Tilinpäätös ja toimintakertomus. Rovaniemen kaupunki

2016 Tilinpäätös ja toimintakertomus Rovaniemen kaupunki

S I S Ä L T Ö 1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 1 2 KAUPUNKIKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS... 5 2.1 KAUPUNGINVALTUUSTO... 5 2.2 KAUPUNGINHALLITUS... 6 2.3 KAUPUNGIN TOIMINTAORGANISAATIO... 7 2.4 KAUPUNKIKONSERNIN RAKENNE... 9 2.5 HENKILÖSTÖ... 11 2.6 SISÄISEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA... 12 2.7 OMISTAJAOHJAUS JA -POLITIIKKA... 14 2.8 KAUPUNKISTRATEGIAN MITTARIRAPORTTI... 16 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET... 22 3.1 VÄESTÖ, ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS... 22 3.1.1 VÄESTÖKEHITYS... 22 3.1.2 ELINKEINORAKENNE JA TYÖLLISYYS... 24 3.2 YMPÄRISTÖTEKIJÄT... 28 3.3 TALOUDELLINEN KEHITYS... 31 3.3.1 KUNTATALOUS... 31 3.3.2 ROVANIEMEN KAUPUNGIN TALOUS... 33 3.3.3 ROVANIEMI-KONSERNIN TALOUS... 35 4 KOKONAISTALOUDEN KEHITYS... 37 4.1 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN... 37 4.2 TOIMINNAN RAHOITUS... 41 4.3 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET... 44 4.4 KOKONAISTULOT JA -MENOT... 47 4.5 HALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ... 48 4.6 KAUPUNKIKONSERNIN TUNNUSLUKUJEN ANALYSOINTI... 49 5 TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 52 5.1 KÄYTTÖTALOUSOSA... 52 5.1.1 ULKOINEN TARKASTUS JA ARVIOINTI... 53 5.1.2 STRATEGISEN HALLINNON TOIMINTA JA TALOUS... 55 5.1.2.1 ELINKEINOT, EDUNVALVONTA, KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ JA STRATEGINEN MAANKÄYTTÖ... 55 5.1.2.2 STRATEGINEN KEHITTÄMINEN JA TULOSOHJAUS... 59 5.1.3 ALUEELLISTEN PALVELUJEN TOIMINTA JA TALOUS... 63 5.1.3.1 YLÄKEMIJOEN ALUELAUTAKUNTA... 63 5.1.3.2 SODANKYLÄNTIEN ALUELAUTAKUNTA... 65 5.1.3.3 YLÄOUNASJOEN ALUELAUTAKUNTA... 67 5.1.3.4 ALAOUNASJOEN ALUELAUTAKUNTA... 69 5.1.3.5 ALAKEMIJOEN ALUELAUTAKUNTA... 72 5.1.3.6 RANUANTIEN ALUELAUTAKUNTA... 75 5.1.4 PERUSTURVAPALVELUJEN TOIMINTA JA TALOUS... 78 5.1.4.1 LAPSIPERHEIDEN PALVELUT... 78 5.1.4.2 AIKUISTEN JA TYÖIKÄISTEN PALVELUT... 82 5.1.4.3 IKÄIHMISTEN PALVELUT... 86 5.1.4.4 TERVEYDENHUOLLON PALVELUT... 89 5.1.4.4.1 ERIKOISSAIRAANHOITOPALVELUT... 91 5.1.5 SIVISTYSPALVELUJEN TOIMINTA JA TALOUS... 93 5.1.5.1 VARHAISKASVATUSPALVELUT... 93 5.1.5.2 KOULUTUSPALVELUT... 98 5.1.5.3 VAPAA-AJAN PALVELUT... 101 5.1.6 TEKNISTEN PALVELUJEN TOIMINTA JA TALOUS... 105 5.1.6.1 TEKNISET PALVELUT... 105

5.1.6.2 YMPÄRISTÖVALVONTA... 108 5.2 TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU... 111 5.2.1 PERUSKAUPUNKI... 111 5.2.2 KOKO KAUPUNKI... 112 5.3 INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMISVERTAILU... 113 5.3.1 KAUPUNGINHALLITUS... 114 5.3.2 VAPAA-AJANLAUTAKUNTA... 115 5.3.3 TEKNINEN LAUTAKUNTA... 116 5.3.4 KAUPUNKIKONSERNI... 118 5.5 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU... 119 5.5.1 PERUSKAUPUNKI... 119 6 LIIKELAITOSTEN JA RUOKA- JA PUHTAUSPALVELUJEN TOIMINTA JA TALOUS... 120 6.1 TYÖTERVEYSLIIKELAITOS... 120 6.1.1 TULOSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU... 122 6.1.2 TULOSLASKELMA... 123 6.1.3 TASE... 124 6.1.4 RAHOITUSLASKELMA... 125 6.2 TILALIIKELAITOS... 126 6.2.1 TULOSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU... 129 6.2.2 TULOSLASKELMA... 