TIETOISKU 3/2007 19.4.2007 ESPOOLAISTEN ARVIOT KUNTAPALVELUISTA JA SUHTAUTUMINEN KUNTALIITOKSIIN 2006 Tiivistelmä Espoolaisten tyytyväisyys palveluihin on hieman lisääntynyt Kuntapalvelujen laatu -tutkimuksen mukaan. Tyytyväisyys on kasvanut 1980-luvulta, ja sen taso näyttäisi vakiintuneen. Muutokset vuoden 1997 jälkeen ovat olleet pieniä. Tyytyväisimpiä vastaajat olivat juomaveden laatuun ja asuinalueen turvallisuuteen. Myös yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen, kirjastopalveluihin, jätehuoltoon, luonto- ja retkeilyreitteihin, uimahalleihin, kuntoratoihin ja ulkoilureitteihin, ulkoilualueisiin ja -puistoihin sekä liikenneoloihin ja autoliikenteen liikenneturvallisuuteen oltiin varsin tyytyväisiä - tyytyväisiä oli noin kolme neljästä vastaajasta tai enemmän. Vähiten tyytyväisiä oltiin toimeentulotukeen, vanhusten kotihoitoon, vanhusten asumis- ja laitoshoitopalveluihin, vammaispalveluihin, terveyskeskuksen vuodeosastoon sekä pientalotontin saantiin. Hyvän keskiarvon saivat myös äitiys- ja lastenneuvola, peruskoulu, lukio ja ammatillinen koulutus, työväenopisto ja pelastustoiminta ja lähes yhtä hyvän sairaankuljetus, päivähoito, urheilu- ja pelikentät, kulttuuripalvelut sekä palotarkastus ja nuohous. Tyytyväisten osuuksien tarkastelussa heikon arvion saaneiden lisäksi saivat alle 3:n keskiarvon hammaslääkäripalvelut, torit, vuokra-asunnon saanti, luottamushenkilöiden toiminta ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet. Tutkimuksessa vanhusten kotihoito nousi keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Vanhusten asumis- ja laitoshoito koetaan usein tärkeäksi ja kuntalaisten tyytyväisyys siihen on alhainen samoin kuin vuonna 2005. Myös kunnan hammaslääkäripalvelut koetaan tärkeiksi. Asukastyytyväisyys on alhaisella tasolla, mutta kehityksen suunta on ollut positiivinen. Joissakin asioissa palveluita käyttäneiden arviot olivat muita positiivisempia, mutta useimmissa palveluissa näkemykset olivat samankaltaiset. Esimerkiksi terveyskeskuksen lääkäripalveluita ja sairaalapalveluita käyttäneiden ja muiden arviot eivät poikenneet merkittävästi toisistaan. Kuntayhteistyöhön suhtauduttiin periaatteessa myönteisesti, sen nähtiin lisäävän kuntien voimavaroja. Lähes 80 % vastaajista oli sitä mieltä, että kuntien pitäisi hakea uudenlaisia vaihtoehtoja palvelujen järjestämisessä. Sillä tuottaako palvelut kunta vai joku muu ei yleensä nähty olevan merkitystä. Kaksi kolmasosaa vastaajista ei kannattanut Espoon liittymistä toiseen kuntaan ja vain viidennes kannatti liittymistä. Kuva: Ee-mailin toimitus Sisällys - Tiivistelmä - Tyytyväisyys palveluihin hieman lisääntynyt - Terveyskeskuksen lääkäripalvelut tärkein palvelu kuntalaisten mielestä - Panostusten vähentäminen ja toiminnan tehostaminen - Kehittämiskohteet - Kokonaisarvosana ja palveluita käyttäneiden arviot - Kuntayhteistyöhön suhtaudutaan myönteisesti - Enemmistö ei halua kuntaliitosta - Sammandrag Lisätietoja: Tuula Miettinen, puh. (09) 816 22311 Kehittämis- ja tutkimusryhmä Espoon kaupunki etunimi.sukunimi@espoo.fi Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: www.espoo.fi/tieto Kehittämis- ja tutkimusryhmä PL 12, 02070 ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) 816 22309 ISSN 1239-9752 Tietoisku 3/2007: Espoolaisten arviot kuntapalveluista 1
