Lastenpsykiatrian osastolle tutkimusjaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli Lapsi ja vanhemmat/ huoltajat Omahoitaja / työpari Omahoitajien toiminta tutkimusjaksolla Perhehoitotyö Hoitohenkilökunta Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Erityistyöntekijät T u l o t i l a n n e Lapsen kokonaisvaltainen Lääkärin toiminta tutkimusjaksolla Siirtyy jatkohoitoon Hoitosuunnitelma neuvottelut seuranta Lapsen ja perheen tilanteen kartoittaminen Loppuhoitoneuvottelu Koulu / opetus Koulunkäynti Osastonsihteeri Kirjaa tiedot Dokumentointi Suullinen ja kirjallinen raportointi 13.8.2013
Perhehoitotyö tutkimusjaksolla Osastolla perhehoitotyötä toteuttavat tavallisesti perhetyöntekijät /omahoitajat. Toisinaan toisen työparina saattaa olla lapselle/perheelle tuttu työntekijä esim. lastenpsykiatrian poliklinikalta tai perustasolta omasta kunnasta. Jakson aikana tehdään tiivistä yhteistyötä perheen kanssa. On tärkeää, että perhe on mukana lapsen hoidossa. Perhehoitotyö toteutuu sekä osastolla että lapsen arkiympäristössä. Perhehoitotyön tehtävät: Kartoittaa, ketkä kuuluvat lapsen perheeseen ja lähiverkostoon. Perheen/huoltajien kuuleminen. Käydään läpi tulosyitä ja lapsen sekä perheen taustatietoja esim. sukupuutyöskentelyn ja varhaisvaihe-haastattelun avulla. Päivitetään osastoseurantaa ja kodin kuulumisia. Mietitään yhdessä vanhempien/huoltajien kanssa lapselle ja perheelle keinoja selvitä arjessa esim. kotiharjoitteiden kautta. Tehdään arviointia lapsen ja perheen/huoltajien voimavaroista ja tuen tarpeesta. Kotikäynnin tarkoituksena on kartoittaa lapsen kasvuympäristöä ja nähdä lapsi toimimassa omassa tutussa ympäristössään. Hoitosuunnitelman mukaisesti hoitoon mahdollisesti sisältyy perhehoitopäiviä joko osastolla tai kotona. Keskustellaan jatkosuunnitelmista.
Lapsen ja perheen tutkimus ja hoito Lapselle ja perheelle laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma. Jakson aikana lapselle / perheelle toteutetaan hoitosuunnitelman mukaiset tutkimukset ja hoito. Lapsi osallistuu osaston toiminnallisiin ryhmiin ja yhteisölliseen toimintaan vointinsa mukaan. Huolehditaan lapsen turvallisuudesta nimeämällä joka työvuoroon lapselle hänestä vastaava hoitaja. Hoitaja toteuttaa kirjallista ja suullista raportointia. Osastolla arvioidaan lapsen psyykkistä vointia ja toimintakykyä sekä havainnoidaan lapsen ja perheen vuorovaikutussuhteita. Lasta ja perhettä tuetaan ja ohjataan selviytymään arjen haasteista. Arvioidaan mahdollisen lääkityksen vaikutusta lapsen vointiin. Lapsen on mahdollista jatkaa omaa harrastustaan tutkimusjakson aikana hoitosuunnitelman mukaisesti vanhemman/huoltajan kuljettamana.
Hoitosuunnitelmaneuvottelut Hoitosuunnitelmaneuvotteluun osallistuvat sovitusti lapsen hoitoon liittyvät työntekijät. Myös vanhemmilla/huoltajilla on mahdollisuus osallistua hoitosuunnitelmaneuvotteluun. Hoitosuunnitelmaneuvotteluja pidetään tutkimusjakson aikana sovitusti. Hoitosuunnitelmaneuvottelussa suunnitellaan tutkimuksia ja hoitoa. HSN:ssa arvoidaan lapsen vointia ja kulunutta jaksoa sekä suunnitellaan lapsen / perheen jatkohoitoa.