130 6.2.3 INVESTOINNIT... 131 6.2.4 TASE... 132 6.2.5 RAHOITUSLASKELMA... 133 6.3 RUOKA- JA PUHTAUSPALVELUT... 134 7 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 136 7.1 KOKO KAUPUNGIN TULOSLASKELMA... 136 7.2 KOKO KAUPUNGIN TASE... 137 7.3 KOKO KAUPUNGIN RAHOITUSLASKELMA... 139 7.4 KONSERNIN TULOSLASKELMA... 140 7.5 KONSERNIN TASE... 141 7.6 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA... 143 8 KAUPUNGIN KONSERNIYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS... 144 8.1 MERKITTÄVIMPIEN TYTÄRYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS... 144 8.1.1 NAPAPIIRIN RESIDUUM OY... 144 8.1.2 NAPAPIIRIN ENERGIA JA VESI OY... 146 8.1.3 ROVANIEMEN INFRA OY (1.2.2016-31.12.2016)... 150 8.1.4 ROVASEUDUN MARKKINAKIINTEISTÖT OY... 151 8.1.5 ROVANIEMEN KEHITYS OY... 154 8.2 MUUT KONSERNIYHTIÖT JA YHTEISÖT... 156 8.2.1 LAPIN ALUETEATTERIYHDISTYS RY... 156 8.2.2 ROVANIEMEN KYLIEN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ... 158 8.2.3 EDURO-SÄÄTIÖ... 160 9 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 163 9.1 KOKO KAUPUNGIN LIITETIEDOT... 163 9.1.1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT... 164 9.1.2 TASEEN LIITETIEDOT... 167 9.1.3 HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT... 174 9.2 LIIKELAITOSTEN LIITETIEDOT... 175 9.2.1 TYÖTERVEYSHUOLTO... 175 9.2.1.1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT... 175 9.2.1.2 TASEEN LIITETIEDOT... 176 9.2.1.3 HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT... 178 9.2.2 TILALIIKELAITOS... 179 9.2.2.1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT... 179 9.2.2.2 TASEEN LIITETIEDOT... 180 9.2.2.3 HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT... 184 9.2.3 LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖKSESSÄ... 185

9.2.3.1 LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KAUPUNGIN TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMISEEN... 185 9.2.3.2 LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KAUPUNGIN TOIMINNAN RAHOITUKSEEN. 186 9.3.1 KONSERNITULOSLASKELMAN LIITETIEDOT... 188 9.3.2 KONSERNITASEEN LIITETIEDOT... 189 10 KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT... 193 11 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET... 194 Käsittely: kaupunginhallitus kaupunginvaltuusto Kannen kuvat ylhäältä alas: Arto Rajanen Jani Ylinampa Jouni Laaksomies Arto Rajanen

1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Kuntasektorin tilinpäätösarviot osoittavat kuntatalouden etenevän hyvään suuntaan. Kuntien menot kasvoivat maltillisesti koko maassa, keskimäärin 1,3 prosenttiyksikköä. Vuoden 2016 tilikauden tulos parani ennakkoarvion mukaan lähes puoli miljardia euroa. Tilikauden tulos oli kuitenkin negatiivinen 111 kunnassa, yhteensä 0,2 miljardia euroa. Kuntatalouden rahoituksellista tasapainoa kuvaava toiminnan ja investointien rahavirta parani puoli miljardia euroa. Lainakanta nousi 18 miljardiin euroon ja velkaantumisen kasvu hidastui 3,6 prosenttiin. Kunnat ovat tasapainottaneet talouttaan valtion asettamien tavoitteiden mukaisesti. Kuntien velkamäärä on kasvanut ennakoitua vähemmän. Kuntatalouden parantumisen selittää maltillinen menokehitys, joka johtuu muun muassa kuntien ja kuntayhtymien