Tyytyväisyys palveluihin hieman lisääntynyt Espoolaisten tyytyväisyys palveluihin on viime vuosina hieman lisääntynyt Efeko Oy:n tekemillä Kaupunki- ja kuntapalvelu- sekä Kuntapalvelujen laatu -tutkimuksilla mitattuna. Kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksia on tehty Espoossa vuodesta 1983 alkaen neljän vuoden välein. Syksyllä 2006 Espoossa tehdyn suppeamman, mutta osittain samansisältöisen Kuntapalvelujen laatu -tutkimuksen mukaan espoolaisten tyytyväisyys on hieman parantunut niin ns. suppealla asuinkuntaindeksillä (kuva 1) kuin myös laajalla yhteensä 54 asiaa tai palvelua käsittävällä indeksillä mitattuna. Tyytyväisyys suppeassa asuinkuntaindeksissä mukana oleviin palveluihin oli alhaisimmillaan huippusuhdanteessa 1989 ja korkeimmillaan lamavuonna 1993. Espoolaisten tyytyväisyys on kasvanut 1980- luvulta, ja sen taso näyttäisi vakiintuneen, muutokset vuoden 1997 jälkeen ovat olleet pieniä. Suppeaan indeksiin sisältyvät ne 13 asiaa tai palvelua, joita on kysytty vastaajilta samanlaisilla kysymyksenasetteluilla aina vuodesta 1983 alkaen. Espoo Helsinki Tampere 4 3,9 3,8 3,7 3,6 3,5 3,4 3,3 3,2 3,1 3 1983 1989 1993 1997 2001 2005 2006 Kuva 1. Suppean asuinkuntaindeksin kehitys (Miettinen, Heikki 2006, s. 3-4) Asuinkuntaindekseillä mitattuna tyytyväisyys palveluihin on vain hieman muuttunut viime vuosina. Toisaalta muutokset joidenkin indeksiin sisältyvien asioiden tai palveluiden kohdalla ovat suurempia. Parhaimmillaan tiettyyn palveluun tyytyväisten osuus on kasvanut vuodesta 2005 jopa 16 prosenttiyksikköä. Tyytymättömien osuus on lisääntynyt enimmillään 10 prosenttiyksikköä. Monien sellaisten palvelujen kohdalla, joihin tyytyväisten osuus on kasvanut, on myös tyytymättömien osuus kasvanut ja niiden, jotka ovat vastanneet ei osaa sanoa, osuus vähentynyt. Vastaajat ovat siten ottaneet kantaa hieman aiempaa useammin. 2 Tietoisku 3/2007: Espoolaisten arviot kuntapalveluista
Kuvissa 2a ja 2b on esitetty ns. tyytyväisyyden nettolisäys - tyytyväisyyden lisäyksestä on vähennetty tyytymättömyyden lisäys. Tyytyväisyys on lisääntynyt eniten urheilu- ja pelikenttiin, kulttuuripalveluihin sekä kunnan talousasioiden hoitoon, nuorten harrastustoimintaan, sisäliikuntatiloihin, uimahalleihin, uimarantoihin ja maauimaloihin sekä katujen ja teiden hoitoon - ns. tyytyväisyyden nettolisäys on vähintään 10 %. Useimpiin näistä vähintään joka toinen vastaaja oli tyytyväinen. Nuorten harrastustoimintaan ja kunnan talousasioiden hoitoon tyytyväisten osuus oli pienempi. Tyytyväisyyden nettolisäys oli negatiivinen (kuva 2b) eli tyytymättömyys oli kasvanut enemmän kuin tyytyväisyys 18 asian tai palvelun kohdalla. Eniten tyytymättömyys oli lisääntynyt melun torjuntaan, liikenneoloihin autoilijan kannalta ja kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksiin. Viime mainittuun tyytymättömyys oli kasvanut eniten, 8 prosenttiyksikköä (netto). Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksiin erittäin tai melko tyytyväisten osuus (kuvat 3a ja 3b) oli alhainen, vain 17 %. Melun torjuntaan tyytyväisiä oli 39 % ja liikenneoloihin autoilijan kannalta tyytyväisten osuus oli noin 74 %. Tyytyväisimpiä vastaajat olivat juomaveden laatuun ja asuinalueen turvallisuuteen (kuva 3 a). Niihin oli 90 % vastaajista erittäin tai melko tyytyväisiä. Myös yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen, kirjastopalveluihin, jätehuoltoon, luonto- ja retkeilyreitteihin, kevyen liikenteen liikenneoloihin, uimahalleihin, autoliikenteen liikenneturvallisuuteen, kuntoratoihin ja ulkoilureitteihin, ulkoilualueisiin ja -puistoihin sekä liikenneoloihin autoilijan kannalta oltiin varsin tyytyväisiä - tyytyväisiä oli noin kolme neljästä vastaajasta tai enemmän. Vähiten tyytyväisiä oltiin toimeentulotukeen, vanhusten kotihoitoon, vanhusten asumis- ja laitoshoitopalveluihin, vammaispalveluihin, terveyskeskuksen vuodeosastoon sekä pientalotontin saantiin tyytyväisten osuuden vaihdellessa 6 %:sta 10 %:iin (kuva 3 b). Tarkasteltaessa vastaajien antamia arvioita keskiarvoilla (kuva 4), joissa kantaa ottamattomien (ei osaa sanoa =3) vastaukset on jätetty huomioimatta, tilanne hieman muuttuu. Tyytyväisten osuuksien tarkastelussa