SAA TAKAISIN NUOREN IHON KALTAISEN EPIDERMIKSEN*. * IN VITRO -TESTIT IKÄÄNTYNEEN IHON KEINOIHOMALLILLA
LisätiedotLuu ja luuntiheys; luustomuutokset NF1:ssä. Tommi Kuorilehto LT 19.8.2006. Sisältöä
Luu ja luuntiheys; luustomuutokset NF1:ssä Tommi Kuorilehto LT 19.8.2006 Sisältöä Luu kudoksena rakenne, solut, muut rakenneosat luun kehitys toimintaa Luuntiheys määrittely, merkitys osteoporoosi D-vitamiini
Lisätiedot2.2 Kuukautiskierto. munarakkula. munasarja. munasolu. keltarauhanen. Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe. Aivolisäkkeen.
2.2 Kuukautiskierto munasarja munarakkula munasolu keltarauhanen Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe FSH LH Aivolisäkkeen hormonit munarakkula ovulaatio keltarauhanen Munasarjan hormonit
LisätiedotSYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS. Hannu Sariola
SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS Hannu Sariola INFEKTIOIDEN JÄLKEEN SYDÄMEN EPÄMUODOSTUMAT TAPPAVAT ENITEN LAPSIA GASTRULAATIO VARHAISKEHITYS VERISUONET JA VEREN SOLUT Kehitys käynnistyy 3.
Lisätiedotlöyhä eli areolaarinen sidekudos 3 komponenttia solut
Sidekudos Sidekudos B. Sidekudos 1. kehittyy alkion mesodermista löyhä eli areolaarinen sidekudos komponenttia solut mesenkyymi, mukoosinen sidekudos, varsinainen löyhä sidekudos, rasvakudos, verkkomainen
Lisätiedot29.1.2014 Dnro 420/20.01.08/2014
Vuosikertomusohje 1 (2) Kudoslaitokset Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) Kudoslaitosten vuosikertomukset vuodesta 2013 Kudoslaitosten on toimitettava Lääkealan turvallisuus- ja
Lisätiedot3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta
3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Sydänlihasvaurion yleisin syy on sydäninfark*
LisätiedotKateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa
Mikroskopiatyö 3: Solubiologia ja peruskudokset 2013 Lymfaattinen kudos, rusto ja luu- sekä lihaskudos /MA/ Biolääketieteen laitos / Anatomia Ennakkotehtävät: Mikroskopiatöissä riittää runsaasti haasteita
LisätiedotEPITEELIT. Solubiologia ja peruskudokset HEIKKI HERVONEN
Munuasen proksimaalisen kiemuratiehyen epiteelisoluja. Kerr: Atlas of Functional Histology. Mosby Solubiologia ja peruskudokset EPITEELIT HEIKKI HERVONEN Luku 1 EPITEELIT Epiteelit peittävät elimistön
LisätiedotHermoston kehitys raskauden aikaisen alkoholinkäytön vaikutus kehittyvään hermostoon
Hermoston kehitys raskauden aikaisen alkoholinkäytön vaikutus kehittyvään hermostoon Sandra Harjuhaahto 750376A LuK-seminaari ja tutkielma Biologia Oulun Yliopisto 20.5.2016 Avainsanat: alkionkehitys,
LisätiedotSPR Veripalvelu. Soluterapian haasteet. Saara Laitinen, Solututkimuslaboratorio, Tutkimus ja tuotekehitys. www.veripalvelu.fi. www.veripalvelu.
SPR Veripalvelu Soluterapian haasteet Saara Laitinen, Solututkimuslaboratorio, Tutkimus ja tuotekehitys 1 1 11 1 Joka vuosi SPR Veripalvelu: 270.000 verenluovutusta 70-90 välitettyä kantasolusiirrettä
LisätiedotKotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?
Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia
LisätiedotKateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa
Mikroskopiatyö 3: Lymfaattinen kudos, rusto ja luu- sekä lihaskudos/ 2012/ Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos / Anatomia Ennakkotehtävät: Mikroskopiatöissä riittää runsaasti haasteita
Lisätiedot577 SOLUT JA KUDOKSET
577 F SOLUT JA KUDOKSET 578 F1 Solujen erilaistuminen aikuisessa Lipponen, Joonas & Sassi, Antti Solu-ja kehitysbiologian kurssin kirjoitelma Anatomian ja solubiologian laitos, Oulun yliopisto 8.9.2009
LisätiedotEläinfysiologia ja histologia
Eläinfysiologia ja histologia II. Luento Loppukuulustelun vaatimukset ja tenttipäivät Luennoidut asiat + Campbell, Biology 8.painos: sivut 850-996 ja 1047-1119 1119 9.painos: sivut 896-1041 ja 1091-1163
LisätiedotKOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 18.5.2016 Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo 9.00-13.00
BIOLÄÄKETIETEEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 18.5.2016 Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo 9.00-13.00 Kirjoita selvästi nimesi ja muut henkilötietosi niille varattuun
Lisätiedot? LUCA (Last universal common ancestor) 3.5 miljardia v.
Mitä elämä on? - Geneettinen ohjelma, joka kykenee muuttamaan ainehiukkaset ja molekyylit järjestyneeksi itseään replikoivaksi kokonaisuudeksi. (= geneettistä antientropiaa) ? LUCA (Last universal common
LisätiedotHIIREN RUSTOSOLUVILJELYMALLIN PYSTYTTÄMINEN
Opinnäytetyö (AMK) Bio-ja elintarviketekniikka Laboratoriotekniikka 2014 Natalia Habilainen-Kirillov HIIREN RUSTOSOLUVILJELYMALLIN PYSTYTTÄMINEN Pharmatest Services Oy OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN
Lisätiedot11. Elimistö puolustautuu
11. Elimistö puolustautuu Taudinaiheuttajat Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI. Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat.
TUTKIMUSRAPORTTI Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat. KEUHKOT JA SYDÄN Meidän ryhmämme aloitti tutkimuksen keuhkoista ja sydämestä.
LisätiedotElimistö puolustautuu
Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Mistä taudinaiheuttajat
LisätiedotEvolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2. 21.2. 2006, Nisse Suutarinen
Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2 21.2. 2006, Nisse Suutarinen Aivoalueen monimutkaistuminen eriytymällä Eriytyminen (segregation) aivojen evoluutiosta puhuttaessa on tapahtuma, jossa
LisätiedotAlofisel (darvadstroseli)
Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Alofisel (darvadstroseli) Potilasopas FI/CX601/0119/0001 Tietoa sinulle, joka saat Alofisel -hoitoa Tämä esite kertoo Alofisel-hoidosta, jota saat perianaalifistelien
Lisätiedot2.3.5 Kudosten rappeuma 105 2.3.6 Kalkkeumat 106 2.3.7 Verenvuoto tai verenpurkauma 106 2.3.8 Nestepöhö, turvotus, ödeema 107 2.3.
SISÄLTÖ JOHDANTO 13 1. RAKENNE JA ELINTOIMINNOT 17 1.1 SOLU 18 1.2 KUDOKSET 19 1.2.1. Peitin- eli epiteelikudos 19 1.2.2. Side- ja tukikudos 19 1.2.2.1. Luut 20 1.2.2.2 Luuliitokset 21 1.2.2.3 Hampaat
Lisätiedot3. Endodermi ja sen johdannaiset A. Kidussuoli (branchium) ja sen johdannaiset. kidussuoli = sydämen etupuolelle jäävä osa archenteronia l.
