Naisen genitaalien histologiaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Naisen genitaalien histologiaa"

Transkriptio

1 Naisen genitaalien histologiaa HH/MA 2012 Munasarja Follikkeli, munarakkula Ovulaatio, hedelmöittyminen Keltarauhanen Kohtu, endometrium, [implantaatio] Rinta/maitorauhanen Mesonefros= Wolffin tiehyt surkastuu Naisen sukuelinten kehitystä Paramesonefros = Müllerin tiehyt kehittyy (->munatorvi, kohtu, vaginan takaosa) primaarijuosteet surkastuvat Mies Wolffin tiehyt kehittyy Müllerin tiehyt surkastuu Sukurauhasharjanteen mesoteelista kasvavat sekundaarijuosteet ympäröivät oogonioita Tunica albuginea Leydigin solut (testosteroni) Primaarijuosteista kehittyvät siittiötiehyeet, jossa Sertolin solut ja siittiöiden alkukantasolut (-> follikkelisolut) Biology,Mosby/Elsevier

2 Munasarjan rakenne Patologia 2012 Duodecim Munasarjan rakenteita 4. Keltarauhanen (corpus luteum) 3. Kypsä (Graafin) follikkeli 1. Primordiaalifollikkelit Hilus 2. Primaarifollikkeli Mesoteeli Ydin (medulla) Kuorikerros (cortex) Valkokalvo (tunica albuginea) Biology, Mosby/Elsevier

3 Primordiaali- ja primaarifollikkeli Primordiaali follikkeli, munarakkulan esiaste Tyvikalvo Follikkeli- eli tuma granuloosasolut Primaari oosyytti Follikkelisolut ovat levymäiset HH Primaari follikkeli, munarakkulan (varhainen) alkuaste Tyvikalvo Follikkeli- eli granuloosasolut ovat kuutiomaisia tuma Primaari oosyytti Zona pellucida alkaa muodostua Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas. LWW 2011 Primaari follikkeli, munarakkulan (myöhäinen) alkuaste Zona pellucida Tyvikalvo Follikkeli- eli granuloosasoluja on monta kerrosta Primaari oosyytti Strooman solut kerääntyvät follikkelin ympärille theca internaksi Sekundaari follikkeli, munarakkula Theca externa Theca interna Antrum Granuloosasolut Antrum Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas.LWW

4 Graafin follikkeli, kypsän vaiheen munarakkula Heikki Hervonen Antrum Theca interna Granuloosasolut Munasolu Cumulus oophorus Ovulaatio Verisuonia Zona pellucida Corona radiata Stigma Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas. LWW 2011 Biology, Mosby/Elsevier 2007 Sekundaari oosyytti Tunica albuginea Pintaepiteeli Jos munarakkula ei kehity, se surkastuu Vain yksi, dominantti munarakkula kehittyy ovulaatioon asti. Missä vaiheessa hyvänsä. Atresia = umpeuma 4

5 Follikkelin hormonisynteesi 1 FSH 3 LH 1 Estradioli Androstendioni 2 Follikkelisolut Tyvikalvo Theca interna-solut Munasolu Follikkelisolut Theca interna-solut 2 LH Kolesteroli/LDL 1. FSH stimuloi follikkelisoluja, jotka tuottavat estradiolia (E). 2. LH stimuloi theca interna soluja, jotka erittävät androstendionia E:n synteesiin. Biology, Mosby/Elsevier LH-reseptori ilmaantuu myös follikkelisoluihin, mikä on luteinisaation edellytys. Follikkelisolujen ja munasolun vuorovaikutus Corona radiatan follikkelisolut liittyvät aukkoliitoksilla toisiinsa ja munasoluun Follikulaarisolun tuottama OMI-proteiini estää munasolun ennenaikaisen meioosin Etulohkon LH ryöpyn seurauksena munasolun MPF määrä lisääntyy ja meioosi-i etenee loppuun sekundaarinen oosyytti +polaarinen kappale Zona pellucida on munasolun tuottama Biology, Mosby/Elsevier

6 Hedelmöittyminen Solukalvot yhdistyvät -> Siittiön koko sisäosa munasolun sisään: DNA ja sentrioli säilyvät, häntäosa + mitokondriot hajotetaan. Akrosomireaktio Reseptori ZP3:lle Akrosomi Siittiö 2. Solukalvo ja ulompi akrosomikalvo yhtyvät, jolloin syntyy solun ulkopuolelle johtavia aukkoja. Akrosomin sisältö vapautuu solun ulkopuolelle. 1. Kalsiumionit vapautuvat sytosoliin Tuma 3. Akrosomin sopukan entsyymit vapautuvat vasta seuraavassa vaiheessa Distaalinen sentrioli Axonema Mitokondriot Biology, Mosby/Elsevier

7 Akrosomireaktio ja ZP:n läpäisy Akrosomireaktio Hyaluronidaasi vapautuu akrosomista ZP3:een sitoutuminen Hyaluronihappoa sisältävä soluväliaine Acrosiinin vapautuminen Solukalvot yhtyvät ZP Munasolu Kierszenbaum: Histology and Cell Biology, Mosby/Elsevier 2007 Kuorijyväsiä Munasolu Kuorijyvästen proteaasit muuttavat ZP-proteiinien rakennetta ZP läpäisemätön Siittiön sitoutuminen ZP:aan Hiilihydraattia tunnistava osa siittiön ZP3-reseptoria Siittiön pää Yksi monista ZP3:n hiilihydraattiosista ZP2-ZP3- kompleksi Zona pellucida Munasolu ZP1 Perivitelliinitila Kierszenbaum: Histology and Cell Biology, Mosby/Elsevier

8 Siittiön sitoutuminen munasoluun Perivitelliinitila Telakoituminen CD9 Siittiön pää Integriini Fertilliini dimeeri Munasolu Solukalvojen yhdistyminen Siittiön pää Biology,Mosby/Elsevier 2007 Kalvojen fuusio Munasolu Polyspermian estyminen Siittiön ja munasolun kalvojen yhtymisen jälkeen: Munasolun solukalvo depolarisoituu (ad 1 min) Kuorijyväset eritetään, niiden sisältämät entsyymit hajottavat ZP rakennetta muut siittiöt eivät pääse kiinnittymään ja zona muuttu läpäisemättömäksi Myös munasolun pinnan reseptorit pilkotaan. Biology, Mosby/Elsevier

9 The Birth of Venus by William-Adolphe Bouguereau (1879) Keltarauhasen kehitys ja toiminta (1) Ovulaation jälkeen rakkula painuu kasaan ja granuloosasolukko (=follikkelin luteiinisolut) käpristyy poimuille. Poimujen väleihin jää theca luteiinisoluja. Tyvikalvo (3) hajoaa ja keskelle työntyy sidekudosta ja verisuonia (2). Hyytymä (2) Follikulaariset luteiinisolut tuottavat FSH:n stimuloimana progesteronia (P) ja P 2 estradiolia (E, androsendionista). E 3. Prolaktiini (kohdusta) Biology, Mosby/Elsevier kolesteroli (1) LH:n stimuloimana theca-luteiinisolut tuottavat adrostendionia (kuten ennenkin) ja lisäksi progesteronia 9