hyvän arvion saaneiden lisäksi hyvän keskiarvon, vähintään 4 (asteikko 1-5), saivat äitiys- ja lastenneuvola, lukio, pelastustoiminta, peruskoulu, nuorten ammatillinen koulutus, työväenopisto ja aikuisten ammatillinen koulutus. Lähes yhtä hyvän arvion (3,8-3,9) saivat myös sairaankuljetus, nuohous, urheilu- ja pelikentät, lasten päivähoito, kulttuuripalvelut sekä palotarkastus. Tyytyväisten osuuksien tarkastelussa heikon arvion saaneiden lisäksi saivat alle 3:n keskiarvon hammaslääkäripalvelut, torit ja torikauppa, vuokra-asunnon saanti, kunnan luottamushenkilöiden toiminta ja kuntalaisten vaikuttamisen mahdollisuudet. Tietoisku 3/2007: Espoolaisten arviot kuntapalveluista 3
0 5 10 15 20 Urheilu- ja pelikentät Kulttuuripalvelut Kunnan talousasioiden hoito Nuorten harrastustoiminta Sisäliikuntatilat Uimahallit Uimarannat ja maauimalat Katujen ja teiden hoito Lasten päivähoito Nuorten ammatillinen koulutus Yritystoiminnan edistäminen Peruskoulu Puistojen ja viheralueiden hoito Aikuisten ammatillinen koulutus Yhteistyö naapurikuntien kanssa Työväenopisto Äitiys- ja lastenneuvola Hammaslääkäripalvelut Kuntoradat ja ulkoilureitit Rakennettu ympäristö: viihtyisyys, kauneus Juomaveden laatu Kierrätystoiminta, paperit, lasit, paristot Museot Lasten leikkipaikat Lukio Tyytyväisyyden nettolisäys, %-yksikköä Luonto- ja retkeilyreitit Terveyskeskuksen lääkäripalvelut Kirjastopalvelut Kuva 2 a. Palveluun tai asiaan melko tai erittäin tyytyväisten osuuden lisäys vuodesta 2005 nettona (tyytyväisten osuuden kasvu vähennettynä tyytymättömien osuuden kasvulla); tyytyväisyyden nettolisäys vähintään 5 %- yksikköä 4 Tietoisku 3/2007: Espoolaisten arviot kuntapalveluista
Tyytyväisyyden nettolisäys, %-yksikköä -15-10 -5 0 5 10 15 Sairaanhoito Rakennetun ympäristön valvonta Vanhusten asumis- ja laitoshoitopalvelut Kevyen liikenteen liikenneturvallisuus Asuinalueen turvallisuus Julkinen liikenne Kunnan luottamushenkilöiden toiminta Vammaispalvelut Ympäristön siisteys Nuohous Kevyen liikenteen liikenneolot Terveyskeskuksen vuodeosasto Kunnan virastojen asiakaspalvelu yleensä Vanhusten kotihoito Ulkoilualueet ja -puistot Melun torjunta Liikenneolot autoilijan kannalta Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet Kuva 2 b. Palveluun tai asiaan melko tai erittäin tyytyväisten osuuden lisäys vuodesta 2005 nettona (tyytyväisten osuuden kasvu vähennettynä tyytymättömien osuuden kasvulla); tyytyväisyyden nettolisäys negatiivinen Tietoisku 3/2007: Espoolaisten arviot kuntapalveluista 5
Erittäin hyvin Melko hyvin En osaa sanoa Melko huonosti Erittäin huonosti 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Juomaveden laatu Asuinalueen turvallisuus Yleinen järjestys ja turvallisuus Kirjastopalvelut Jätehuolto Luonto- ja retkeilyreitit Kevyen liikenteen liikenneolot Uimahallit Autoliikenteen liikenneturvallisuus Kuntoradat ja ulkoilureitit Ulkoilualueet ja -puistot Liikenneolot autoilijan kannalta Kevyen liikenteen liikenneturvallisuus Puistojen ja viheralueiden hoito Julkinen liikenne Urheilu- ja pelikentät Kulttuuripalvelut Rakennetun ympäristön viihtyisyys ja kauneus Kierrätystoiminta, paperit, lasit, paristot Työväenopisto Peruskoulu Katujen ja teiden hoito Tiedottaminen kunnan palveluista Uimarannat ja maauimalat Ilman laatu Ympäristön siisteys Lukio Terveyskeskuksen lääkäripalvelut Kuva 3 a. Palvelun tai asian saamat arviot 2006; palvelut, joita vähintään puolet vastaajista katsoi olevan melko tai erittäin hyvin hoidettu 6 Tietoisku 3/2007: Espoolaisten arviot kuntapalveluista