Erityistyöntekijät Tutkimusjaksolla on käytössä sosiaalityöntekijän, psykologin, ravitsemusterapeutin, fysioterapeutin, toimintaterapeutin sekä muiden erityistyöntekijöiden palveluita tarpeen mukaan.
Loppuhoitoneuvottelu Loppuhoitoneuvotteluun osallistuvat sovitusti huoltajien lisäksi lapsen hoitoon liittyvät työntekijät. Myös lapsi itse ikä huomioon ottaen osallistuu osaksi aikaa neuvotteluun. Loppuhoitoneuvottelu pidetään tutkimusjakson päättyessä. Loppuhoitoneuvottelussa arvioidaan toteutunutta jaksoa ja sen tuloksia sekä suunnitellaan lapsen/perheen jatkohoitoa.
Tutustumiskäynti Tutustumiskäynnin tarkoituksena on antaa lapselle ja huoltajille mahdollisuus tutustua osaston tiloihin ja käytäntöihin sekä mahdollisesti tavata tulevat omahoitajat ennen varsinaista osastolle tuloa. Tuloneuvottelu Osastolta ollaan yhteydessä lapsen huoltajiin ennen tutkimusjakson alkua. Lapsi ja huoltajat kutsutaan tuloneuvotteluun ja samalla tutustumaan osastoon ennen osastojakson alkamista. Tuloneuvotteluun osallistuvat lapsi, lapsen vanhemmat/huoltajat, sovitusti lapsen hoitoon liittyvät työntekijät. Tuloneuvottelussa arvioidaan tutkimusjakson pituus ja suunnitellaan jakson sisältö ja tavoitteet. Lisäksi sovitaan myös eri työtekijöiden tapaamisajankohdat sekä tulevat neuvottelut.
Omahoitajien toiminta tutkimusjaksolla Omahoitajuus perustuu yksilövastuiseen hoitotyöhön. Omahoitajan koordinoi lapsen hoitoa, että esim. sovitut tutkimukset toteutuvat suunnitellusti. Omahoitajan tehtävänä on lapsen kokonaistilanteen ymmärtäminen. Omahoitaja antaa lapselle aikaa ja pitää omahoitajatunteja. Näiden tarkoitus on tutustua lapseen toiminnallisuuden, yhdessä tekemisen ja keskustelun kautta. Tärkeä osa omahoitajan työtä on yhteistyö lapsen huoltajien kanssa. Omahoitaja yhdessä huoltajien kanssa suunnittelee ja arvioi hoidon toteutumista. Omahoitaja laatii hoitotyön suunnitelmaa hoidon aikana sekä tekee hoitotyön yhteenvedon sairaskertomukseen hoidon päättyessä.
Lääkärin toiminta tutkimusjakson aikana Vastaa lapsen hoidosta. Lapsen psyykkisen ja fyysisen hoidon tarpeen arviointi. Lähetteiden tekeminen tarvittaessa tutkimuksiin ja hoitoon. Lääkityksen tarpeen arviointi, vanhempien/huoltajien informoiminen lääkitykseen liittyvistä asioista. Osallistuminen lapsen neuvotteluihin. Lausuntojen, lähetteiden ja loppuyhteenvetojen tekeminen.
Koulunkäynti Tutkimusjakson aikana kouluikäinen lapsi käy vointinsa ja hoitosuunnitelman mukaisesti Ruutipuiston sairaalakoulua. Sairaalakoulussa opetusryhmät ovat pieniä. Sairaalakoulussa työskentelee osaston sairaanhoitaja kouluhoitajan tehtävissä. Sairaalakoulun opettaja sekä kouluhoitaja ovat yhteyshenkilöt sairaalakoulun ja oman koulun välillä. Osastonjakson aikana tarvittaessa pidetään kouluneuvottelu, jossa suunnitellaan lapsen tulevaa koulunkäyntiä ja sitä tukevia keinoja.
Tietojen kirjaaminen Osastonsihteeri huolehtii osaltaan potilastietojen kirjaamisesta potilastietojärjestelmään ja asiapapereiden arkistoinnista sekä potilasasiakirjojen lähettämisestä sovitulla tavalla.