3. Endodermi ja sen johdannaiset A. Kidussuoli (branchium) ja sen johdannaiset kidussuoli = sydämen etupuolelle jäävä osa archenteronia l. alkusuolta kidussuoli kiduskaaret (pharyngeal archs = branchial
LisätiedotAlkionkehityksen vaiheet (kertaus) Postnataalinen kehitys: (lat. natus = syntymä) 2 moodia
1 2 Kehitysbiologia ja kehitysfysiologia Lisääntymisen fysiologia: Seppo Saarela Alkionkehitys: kehitysbiologian luennot (EH) Cambell Biology luku 47 (Animal development) Kehitysbiologia = alkionkehitys,
LisätiedotMesenkymaalisten kantasolujen induktio luuta muodostaviksi osteoblasteiksi biomateriaalilla
Mesenkymaalisten kantasolujen induktio luuta muodostaviksi osteoblasteiksi biomateriaalilla Pro Gradu tutkielma Lääketieteellisen teknologian instituutti Tampereen yliopisto Katriina Joensuu Lokakuu 2006
LisätiedotKäsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen
Käsitteitä Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä 1/2 Umpirauhanen vs. sisäeriterauhanen Endokrinologia Parakriininen Autokriininen Neurotransmitteri Reseptori Sisäeriterauhanen
Lisätiedotsantasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI
santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus
LisätiedotSISÄLTÖ. Luuston tehtävät Luuston rakenne Luuston muodostuminen ja uusiutuminen Luuston ja hampaiden hyvän huollon merkitys Luustoterveyden kulmakivet
LUUSTO 2018 SISÄLTÖ Luuston tehtävät Luuston rakenne Luuston muodostuminen ja uusiutuminen Luuston ja hampaiden hyvän huollon merkitys Luustoterveyden kulmakivet LUUSTON TEHTÄVÄT Tukiranka Hampaat (syöminen)
LisätiedotSisällysluettelo. EPIONEN Biologia 2013
Sisällysluettelo Esipuhe ja käyttöohje... 9 1 Solu... 10 1.1 Soluelimet... 10 1.1.1 Tuma... 10 1.1.2 Ribosomit... 10 1.1.3 Solulimakalvosto... 10 1.1.4 Golgin laite... 10 1.1.5 Lysosomit... 11 1.1.6 Mitokondriot...
LisätiedotAdrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?
Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuaisista Korottaa verenpainetta. Välittäjäaineena adrenaliini toimii erityisesti sympaattisen hermoston synapseissa, jotka ovat kytkeytyneet säädeltäviin elimiin ja kudoksiin.
LisätiedotHISTOLOGISTEN KUDOSTEN TUNNISTUSOPAS
Amanda Harmaala & Karoliina Kehus HISTOLOGISTEN KUDOSTEN TUNNISTUSOPAS Opiskelumateriaali bioanalytiikan tutkinto-ohjelman opiskelijoille HISTOLOGISTEN KUDOSTEN TUNNISTUSOPAS Opiskelumateriaali bioanalytiikan
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA LAPSUUS ON VOIMAKKAAN KASVUN JA KEHITYKSEN AIKAA Pitkän lapsuusajan uskotaan vähentävän lapsikuolleisuutta. Lapsuus on pitkä ajanjakso ihmisen elämässä. Se on yhteydessä aivojen kehittymiseen
LisätiedotI MUISTAMISEN JA SANAVARASTON AVUKSI
I MUISTAMISEN JA SANAVARASTON AVUKSI Samat vinkit hyödyttävät kaikkia kognitiivisia strategioita, joilla toisen kielen oppija operoi. Avainsanat Opetusjakson alussa opettaja jakaa oppilaille ko. jaksossa
LisätiedotVaste Vaste tarkoittaa seurausta kohdesolun toiminnassa induktiivisen signaalin saavuttua. Solun jakautuminen,
713 Vaste Vaste tarkoittaa seurausta kohdesolun toiminnassa induktiivisen signaalin saavuttua. Solun jakautuminen, erilaistuminen, liikkuminen, apoptoosi, toisen induktiosignaalin eritys, muutos metaboliassa
LisätiedotMa > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING
Ma 5.12. -> GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Cell-Surface Receptors Relay Extracellular Signals via Intracellular Signaling Pathways Some Intracellular Signaling Proteins Act as Molecular Switches
LisätiedotHISTOLOGISEN NÄYTTEEN PROSESSI LABORATORIOSSA OPPIMATERIAALI
Opinnäytetyö (AMK) Bioanalytiikka 2013 Kaisaleena Karttunen HISTOLOGISEN NÄYTTEEN PROSESSI LABORATORIOSSA OPPIMATERIAALI OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ Turun ammattikorkeakoulu Bioanalytiikan koulutusohjelma
LisätiedotSisällysluettelo. EPIONE Biologia 2018
Sisällysluettelo Esipuhe ja käyttöohje... 9 1 Solu... 10 1.1 Soluelimet... 10 1.1.1 Tuma... 10 1.1.2 Ribosomit... 10 1.1.3 Solulimakalvosto... 10 1.1.4 Golgin laite... 10 1.1.5 Lysosomit... 11 1.1.6 Mitokondriot...