10 Keltarauhasen luteiinisolu Rasvapisaroita ser Kierszenbaum: Histology and Cell Biology, Mosby/Elsevier 2007 Keltarauhasen solujen vuorovaikutus ja yhteistyö hormonierityksessä 3 1 2b FSH 2a 3 Progesteroni Progesteroni Estradioli Androstendioni 3 LH Follikulaarinen luteiinisolu 1 LH Theca luteiinisolu Kierszenbaum: Histology and Cell Biology, Mosby/Elsevier 2007 Kolesteroli/LDL 10

11 Hormoni- ja kuukautiskierto LH Aivolisäkkeen hormonieritys Follikulaarinen vaihe FSH Ovulaatio Luteaalivaihe Estrogeenisynteesivaihe Progesteroni ja estrogeeni synteesi Kierszenbaum: Histology and Cell Biology, Mosby/Elsevier 2007 Progesteroni Luteolyysi tapahtuu ~7 vrk ovulaation jälkeen jollei alkio kiinnity O 2 Corpus albicans Jos raskaus ei käynnisty, keltarauhanen surkastuu, syntyy arpi, corpus albicans. 1. Verenkierto alenee, hapensaanti heikkenee. 3. Makrofagit tuottavat tuumorinekroositekijää (TNF ), joka käynnistää apoptoosin 2. T-lymfosyytit kertyvät paikalle ja tuottavat gammainterferonia, mikä houkuttaa makrofagit paikalle Kierszenbaum: Histology and Cell Biology, Mosby/Elsevier

12 Munanjohdin, tuba uterina Istmus ampulla Värekarvasolut kuljettavat kohtuun päin infundibulum Fimbriat Munatorven limakalvo on voimakkaasti poimuuntunut. Toiset solut erittävät ravitsevaa nestettä. Biology, Mosby/Elsevier 2007 mm. siittiön kapasitaatio Endometriumin normaali rakenne ja kuukautiskierto Patologia 2012 Duodecim 12

13 Lamina propria tiivis Endometriumin vaihtelu kierron aikana Suoria rauhasia Lamina propriassa turvotusta Rauhaset kiemuraisia HH/MA Biology,Mosby/Elsevier 2007 Proliferaatiovaihe Endometriumin Mitooseja rauhanen Lamina propria Spiraalivaltimot Sekretorinen vaihe Glykogeenia Iskemia Endometriumin rakenne ovulaation jälkeen Decidua=endometrium raskauden aikana Toiminnallinen kerros Riippuu estrogeeni- ja progesteroni-tasoista sekä spiraalivaltimon verenkierrosta. Kerros häviää kuukautisvuodon mukana Erittävä rauhasputki Spiraalivaltimo Tyvikerros Ei tarvitse E:a tai P:a. Suora valtimo ravitsee. Myometrium Tyvikerroksen suora valtimo Biology, Mosby/Elsevier

14 Juuri ennen kuukautisia 1. Progesteronin puute: spiraalivaltimot supistelevat iskemia. 2. Spiraalivaltimo rikkoutuu verta lamina propriaan Toiminnallinen osa menetetään 3. Toiminnallinen kerros irtoaa kohdun onteloon 4. Tyvikerros jää jäljelle, koska sillä on erillinen verenkierto suorista valtimoista Tyvikerros säilyy Kierszenbaum: Histology and Cell Biology, Mosby/Elsevier

15 Rauhasrakenne Kohdunkaula Kohdun kaulakanava (endocervix): limaa erittävä lieriöepiteeli Portio [vaginalis cervix uteri] (ectocervix): kerrostunut levyepiteeli HH/MA Kaulakanavan limaa erittävää lieriöepiteeliä Portion (ectocervix) kerrostunutta levyepiteeliä Kierszenbaum: Histology and Cell Biology, Mosby/Elsevier 2007 Kohdunkaulan muuntumisalue Lieriö- ja levyepiteelin raja, junktio Kohdun kaulakanava, endocervix: lieriöepiteeli Muuntumisalue: metaplastinen levyepiteeli Portio, ectocervix: kerrostunut levyepiteeli Muuntumisalueen metaplasia on normaalia (vaihtelee mm. iän mukana) mutta alue on altis dysplasialle Patologia 2012 Duodecim 15

16 Papilloomavirus ja kohdunkaulan limakalvon metaplasia MA2012 Junktio: kohdunkaulan/suun kohta, jossa metaplastinen levyepiteeli lieriöepiteeli vaihtuu kerrostuneeksi levyepiteeliksi transformatiovyöhyke, jossa metaplasia on fysiologista (Kuva) HPV infektio altistaa kohdunkaulan syövälle erityisesti tällä vyöhykkeellä Kohdunkaulan/-suun irtosolunäyte HH/MA Rintarauhasen kehitystä Epiteeli erittää lisäkilpirauhashormonin kaltaista proteiinia, jolle on reseptori mesenkyymisoluissa Rasvasolut indusoivat tiehyiden haarautumista Kierszenbaum: Histology and Cell Biology,Mosby/Elsevier 2007 Areola-alue Silmu Epiteelisilmu kasvaa mesenkyymiin PTH-RP Estrogeenit stimuloivat tiehyiden kehitystä Puberteetissa Progesteroni stimuloi rauhassilmujen kehitystä Estrogeenireseptori Osa epiteelisoluista muuttuu myoepiteelisoluiksi Estrogeenireseptori Raskauden lopulla Tiehyt Lohkon alveolaarikudos Luumen kehittyy Rauhasen lohkojen alveolikudos kehittyy prolaktiinin ja progesteronin sekä istukan laktogeenin ja estrogeenin vaikutuksesta 16

17 Maito/rintarauhanen Strooma koostuu side- ja rasva-kudoksesta Raskauden ja imetyksen jälkeen rauhaskudos korvautuu rasvakudoksella, mutta tiehytjärjestelmä säilyy Maitorauhanen koostuu lohkosta Sinus Maitorauhastiehyt Tubuloalveolaarinen rauhasyksikkö Erittävä lobulus, jossa haarautunut tiehyt ja useita tubuloalveolaarisia rauhasyksikköjä (=asinuksia) Biology, Mosby/Elsevier 2007 Maitorauhaskudos Lepäävä maitorauhanen Erittävä maitorauhanen Strooma Rauhastiehyissä on kuutio- tai lieriöepiteeli, ympärillä myoepiteelisoluja Rauhaskudos lisääntynyt, eritettä lumenissa 17

18 Maitorauhanen Plasmasolu Biology,Mosby/Elsevier 2007 Myoepiteelisolu Triglyseridit ja kolesteroli vapautuvat maitoon solukalvon ympärillä (apokriininen eritys) Plasmasolujen tuottama IgA kuljetetaan transsytoosilla Maitorauhassolu Proteiinit ja laktoosi eritetän merokriinisesti (eksosytoosi) Reseptori Eritysosa IgA-dimeeri Tyvikalvo Prolaktiini stimuloi maidon tuottoa Myoepiteliaalisolu Kierszenbaum: Histology and Cell Biology,Mosby/Elsevier

