2. Luu. Luun kollageeniverkkoa (SEM, Tyrannosaurus rex) Luun kollageeniverkkoa (SEM, ihminen)
|
|
- Emilia Haavisto
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 2. Luu Jäykin sidekudostyyppi väliaineen ansiosta Väliaine 1. Orgaaninen komponentti 35 % väliaineen massasta osteokollageenisäikeet (tyypin I kollageenia eniten), verkostona sementtiaine: mukopolysakkarideja, sulfaatioaste alhaisempi kuin rustossa värjäytyy asidofiilisillä väreillä Luun kollageeniverkkoa (SEM, ihminen) Luun kollageeniverkkoa (SEM, Tyrannosaurus rex) Epäorgaaninen komponentti 65 % väliaineen massasta Väliaine on kovan mutta hauraan epäorgaanisen osan ja pehmeän mutta sitkeän orgaanisen osan komposiitti tästä 85 % kalsiumfosfaattia Ca 3 (PO ) 2 hydroksiapatiittikiteinä 10 % kalsiumkarbonaattia CaCO 3 pieniä määriä kalsium- ja magnesiumfluoridia Väliaine järjestynyt kerroksiksi eli lamelleiksi, paksuus 3-7 µm Saman lamellin säikeet samansuuntaisia, vierekkäisten lamellien säikeet 90 kulmassa toisiinsa nähden lamellit erottuvat selvästi Komposiittimateriaali estää särön tai halkeaman etenemisen 3
2 Luusolut Osteoblasteja ja osteosyyttejä kehittyvässä luussa 1. Osteoblastit eli luuta muodostavat solut muodostuvan luun pinnassa muoto kuutiomainen, tuma suuri korkea alkaalisen fosfataasin aktiivisuus luun muodostus 2. Osteosyytit eli luusolut luun väliaineen onteloissa = lacuna luuydin paikalleen juuttunut osteoblasti yhteydessä toisiinsa luusolukanavien canaliculi välityksellä kehittyvässä luussa solu-ulokkeet kanaviin, kypsässä luussa vain kanava jäljellä diffuusio 5 6 Osteosyyttejä ja luusolukanavia 3. Osteoklastit eli luuta hajottavat solut suuria, monitumaisia luun pintaosissa luun hajotus eli resorptio uudelleenmuodostus syntyvät luuytimessä verenkiertoon monosyytteinä (ks. veri) näistä 2-5 % muuttuu osteoklasteiksi luun pinnalle osteoblastit ohjaavat kehitystä ja fuusiota, tulehdustekijät säätelevät luuta hajottavat entsyymit: matriksin metalloproteaasi, fosfataasi, katepsiini K (lysosomeista) epäorgaaninen aines hajotetaan H + -ioneilla (protonipumppu) H 2 O + CO 2 HCO 3- + H + (karbonianhydraasi) kuoppa = Howshipin ontelo 7 8
3 Osteoklasti syömässä luuta (ks. myös video) osteoklasti EM-kuva 9 10 Luutyypit 2. Tiivisluu (compact bone) 1. Sieniluu eli hohkaluu (cancellous bone) vain mikroskooppisia onteloita ohuita, epäsäännöllisiä ja haaroittuvia juosteita vaihettuu yl. sieniluuhun välissä luuydintä suurissa onteloissa kypsässä luussa ei enää osteoblasteja luissa yleensä molempia luutyyppejä osteosyytti luuytimen soluja 11 12
4 pitkät luut varsi eli diafyysi tiivisluuta, sisäpinnalla kerros sieniluuta (ympäröi luuydintä) endosteum tiivisluun sisäpinnoilla, sekä osteogeeninen (luuta muodostava) että hemopoieettinen (verisoluja tuottava) kyky retikulaarinen sidekudos pää eli epifyysi sieniluuta litteät luut (ja epäsäännöllisen muotoiset luut) periosteum pinta tiivisluuta sisäosa sieniluuta luiden pinnalla (nivelpintoja lukuunottamatta periosteum (jäykkä verkkomainen sidekudos) osa periosteumin kollageenisäikeistä yltää luun sisään = Sharpeyn säikeet endosteum periosteumin sisäpinnan fibrosyytit voivat muuttua osteoblasteiksi (esim. murtuman yhteydessä) 13 1 Luun arkkitehtuuri 2. Tiivisluu 1. Sieniluu lamellirakenne epäselvä sikiöllä kollageenisäikeet verkostona ei selvää lamellirakennetta selvä lamellirakenne, perusyksikkö Haversin järjestelmä eli osteoni V H P lamellit ympäröivät samankeskisesti Haversin kanavaa H (jossa verisuonia ja hermoja) osteosyytit lamellien rajoilla lacunoissa (+ luusolukanavat) luun pinnalla suoria peruslamelleja P lamellien välissä välilamelleja V yhden H:n yksikön läpimitta µm 8-15 lamellia) 15 16
5 Haversin kanavia yhdistävät vaakasuorat Volkmannin kanavat (joissa myös verisuonia ja hermoja) Yhteenveto: tiivisluu luulla suhteellisen vilkas aineenvaihdunta max diffuusiomatka 0.5 mm Volkmannin kanava Webscope ihmisen pohjeluu (fibula) Luun kasvu sekundaarinen luutumiskeskus epifyysissä (epifyysilevy) 1. Intramembraaninen kasvu murrosiän pituuskasvu litteät luut, esim. kallon luut mesenkyymi muuttuu suoraan osteoblasteiksi, jotka tuottavat orgaanista väliainetta osteoni- tai sieniluuarkkitehtuurilla kalkkeutuminen 2. Endokondriaalinen eli rustonsisäinen kasvu (lasi)rusto korvautuu luulla etenkin pitkät luut raajoissa primaarinen luutumiskeskus diafyysissä perikondrium periosteum primaarinen sekundaarinen 19 20