Erittäin hyvin Melko hyvin En osaa sanoa Melko huonosti Erittäin huonosti 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Tiedottaminen liikuntapalveluista Asuntojen, työpaikkojen ja palvelujen sijainti Sairaanhoito Lasten leikkipaikat Sisäliikuntatilat Vesistöjen puhtaus Pelastustoiminta Äitiys- ja lastenneuvola Luonnon suojelu Lasten päivähoito Kunnan virastojen asiakaspalvelu yleensä Museot Nuorten harrastustoiminta Melun torjunta Nuorten ammatillinen koulutus Torit ja torikauppa Aikuisten ammatillinen koulutus Rakennetun ympäristön valvonta Yritystoiminnan edistäminen Hammaslääkäripalvelut Palotarkastus Sairaankuljetus Nuohous Kunnan talousasioiden hoito Kunnan yhteistyö naapurikuntien kanssa Kuluttajaneuvonta Vuokra-asunnon saanti Kuntalaisten vaikuttamisen mahdollisuudet Sosiaalityö Kunnan luottamushenkilöiden toiminta Perheneuvola Toimeentulotuki Vanhusten kotihoito Vanhusten asumis- ja laitoshoitopalvelut Vammaispalvelut Terveyskeskuksen vuodeosasto Pientalotontin saanti Kuva 3 b. Palvelun tai asian saamat arviot 2006; palvelut, joita alle puolet vastaajista katsoi olevan melko tai erittäin hyvin hoidettu Tietoisku 3/2007: Espoolaisten arviot kuntapalveluista 7
0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 Juomaveden laatu Kirjastopalvelut Äitiys- ja lastenneuvola Asuinalueen turvallisuus Lukio Uimahallit Luonto- ja retkeilyreitit Pelastustoiminta Kuntoradat ja ulkoilureitit Peruskoulu Nuorten ammatillinen koulutus Työväenopisto Yleinen järjestys ja turvallisuus Aikuisten ammatillinen koulutus Autoliikenteen liikenneturvallisuus Sairaankuljetus Ulkoilualueet ja -puistot Jätehuolto Nuohous Urheilu- ja pelikentät Kevyen liikenteen liikenneolot Lasten päivähoito Kulttuuripalvelut Liikenneolot autoilijan kannalta Palotarkastus Yritystoiminnan edistäminen Uimarannat ja maauimalat Lasten leikkipaikat Julkinen liikenne Ilman laatu Puistojen ja viheralueiden hoito Kevyen liikenteen liikenneturvallisuus Sairaalapalvelut Perheneuvola Sisäliikuntatilat Tiedottaminen kunnan palveluista Luonnon suojelu Nuorten harrastustoiminta Rakennetun ympäristön viihtyisyys ja kauneus Kierrätystoiminta, paperit, lasit, paristot Museot Kuluttajaneuvonta Tiedottaminen liikuntapalveluista Ympäristön siisteys Vesistöjen puhtaus Katujen ja teiden hoito Asuntojen, työpaikkojen ja palvelujen sijainti Terveyskeskuksen lääkäripalvelut Kunnan virastojen asiakaspalvelu yleensä Rakennetun ympäristön valvonta Sosiaalityö Melun torjunta Kunnan talousasioiden hoito Kunnan yhteistyö naapurikuntien kanssa Hammaslääkäripalvelut Vammaispalvelut Torit ja torikauppa Vuokra-asunnon saanti Toimeentulotuki Kunnan luottamushenkilöiden toiminta Terveyskeskuksen vuodeosasto Vanhusten kotihoito Vanhusten asumis- ja laitoshoitopalvelut Kuntalaisten vaikuttamisen mahdollisuudet Pientalotontin saanti Kuva 4. Kuntalaisten palveluille antamien arvioiden keskiarvot 2006; asteikko 1-5, ei osaa sanoa -vaihtoehto (3) jätetty pois 8 Tietoisku 3/2007: Espoolaisten arviot kuntapalveluista
Terveyskeskuksen lääkäripalvelut tärkein palvelu kuntalaisten mielestä Terveyskeskuksen lääkäripalveluja pidettiin selvästi tärkeimpänä kaupungin palveluna, kun vastaajilta kysyttiin, mitkä viisi Espoon kaupungin hoitamaa tai järjestämää asiaa 65 luetellusta he kokivat omalta kohdaltaan tärkeimmiksi. Sen mainitsi 44 % vastanneista (kuva 5). Vajaalle kolmasosalle vastaajista oli yleinen järjestys ja turvallisuus tärkeää, neljäsosalle julkinen liikenne, viidesosalle asuinalueen turvallisuus, peruskoulu ja katujen ja teiden hoito. Joka kuudes piti tärkeinä sairaalapalveluita, joka seitsemäs lasten päivähoitoa ja ympäristön siisteyttä, joka kahdeksas kevyen liikenteen liikenneturvallisuutta ja kunnan talousasioiden hoitoa ja joka yhdeksäs kirjastopalveluita, kevyen liikenteen liikenneoloja ja juomaveden laatua. Hammaslääkäripalvelut, luonnon suojelu, vanhusten kotihoito sekä vanhusten asumis- ja laitospalvelut olivat tärkeimpiä 10 %:lle vastaajista. osuus