LisätiedotHermoston toiminnallinen jako
Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,
LisätiedotElimistö puolustautuu
Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Miten elimistö
LisätiedotWWW.LOREALPARIS.com LEHDISTÖTIEDOTE L ORÉAL PARIS. THE Skin Rebirth Issue
WWW.LOREALPARIS.com LEHDISTÖTIEDOTE L ORÉAL PARIS THE Skin Rebirth Issue Naiset hankkivat nykyään lapsia entistä vanhempina, joten heistä ei enää tule isoäitejä 50-vuotiaina. 50VUODEN IKÄ ON KUIN UUSI
LisätiedotEeva Kotti. Ihmisen rasvakudoksesta eristettyjen kantasolujen erilaistumiskyvyn vertailu luusolujen suuntaan
Eeva Kotti Ihmisen rasvakudoksesta eristettyjen kantasolujen erilaistumiskyvyn vertailu luusolujen suuntaan Metropolia Ammattikorkeakoulu Labratorioanalyytikkko Laboratorioalan koulutusohjelma Opinnäytetyö
LisätiedotViime vuosisadan alkupuolella arveltiin, että
Elin- ja kudossiirrot Kimmo Porkka ovat tulossa kliinisen käyttöön. Jo nyt hematopoieettisten kantasolujen siirto on monien veritautien käypää hoitoa. Jopa 80 % potilaista paranee näiden siirtojen avulla
LisätiedotRasvakudoksen kantasolujen ja syöpäsolujen vaikutus toistensa kasvuun solujen erittämien liukoisten tekijöiden kautta
Rasvakudoksen kantasolujen ja syöpäsolujen vaikutus toistensa kasvuun solujen erittämien liukoisten tekijöiden kautta Pro gradu -tutkielma Tampereen yliopisto Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Toukokuu
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA IHMISALKION KANTASOLUJEN TUTKIMUSTA KOSKEVA RAPORTTI* TIIVISTELMÄ
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 3.4.2003 KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA IHMISALKION KANTASOLUJEN TUTKIMUSTA KOSKEVA RAPORTTI* TIIVISTELMÄ * ASIAKIRJAN SEK(2003) 441 TIIVISTELMÄN EPÄVIRALLINEN
Lisätiedotvauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit
vauriotyypit Kudosvaurion mekanismit Autoimmuniteetti Petteri Arstila Haartman-instituutti Antigeenin tunnistus HLA:ssa pitää sisällään autoimmuniteetin riskin: jokaisella on autoreaktiivisia lymfosyyttejä
LisätiedotMunuainen: - Rakenne - Tehtävät - Fysiologia Maksa: Tällä tunnilla:
Maksa & Munuaiset Munuainen: - Rakenne - Tehtävät - Fysiologia Maksa: - Rakenne - Tehtävät Tällä tunnilla: Mitä kaikkia tehtäviä munuaisilla on elimistössä? Munuaisen tehtävät Kuonan poistaminen Nestetasapainon
LisätiedotVäärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.