6 Epifyysilevy (tarkemmin harjoituksissa) Endokondriaalinen kasvu punainen = luu (Alizarin red -väriaine) sininen = rusto (Alcian blue -väriaine) Onko lintujen luusto kevyempi kuin nisäkkäillä? Luun kasvun säätely D 3 -vitamiini: välttämätön Ca 2+ :n absorptiolle suolessa kolekalsiferoli 1,25-dihydroksivitamiini-D kasvuhormoni (aivolisäkkeestä) somatomediini välittää vaikutukset ns. sulfaatiotekijä kalsitoniini kilpirauhasen C-soluista Ca 2+ verestä luukudokseen parathormoni lisäkilpirauhasesta 23 Ca 2+ luusta vereen 2
7 D3-puutos Nivelet lapset riisitauti 1. Synartroosit eli liikkumattomat nivelet kalkkeutuminen häiriintyy 1a. Säikeiset - liitoksessa jäykkää sidekudosta epifyysilevy paksu, epäsäännöllinen aikuiset osteomalakia ( pehmeät luut ) C-vitamiinin puutos kollageenin tuotto häiriintyy sutura, luusauma sidekudosta vähän, mm. kallon luuliitokset, voi korvautua luulla (synostosis) syndesmosis: sidekudosta paljon liikkuu jonkin verran esim. kyynärluun ja värttinäluun nivel gomphosis: hampaan kiinnittyminen leukaluuhun 1b. Rustoiset (sekundaarisesti rustoiset) nivelpinnoilla lasirustot, joita yhdistää säikeinen rusto nikamien välilevyt 25 liitokset, mm. häpyliitos symphysis pubis Diartroosit eli liikkuvat nivelet pitkien luiden päät lasiruston peittämät (joskus mukana säikeistä rustoa), kiinnittyy lujasi alla olevaan luuhun Sutura nivelpussi ympäröi niveltä; pussin uloin kerros jäykkää sidekudosta periosteumin jatke nivelpussin sisäpintaa peittää synoviaalikalvo (rasvasoluja, 2 fibroblastityyppiä), runsaasti verisuonia synoviaalineste lymfan ja veriplasman dialysaatti synoviaalikalvon läpi Nivel kalvo erittää nesteeseen hyaluronihappoa voiteluneste Limapussi Lasirusto Nivelside 27 28
8 3. Veri erilaistunutta sidekudosta 2 komponenttia plasma Punasolut pitkälle erikoistunut, tehtävänä hapenkuljetus nisäkkäillä tumaton; linnuilla, kaloilla, sammakkoeläimillä tumallinen solut väliaine (plasma) nestemäinen ei rakennetta aikuisella n. 5 litraa = 8 % ruumiinpainosta solut punasolut eli erytrosyytit (Red Blood Cells, RBC) valkosolut eli leukosyytit verihiutaleet eli trombosyytit nisäkkään RBC kaksoiskovera kiekko läpimitta n. sivelypreparaateissa noin 7.5 µm (8.5 µm elävänä ) hypertonia elastisia muodonmuutos pienimmissä kapillaareissa ihmisellä n /mm 3 tilavuusosuus verestä (hematokriitti) 0-5 %, 1 solussa n. 30 pg hemoglobiinia ihmisen punasolujen pinta-ala n m 2! Montako happimolekyyliä per punasolu? 1 % soluista kypsyviä (retikulosyytti) herkkiä liuoksen toonisuudelle (osm. väkevyydelle) 0.9 % NaCl on isotoninen nisäkkään veren kanssa hypertoninen liuos solut kutistuvat M Hb = ( 17000) 68000/( ) = g/hb-molekyyli Hb per solu: 30 pg = g N = / = kpl Hypotoninensolut turpoavat poksahtavat = hemolyysi hemoglobiini vapautuu O 2 per Hb! kpl 31 32
9 Miten verisivelypreparaatti tehdään? Valkosolut tumallisia punasoluja suurempia (7-12 µm) kpl/mm 3 n. 1 leukosyytti/1000 RBC jos > leukosyyttiä/mm 3 leukosytoosi jos < 5000 leukosyyttiä/mm3 leukopenia jaetaan 2 ryhmään 1. granulosyytit eli jyväsekkäät Video a) neutrofiili b) asido- eli eosinofiili c) basofiili 2. agranulosyytit a) lymfosyytti b) monosyytti jako värjäytyvyyden mukaan, esim. Giemsavärjäys a. Neutrofiili yleisin leukosyytti, 65-75% 1b. Eosinofiili 7-9 µm, sivelyissä n. 10 µm 2-5 % valkosoluista fagosytoosi, granulat lysosomaalisia tuma liuskainen polymorfonukleaarinen granulat pieniä, eivät näy hyvin valomikroskoopilla 9-10 µm, preparaateissa 12-1 µm tuma usein kaksilohkoinen jyväset suuria, pallomaisia, värjäytyvät punaisiksi (Giemsa), lysosomaalisia nisäkäsnaarailla tumassa voi näkyä drumstick, mahdollisesti sukupuoli-kromosomi (XX) EM 35 36
10 1c. Basofiili harvinaisin, % 7-9 µm, preparaateissa n. 10 µm tuma osittain liuskoittunut jyväset suuria, värjäytyvät emäksisillä väreillä, Giemsa tummansininen granuloissa histamiinia, serotoniinia, hepariinia 2a. Lymfosyytti pyöreä solu ja tuma, 6-8 µm, joskus > 10 µm yleinen: % valkosoluista, tuman ympärillä vain vähän sytoplasmaa 2b. Monosyytti 3-8 % tuma hevosenkengän muotoinen 9-12 µm, sivelyissä jopa 20 µm joskus vaikea erottaa lymfosyytistä 37 38
Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)
Luento III Sidekudos Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) j j Maksan Kuppferin soluja Syntyvät luuytimessä promonosyyteistä Kulkeutuvat veren mukana eri kudoksiin Saadaan näkyviin vitaaliväreillä
Lisätiedotlöyhä eli areolaarinen sidekudos 3 komponenttia solut
Sidekudos Sidekudos B. Sidekudos 1. kehittyy alkion mesodermista löyhä eli areolaarinen sidekudos komponenttia solut mesenkyymi, mukoosinen sidekudos, varsinainen löyhä sidekudos, rasvakudos, verkkomainen
LisätiedotMikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia.
Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia Tavoitteet: - tunnistaa eri sidekudostyyppejä ja niissä esiintyviä soluja histologisessa
LisätiedotKateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa
Mikroskopiatyö 3: Solubiologia ja peruskudokset 2013 Lymfaattinen kudos, rusto ja luu- sekä lihaskudos /MA/ Biolääketieteen laitos / Anatomia Ennakkotehtävät: Mikroskopiatöissä riittää runsaasti haasteita
LisätiedotKateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa
Mikroskopiatyö 3: Lymfaattinen kudos, rusto ja luu- sekä lihaskudos/ 2012/ Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos / Anatomia Ennakkotehtävät: Mikroskopiatöissä riittää runsaasti haasteita
LisätiedotLuu ja luuntiheys; luustomuutokset NF1:ssä. Tommi Kuorilehto LT 19.8.2006. Sisältöä
Luu ja luuntiheys; luustomuutokset NF1:ssä Tommi Kuorilehto LT 19.8.2006 Sisältöä Luu kudoksena rakenne, solut, muut rakenneosat luun kehitys toimintaa Luuntiheys määrittely, merkitys osteoporoosi D-vitamiini
LisätiedotRUSTO JA LUU. Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ anatomia HEIKKI HERVONEN
Putkuluun pään kudosta. Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ anatomia RUSTO JA LUU HEIKKI HERVONEN Luku 1 RUSTO JA LUU Elimistön tukiranka koostuu pääosin rusto- ja luukudoksesta.
LisätiedotLuun aineenvaihdunnan biokemialliset mittarit: mitä, miksi ja milloin
Luun aineenvaihdunnan biokemialliset mittarit: mitä, miksi ja milloin Marja-Kaisa Koivula FT, dosentti, sairaalakemisti 22.5.2014 Esityksen sisältö Mitä luun aineenvaihdunnalla tarkoitetaan? Mitä ovat
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi
LisätiedotYogaSource. Kappale 4. Luusto ANATOMIA & FYSIOLOGIA RYT 200 LUUSTO YOGASOURCE FINLAND 2016 LUUSTO 1
Kappale 4 Luusto YOGASOURCE FINLAND 2016 LUUSTO 1 Kappale 4 - LUUSTO YLEISTÄ Aikuisen ihmisen kehossa on 206 luuta. Suurin osa luista on parillisia - toinen parillisista luista on kehon oikealla puolella
LisätiedotRusto ja luu / Heikki Hervonen 2012/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Solubiologia ja peruskudokset-jakso/
Rusto ja luu / Heikki Hervonen 2012/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Rusto Ominaisuuksia Esiintyminen - tukeva silti joustava aikuisella kylkirustot, hengitystiet
LisätiedotSolubiologia ja peruskudokset opintojakso Veri ja veren solut. Biolääketieteen laitos/ Anatomia, HY
Solubiologia ja peruskudokset opintojakso 2013 Veri ja veren solut Matti Airaksinen Biolääketieteen laitos/ Anatomia, HY Veren koostumus, hematokriitti Verta on ~7% elimistön painosta Hematokriitti= verisolujen
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI. Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat.
TUTKIMUSRAPORTTI Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat. KEUHKOT JA SYDÄN Meidän ryhmämme aloitti tutkimuksen keuhkoista ja sydämestä.
LisätiedotEläinfysiologia ja histologia
Eläinfysiologia ja histologia II. Luento Loppukuulustelun vaatimukset ja tenttipäivät Luennoidut asiat + Campbell, Biology 8.painos: sivut 850-996 ja 1047-1119 1119 9.painos: sivut 896-1041 ja 1091-1163
LisätiedotOsteoporoosin lääkehoito
47. Osteoporoosin lääkehoito Osteoporoosin lääkehoito Luu on metabolisesti aktiivinen kudos, joka muodostuu orgaanisesta aineksesta (kollageeni, mukopolysakkaridit ja mukoproteiinit) sekä mineraaleista.
LisätiedotAnemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB
Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB ANEMIA Anemia = Hb laskee alle iän ja sukupuolen mukaisen viitearvon Anemian syntymekanismit Punasolujen
LisätiedotSISÄLTÖ. Luuston tehtävät Luuston rakenne Luuston muodostuminen ja uusiutuminen Luuston ja hampaiden hyvän huollon merkitys Luustoterveyden kulmakivet
LUUSTO 2018 SISÄLTÖ Luuston tehtävät Luuston rakenne Luuston muodostuminen ja uusiutuminen Luuston ja hampaiden hyvän huollon merkitys Luustoterveyden kulmakivet LUUSTON TEHTÄVÄT Tukiranka Hampaat (syöminen)
LisätiedotHelena Hohtari Pitkäkurssi I. Veri ja Hengitys I. (Kpl 11. ja 13.)