vastaajista. % 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Terveyskeskuksen lääkäripalvelut 43,9 Yleinen järjestys ja turvallisuus 29,1 Julkinen liikenne 23,7 Asuinalueen turvallisuus 20,8 Peruskoulu 20,3 Katujen ja teiden hoito 19,1 Sairaalapalvelut 17,3 Lasten päivähoito 15,3 Ympäristön siisteys 13,6 Kevyen liikenteen liikenneturvallisuus 12,1 Kunnan talousasioiden hoito 12,0 Kirjastopalvelut 11,2 Kevyen liikenteen liikenneolot 10,7 Juomaveden laatu Hammaslääkäripalvelut 10,5 10,4 osuus vastaajista. % Luonnon suojelu 10,0 Vanhusten kotihoito 9,9 Vanhusten asumis- ja laitoshoitopalvelut 9,7 Rakennetun ympäristön viihtyisyys ja kauneus 9,3 Kuntoradat ja ulkoilureitit 8,1 Pelastustoiminta 7,7 Nuorten harrastustoiminta 7,5 Kuva 5. Espoolaisille tärkeät kuntapalvelut, 22 eniten mainintoja saanutta asiaa Tietoisku 3/2007: Espoolaisten arviot kuntapalveluista 9
Kuluttajaneuvontaa, museota, liikuntapalveluista tiedottamista, nuohousta, perheneuvolaa, palotarkastusta ja aikuisten ammatillista koulutusta vastaajat eivät juurikaan maininneet omalta kannaltaan tärkeimmiksi. Harvempi kuin joka sadas vastaaja piti niitä tärkeinä omalta kannaltaan. Hieman useammalle, 1-2 %:lle, olivat tärkeimpiä vammaispalvelut, työväenopisto, virastojen asiakaspalvelu yleensä, nuorten ammatillinen koulutus, uimarannat ja maauimalat, terveyskeskuksen vuodeosasto ja torit ja torikauppa. (Miettinen, Heikki 2006, 77-79) Panostusten vähentäminen ja toiminnan tehostaminen Puolet vastaajista (53 %) ei osannut sanoa, missä asioissa Espoon kaupunki voisi vähentää panostuksiansa tai tehostaa toimintaansa talouden tasapainottamiseksi. Vajaa viidesosa (18 %) oli sitä mieltä, että säästö- tai tehostamiskohteita ei ole. Runsas neljäsosa (29 %) katsoi, että panostuksia voidaan vähentää tai toimintaa voidaan tehostaa ja ilmoitti useimmin viiden tärkeimmän säästökohteen joukkoon kulttuuripalvelut, museot, kunnan talousasioiden hoidon ja luottamushenkilötoiminnan, 4-7 % vastaajista (kuva 6). Suurimmassa osassa palveluista ei nähty mahdollisuutta panostusten vähentämiseen tai tehostamiseen. Kysytyistä 65 asiasta tai palvelusta vain yhtätoista vähintään 2 % vastaajista piti mahdollisena säästökohteena. (Miettinen, Heikki 2006, 81-83) 10 Tietoisku 3/2007: Espoolaisten arviot kuntapalveluista
Osuus vastaajista, % 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kulttuuripalvelut 6,7 Museot 6,2 Kunnan talousasioiden hoito 4,5 Kunnan luottamushenkilöiden toiminta 4,0 Kunnan yhteistyö naapurikuntien kanssa 3,5 Toimeentulotuki 2,2 Työväenopisto 2,2 Sosiaalityö 2,1 Urheilu- ja pelikentät 2,1 Terveyskeskuksen lääkäripalvelut 2,0 Pientalotontin saanti 2,0 Liikenneolot autoilijan kannalta 1,9 Yritystoiminnan edistäminen 1,8 Torit ja torikauppa 1,8 Vuokra-asunnon saanti 1,8 Lasten päivähoito 1,7 Asuntojen, työpaikkojen ja palvelujen sijainti 1,7 Kuluttajaneuvonta 1,6 Vanhusten asumis- ja laitoshoitopalvelut 1,6 Sisäliikuntatilat 1,6 Katujen ja teiden hoito 1,6 Julkinen liikenne 1,5 Kuva 6. Asiat, joissa panostuksia voidaan vähentää tai toimintaa tehostaa, 22 useimmin mainittua asiaa Tietoisku 3/2007: Espoolaisten arviot kuntapalveluista 11
Kehittämiskohteet Tutkimuksessa luokiteltiin arvioitavat palvelut ja asiat kehittämiskohteiksi asukkaiden antaman arvosanan, arvosanan muutoksen ja asian tärkeyden perusteella. Ensisijaisiksi kehittämiskohteiksi nousivat tarkastelussa sellaiset tärkeiksi koetut asiat, joissa asukastyytyväisyys on vähäistä ja kehityksen suunta on lisäksi ollut negatiivinen. Näillä kriteereillä vanhusten kotihoidon kehittäminen nousi keskeiseksi kehittämiskohteeksi Espoossa. Vanhusten asumis- ja laitoshoito koetaan usein tärkeäksi ja kuntalaisten tyytyväisyys siihen on alhainen samoin kuin vuonna 