19 MA2012 Key concepts Development of ovary and female genital ducts Three phases of ovarian cycle (follicular, ovulatory, luteal) Changes in endometrium during the menstrual cycle How the spermatozoon maturates and penetrates into the oocyte Cervix uteri, transformation zone /junction Milk production 19

20 20

21 21

Genitaalien histologiaa I nainen Heikki Hervonen 2014

Genitaalien histologiaa I nainen Heikki Hervonen 2014 Genitaalien histologiaa I nainen Heikki Hervonen 2014 ruotsinnokset Henri Puttonen Naisen sukuelimet Naisen sukurauhanen on munasarja, ovario (äggstock). Se tuottaa (oogenesis) naispuolisia sukusoluja

Lisätiedot

Naishormonit, Kuukautiskierron säätely

Naishormonit, Kuukautiskierron säätely Naishormonit, Kuukautiskierron säätely dos. Leila Unkila-Kallio Gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri HYKS NaLa, Naistenklinikka 21.3.2013 TAVOITTEET Ymmärtää munasarjahormonien merkitys ja niiden

Lisätiedot

Gametogeneesi eli sukusolujen syntyminen

Gametogeneesi eli sukusolujen syntyminen eli sukusolujen syntyminen siittiö: DNA-paketti, jossa "moottori" (flagellum) ja "lävistyskoneisto" 1. Spermatogeneesi - siittiösolujen synty: testisten siementiehyissä tubuli seminiferi (yks. tubulus

Lisätiedot

Raskauden alkaminen. Raskauden alkamisen edellytykset

Raskauden alkaminen. Raskauden alkamisen edellytykset 12 Raskauden alkaminen 1 Naisen elämässä on monenlaisia rajapyykkejä, jolloin elämä muuttuu ratkaisevasti. Yksi niistä on raskaaksi tulo. Monesti raskaus on toivottu, tarkkaankin suunniteltu, joskus vahinko,

Lisätiedot

2.2 Kuukautiskierto. munarakkula. munasarja. munasolu. keltarauhanen. Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe. Aivolisäkkeen.

2.2 Kuukautiskierto. munarakkula. munasarja. munasolu. keltarauhanen. Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe. Aivolisäkkeen. 2.2 Kuukautiskierto munasarja munarakkula munasolu keltarauhanen Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe FSH LH Aivolisäkkeen hormonit munarakkula ovulaatio keltarauhanen Munasarjan hormonit

Lisätiedot

Adrenaliini. -lisämunuainen -stressitilanteet. -käytetään lääkkeenä mm. sydänkohtaukset, äkilliset allergiset reaktiot.

Adrenaliini. -lisämunuainen -stressitilanteet. -käytetään lääkkeenä mm. sydänkohtaukset, äkilliset allergiset reaktiot. Hormonitaulukko Adrenaliini -lisämunuainen -stressitilanteet -Kohottaa verenpainetta, supistaa pintaverisuonia ja laajentaa lihasten verisuonia. -lisää keuhkojen toimintakapasiteettia. -vaikuttaa sitoutumalla

Lisätiedot

Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa

Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa Helena Tinkanen LT Synnytys- ja naistentautien ja gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri TAYS Raskauden alkamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita? Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuainen Erittyy suorituskykyä vaativissa stressitilanteissa. Vaikuttaa moniin elintoimintoihin fyysistä suorituskykyä lisäten, kuten kiihdyttää sydämen toimintaa, laajentaa

Lisätiedot

Yksilönkehitys. Hedelmöityksestä syntymään

Yksilönkehitys. Hedelmöityksestä syntymään Yksilönkehitys Hedelmöityksestä syntymään Tunnin sisältö Yksilönkehityksen vaiheet: hedelmöitys, solunjakautuminen, alkiovaihe, sikiövaihe Yksilönkehityksen säätely Sikiön ravinnonsaanti Monisikiöraskaus

Lisätiedot

Munasarja alati muuttuva elin

Munasarja alati muuttuva elin Kuvat kertovat Eeva-Marja Rutanen Munasarjojen tehtävänä on tuottaa hedelmöityskelpoisia munasoluja ja steroidihormoneja, jotka valmistavat kohdun limakalvon hedelmöittyneen munasolun vastaanottoon. Ellei

Lisätiedot

Adrenaliini. Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?

Adrenaliini. Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita? Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuaisesta kortikotropiinin aktivoimana Parantaa suorituskykyä laajentamalla keuhkoputkea. Kiihdyttää aineenvaihduntaa ja happi kulkee nopeammin. Nostaa verenpainetta Toimii

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi

Lisätiedot

Glykodeliinin sokerit siittiöiden toiminnan säätelyssä

Glykodeliinin sokerit siittiöiden toiminnan säätelyssä Katsaus Markku Seppälä, Hannu Koistinen, Riitta Koistinen, Philip CN Chiu ja William S Yeung Glykodeliinin sokerit siittiöiden toiminnan säätelyssä Useissa eläinkokeissa on todettu hiilihydraattien osallistuvan

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Valmisteen kuvaus: Valkoinen, pyöreä, kaksoiskupera tabletti, halkaisija noin 7 mm ja korkeus noin 3,5 mm.

VALMISTEYHTEENVETO. Valmisteen kuvaus: Valkoinen, pyöreä, kaksoiskupera tabletti, halkaisija noin 7 mm ja korkeus noin 3,5 mm. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI CLOMIFEN 50 mg -tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 tabletti sisältää 50 mg klomifeenisitraattia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3.

Lisätiedot

lisääntynyt kapillaarien läpäisevyys lymfa- l. imusuonet (umpipäätteisiä), päärungot avautuvat yläonttolaskimoon

lisääntynyt kapillaarien läpäisevyys lymfa- l. imusuonet (umpipäätteisiä), päärungot avautuvat yläonttolaskimoon Solujen väliaine, jatkoa Tyvikalvo säätelee aineiden kulkua ja solujen siirtymistä Tyvikalvo lamina basalis kaikkien (varsinaisten) epiteelisolujen alla lihas-, rasva- ja Schwannin solujen ympärillä Munuaiskeränen:

Lisätiedot

Solun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012

Solun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012 Solun tuman rakenne ja toiminta Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012 Hermosolun rakkulamainen tuma Monenlaisia tumia Valkosolujen tumien monimuotoisuutta Lähde: J.F.Kerr, Atlas of Functional Histology

Lisätiedot

Kirsi Sainio. Kirsi Sainio. Kirsi Sainio. Biokemiaja kehitysbiologia Biolääketieteenlaitos. Kirsi Sainio. Kirsi Sainio.