henkilöstökulujen sopeuttamisesta, sekä vähäisestä kustannustason kasvusta kuntapalveluissa. Myös kuntien ja kuntayhtymien tulot lisääntyivät erityisesti kasvaneiden valtionosuuksien kautta. Vuoden 2016 valtionosuuksissa kompensoitiin kuntien veroperustemuutoksista johtuvia veromenetyksiä 260 miljoonaa euroa, ja lisäksi kunnat saivat 270 miljoonaa euroa valtionosuuksia kuntien ja valtion välisen kustannusjaon tarkistuksen seurauksena. Kuntien verotulot kasvoivat vuonna 2016 maltillisesti. Koko maan kasvu oli 300 miljoonaa euroa eli 1,5 prosenttia. Vaimeaa kehitystä selittää muun muassa kuntien korotetun yhteisöveron jako-osuuden poistuminen. Kuntien väliset investointipaineet vaihtelevat suuresti. Maakuntakeskuksissa ja muissa suurissa kaupungeissa on palvelutarpeen lisääntymisestä johtuvia investointipaineita. Muissa kunnissa investointipaineet liittyvät usein korjausvelkaan. Ennusteiden mukaan Suomen talous on jälleen pääsemässä loivalle kasvu-uralle. Kuntien taloustilanne sen sijaan tulee olemaan vuotta 2016 tiukempi johtuen pääasiassa valtion-osuuksien ja verotulojen heikkenemisestä. Valtionvarainministeriön laskelmien mukaan kilpailukykysopimus supistaa kuntasektorin toiminta-menoja vuonna 2017 yhteensä 683 miljoonaa euroa. Vähennykset koostuvat työnantaja-maksujen alentamisesta 281 miljoonalla eurolla, lomarahojen leikkauksesta 309 miljoonalla eurolla ja työajan pidennyksestä 93 miljoonalla eurolla. Ennusteiden mukaan Suomen talous on jälleen pääsemässä loivalle kasvu-uralle. Kuntien taloustilanne sen sijaan tulee olemaan vuotta 2016 tiukempi. Kilpailukykysopimuksen epäsuorat vaikutukset vähentävät kuntien verotuloja valtionvarain-ministeriön mukaan 379 miljoonalla eurolla, joten nettovaikutus rahoitusasemaan on -90 miljoonaa euroa. Kun huomioidaan myös valtionosuusindeksin muutos, saadaan kilpailukyky-sopimuksen netto-vaikutukseksi kunnille vuonna 2017 yhteensä -168 miljoonaa euroa. Toimintakatteen kasvun arvioidaan vuonna 2017 lähes pysähtyvän. Investointeja kuitenkin tehdään edelleen ja lainakanta jatkaa reipasta kasvuaan. Lähivuosikymmeninä on varauduttava siihen, että Suomen talouskasvu ei palaudu finanssikriisiä edeltävien vuosien ja vuosikymmenten vauhtiin. Tulevan talouskasvun mahdollisuuksia rajoittavat korkea rakenteellinen työttömyys sekä työikäisen väestön määrän supistuminen. Myös tuottavuuskehitys näyttäisi jäävän aiempaa maltillisemmaksi. Lisäksi väestörakenteen muutoksen myötä julkisten menojen automaattinen kasvu jatkuu myös 2020-luvulla. Siten julkisen talouden tulot eivät riitä ylläpitämään kaikkia nopeamman talouskasvun varaan rakennettuja julkisen sektorin rakenteita ja tehtäviä. 1

Rovaniemen väkiluku kasvoi vuonna 2016 edellisten vuosien tapaan. Vuoden lopussa väestömäärä oli 62 246 asukasta, kasvua 408 henkilöä. Syntyvyys laski 598 lapseen ja syntyneiden enemmyys 53 henkilöön. Nettomääräisesti maahanmuutto oli 191 henkilöä positiivinen. Kotimaan muuttoliike oli positiivinen (+164). Työttömyyden kasvu taittui 15.5 %:n tasolle. Kesästä lähtien työttömyys alkoi merkittävästi laskemaan. Tulos johtui yritysten tuotteiden ja palveluiden hyvästä kysynnästä. Rakentaminen on jatkunut voimakkaana ja erityisesti matkailu kasvoi. Vuonna 2016 matkailijoiden yöpymiset kasvoivat 