2005. Myös kunnan hammaslääkäripalvelut koetaan tärkeiksi. Asukastyytyväisyys on alhaisella tasolla, mutta kehityksen suunta on ollut positiivinen. Taulu 1. Kehittämiskohteet Tyytyväisyys huono (keskiarvo alle 3): Vastaajien Arvosanojen Asian antamien keskiarvon tärkeys* arvosanojen muutos 05-06 keskiarvo 2006 Hammaslääkäripalvelut 2,90 0,21 10,40 % Vanhusten asumis- ja laitoshoitopalvelut 2,50-0,03 9,70 % Vanhusten kotihoito 2,55-0,10 9,90 % * Asiaa viiden tärkeimmän joukossa pitäneiden vastaajien osuus (Miettinen, Heikki 2006, 80) Kahdenkymmenen vastaajan mielestä tärkeimmän asian tai palvelun joukkoon kuuluneiden kunnan talousasioiden hoidon, katujen ja teiden hoidon, terveyskeskuksen lääkäripalvelujen ja ympäristön siisteyden saamat arviot ovat vain kohtalaiset, mutta niistä ensin mainitun saama arvio on parantunut vuodesta 2005. Muiden saamat arviot ovat pysyneet vuoden 2005 tasolla. Tässä Efeko Oy:n Espoossa syksyllä 2006 tekemässä Kuntapalvelujen laatu tutkimuksessa vanhusten kotihoito sekä asumis- ja laitoshoitopalvelut nousivat kehittämiskohteiksi. Vuonna 2005 Efeko Oy:n tekemässä Kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksessa espoolaisilta vastaajilta kysyttiin mielipiteitä iäkkäiden, yli 70-vuotiaiden, vanhempiensa palvelujen tarpeesta. Puolet vastaajista oli jatkuvasti huolissaan siitä, miten vanhempi pärjää ja neljäsosa kokee vanhempansa tuntevan olonsa erittäin turvattomaksi. Sukulaiset ja puoliso auttavat useimmiten iäkkäitä vanhempia ja palveluita haluttaisiin vanhemmille nykyistä enemmän. (Miettinen, Tuula 2006) 12 Tietoisku 3/2007: Espoolaisten arviot kuntapalveluista
Kokonaisarvosana ja palveluita käyttäneiden arviot Vastaajia pyydettiin antamaan kokonaisarvosana Espoon kaupungin kuntapalveluille. Annettujen arvosanojen keskiarvo oli 3,47. Parhaimmat arvosanat antoivat alle 29-vuotiaat ja huonoimmat 40-64 -vuotiaat. Naisten ja miesten antamissa arvosanoissa ei ollut eroa. (Miettinen, Heikki 2006, 84.) Palveluita käyttäneiden arviot olivat joissakin asioissa muita positiivisempia. Ero oli suurin perheneuvolassa, hammaslääkäripalveluissa ja palotarkastuksessa. Jonkin verran eroa oli myös terveyskeskuksen vuodeosaston, museon ja nuohouksen kohdalla. Useimmissa palveluissa näkemykset olivat samankaltaiset eikä ryhmien välillä ollut merkittävää eroa. Esimerkiksi terveyskeskuksen lääkäripalveluita ja sairaalapalveluita käyttäneiden ja muiden arviot palvelusta eivät poikenneet merkittävästi toisistaan. Ainoa asia, jossa palvelua käyttäneet olivat muita tyytymättömämpiä, oli toimeentulotuki. Joissakin palveluissa palvelua käyttäneiden määrät olivat alhaisia, joten tulokset ovat niiltä osin vain suuntaa antavia. Taulu 2. Erot palveluja käyttäneiden ja kaikkien vastaajien tyytyväisyydessä. Mukana asiat, joissa käyttäneiden määrä on suurempi kuin 30. Kaikki vastaajat Palvelua käyttäneet Ero Keskiarvo N Keskiarvo N Terveyskeskuksen lääkäripalvelut 3,27 877 3,31 604 0,04 Terveyskeskuksen vuodeosasto 2,61 871 2,83 35 0,22 Sairaalapalvelut 3,55 873 3,57 337 0,02 Äitiys- ja lastenneuvola 4,11 867 4,11 187 0,00 Hammaslääkäripalvelut 2,90 873 3,16 423 0,26 Lasten päivähoito 3,80 865 3,90 155 0,09 Toimeentulotuki 2,81 873 2,62 45-0,18 Perheneuvola 3,55 872 4,24 34 0,69 Sosiaalityö 3,12 873 3,21 62 0,09 Peruskoulu 4,01 876 4,00 238-0,01 Lukio 4,06 876 4,10 125 0,04 Aikuisten ammatillinen koulutus 3,95 871 4,00 47 0,05 Nuorten ammatillinen koulutus 3,99 868 4,04 47 0,05 Työväenopisto 3,98 874 4,00 267 0,02 Kirjastopalvelut 4,20 877 4,22 730 0,02 Nuorten harrastustoiminta 3,52 872 3,52 166-0,01 Museot 3,47 871 3,68 267 0,20 Torit ja torikauppa 2,86 874 3,04 491 0,18 Kulttuuripalvelut 3,77 875 3,87 508 0,10 Urheilu- ja pelikentät 3,84 874 3,84 470 0,00 Sisäliikuntatilat 3,55 871 3,56 370 0,00 Uimahallit 4,03 875 4,07 565 0,04 Uimarannat ja maauimalat 3,68 877 3,72 547 0,04 Kuntoradat ja ulkoilureitit 4,02 878 4,06 663 0,04 Ulkoilualueet ja -puistot 3,88 874 3,92 696 0,04 Lasten leikkipaikat 3,65 877 3,67 321 0,02 Julkinen liikenne 3,63 876 3,63 773 0,00 Rakennetun ympäristön valvonta 3,17 864 3,18 101 0,01 Palotarkastus 3,75 870 4,00 102 0,25 Nuohous 3,86 871 4,06 176 0,20 (Miettinen, Heikki 2006, 86.) Tietoisku 3/2007: Espoolaisten arviot kuntapalveluista 13