Kirsi Sainio. Kirsi Sainio. Kirsi Sainio. Biokemiaja kehitysbiologia Biolääketieteenlaitos. Kirsi Sainio. Kirsi Sainio. Larsen s Human Embryology, kappaleet 1. ja 2. Lisälukemisto: Kehitysbiologian opetusmoniste (DiKK) Scott Gilbert: Developmental Biology J. Slack: Essential Developmental Biology H. Sariola ym.: Solusta

Lisätiedot

SBPK info. Olet tässä. Lukujärjestys

SBPK info. Olet tässä. Lukujärjestys SBPK info Olet tässä Lukujärjestys 1 Muu opetus jakson aikana: Informatioteknologia Ryhmätyötaidot Kasvaminen L ja HL Englanti 2 PBL-istunnot 2x/vko Yht. 8 virikettä PBL-istunnot rytmittävät opintoja Tärkeää

Lisätiedot

Kiimakierron vaiheet. Esikiima 21.03.2007

Kiimakierron vaiheet. Esikiima 21.03.2007 Kiimakierron vaiheet KIIMANTARKKAILU kiimakierron säätelyn keskus on hypotalamus tuottaa vapauttajahormonia, joka ohjaa aivolisäketta aivolisäkkeen tuottamat hormonit ohjaavat munasarjojen toimintaa kiimakierto

Lisätiedot

VAIHDEVUOSI-IKÄISEN NAISEN LANTIONPOHJA JA SEN TOIMINNALLINEN LIHASHARJOITTELU

VAIHDEVUOSI-IKÄISEN NAISEN LANTIONPOHJA JA SEN TOIMINNALLINEN LIHASHARJOITTELU VAIHDEVUOSI-IKÄISEN NAISEN LANTIONPOHJA JA SEN TOIMINNALLINEN LIHASHARJOITTELU Minna Arminen Ritva Korhonen Opinnäytetyö Marraskuu 2008 Fysioterapia Tekijä(t) ARMINEN, Minna KORHONEN, Ritva Julkaisun laji

Lisätiedot

Hormonit. Elina Itkonen

Hormonit. Elina Itkonen Hormonit Elina Itkonen Yleistä hormoneista Hormoni = kemiallinen viesti- eli signaaliaine Leviää verenkierron mukana koko elimistöön, mutta vaikuttaa vain soluihin, joissa on sen reseptori Reseptorien

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA LAPSUUS ON VOIMAKKAAN KASVUN JA KEHITYKSEN AIKAA Pitkän lapsuusajan uskotaan vähentävän lapsikuolleisuutta. Lapsuus on pitkä ajanjakso ihmisen elämässä. Se on yhteydessä aivojen kehittymiseen

Lisätiedot

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93. 1 I) Ovatko väittämät oikein (O) vai väärin (V)? Jos väite on mielestäsi väärin, perustele se lyhyesti väittämän alla oleville riveille. O/V 1.2. Downin oireyhtymä johtuu pistemutaatista fenyylialaniinin

Lisätiedot

Hedelmällisyysneuvola - tarvitaanko sitä? - mitä se voisi tarkoittaa?

Hedelmällisyysneuvola - tarvitaanko sitä? - mitä se voisi tarkoittaa? Hedelmällisyysneuvola - tarvitaanko sitä? - mitä se voisi tarkoittaa? Aila Tiitinen Prof, linjajohtaja HY ja HYKS Naistenklinikka 9.3.2018 1 Hedelmällisyys Suomessa 9.3.2018 2 Suomalaiset perheet 9.3.2018

Lisätiedot

Nuoren naisen ehkäisymenetelmät L.FI.MKT.11.2015.3751

Nuoren naisen ehkäisymenetelmät L.FI.MKT.11.2015.3751 Nuoren naisen ehkäisymenetelmät Pitkäaikaiset ehkäisymenetelmät Hormonikierukka 3 v ja 5 v Pitkäaikainen ehkäisy (pienempi 3 vuotta, isompi 5 vuotta) Sisältää paikallisesti vapautuvaa keltarauhashormonia

Lisätiedot

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita? Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuaisista Korottaa verenpainetta. Välittäjäaineena adrenaliini toimii erityisesti sympaattisen hermoston synapseissa, jotka ovat kytkeytyneet säädeltäviin elimiin ja kudoksiin.

Lisätiedot

YLEINEN KEHITYSBIOLOGIA

YLEINEN KEHITYSBIOLOGIA 649 G YLEINEN KEHITYSBIOLOGIA 650 G1 Meioosi vähemmän on enemmän Koistinen, Netta & Jääskeläinen, Jenny Solu-ja kehitysbiologian kurssin kirjoitelma Anatomian ja solubiologian laitos, Oulun yliopisto 4.9.2009

Lisätiedot

Osu oikeaan Kiimantarkkailun rutiinit ja apuvälineet. Satu Kilponen Hedelmällisyysasiantuntija Faba Osuuskunta

Osu oikeaan Kiimantarkkailun rutiinit ja apuvälineet. Satu Kilponen Hedelmällisyysasiantuntija Faba Osuuskunta Osu oikeaan Kiimantarkkailun rutiinit ja apuvälineet Satu Kilponen Hedelmällisyysasiantuntija Faba Osuuskunta Kiimantarkkailurutiinien pohjaksi tarvitaan Säännölliset tiineystarkastukset (6 vkoa, viim.2

Lisätiedot

PCOS MITÄ ULTRAÄÄNIKUVAUS KERTOO? Tiina Rantsi Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, LT HUS, Lisääntymislääketieteen yksikkö

PCOS MITÄ ULTRAÄÄNIKUVAUS KERTOO? Tiina Rantsi Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, LT HUS, Lisääntymislääketieteen yksikkö PCOS MITÄ ULTRAÄÄNIKUVAUS KERTOO? Tiina Rantsi Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, LT HUS, Lisääntymislääketieteen yksikkö ESITYKSEN SISÄLTÖ Yleistä Patogeneesi Diagnostiset kriteerit Hormonaalinen

Lisätiedot

PLUSET vet 500 IU / 500 IU injektiokuiva-aine ja liuotin liuosta varten naudalle

PLUSET vet 500 IU / 500 IU injektiokuiva-aine ja liuotin liuosta varten naudalle 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI PLUSET vet 500 IU / 500 IU injektiokuiva-aine ja liuotin liuosta varten naudalle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi injektiopullo kylmäkuivattua valmistetta sisältää: Vaikuttavat

Lisätiedot

Ongelmatamman tiineyttäminen

Ongelmatamman tiineyttäminen Ongelmatamman tiineyttäminen Tiina Reilas Tampere 10.3.2015 1 Ongelmatamman tiineyttäminen Hyvä lihavuuskunto Ei kilpailuteta Huolellinen kiimakontrolli Aloitetaan viimeistään vapun jälkeen Keinosiemennys

Lisätiedot

Avuksi ehkäisyn valintaan

Avuksi ehkäisyn valintaan Opas synnytyksen jälkeiseen ja imetyksen aikaiseen raskauden ehkäisyyn Avuksi ehkäisyn valintaan Veera Korhonen & Reeta Minkkinen Sisällysluettelo Tietoa naisen hedelmällisyydestä... 1 Kehon palautuminen

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Ihminen Homo sapiens

Solun perusrakenne I Ihminen Homo sapiens Solun perusrakenne I Ihminen Homo sapiens LISÄÄNTYMINEN JA YKSILÖNKEHITYS (kpl 2-3) TYTÖSTÄ NAISEKSI - POJASTA MIEHEKSI sukupuoli (xx/xy) määräytyy hedelmöityksessä sukupuolirauhaset - kehittyvät 6 vko:lla