17,6 %, ulkomaisten 27 % ja Aasia 61,3 %! Rekisteröidyt kokonaisyöpymiset nousivat uuteen ennätykseen, 553 112 yöpymistä! Majoituskapasiteetti kasvoi useiden yritysten laajennushankkeiden tuloksena. Lentoliikenteen kasvu oli yli 10 %. Rovaniemen kaupungin talous toteutui viime vuonna merkittävästi odotettua paremmin. Hyvään tulokseen pääsemistä auttoivat positiiviset kertaluontoiset erät, joita talousarviota laadittaessa ei vielä ollut tiedossa. Myös verotulojen heikentynyt kehitys jäi oletettua pienemmäksi. Näin hyvää lopputulosta ei kuitenkaan olisi saavutettu ilman kaupungin oman henkilöstön vahvaa sitoutumista taloudelle asetettuihin tavoitteisiin. Rovaniemen kaupungin talous toteutui viime vuonna merkittävästi odotettua paremmin. Määrärahoja käytettiin 346,3 miljoonaa euroa. Talousarvion määrärahat kokonaisuutena riittivät suunniteltujen palvelujen tuottamiseen ja niistä jäi käyttämättä 6,3 miljoonaa euroa. Selityksenä ovat määrärahatarvetta pienentäneet kertaluontoiset erät, kuten Lapin sairaanhoitopiirin jäsenkuntalaskutusoikaisu 1,8 miljoonaa euroa, lomapalkkavarauksen hyvitys 1,5 miljoonaa euroa. Henkilöstön vapaaehtoiset palkattomat vapaat toivat 0,7 miljoonan euron säästön ja koulutuksista ja matkakustannuksista säästettiin lisäksi 0,3 miljoonaa euroa. Kaupunginhallituksen myynti- ja korvaustulojen määrä ylitti talousarvion tavoitteen 2,4 miljoonalla eurolla ja pienensi myös tältä osin määrärahojen lopullista toteutumaa. Talousarvioon varatuista investointimäärärahoista käytettiin 81,4 prosenttia ja niiden toteutuma oli 15,7 miljoonaa euroa. Investoinnit kyettiin kattamaan vuosikatteella. Rovaniemi sai vuonna 2016 verotuloja yhteensä 248,7 miljoonaa euroa. Tilitykset alittivat alkuperäisen talousarvion 1,3 miljoonalla eurolla. Rovaniemen verotulotilitykset kasvoivat 3,1 prosenttia. On huomattava, että kasvussa on mukana kiinteistöveron korotus. Ilman korotusta verotulotilitysten kasvu olisi jäänyt 0,9 prosenttiin. Valtionosuuksia kertyi 98,3 miljoonaa euroa ja toteutuma oli 102,4 prosenttia eli talousarvio ylittyi 2,4 miljoonaa euroa. Kun huomioidaan verotulotilitysten alitus, jäi verorahoituksen (verot +valtionosuudet) ylijäämäksi lopulta miljoona euroa. Rovaniemen kaupungin toimintakate (nettomenot) oli -336,6 miljoonaa euroa. Toimintakate ei kasvanut lainkaan vuoteen 2015 verrattuna, vaan oli 0,3 prosenttia edellisvuotta pienempi. Ulkoiset toimintatulot vähenivät 5,8 miljoonaa euroa eli 9,3 prosenttia ja niitä kertyi yhteensä 56,8 miljoonaa euroa. Ulkoisia toimintamenoja kertyi yhteensä 393,5 miljoonaa euroa ja niissä oli vähennystä 3,2 prosenttia eli 12,9 miljoonaa euroa. Vuosikatetta kertyi 19,3 miljoonaa euroa. Vuosikate kattoi poistoista 129,9 prosenttia ja nettoinvestoinneista 122,9 prosenttia. Vuosikate toteutui 7,6 miljoonaa euroa talousarviota parempana. Kaupungin tilikauden tulos oli 4,66 miljoonaa euroa. Kaupungin kumulatiivinen ylijäämä vuoden 2016 lopussa oli 65,7 miljoonaa euroa. Kaupungin kokonaismenot (käyttömenot + investoinnit + rahoitusmenot) olivat 434,1 miljoonaa euroa ja tulot 449,6 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma oli 502,7 miljoonaa euroa. Kaupungin lainakanta kasvoi 24,2 miljoonaa euroa ja oli liikelaitosten kanssa yhteensä 142,5 miljoonaa euroa eli 2 290 euroa/asukas. Rovaniemen kaupungin lainakanta on vielä alle maan keskitason, joka tilinpäätösarvioiden mukaan vuoden 2016 lopussa oli noin 2 930 euroa/asukas. Kaupungin omavaraisuusaste oli 55,9 prosenttia ja suhteellinen velkaantuneisuus 54,6 prosenttia. Lainanhoitokate oli 1,8. 2