Kuntayhteistyöhön suhtaudutaan myönteisesti Vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa kuntarakennetta ja palvelujen järjestämistä koskeviin väitteisiin. Kuntayhteistyöhön suhtauduttiin periaatteessa myönteisesti, sen nähtiin lisäävän kuntien voimavaroja. Kuntarajoilla ei myöskään pitäisi vastaajien enemmistön mielestä olla merkitystä päivähoidossa ja lasten kouluvalinnassa. Kuntakoon kasvattamisen nähtiin kuitenkin usein johtavan päätöksenteon etääntymiseen kuntalaisista. Palvelujen tuotannon kustannustehokkuuden paranemiseen kuntakokoa kasvattamalla uskoi hienoinen enemmistö kantaa ottaneista. Enemmistö kantaa ottaneista ei uskonut, että seudun kilpailukyky yritysten sijaintipaikkana paranisi, jos kuntayksiköt olisivat suurempia. Lähes 80 % vastaajista oli sitä mieltä, että kuntien pitäisi hakea uudenlaisia vaihtoehtoja palvelujen järjestämisessä. Sillä tuottaako palvelut kunta vai joku muu ei yleensä nähty olevan merkitystä. Samaa mieltä Ei osaa sanoa Eri mieltä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Päätöksenteko etääntyy kansalaisista, jos kuntakokoa kasvatetaan 68 20 Kuntayhteistyön syventäminen lisää kuntien voimavaroja 70 14 Palveluja voidaan tuottaa kustannustehokkaammin kasvattamalla kuntakokoa 43 36 Kuntien pitää hakea uudenlaisia vaihtoehtoja palvelujen järjestämiseen tulevaisuudessa 78 9 Suurempi kuntakoko vaikeuttaisi laadukkaiden ja monipuolisten palvelujen tuottamista 48 34 Seudun kilpailukyky yritysten sijaintipaikkana paranisi, jos kuntayksiköt olisivat suurempia 29 38 Kuntarajoilla ei pitäisi olla merkitystä lasten päivähoitopaikkaa valittaessa 76 10 Kuntarajoilla ei pitäisi olla merkitystä oppilaiden kouluvalinnoissa 88 4 Ei ole merkitystä, tuottaako palvelut kunta, yksityinen yritys tai yhdistykset 80 15 Kuva 7. Suhtautuminen palvelujen järjestämiseen Luokat Täysin samaa mieltä ja Osittain samaa mieltä on yhdistetty luokaksi Samaa mieltä ja luokat Täysin eri mieltä ja Osittain eri mieltä luokaksi Eri mieltä. (Miettinen, Heikki 2006, 87.) 14 Tietoisku 3/2007: Espoolaisten arviot kuntapalveluista
Enemmistö ei halua kuntaliitosta Kaksi kolmasosaa vastaajista ei kannattanut Espoon liittymistä toiseen kuntaan, kun kysyttiin pitäisikö Espoon kaupungin yhdistyä johonkin toiseen kuntaan ja jos niin mihin kuntiin. Miehet suhtautuivat kuntaliitoksiin naisia myönteisemmin ja keski-ikäiset ja sitä vanhemmat myönteisemmin kuin nuoret. Vain viidennes (22 %) vastaajista (n=195) kannatti Espoon liittymistä johonkin toiseen kuntaan. Heistä 72 % katsoi, että Espoon tulisi liittyä Kauniaisiin (kuva 8). Yhdistymistä Helsinkiin kannatti 67 %. Suosituin kuntaliitoskombinaatio oli Espoo-Kauniainen, jonka mainitsi 28 % kuntaliitoksia kannattaneista (kuva 8). Seuraavaksi suosituimpia olivat Espoo-Helsinki-Kauniainen-Vantaa -liitos ja Espoo- Helsinki -liitos. % kuntaliitoksia kannattaneista 0 5 10 15 20 25 30 Espoo-Kauniainen 28 Espoo-Helsinki- Kauniainen-Vantaa 25 Espoo-Helsinki 13 Espoo-Helsinki- Vantaa 12 Espoo-Helsinki- Kauniainen 11 Espoo-Kauniainen- Kirkkonummi 3 Muut 7 Kuva 8. Suosituimmat yhdistymisvaihtoehdot. Osuudet laskettu kuntaliitoksia kannattaneista (n=195) (Miettinen, Heikki 2006, 88-89.) Tietoisku 3/2007: Espoolaisten arviot kuntapalveluista 15