Lisätiedot

Tietoa murrosiästä ja muuta mukavaa

Tietoa murrosiästä ja muuta mukavaa Opetusmateriaali Tietoa murrosiästä ja muuta mukavaa Tietoa murrosiästä ja muuta mukavaa Tämän tarjoaa sinulle Always ja Tampax Sisältö Mitä oikein tapahtuu? Kasvua joka suuntaan Kuukautiset mitä ne oikein

Lisätiedot

Voiko hedelmällisyyteen vaikuttaa? 4. Ehkäisy ja hedelmällisyys 5. Naisen hedelmällisyys 7. Kuukautiskierto ja munasolun irtoaminen 7

Voiko hedelmällisyyteen vaikuttaa? 4. Ehkäisy ja hedelmällisyys 5. Naisen hedelmällisyys 7. Kuukautiskierto ja munasolun irtoaminen 7 HEDELMÄLLISYYS sisällysluettelo Johdanto 3 Voiko hedelmällisyyteen vaikuttaa? 4 Ehkäisy ja hedelmällisyys 5 Naisen hedelmällisyys 7 Kuukautiskierto ja munasolun irtoaminen 7 Raskauden toteaminen 8 Alentunut

Lisätiedot

Hormonit. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009

Hormonit. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 Hormonit Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 Humoraalinen säätely = nestevälitteinen säätely, viestiaineet leviävät paikasta toiseen verenkierron ja kudosnesteen mukana osa

Lisätiedot

ESMYA (ulipristaaliasetaatti): Lääkärin lääkemääräysopas

ESMYA (ulipristaaliasetaatti): Lääkärin lääkemääräysopas ESMYA (ulipristaaliasetaatti): Lääkärin lääkemääräysopas TIIVISTELMÄ Esmya -hoidon kesto on rajoitettu kolmeen kuukauteen. Varmistakaa ennen Esmya -hoidon määräämistä, ettei potilas ole raskaana eikä imetä.

Lisätiedot

Aineenvaihdunta: Ruuansulatus

Aineenvaihdunta: Ruuansulatus Aineenvaihdunta: Ruuansulatus pääravintoaineet ravinnonotto sulatus imeytys eritys suu ja hampaat sylkirauhaset ruokatorvi maksa vatsalaukku sappirakko haima phutsuoli paksusuoli umpilisäke peräsuoli Aineenvaihdunta:

Lisätiedot

LAPSETTOMUUSHOITOJEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ

LAPSETTOMUUSHOITOJEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ LAPSETTOMUUSHOITOJEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ JOHANNA IKONEN HOITAJAT FACE TO FACE- KOULUTUS 30.9.2016 Lähete erikoissairaanhoitoon naistentautien poliklinikalle Terveyskeskus- tai yksityislääkäri tekee lähetteen

Lisätiedot

Mikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta

Mikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta Eläinfysiologian ja histologian luennot (30 t) (140176) (4 op) I. Luento Loppukuulustelun vaatimukset ja tenttipäivät Luennoidut asiat + Campbell, Biology 8.painos: sivut 850-996 ja 1047-1119 9.painos:

Lisätiedot

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen Käsitteitä Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä 1/2 Umpirauhanen vs. sisäeriterauhanen Endokrinologia Parakriininen Autokriininen Neurotransmitteri Reseptori Sisäeriterauhanen

Lisätiedot

Paula Pennanen SUKUPUOLIHORMONIEN VAIKUTUS NEUROFIBROOMAKASVAINTEN KEHITTYMISESSÄ

Paula Pennanen SUKUPUOLIHORMONIEN VAIKUTUS NEUROFIBROOMAKASVAINTEN KEHITTYMISESSÄ Paula Pennanen SUKUPUOLIHORMONIEN VAIKUTUS NEUROFIBROOMAKASVAINTEN KEHITTYMISESSÄ Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma Ylempi AMK 2011 Alkusanat Tämä opinnäytetyö on tehty Turun yliopistolla Biolääketieteen

Lisätiedot

umpieritysjärjestelmä

umpieritysjärjestelmä umpieritysjärjestelmä Umpieritysjärjestelmä Kaikki hormoneja tuottavat solut ja kudokset Tuotteet kulkevat veren välityksellä (vertaa avorauhaset) hormonit sitoutuvat reseptoriin ja saavat aikaan vasteen

Lisätiedot

II. Maksa ja sappirakko Valmiste 1: Maksa Valmiste 92: Paasto-, normaali- ja rasvamaksa Valmiste 55: Sappirakko

II. Maksa ja sappirakko Valmiste 1: Maksa Valmiste 92: Paasto-, normaali- ja rasvamaksa Valmiste 55: Sappirakko 1 Ruora-jakson mikroskopia I: Ruoansulatusrauhaset ja mahalaukku/h.hervonen ja M.Airaksinen 2013 Mikrokopiatyön kulku: - Mikroskopoidaan valmisteet näyteryhmittäin monisteen ohjeen mukaan. - Täydennetään

Lisätiedot

RECEPTAL vet 4 mikrog/ml

RECEPTAL vet 4 mikrog/ml VALMISTEYHTEENVETO 1 ELÄINLÄÄKEVALMISTEEN KAUPPANIMI Receptal vet 4 mikrog/ml 2 VAIKUTTAVAT AINEET JA APUAINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 millilitra injektionestettä sisältää: Vaikuttavat aineet: Busereliiniasetaatti

Lisätiedot

Animal Reproduction Eläinten lisääntyminen. Lisääntymissyklit. Eläinten elämänkierto Gametogenesis. Sukupuolen määräytyminen 1/2

Animal Reproduction Eläinten lisääntyminen. Lisääntymissyklit. Eläinten elämänkierto Gametogenesis. Sukupuolen määräytyminen 1/2 Eläinten elämänkierto Gametogenesis Pätee useimmille eläimille Gameetit: siittiö (spermatozoa), munasolu (ovum) Animal Reproduction Eläinten lisääntyminen 1/2 Lisääntymissyklit Usein vuodenaikoihin sidottu:

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Fertavid 600 IU/0,72 ml injektioneste, liuos follitropiini beeta

PAKKAUSSELOSTE. Fertavid 600 IU/0,72 ml injektioneste, liuos follitropiini beeta PAKKAUSSELOSTE Fertavid 600 IU/0,72 ml injektioneste, liuos follitropiini beeta Lue tämä pakkausseloste huolellisesti ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita

Lisätiedot

Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia.

Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia. Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia Tavoitteet: - tunnistaa eri sidekudostyyppejä ja niissä esiintyviä soluja histologisessa

Lisätiedot

Ihmisalkion varhaiskehitys I: Sukusoluista implantaatioon

Ihmisalkion varhaiskehitys I: Sukusoluista implantaatioon Ihmisalkion varhaiskehitys I: Sukusoluista implantaatioon Kirsi Sainio Perimä ja kehitys 2017-2018 } Larsen s Human Embryology, kappaleet 1. -2. } Sariola ym. Kehitysbiologia. Solusta yksilöksi, kappaleet

Lisätiedot

Hengityshiston itseopiskelutehtäviä

Hengityshiston itseopiskelutehtäviä Hengityshiston itseopiskelutehtäviä HEIKKI HERVONEN Kuva Netter. The Ciba Collection LUKU 1 Hengityshiston itseopiskelutehtäviä 1. Nenä, nenäontelo ja nenän sivuontelot, nielu ja larynx (RP6p s665-670;

Lisätiedot

VAIHDEVUODET KUUMIA AALTOJA VAI VOIMAVIRTOJA

VAIHDEVUODET KUUMIA AALTOJA VAI VOIMAVIRTOJA VAIHDEVUODET KUUMIA AALTOJA VAI VOIMAVIRTOJA Terhi Reiskanen Opinnäytetyö Toukokuu 2009 Hoitotyön koulutusohjelma Kätilötyön suuntautumisvaihtoehto Pirkanmaan ammattikorkeakoulu 2 TIIVISTELMÄ Pirkanmaan

Lisätiedot

Prostaglandiinin käytön vaikutus tamman tiinehtymiseen. Tiina Reilas MTT Hevostutkimuksen infopäivä 17.3.2011

Prostaglandiinin käytön vaikutus tamman tiinehtymiseen. Tiina Reilas MTT Hevostutkimuksen infopäivä 17.3.2011 Prostaglandiinin käytön vaikutus tamman tiinehtymiseen Tiina Reilas MTT Hevostutkimuksen infopäivä 17.3.2011 Kloprostenolin vaikutus tamman follikkelin kehitykseen, ovulaatioon ja tiinehtymiseen Juan Cuervo-Arango

Lisätiedot

Hedelmöityksen ihme. uvat tai piirrokset h-hetkestä, hedelmöittymistapahtumasta,

Hedelmöityksen ihme. uvat tai piirrokset h-hetkestä, hedelmöittymistapahtumasta, Juha Kere KATSAUS Hedelmöityksen ihme Joulun ihme, Jeesuksen syntymä Pyhästä Hengestä sikiämisen jälkeen, on tapahtumana ainutkertainen, ja sitä on hyvin vaikea lähestyä biolääketieteen keinoin. Paljon

Lisätiedot

Blastula. Munasolun vakoutumistyypit (itseopiskeluun liittyen) 2. Meroblastisen vakoutumisen jälkeen (lintu, matelija, kala)

Blastula. Munasolun vakoutumistyypit (itseopiskeluun liittyen) 2. Meroblastisen vakoutumisen jälkeen (lintu, matelija, kala) Munasolun vakoutumistyypit (itseopiskeluun liittyen) HOLOBLASTINEN Blastula 1. Holoblastisen vakoutumisen jälkeen a) Sammakko: vakoutuminen blastomeerit solujaot morula blastula (blastokysti), huom. pinta-ala

Lisätiedot

Kiveksellä on kaksi tehtävää, tuottaa siittiöitä

Kiveksellä on kaksi tehtävää, tuottaa siittiöitä Kuvat kertovat Jorma Toppari ja Ilpo Huhtaniemi Kiveksen tehtävänä on tuottaa siittiöitä ja miessukupuolihormonia eli testosteronia. iittiöitten tuotanto eli spermatogeneesi tapahtuu siementiehyissä. e

Lisätiedot

EPITEELIT. Solubiologia ja peruskudokset HEIKKI HERVONEN

EPITEELIT. Solubiologia ja peruskudokset HEIKKI HERVONEN Munuasen proksimaalisen kiemuratiehyen epiteelisoluja. Kerr: Atlas of Functional Histology. Mosby Solubiologia ja peruskudokset EPITEELIT HEIKKI HERVONEN Luku 1 EPITEELIT Epiteelit peittävät elimistön

Lisätiedot

Progesteronipitoisuuden määrittäminen tilatasolla

Progesteronipitoisuuden määrittäminen tilatasolla Progesteronipitoisuuden määrittäminen tilatasolla Salla Ruuska a, Mikko Järvinen b, Jaakko Mononen ab a Itä-Suomen yliopisto, Kuopio b Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Maaninka Taustaa Maitotilojen

Lisätiedot

Ehkäisymenetelmät PP-PF--WHC-FI /

Ehkäisymenetelmät PP-PF--WHC-FI / Ehkäisymenetelmät Ehkäisyn aloitus & valinta Mikäli raskaus ei ole ajankohtainen toive ja seksistä haluaa nauttia huoletta, on syytä huolehtia luotettavasta raskauden ehkäisystä Keskustele terveydenhoitajan

Lisätiedot

KOSKETTAVA LAPSETTOMUUS

KOSKETTAVA LAPSETTOMUUS Marjo Tuulikki Sivonen KOSKETTAVA LAPSETTOMUUS Kirjallisuuskatsaus lapsettomuudesta ja sen hoidosta Sosiaali- ja terveysala 2010 2 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitotyön

Lisätiedot

Koiran lisääntyminen ja sen ongelmat. Tuire Tamminen Mevet, Helsingin yliopisto

Koiran lisääntyminen ja sen ongelmat. Tuire Tamminen Mevet, Helsingin yliopisto Koiran lisääntyminen ja sen ongelmat Tuire Tamminen Mevet, Helsingin yliopisto Kiimakontrollista Ensikertalaiset, astuminen ei onnistu Iäkäs uros, uroksen saatavuus Astutusten määrä Keinosiemennys Tyhjäksi

Lisätiedot

HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku

HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku Olli Carpén VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI HOSPITAL DISTRICT OF VARSINAIS-SUOMI Kohdunkaulan syöpä ja esiasteet HPV ja kohdunkaulan

Lisätiedot

OPAS SYNNYTYKSEN JÄLKEISEEN JA IMETYKSEN AIKAISEEN RASKAUDEN EHKÄISYYN

OPAS SYNNYTYKSEN JÄLKEISEEN JA IMETYKSEN AIKAISEEN RASKAUDEN EHKÄISYYN Korhonen Veera Minkkinen Reeta OPAS SYNNYTYKSEN JÄLKEISEEN JA IMETYKSEN AIKAISEEN RASKAUDEN EHKÄISYYN Opinnäytetyö Hoitotyö Huhtikuu 2013 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Veera Korhonen

Lisätiedot

Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä

Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Mikael Niku 28.2.2006 Kuvissa on naudan kudoksia, joita on värjätty immunohistokemialla erilaisia vasta aineita

Lisätiedot

Immunohistokemia HPV-muutosten ja tavallisten gynekologisten adenokarsinoomien diagnostiikassa. Elisa Lappi-Blanco OYS, patologian osasto

Immunohistokemia HPV-muutosten ja tavallisten gynekologisten adenokarsinoomien diagnostiikassa. Elisa Lappi-Blanco OYS, patologian osasto Immunohistokemia HPV-muutosten ja tavallisten gynekologisten adenokarsinoomien diagnostiikassa Elisa Lappi-Blanco OYS, patologian osasto Gynekopatologian tavallisia ongelmia HPV-muutosten vaikeusasteen

Lisätiedot

Asiaa ehkäisystä. Hormonaalinen ehkäisy. Gynekologian alueellinen koulutuspäivä Sonja Eronen. Yhdistelmäehkäisy (progestiini + estrogeeni)