Kaupungin maksuvalmius tilinpäätöspäivänä oli 34 päivää. Riittävä kassa on välillä 14-30 päivää. Kassavarojen suuri määrä selittyy pitkäaikaisella lainalla, jota ei vielä vuoden lopussa ollut otettu käyttöön. Vuosi 2016 oli Rovaniemi-konsernille taloudellisesti hyvä vuosi. Kaikki merkittävät tytäryhtiöt ylsivät tavoitettaan parempaan tulokseen. Koko konsernin tulos oli 22,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Konsernitaseen kumulatiivinen ylijäämä vuoden lopussa oli 126,4 miljoonaa euroa. Rovaniemen Infra Oy aloitti toimintansa 1.2.2016. Kyseessä oli Rovaniemen kaupungin 100-prosenttisesti omistama yhtiö, jonka tehtävänä oli tuottaa kaupungin tarvitsemat infrapalvelut kilpailukykyiseen hintaan. Rovaniemen vuoden 2016 konsernitilinpäätöksessä yhdisteltiin kaiken kaikkiaan 30 erilaista yhteisöä. Merkittävimmät tytäryhtiöt ovat Napapiirin Energia ja Vesi Oy, Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy sekä Rovaniemen Infra Oy, jotka omistetaan 100-prosenttisesti sekä Napapiirin Residuum Oy ja Rovaniemen Kehitys Oy, jotka omistetaan 90-prosenttisesti. Merkittävä on myös 71,7 prosentin osuus Kiinteistö Oy Lappi Areenasta. Kaikki merkittävät tytäryhtiöt ylsivät tavoitettaan parempaan tulokseen. Kuntayhtymistä suurimmat ovat Rovaniemen koulutuskuntayhtymä ja Lapin Sairaanhoitopiirin ky, joista omistetaan yli 50 prosenttia sekä Ounastähti kehittämiskuntayhtymä, josta omistetaan 42,3 prosenttia. Merkittävimmät osakkuusyhteisöt ovat Lapin Ammattikorkeakoulu Oy, omistusosuus 44 prosenttia ja Rovakaira Oy, omistusosuus 39,9 prosenttia. Merkittävät tytäryhtiöt hoitivat velvoitteensa emolle talousarvion tavoitteiden mukaisesti. Suurimman voiton 6,5 miljoonaa euroa teki Napapiirin Energia ja Vesi Oy. Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy:n voitto oli 1,4 miljoonaa euroa ja Napapiirin Residuum Oy:n voitto oli 0,7 miljoonaa euroa. Rovaniemen Kehitys Oy teki myös tavoitteen mukaisen positiivisen tuloksen. Kuntayhtymien parhaasta tuloksesta vastasi Ounastähti Kehittämiskuntayhtymä, jonka tulos oli 3,6 miljoonaa euroa. Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ylsi 3,0 miljoonan euron positiiviseen tulokseen. Osakkuusyhteisöistä Lapin Ammattikorkeakoulu Oy ja Rovakaira Oy saavuttivat molemmat 1,9 miljoonan euron positiivisen tuloksen. Merkittävä on myös Kunta-Asunnot Oy:n 1,0 miljoonan euron positiivinen tulos. Rovaniemen kaupungin omistusosuus Kunta-asunnoista on 29,1 prosenttia. Yhdistyksistä ja säätiöistä Rovaniemen kaupungin määräysvallassa ovat Rovaniemen kylien kehittämissäätiö, Eduro-säätiö ja Lapin alueteatteriyhdistys ry. Rovaniemen kylien kehittämissäätiön sijoitukset tuottivat vuonna 2016 1,0 miljoonan euron positiivisen tuloksen. Eduro-säätiö tuotti 0,2 miljoonan euron tappion. Rovaniemi-konsernin nettomenot olivat 308,8 miljoonaa euroa. Toimintakuluista katettiin toimintatuotoilla 41,0 prosenttia. Vuosikatetta kertyi 59,6 miljoonaa euroa ja sillä