Aineisto Tulokset perustuvat Efeko Oy:n Espoossa 2006 Espoon kaupungin toimeksiannosta toteuttamaan tutkimukseen. Tutkimuksessa kysyttiin asukkaiden mielipiteitä kunnallisten palvelujen laadusta, palvelujen tärkeydestä sekä palvelu- ja kuntarakenteesta. Kysely lähettiin elo-syyskuussa 2000:lle satunnaisesti valitulle 18-70 -vuotiaalle espoolaiselle. Vastaamattomille lähetettiin yksi aktivointikirje. Tutkimuksen vastausprosentiksi tuli 45 %. Alhainen vastausprosentti tuo tuloksiin epävarmuutta ja tuloksia voidaankin pitää suuntaa-antavina. Lähteet: Miettinen, Heikki: Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina Espoossa vuonna 2006, Efeko Tutkimuksia 283/2006 Miettinen, Tuula: Seniorien avun tarve ja auttajat espoolaisten näkemyksiä 70 vuotta täyttäneiden vanhempiensa tilanteesta. Espoon kaupunki. Kehittämis- ja tutkimusryhmä. Tietoisku 13/2006. 29.11.2006 Sammandrag Enligt en undersökning om kvaliteten på den kommunala servicen har Esboborna blivit något nöjdare med servicen. Nöjdheten har ökat sedan 1980-talet och nivån ser ut att ha stabiliserats. Ändringarna efter 1997 har varit små. Nöjdast var svararna med dricksvattnets kvalitet och säkerheten i bostadsområdet. Relativt nöjda var man också med allmän ordning och säkerhet, bibliotekstjänster, avfallshantering, natur- och utflyktsrutter, simhallar, konditionsbanor och friluftsleder, friluftsområden och parker samt trafikförhållanden och trafiksäkerhet i biltrafiken - nöjda var ca tre av fyra svarare eller fler. Minst nöjda var man med utkomststödet, hemvård för äldre, boende- och anstaltstjänster för äldre, handikapptjänster, hälsocentralens vårdavdelning samt tillgången på småhustomter. Ett gott medeltal fick också mödra- och barnrådgivningen, grundskolan, gymnasiet och yrkesutbildningen, arbetarinstitutet och räddningsverksamheten. Ett nästan lika gott omdöme fick sjuktransporterna, barndagvården, idrotts- och spelplaner, kulturtjänster samt brandsyn och sotning. Granskningen av andelen nöjda svar ger vid handen att utöver de som bedömdes som svaga gavs ett medelvärde under 3 för tandläkartjänster, torg och torghandel, tillgången på hyresbostäder, de förtroendevaldas agerande och kommuninvånarnas möjligheter att påverka. Hemvård för äldre framstod som ett centralt utvecklingsobjekt. Boende- och anstaltstjänster för äldre upplevs ofta som viktiga och nöjdheten med dem är låg liksom år 2005. Också kommunens tandläkartjänster upplevs som viktiga. Invånarnöjdhetens nivå är låg, men utvecklingen har gått i en positiv riktning. I vissa frågor gav de som hade anlitat tjänsterna mer positiva omdömen, men i fråga om flertalet tjänster var åsikterna likartade. T.ex. åsikterna hos dem som har anlitat hälsocentralernas läkar- och sjukhustjänster och andras bedömningar avvek inte nämnvärt från varandra. Skillnaden var störst i fråga om familjerådgivning, tandläkartjänster och brandsyn. En viss skillnad konstaterades också i fråga om hälsocentralens vårdavdelning, museet och sotningen. Attityderna till kommunsamarbetet var i princip positiva; man ansåg att det tillför kommunerna mer resurser. Nästan 80 procent av de svarande ansåg att kommunerna bör gå in för nya alternativ för att anordna tjänster. Huruvida tjänsterna produceras av kommunen eller någon annan ansågs i allmänhet inte ha betydelse. Två tredjedelar av dem som svarade understödde inte tanken på att Esbo skulle anslutas till en annan kommun, och endast en femtedel understödde en anslutning. En sammanslagning med Helsingfors understöddes av 67 procent. Den mest populära kombinationen för kommunsammanslagningar var Esbo-Grankulla och näst populärast var Esbo-Helsingfors-Grankulla-Vanda samt Esbo-Helsingfors. 16 Tietoisku 3/2007: Espoolaisten arviot kuntapalveluista