Asiaa ehkäisystä. Hormonaalinen ehkäisy. Gynekologian alueellinen koulutuspäivä Sonja Eronen. Yhdistelmäehkäisy (progestiini + estrogeeni) Asiaa ehkäisystä Gynekologian alueellinen koulutuspäivä 27.10.2017 Sonja Eronen Hormonaalinen ehkäisy Yhdistelmäehkäisy (progestiini + estrogeeni) Pilleri, laastari ja rengas Progestiiniehkäisy Pilleri,

Lisätiedot

Miten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013

Miten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013 Miten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013 Milloin tutkimuksiin? Perustutkimukset kun raskautta on yritetty vuosi Kun asia alkaa askarruttaa

Lisätiedot

Voiko hedelmällisyyteen vaikuttaa? 4. Ehkäisy ja hedelmällisyys 5. Naisen hedelmällisyys 7. Kuukautiskierto ja munasolun irtoaminen 7

Voiko hedelmällisyyteen vaikuttaa? 4. Ehkäisy ja hedelmällisyys 5. Naisen hedelmällisyys 7. Kuukautiskierto ja munasolun irtoaminen 7 HEDELMÄLLISYYS SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 3 Voiko hedelmällisyyteen vaikuttaa? 4 Ehkäisy ja hedelmällisyys 5 Naisen hedelmällisyys 7 Kuukautiskierto ja munasolun irtoaminen 7 Raskauden toteaminen 8 Alentunut

Lisätiedot

Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla

Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla Sirpa Vilska YTHS Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistys Turku 25.10.2007 Sisältö Fysiologiaa Kutinan ja valkovuodon syyt Dianostiikka Hoito Fysiologiaa vaginan

Lisätiedot

Verenvirtauksen vaikutus tamman kohdun ja munasarjojen toimintaan Kirjallisuuskatsaus

Verenvirtauksen vaikutus tamman kohdun ja munasarjojen toimintaan Kirjallisuuskatsaus Verenvirtauksen vaikutus tamman kohdun ja munasarjojen toimintaan Kirjallisuuskatsaus Jenni Marttila Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Kotieläinten lisääntymistiede Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen

Lisätiedot

Anti-Müllerian hormoni (AMH) munasarjan toiminnan merkkiaineena

Anti-Müllerian hormoni (AMH) munasarjan toiminnan merkkiaineena Anti-Müllerian hormoni (AMH) munasarjan toiminnan merkkiaineena Mikko Anttonen, dosentti, erikoistuva lääkäri, Hy ja HUS Potilas A. Müller 43v, jolla kaksi synnytystä. Noin 2v ajan epäsäännölliset, pikku

Lisätiedot

Ihmisen biologian selkokielisanasto

Ihmisen biologian selkokielisanasto Ihmisen biologian selkokielisanasto Ihmisen biologian Käsitesanasto Tämä käsitesanasto tukee lukion biologian kurssin BI4, perusopetuksen biologian kurssin bi3 sekä ammattiopiston anatomian kurssien opiskelijoita.

Lisätiedot

KLIINISEN SYTOLOGIAN OPPIMATERIAALI BIOANALYYTIKKO- OPISKELIJOILLE

KLIINISEN SYTOLOGIAN OPPIMATERIAALI BIOANALYYTIKKO- OPISKELIJOILLE Opinnäytetyö (AMK) Bioanalytiikan koulutusohjelma Kliininen patologia 2018 Veera Humalajärvi KLIINISEN SYTOLOGIAN OPPIMATERIAALI BIOANALYYTIKKO- OPISKELIJOILLE OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ Turun ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri Naistentautien alueellinen koulutus

Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri Naistentautien alueellinen koulutus Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri Naistentautien alueellinen koulutus 18.11.2016 1 Fysiologiaa Fysiologiaa Proliferaatiovaiheessa endometrium paksuuntuu Sekreetiovaiheessa progesteroni saa endometriumin

Lisätiedot

Epiteeli' Kateenkorva'

Epiteeli' Kateenkorva' Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/anatomia JOHDANTO SOLUBIOLOGIA JA PERUSKUDOKSET-JAKSOON Epiteeli' Kateenkorva' Luu' Veri' Jeffrey&B.&Kerr:'Atlas'of'' Func;onal'Histology.' Mosby'1999'

Lisätiedot

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) Luento III Sidekudos Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) j j Maksan Kuppferin soluja Syntyvät luuytimessä promonosyyteistä Kulkeutuvat veren mukana eri kudoksiin Saadaan näkyviin vitaaliväreillä

Lisätiedot

Abdominaalinen raskaus. Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el

Abdominaalinen raskaus. Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el Abdominaalinen raskaus Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el LK s. 1967 v. 1993 Dg: cysta dermoidea ovari l. sin. (halk. 10 cm) Tmp: s-o-ectomia via l-scopiam v. 2000 G0 Dg: endometrioma

Lisätiedot

Ihmisen kaksikerroksinen alkiolevy

Ihmisen kaksikerroksinen alkiolevy Trofoblastien muodostamaa kerrosta kutsutaan myös trofektodermiksi Trofoblastit erilaistuvat sytotrofoblasteiksi ja synsytiotrofoblasteiksi Synsytiotrofoblastit muodostavat synsytiumin Synsytium koostuu

Lisätiedot

RUUANSULATUS. Enni Kaltiainen

RUUANSULATUS. Enni Kaltiainen RUUANSULATUS Enni Kaltiainen Ruuansulatus Mitä solu tarvitsee? Ruuan reitti - suu - nielu, ruokatorvi - maha - ohutsuoli - paksusuoli Säätely h"p://mediaserver- 2.vuodatus.net/g/79900/1235391893_karvinen.jpg

Lisätiedot

FREEMARTIN SUKUPUOLEN KEHITTYMISEN TUTKIMUSMALLINA

FREEMARTIN SUKUPUOLEN KEHITTYMISEN TUTKIMUSMALLINA Eläinlääketieteen lisensiaattitutkielma Anne Koponen FREEMARTIN SUKUPUOLEN KEHITTYMISEN TUTKIMUSMALLINA Anti-Müllerin hormonin ja testosteronin erityksen tutkiminen immunohistokemiallisin menetelmin ELK

Lisätiedot

Ihmisen endokriiniset rauhaset

Ihmisen endokriiniset rauhaset Ihmisen endokriiniset rauhaset Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä 2/2 Erittäviä soluja myös Sydämen eteisessä Mahalaukussa (kromaffiiniset solut) Rasvakudoksessa (adiposyytit)

Lisätiedot

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71 Endometrioosi LK Heikkilä Maija, LK Jutila Topi, LK Myllylä Hanna, LK Pietarinen Johanna, LK Puumala Pasi, LK Vallasto Inari, LK Visuri Sofia, Prof Ryynänen Markku Johdanto Yleistä tarkoittaa endometriumin

Lisätiedot

MURROSIKÄ FYYSINEN KEHITYS JA PSYYKKINEN KASVU

MURROSIKÄ FYYSINEN KEHITYS JA PSYYKKINEN KASVU VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Marika Anni Maarit Hassinen, Sari Annika Kauppinen MURROSIKÄ FYYSINEN KEHITYS JA PSYYKKINEN KASVU Sosiaali- ja terveysala 2009 1 ALKUSANAT Toteutimme tämän opinnäytetyön Vaasan

Lisätiedot

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa Mikroskopiatyö 3: Solubiologia ja peruskudokset 2013 Lymfaattinen kudos, rusto ja luu- sekä lihaskudos /MA/ Biolääketieteen laitos / Anatomia Ennakkotehtävät: Mikroskopiatöissä riittää runsaasti haasteita

Lisätiedot

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa Mikroskopiatyö 3: Lymfaattinen kudos, rusto ja luu- sekä lihaskudos/ 2012/ Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos / Anatomia Ennakkotehtävät: Mikroskopiatöissä riittää runsaasti haasteita

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Nauta (hieho, lehmä), hevonen (tamma), sika (ensikko) ja kani (naaras).