Helena Hohtari Pitkäkurssi I Veri ja Hengitys I (Kpl 11. ja 13.) Veren koostumus Aikuisella ihmisellä verta 4-5 litraa Nestemäinen plasma - vesi - plasmaproteiinit (albumiini, globuliinit, fibrinogeeni)
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA MITÄ ROKOTUKSIA? Muistatko mitä rokotuksia olet saanut ja minkä viimeiseksi? Miten huolehdit koulun jälkeen rokotuksistasi? Mikrobit uhkaavat elimistöä Mikrobit voivat olla bakteereita,
LisätiedotOsteoporoosin ehkäisy naisen elämänkaarella Nuorten naisten tietämys oman luuston terveydestä. Anni-Emilia Virtanen Tampereen ammattikorkeakoulu
Osteoporoosin ehkäisy naisen elämänkaarella Nuorten naisten tietämys oman luuston terveydestä Anni-Emilia Virtanen Tampereen ammattikorkeakoulu Esityksen sisältö n Luukudos ja luun elinkaari n Osteoporoosin
LisätiedotElimistö puolustautuu
Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Miten elimistö
LisätiedotVärjäysliuokset, reagenssit ja fiksatiivit eläindiagnostiikkaan
Värjäysliuokset, reagenssit ja fiksatiivit eläindiagnostiikkaan Reagena valmistaa kolmen vuosikymmenen kokemuksella kotimaiset, korkealaatuiset käyttövalmiit värjäysliuokset. Kaikki liuokset valmistetaan
Lisätiedot11. Elimistö puolustautuu
11. Elimistö puolustautuu Taudinaiheuttajat Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin
LisätiedotHistologia. http://cc.oulu.fi/~ehohtola/kb/ salasana kbkbkb
Histologia http://cc.oulu.fi/~ehohtola/kb/ salasana kbkbkb. Johdanto Kirjallisuus Mikrotekniikka Mikroskopointi 2. Soluvälimateriaali Matrix Säikeet 3. Kudostyypit Epiteelikudos Sidekudos varsinainen sidekudos
LisätiedotElimistö puolustautuu
Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Mistä taudinaiheuttajat
LisätiedotKuva: istockphoto. Materiaali on tarkoite4u biologian, terveys:edon ja/ tai liikunnanope4ajien hyödynne4äväksi opetusmateriaalina.
Kuva: istockphoto Materiaali on tarkoite4u biologian, terveys:edon ja/ tai liikunnanope4ajien hyödynne4äväksi opetusmateriaalina. 1 2 Ihmisen tukirangan muodostavat luut, nivelet ja rustot. Luiden liitoskohdassa
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli
LisätiedotVeren sivelyvalmisteen morfologisen
KATSAUS Veren sivelyvalmiste Tarja-Terttu Pelliniemi Veren sivelyvalmisteen morfologinen tutkiminen ja siitä annettu lausunto ovat säilyttäneet keskeisen asemansa veritautien diagnostiikassa, vaikka nykyisin
LisätiedotNäkökohtia osteoporoosista. Ville Bergroth LKT dosentti Sisä- ja reumatautien erikoislääkäri
Näkökohtia osteoporoosista Ville Bergroth LKT dosentti Sisä- ja reumatautien erikoislääkäri Osteoporoosin määritelmä Osteoporoosissa alttius pienienergiaisille murtumille on lisääntynyt luukudoksen mikrorakenteen
LisätiedotValkosolujen tehtävät useimmat tehtävät verenkierron ulkopuolella!
Valkosolujen tehtävät useimmat tehtävät verenkierron ulkopuolella! Erikoistunut sidekudos liikuntakyky & fagosytoosi: neutrofiili > monosyytti > basofiili valkosoluja siirtyy jatkuvasti verestä muihin
LisätiedotTekijöiden alkusanat. Arvoisa lukija
Multippeli myelooma Tekijöiden alkusanat Arvoisa lukija Lukuisten keskustelujen perusteella tiedämme, että potilaiden ja heidän läheistensä on usein vaikea muodostaa selkeä kuva multippelista myeloomasta.
LisätiedotOsteologinen raportti Juankoski Akonpohja / T. Jussila 2004
Osteologinen raportti Juankoski Akonpohja / T. Jussila 2004 Kati Salo 28.7.2004 1 Sisällys: 1. Johdanto... 2 2. Materiaali... 2 3. Metodit... 2 4. Fragmenttimäärät (NISP) ja Vähimmäisyksilömäärät (MNI)...
LisätiedotMiksi perusverenkuva on tärkeä tutkimus. Anna Lempiäinen Erikoislääkäri, LT HUSLAB, kliininen kemia ja hematologia
Miksi perusverenkuva on tärkeä tutkimus Anna Lempiäinen Erikoislääkäri, LT HUSLAB, kliininen kemia ja hematologia Luennon sisältö Mihin perusverenkuvaa käytetään Mitä perusverenkuva sisältää Miten perusverenkuvaa
LisätiedotPäästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto
OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0
LisätiedotVerenkierto (circulation)
Yleistä: Verenkierto (circulation) monisoluisten eläinten ruumiinnesteiden kuljetusjärjestelmä tehtävät: - kudosten ravinnonsaannista huolehtiminen - kuona-aineiden poiskuljetus - kemiallisten viestien
LisätiedotTallbacka 1B Sipoo 2014 KM 40568
Tallbacka 1B Sipoo 2014 KM 40568 Osteologinen analyysi FM Anne-Mari Liira 0 Tallbacka 1B, Sipoo 2014, KM 40568 1. Johdanto Tähän raporttiin analysoidut luut ovat peräisin Tallbacka 1B nimiseltä kohteelta
LisätiedotYLEISIMMÄT LEUKEMIOIDEN AIHEUTTAMAT VERISOLU- MUUTOKSET PERIFEERISEN VEREN SIVELYVALMISTEESSA
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA YLEISIMMÄT LEUKEMIOIDEN AIHEUTTAMAT VERISOLU- MUUTOKSET PERIFEERISEN VEREN SIVELYVALMISTEESSA Kuvaopas bioanalyytikko-opiskelijoille
LisätiedotHISTOLOGISTEN KUDOSTEN TUNNISTUSOPAS
Amanda Harmaala & Karoliina Kehus HISTOLOGISTEN KUDOSTEN TUNNISTUSOPAS Opiskelumateriaali bioanalytiikan tutkinto-ohjelman opiskelijoille HISTOLOGISTEN KUDOSTEN TUNNISTUSOPAS Opiskelumateriaali bioanalytiikan
Lisätiedotlisääntynyt kapillaarien läpäisevyys lymfa- l. imusuonet (umpipäätteisiä), päärungot avautuvat yläonttolaskimoon
Solujen väliaine, jatkoa Tyvikalvo säätelee aineiden kulkua ja solujen siirtymistä Tyvikalvo lamina basalis kaikkien (varsinaisten) epiteelisolujen alla lihas-, rasva- ja Schwannin solujen ympärillä Munuaiskeränen:
LisätiedotRitva Kaikkonen ELL Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014
Ritva Kaikkonen ELL Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Punasoluarvoja (HB, HKR, RBC) Punasolut elävät n 145 vrk Punasolujen morfologia (verisively) Verihiutaleet
LisätiedotAdrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?
Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuaisista Korottaa verenpainetta. Välittäjäaineena adrenaliini toimii erityisesti sympaattisen hermoston synapseissa, jotka ovat kytkeytyneet säädeltäviin elimiin ja kudoksiin.
LisätiedotBlastula. Munasolun vakoutumistyypit (itseopiskeluun liittyen) 2. Meroblastisen vakoutumisen jälkeen (lintu, matelija, kala)
Munasolun vakoutumistyypit (itseopiskeluun liittyen) HOLOBLASTINEN Blastula 1. Holoblastisen vakoutumisen jälkeen a) Sammakko: vakoutuminen blastomeerit solujaot morula blastula (blastokysti), huom. pinta-ala
LisätiedotMesenkymaalisten kantasolujen induktio luuta muodostaviksi osteoblasteiksi biomateriaalilla
Mesenkymaalisten kantasolujen induktio luuta muodostaviksi osteoblasteiksi biomateriaalilla Pro Gradu tutkielma Lääketieteellisen teknologian instituutti Tampereen yliopisto Katriina Joensuu Lokakuu 2006
LisätiedotVERISUONTEN KALKKEUTUMISEN YHTEYS LUUNTIHEYTEEN POSTMENOPAUSAALISILLA NAISILLA
VERISUONTEN KALKKEUTUMISEN YHTEYS LUUNTIHEYTEEN POSTMENOPAUSAALISILLA NAISILLA Petteri Elomaa Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Kliininen laitos/naistentaudit
LisätiedotVEREN SOLUJEN MORFOLOGIAN KRITEERIT LISÄMATERIAALI TUNNISTAMISEN AVUKSI
VEREN SOLUJEN MORFOLOGIAN KRITEERIT LISÄMATERIAALI TUNNISTAMISEN AVUKSI JONNE NIEMINEN Opinnäytetyö Tammikuu 2018 Bioanalyytikkokoulutus TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Bioanalyytikkokoulutus
LisätiedotElivo Ravintolisät. www.elivo.fi. Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe,
Elivo Ravintolisät Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe, joka on kehitetty kotimaisten eri alojen asiantuntijoiden kanssa huomioiden suomalaisten kuluttajien tarpeet. Elivo-tuotteet löydät apteekista
LisätiedotAjankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS
Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Anemia mitä tarkoitetaan? Veren hemoglobiini tai punasoluarvot ovat pienemmät kuin
LisätiedotMitä punasolumorfologia kertoo anemian syistä. Pentti Mäntymaa ISLAB, Kuopion aluelaboratorio
Mitä punasolumorfologia kertoo anemian syistä Pentti Mäntymaa ISLAB, Kuopion aluelaboratorio Mikä on anemia? Veren hemoglobiini laskee alle viitealueen: miehillä alle 134 g/l naisilla alle 117 g/l lapsilla
LisätiedotBIOANALYYTIKON TYÖTEHTÄVÄT LUUYTIMEN ASPIRAATIONÄYTTEEN KÄSITTELYSSÄ
1 (38) OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA BIOANALYYTIKON TYÖTEHTÄVÄT LUUYTIMEN ASPIRAATIONÄYTTEEN KÄSITTELYSSÄ Posteri bioanalyytikko-opiskelijoille hematologian
LisätiedotMahla Heli Pirinen Idea Nature Oy
Mahla Heli Pirinen Idea Nature Oy 1 Mahla erilaisissa elintarvikkeissa, mahlan käsittely raaka-aineketjussa, elintarvikelainsäädännöstä. - juomana ja juomien raaka-aineena - makeutusaineena; jälkiruuat
LisätiedotKuva: istockphoto. Materiaali on tarkoitettu biologian, terveystiedon ja/ tai liikunnanopettajien hyödynnettäväksi opetusmateriaalina.
Kuva: istockphoto Materiaali on tarkoitettu biologian, terveystiedon ja/ tai liikunnanopettajien hyödynnettäväksi opetusmateriaalina. 1 2 Ihmisen tukirangan muodostavat luut, nivelet ja rustot. Luiden
LisätiedotSolubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia VERI JA VEREN SOLUT HEIKKI HERVONEN. Kuva imuroitu sivuilta: TopNews.
Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia VERI JA VEREN SOLUT HEIKKI HERVONEN Kuva imuroitu sivuilta: TopNews.in Luku 1 VERI JA VEREN SOLUT Veri on pitkälle erilaistunutta sidekudosta,
LisätiedotAllograftiluun prosessointi kudospankkituotteeksi
Allograftiluun prosessointi kudospankkituotteeksi Pro Gradu tutkielma Lääketieteellisen teknologian instituutti Tampereen yliopisto Huhtikuu 2006 Suvi Haimi Kiitokset Tämä pro gradu tutkielma suoritettiin
LisätiedotLYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus
LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko
LisätiedotSISÄELINTEN TUTKIMUSRAPORTTI
SISÄELINTEN TUTKIMUSRAPORTTI Hanna-Riina Raunio 9c Tutkimme 1.11.2012 biologian tunnilla naudan sisäelimiä. Tutkimme munuaisia, maksaa, keuhkoja ja henkitorvea sekä ruokatorvea ja kieltä. Pidin tutkimisesta,
LisätiedotSOLUSEINÄN KOOSTUMUS Puukuitujen soluseinät koostuvat lähinnä selluloosasta, hemiselluloosista ja ligniinistä.
Puupolymeerit ja soluseinän hienorakenne Luennolla käsiteltävät asiat löytyvät kirjan kappaleista 4,5 ja 6. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Kappale 4: Puun soluseinä Kappale 5: Puun erikoissolukot Kappale
Lisätiedot2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit
2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit Tiivistelmä Esitumaisiset eli alkeistumalliset solut ovat pieniä (n.1-10µm), niissä on vähän soluelimiä, eikä tumaa (esim. arkeonit, bakteerit) Tumalliset eli aitotumalliset
LisätiedotAineisto julkista yhteenvetoa varten
STADA Arzneimittel AG Sivu 1 / 7 VI.2 Aineisto julkista yhteenvetoa varten Paminject 3 mg/ml infuusiokonsentraatti liuosta varten VI.2.1 Katsaus sairauden epidemiologiaan Hyvää lääketurvatoimintatapaa
LisätiedotVÄHÄKYRÖKAAVONTÖNKKÄ KM9520. FM Katariina Nurminen
1 VÄHÄKYRÖKAAVONTÖNKKÄ KM9520 OSTEOLOGINEN ANALYYSI RAUTAKAUTISTEN HAUTAUSTEN LUISTA 24.6.2013 FM Katariina Nurminen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto sivu 2 2. Tavoitteet sivu 2 3. Luumateriaali ja metodi
Lisätiedottulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä
ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10
LisätiedotLUUKUDOKSEN JA OSTEOPOROOSIN KUVANTAMISMENETELMÄT SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS
Saimaan ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala, Lappeenranta Fysioterapian ko. Sara Suikkanen ja Johanna Tuosa LUUKUDOKSEN JA OSTEOPOROOSIN KUVANTAMISMENETELMÄT SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS Opinnäytetyö
LisätiedotTarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.
1. Pääryhmien ominaispiirteitä Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. Merkitse aukkoihin mittakaavan tuttujen yksiköiden lyhenteet yksiköitä ovat metri,
LisätiedotLeikkausverenvuodon portaittainen korvaus. Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy
Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy Veritilavuus Hapenkuljetus kyky Hemostaasin ylläpito =verenvuodon tyrehdyttäminen / tyrehtyminen Veritilavuus Leikkausverenvuodon
LisätiedotOsteologinen analyysi. Isokyrö Pukkila KM 7729
Osteologinen analyysi Isokyrö Pukkila KM 779 HuK Hanna Kivikero, Helsingin yliopiston arkeologian oppiaine.6.9 Johdanto ja materiaali: Materiaali koostuu Isonkyrön Pukkilan palokuoppahaudan (KM 779:6,)
LisätiedotMikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta
Eläinfysiologian ja histologian luennot (30 t) (140176) (4 op) I. Luento Loppukuulustelun vaatimukset ja tenttipäivät Luennoidut asiat + Campbell, Biology 8.painos: sivut 850-996 ja 1047-1119 9.painos:
LisätiedotGastrulaatio neurulaatio elinaiheet
sammakko (Xenopus) Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet Heti gastrulaation jälkeen: chorda selkäjänne mesodermi jakautuu kolmeen osaan: selkäjänteen aihe (notochorda), paraksiaalinen mesodermi, lateraalimesodermi
LisätiedotSolun Kalvot. Kalvot muodostuvat spontaanisti. Biologiset kalvot koostuvat tuhansista erilaisista molekyyleistä
Solun Kalvot (ja Mallikalvot) Biologiset kalvot koostuvat tuhansista erilaisista molekyyleistä Biokemian ja Farmakologian erusteet 2012 Kalvot muodostuvat spontaanisti Veden rakenne => ydrofobinen vuorovaikutus
LisätiedotHevosvalmennuksen sudenkuopat
Hevosvalmennuksen sudenkuopat Susanna Kinnunen, FT Suomen Hevostietokeskus ry susanna.kinnunen@hevostietokeskus.fi www.hevostietokeskus.fi Kuva: Hippos/Hanna Leppänen Liikkeet (biomekaniikka) Suorituskyky
LisätiedotSYSMEX poch-100i TM -VERENKUVA- ANALYSAATTOREIDEN TESTAUS
SYSMEX poch-100i TM -VERENKUVA- ANALYSAATTOREIDEN TESTAUS Jenna Pynttäri Opinnäytetyö Elokuu 2016 Bioanalyytikkokoulutus TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Bioanalyytikkokoulutus 13BIO PYNTTÄRI,
LisätiedotSisällys Maapallo täynnä elämää Ympäri Eurooppaa
Sisällys Maapallo täynnä elämää 1 Erilaisia eliöitä... 8 2 Pieni ja kestävä itiö... 12 3 Siemenestä kasviksi... 18 4 Tasalämpöiset selkärankaiset... 22 5 Vaihtolämpöiset selkärankaiset... 26 6 Selkärangattomia
LisätiedotIntraosseaaliyhteys. Anest el, lastenanest ja tehoh erityispätevyys Kati Martikainen OYS SULAT 2014 Tampere
Intraosseaaliyhteys Anest el, lastenanest ja tehoh erityispätevyys Kati Martikainen OYS Luu ja luuydin Luukalvo: sidekudoksinen lihasten, jänteiden, kalvojen ja rustopintojen kiinnityskohta Luun paksuuntuminen
LisätiedotTärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä
Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Mikael Niku 28.2.2006 Kuvissa on naudan kudoksia, joita on värjätty immunohistokemialla erilaisia vasta aineita
LisätiedotAdrenaliini. Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?
Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuaisesta kortikotropiinin aktivoimana Parantaa suorituskykyä laajentamalla keuhkoputkea. Kiihdyttää aineenvaihduntaa ja happi kulkee nopeammin. Nostaa verenpainetta Toimii
LisätiedotYogaSource. Kappale 5. Nivelet ANATOMIA & FYSIOLOGIA RYT 200 NIVELET YOGASOURCE FINLAND 2016 NIVELET 1
Kappale 5 Nivelet YOGASOURCE FINLAND 2016 NIVELET 1 YLEISTIETOA Nivel (tai artikulaatio) on liitos, joka on aina kahden (tai kolmen) luun, luun tai ruston tai luun ja hampaiden välissä. Nivelet luokitellaan
LisätiedotHONKAJOKI HIETARANTA KM 37114
HONKAJOKI HIETARANTA KM 374 Esa HerteU 2007 Luuanalyysi 7.2.2007 Katariina Nurminen Hietarannan vuoden 2007 luuaineisto oli pienehkö ja vaihtelevasti säilynyt. Syvemmissä maakerroksissa sekä koekuopissa
LisätiedotLataa Verisolujen tunnistusaapinen - Annakaisa Ek. Lataa
Lataa Verisolujen tunnistusaapinen - Annakaisa Ek Lataa Kirjailija: Annakaisa Ek ISBN: 9789525773026 Sivumäärä: 80 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 22.84 Mb MGG-värjättyjen verisolujen tunnistusaapinen on
LisätiedotVIRTSAN SOLUJEN JA PARTIKKELIEN TUNNISTUSOHJEISTUS
VIRTSAN SOLUJEN JA PARTIKKELIEN TUNNISTUSOHJEISTUS Marika Nåhls MARIKA NÅHLS JA TERHI VIERIMAA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU BIOANALYYTIKKOKOULUTUS 2 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 TUNNISTUSTASOT JA VASTAUSKÄYTÄNNÖT...
LisätiedotLuennon 5 oppimistavoitteet. Soluseinän biosynteesi. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia. Solun organelleja. Elävä kasvisolu
Luennon 5 oppimistavoitteet Soluseinän biosynteesi Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia saat listata puuaineksen muodostumisen vaiheet. Ymmärrät, kuinka soluseinän tapahtuu. saat lyhyesti kuvata soluseinän
Lisätiedot2016 KM Oulu Kierikinkangas KM 41108
Kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, jotka FM Sami Viljanmaa kaivautti Kierikkikeskuksen järjestämillä yleisökaivauksilla Oulun Kierikinkankaalta 6.6. 20.10.2016. Ks. Sami Viljanmaan kaivauskertomus Museoviraston
LisätiedotSELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET
Käyttöönottopäivä: 21.11.2011 1 (5) SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Atk-numero ja -lyhenne 1154 Li-BaktVi 1470 Li-Gluk 2186 Li-Laktaat 2514 Li-Prot 2655 Li-Solut 4059 Li-Syto Likvorin irtosolututkimus
LisätiedotLuuydinbiopsian valmistus ja tulkinta. Kaarle Franssila
Luuydinbiopsian valmistus ja tulkinta Kaarle Franssila Kristabiopsia, biopsiatyypit Core-biopsia Kirurginen biopsia Aspiraatiobiopsia - Aspiraatti suoraan fiksatiiviin - Aspiraatti fiksoidaan koagulaation
LisätiedotFysiologia Syksy 2015
Fysiologia Syksy 2015 Anatomia - oppi elimistön rakenteesta Fysiologia - oppi elimistön toiminnasta Käsitteet ja ajattelutapa Mieti miten voit (mahdollisesti) hyödyntää oppimaasi Fysiologian lähitieteet
LisätiedotPUSKUREIDEN VAIKUTUS OSTEOKLASTIEN ERILAISTUMISEEN
Opinnäytetyö (AMK) Bioanalyytikkokoulutus NBIOAS14 2017 Saara Fabritius PUSKUREIDEN VAIKUTUS OSTEOKLASTIEN ERILAISTUMISEEN OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Bioanalyytikkokoulutus
LisätiedotSÄHKÖINEN OPPIMATERIAALI VEREN SIVELYVALMISTEEN TARKASTELUUN
1 (59) OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA SÄHKÖINEN OPPIMATERIAALI VEREN SIVELYVALMISTEEN TARKASTELUUN T E K I J Ä T : Krista Keinänen ja Emma Pakarinen TB14S
LisätiedotValio Oy RAVITSEMUKSEN PERUSTEET
RAVITSEMUKSEN PERUSTEET SISÄLTÖ Ravinnon tehtävät Ravintoaineet Ruokaryhmät Energia Rasvat Hiilihydraatit Proteiinit Vitamiinit Kivennäisaineet Vesi RAVINNON TEHTÄVÄT Energian tuottaminen - Työ - Liikunta
LisätiedotI MUISTAMISEN JA SANAVARASTON AVUKSI
I MUISTAMISEN JA SANAVARASTON AVUKSI Samat vinkit hyödyttävät kaikkia kognitiivisia strategioita, joilla toisen kielen oppija operoi. Avainsanat Opetusjakson alussa opettaja jakaa oppilaille ko. jaksossa
LisätiedotSIDEKUDOS. Solubiologia ja peruskudokset Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN
Solubiologia ja peruskudokset Biolääketieteen laitos/ Anatomia SIDEKUDOS Tiivistä järjestäytynyttä sidekudosta. Kerr: Atlas of Functional Histology. Mosby HEIKKI HERVONEN Luku 1 SIDEKUDOS Sidekudos muodostaa
LisätiedotHematologian oppimistehtäviä
Sari Vauhkonen Hematologian oppimistehtäviä Materiaalin tuottaminen digitaaliseen opintoportaaliin Metropolia Ammattikorkeakoulu Bioanalyytikko (AMK) Bioanalytiikan tutkinto-ohjelma Toiminnallisen opinnäytetyön
LisätiedotOSTEOPOROOSIN LÄÄKEHOITO. 18.11.2014 Anna-Mari Koski
OSTEOPOROOSIN LÄÄKEHOITO 18.11.2014 Anna-Mari Koski Luennon rakenne 1. Osteoporoosilääkityksen indikaatiot 2. Lääkehoidon valinta 3. Lääkehoidon kesto Osteoporoosin kokonaisvaltainen hoito Kalsium D- vitamiini
LisätiedotMANUAALISESTI JA AUTOMAATTISESTI TEHTYJEN PERIFEERISEN VEREN SIVELYVALMISTEIDEN VERTAILU
MANUAALISESTI JA AUTOMAATTISESTI TEHTYJEN PERIFEERISEN VEREN SIVELYVALMISTEIDEN VERTAILU Menetelmävertailu Seinäjoen keskussairaalan kliinisen kemian toimintayksikölle Maria Hemminki Tiina Pelttari Opinnäytetyö
LisätiedotAdacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä
Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Hellävarainen vallankumous IBD-tautien hoidossa Sisältö Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön
LisätiedotKasvun ja luustometabolian hormonaalinen säätely. Ennustepituus. Suhteellinen pituuskasvukäyrä Pituuskasvukäyrä ja siihen suhteutettu kasvunopeuskäyrä
Yleinen kasvu Kasvun ja luustometabolian hormonaalinen säätely Dos. Janna Waltimo-Sirén 24.4.2012 pituuskäyrä normikäyrät erikseen tytöille ja pojille Ennustepituus yksilön kasvukäyrässä on huippuja keskiarvokäyrässä
LisätiedotSysmex XS-1000i verenkuvaanalysaattorin
Sysmex XS-1000i verenkuvaanalysaattorin validointi Anna Keskinen Elli Korhonen Opinnäytetyö.. Ammattikorkeakoulututkinto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala Sosiaali-, terveys-
LisätiedotRAVITSEMUKSELLINEN OHJAUS OSANA NIVELREUMA-ASIAKKAAN FYSIOTERAPEUTTISTA OHJAUSTA
RAVITSEMUKSELLINEN OHJAUS OSANA NIVELREUMA-ASIAKKAAN FYSIOTERAPEUTTISTA OHJAUSTA Hanna Lehtonen ja Katarina Mieskonen Opinnäytetyö Marraskuu 2013 Fysioterapian koulutusohjelma Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala
LisätiedotPOLTTOPISTE- TEHTÄVÄT
Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ biolääketieteen laitos/ anatomia ITSEOPISKELUN POLTTOPISTE- TEHTÄVÄT HEIKKI HERVONEN Solubiologia ja peruskudokset jaksolla ei tarvitse osata piirtää yhtä hyvin kuin
LisätiedotVitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti
Vitamiinit A-vitamiini Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Välttämätön näköaistimuksen syntyyn hämärässä, solujen kasvuun ja erilaistumiseen sekä ihmisen lisääntymiseen.
LisätiedotItseopiskelun polttopistetehtävät 2012: 1. Solun kalvorakenteet ja kalvokierto/heikki Hervonen
1. Solun kalvorakenteet ja kalvokierto/heikki Hervonen 1. Aineiden ja materiaalin soluunotto voi tapahtua mm. solukalvosta syntyvien kalvorakkuloiden kautta. a. Miten fagosytoosi ja pinosytoosi eroavat
LisätiedotVALKO- JA PUNASOLUMORFOLOGIAN TUNNISTUSKRITEERIT -OHJEISTO FIMLAB LABORATORIOT OY:LLE
VALKO- JA PUNASOLUMORFOLOGIAN TUNNISTUSKRITEERIT -OHJEISTO FIMLAB LABORATORIOT OY:LLE Sonja Lustig Anna Virtanen Opinnäytetyö Lokakuu 2014 Bioanalytiikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu
LisätiedotMonivalintakysymykset 1, 2, 3, 4, 5 ja 6: Merkitse O, jos väite on oikein; V, jos väite on väärin. Oikea vastaus +1 p, väärä vastaus -1 p, tyhjä 0 p.
(Tenttiä tiivistetty nettiin laitettaessa, oikeassa tentissä 14 sivua/samat kysymykset) FYSIOLOGIA I KESKIPITKÄ LOPPUKUULUSTELU Yleisfysiologia 9.5.2001 80 p Nimi vsk Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4,
LisätiedotDigitaalinen kuvamateriaali verisolumorfologiasta hematologian opetukseen
Mimmi Kilpinen, Jenna Kuusisto ja Sanna Pohjola Digitaalinen kuvamateriaali verisolumorfologiasta hematologian opetukseen Metropolia Ammattikorkeakoulu Bioanalyytikko (AMK) Bioanalytiikka Opinnäytetyö
Lisätiedot