1 I) Ovatko väittämät oikein (O) vai väärin (V)? Jos väite on mielestäsi väärin, perustele se lyhyesti väittämän alla oleville riveille. O/V 1.2. Downin oireyhtymä johtuu pistemutaatista fenyylialaniinin
LisätiedotSARVEISKALVON EPITEELISOLUISSA
EFFLUX-GEENIEN ILMENTYMINEN hips-soluista ERILAISTETUISSA SARVEISKALVON EPITEELISOLUISSA Mia Haukipää Syventävien opintojen opinnäyte Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö BioMediTech/Silmäryhmä Elokuu
LisätiedotLaboratorion ilmanvaihto humisee vaimeas
ELINSIIRROT KATSAUS TEEMA Susanna Miettinen Elimen kasvattaminen kantasoluista science fictionia vai tulevaisuutta? Kantasolujen kasvua ja erilaistumista useiksi eri solutyypeiksi pystytään ohjaamaan laboratorio-olosuhteissa,
LisätiedotEndosomi. Fagosytoosi
135 Fagosytoosi Fagosytoosi on sekin endosytoosia. Siinä soluu otettavat aineet ovat kiinteitä kappaleita. Alemmilla eliöillä fagosytoosi toimii ravinnonotto menetelmänä, mutta kehittyneemmillä eliöillä
LisätiedotNeuronien regeneraatio. LuK-tutkielma
Neuronien regeneraatio LuK-tutkielma Olli-Pekka Tapio 750376A-03 LuK-seminaari ja tutkielma Oulun yliopisto 19.5.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hermoston uusiutuminen... 5 2.1 Ääreishermoston
LisätiedotMikroympäristö ohjaa kantasolujen elämää
Nalle Pentinmikko ja Pekka Katajisto TEEMA: KANTASOLU Mikroympäristö ohjaa kantasolujen elämää Uusiutuakseen ihmisen kudokset vaativat aktiivisesti jakautuvia kudosspesifisiä kantasoluja. Näitä soluja
LisätiedotII. Maksa ja sappirakko Valmiste 1: Maksa Valmiste 92: Paasto-, normaali- ja rasvamaksa Valmiste 55: Sappirakko
1 Ruora-jakson mikroskopia I: Ruoansulatusrauhaset ja mahalaukku/h.hervonen ja M.Airaksinen 2013 Mikrokopiatyön kulku: - Mikroskopoidaan valmisteet näyteryhmittäin monisteen ohjeen mukaan. - Täydennetään
LisätiedotAdrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?
Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuainen Erittyy suorituskykyä vaativissa stressitilanteissa. Vaikuttaa moniin elintoimintoihin fyysistä suorituskykyä lisäten, kuten kiihdyttää sydämen toimintaa, laajentaa
LisätiedotSolusiirrot sydämen vajaatoiminnan hoidossa
Katsaus Johan Back, Esko Kankuri, Tuija Ikonen, Tommi Pätilä, Juha Sinisalo, Mika Laine, Heikki Vapaatalo, Jonna Koponen, Mika Hukkanen, Seppo Ylä-Herttuala, Riitta Alitalo, Markku Kupari ja Ari Harjula
LisätiedotBiologian tehtävien vastaukset ja selitykset
Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset Ilmainen lääkiksen harjoituspääsykoe, kevät 2017 Tehtävä 2. (20 p) A. 1. EPÄTOSI. Ks. s. 4. Menetelmää käytetään geenitekniikassa geenien muokkaamisessa. 2.
LisätiedotAineenvaihdunta: Ruuansulatus
Aineenvaihdunta: Ruuansulatus pääravintoaineet ravinnonotto sulatus imeytys eritys suu ja hampaat sylkirauhaset ruokatorvi maksa vatsalaukku sappirakko haima phutsuoli paksusuoli umpilisäke peräsuoli Aineenvaihdunta:
LisätiedotLääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15
Tampereen yliopisto Henkilötunnus - Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe 18.5.2018 Tehtävä 1 Pisteet / 15 1. Alla on esitetty urheilijan
LisätiedotVSNL1:n poiston vaikutus hiirien suonten muodostukseen
Solja Eurola VSNL1:n poiston vaikutus hiirien suonten muodostukseen Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Bio- ja elintarviketekniikka Insinöörityö 22.9.2013 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä
LisätiedotIhmisen varaosat. Studia Generalia Lahtiensis 22.03.2011 Kimmo Kontula, HY:n vararehtori Sisätautiopin professori
Ihmisen varaosat Studia Generalia Lahtiensis 22.03.2011 Kimmo Kontula, HY:n vararehtori Sisätautiopin professori Daidalos ja Ikaros C.P. Landon 1799 Pyhä Kosmas ja Pyhä Damian (t 287 jkr) suorittamassa
LisätiedotVerisuonten mallintamisella täsmähoitoa laskimosairauksiin
Verisuonten mallintamisella täsmähoitoa laskimosairauksiin Lauri Eklund tutkii verisuonten kasvun ja toiminnan häiriöitä. Tavoitteena on mm. kehittää laskimosairauksiin täsmähoitoja. Picture: Veli-Pekka
Lisätiedot