VALMISTEYHTEENVETO. Nauta (hieho, lehmä), hevonen (tamma), sika (ensikko) ja kani (naaras). VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Receptal vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 millilitra injektionestettä sisältää: Vaikuttavat aineet: Busereliiniasetaatti

Lisätiedot

Emättimen kautta tehtävä kaikututkimus on

Emättimen kautta tehtävä kaikututkimus on Lapsettomuus Kaikututkimus lapsettomuuden diagnostiikassa Helena Tinkanen Emättimen kautta tehtävä kaikututkimus on välttämätön lapsettomuuspotilaan tutkimuksessa ja hoidon seurannassa. Sen avulla voidaan

Lisätiedot

7. MAKSA JA MUNUAISET

7. MAKSA JA MUNUAISET 7. MAKSA JA MUNUAISET 7.1. Maksa myrkkyjentuhoaja SIJAINTI: Vatsaontelon yläosassa, oikealla puolella, välittömästi pallean alla Painaa reilun kilon RAKENNE: KAKSI LOHKOA: VASEN JA OIKEA (suurempi), VÄLISSÄ

Lisätiedot

Solun Kalvot. Kalvot muodostuvat spontaanisti. Biologiset kalvot koostuvat tuhansista erilaisista molekyyleistä

Solun Kalvot. Kalvot muodostuvat spontaanisti. Biologiset kalvot koostuvat tuhansista erilaisista molekyyleistä Solun Kalvot (ja Mallikalvot) Biologiset kalvot koostuvat tuhansista erilaisista molekyyleistä Biokemian ja Farmakologian erusteet 2012 Kalvot muodostuvat spontaanisti Veden rakenne => ydrofobinen vuorovaikutus

Lisätiedot

Gonadotropiinit ja sukupuolihormonit ja niiden vastavaikuttajat

Gonadotropiinit ja sukupuolihormonit ja niiden vastavaikuttajat 43. Gonadotropiinit ja sukupuolihormonit ja niiden vastavaikuttajat Gonadotropiinit ja sukupuolihormonit ja niiden vastavaikuttajat Ihmisen lisääntymistoimintojen endokrinologinen säätely tapahtuu kolmella

Lisätiedot

Emojen kiimantarkkailu ja naudan kiimakierto. Eläinlääkäri Iris Kaimio Emovet Oy

Emojen kiimantarkkailu ja naudan kiimakierto. Eläinlääkäri Iris Kaimio Emovet Oy Emojen kiimantarkkailu ja naudan kiimakierto Eläinlääkäri Iris Kaimio Emovet Oy Kiimakierto Kiiman vaiheet ja oireet Kiimantarkkailu Siemennyksen ajoittaminen Kiimantarkkailun apuvälineet Naudan kiimakierto

Lisätiedot

Käyttäjän opas 1 mirena_kayttajanopas_fin_2018.indd 1 25/09/

Käyttäjän opas 1 mirena_kayttajanopas_fin_2018.indd 1 25/09/ Käyttäjän opas 1 SISÄLTÖ Onneksi olkoon! Olet yhdessä lääkärisi tai hoitajasi kanssa valinnut sinulle Mirena-kierukan raskauden ehkäisyyn. Toivotamme sinulle onnellista ja tyydyttävää seksielämää ilman

Lisätiedot

Koulutusohjelman yhteenveto

Koulutusohjelman yhteenveto SUOMEN KOLPOSKOPIAYHDISTYKSEN (SKY) MYÖNTÄMÄ KOLPOSKOPIASERTIFIKAATTI (SKYKS) Koulutusohjelman yhteenveto Miksi tarvitaan kolposkopian koulutusohjelmaa ja sertifikaattia? Koulutusohjelma on tehty varmistamaan

Lisätiedot

RR HISTOII: SUU JA SUOLIKANAVA

RR HISTOII: SUU JA SUOLIKANAVA Ruansulatus ja ravitsemus-jakso/ BLL / anatomia RR HISTOII: SUU JA SUOLIKANAVA HEIKKI HERVONEN Kuva esittää histologista valmistetta mahalaukun pylorusosan limakalvosta. Kuva kirjasta Ross & Pawlina: Histology.

Lisätiedot

Naispotilaan androgeenimääritykset kliinikon kannalta

Naispotilaan androgeenimääritykset kliinikon kannalta Naispotilaan androgeenimääritykset kliinikon kannalta L Morin-Papunen Synnytys- ja naistentautien klinikka, OYS Labquality-päivät Helsinki 4.- 6.2.2009 Androgeenien eritys ja säätely naisella Androgeenituotanto

Lisätiedot

KOHDUNSISÄISET MUUTOKSET JA FERTILITEETTI GKS KOULUTUSPÄIVÄT 27.9.2013 EWA JOKINEN / HUS

KOHDUNSISÄISET MUUTOKSET JA FERTILITEETTI GKS KOULUTUSPÄIVÄT 27.9.2013 EWA JOKINEN / HUS KOHDUNSISÄISET MUUTOKSET JA FERTILITEETTI GKS KOULUTUSPÄIVÄT 27.9.2013 EWA JOKINEN / HUS SIDONNAISUUDET GKS hallituksen jäsen Luentopalkkio/Terveystalo ESITYKSEN SISÄLTÖ Polyypit Merkitys fertiliteetin

Lisätiedot

KOHDUNPOISTON VAIKUTUS NAISEN SEKSUAALISUUTEEN

KOHDUNPOISTON VAIKUTUS NAISEN SEKSUAALISUUTEEN KOHDUNPOISTON VAIKUTUS NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Ada Anttonen Opinnäytetyö Joulukuu 2010 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto Tampereen ammattikorkeakoulu 2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

ZOELY -käyttäjäopas. nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja

ZOELY -käyttäjäopas. nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja ZOELY -käyttäjäopas nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja SISÄLLYS Tietoja ZOELY-valmisteesta... 2 Miten ZOELY toimii?... 3 ZOELY on tehty sinua varten... 4 5 Lisätietoja

Lisätiedot

LIERIÖSOLUATYPIAT GYNEKOLOGISESSA PAPA- NÄYTTEESSÄ

LIERIÖSOLUATYPIAT GYNEKOLOGISESSA PAPA- NÄYTTEESSÄ Leena Krogerus, patologian dosentti Helsingin Yliopistossa Apulaisylilääkäri Jorvin sairaalan patologian osastolla Suomen Kliinisen Sytologian Yhdistyksen puheenjohtaja..ei muita sidonnaisuuksia LIERIÖSOLUATYPIAT

Lisätiedot