voitiin kattaa 160,6 prosenttia poistoista. Konsernin lainakanta kasvoi 25,3 miljoonaa euroa ja oli tilinpäätöksessä yhteensä 223,0 miljoonaa euroa (3 583 /asukas). Taseen loppusumma nousi 720,1 miljoonaan euroon ja omavaraisuusasteeksi tuli 50,7 prosenttia. Lainanhoitokate oli 3,3. Konserni on velkaantunut maltillisesti, mutta investointitarpeita ja korjausvelkaa on huomattavasti nykyistä investointitasoa enemmän. Konsernin investointimenot (brutto) olivat 89,4 miljoonaa euroa ja toiminnan ja investointien rahavirta oli 7,0 miljoonaa euroa negatiivinen. Kassan riittävyys oli 48 päivää ja sitä voidaan pitää riittävänä. Konsernirakenteen muutoksia on jatkettu. 1.2.2016 perustettu Rovaniemen Infra Oy liitettiin 1.1.2017 osaksi NEVE-konsernia, jossa se toimii tytäryhtiönä. 1.1.2017 aloitti toimintansa Lappica Oy, joka perustettiin Rovaniemen kaupungin Työterveysliikelaitoksen pohjalle. Uusi yhtiö on aloittanut toimintansa osana Rovaniemi-konsernia. Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy perusti vuonna 2016 tytäryhtiön Rovaniemen kaupunkikiinteistöt Oy:n, jonka tehtävänä on kaupungin tarvitsemien toimitilojen rakennuttamistoiminta. 3

Rovaniemen kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä sopimuksen Lapin ammattikorkeakoulun osakkeiden myymisestä Lapin yliopistolle. Tehtyjen osakekauppojen johdosta Rovaniemen kaupungin omistus Lapin ammattikorkeakoulu Oy:ssä pieneni 17,5 %.iin 1.1.2017 alkaen. Valtioneuvoston toteuttama maakuntauudistus muuttaa Rovaniemen kaupunkikonsernia uudistuksen toteutuessa vuoden 2019 alusta. Rovaniemen kaupungin organisaatiosta siirtyy tulevalle maakunnalle sosiaali- ja terveyspalvelujen toimiala sekä konsernirakenteesta puretaan Lapin sairaanhoitopiirin ja Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymät, joiden toiminta sekä varat että velat siirtyvät perustettavalle lapin maakuntahallinnolle. Omistajapoliittiset linjauksia on ainakin näiltä osin päivitettävä ja konsernirakennetta edelleen kehitettävä tulevina suunnitelmavuosina. Konsernin lainakanta on kasvussa ja kasvaa, sillä konserniyhtiöissä tehdään merkittäviä investointeja. Vuoden 2017 tilinpäätöksestä alkaen kuntien talouden arviointi tehdään konsernitilinpäätöksestä. Esimerkiksi alijäämän kattamisvelvollisuus ja kriisikuntakriteerien arviointi laaditaan konsernitasolla. Sairauspoissaolot ovat Rovaniemen kaupungilla laskeneet merkittävästi vuodesta 2009 lähtien, mutta vuonna 2016 ne kääntyivät jälleen nousuun. Muutos huonompaan suuntaan oli yhteensä 7 %. Sairauspoissaolojen nousuun vaikuttivat erityisesti sisäilmaongelmat ja työssä kuormittuminen. Lisäksi työterveyshuollon kustannukset nousivat edelleen jonkin verran. Tältä osin tavoitteet eivät toteutuneet. Katse on nyt kohdennettava tuleviin vuosiin ja on valmistauduttava mittavaan SOTE-uudistukseen ja siihen liittyvään laajempaan maakuntauudistukseen. Seuraavan kahden vuoden aikana on Rovaniemen kaupunki saatettava sellaiseen kuntoon, että se kykenee uudistuksen jälkeenkin, supistuvalla verorahoituksella, tuottamaan laadukkaat palvelut sen asukkaille ja yrityksille. Kaiken tämän keskellä olisi vielä kyettävä katsomaan pitemmälle tulevaisuuteen ja tartuttava rohkeasti sen tuomiin mahdollisuuksiin. Tulevista haasteista selvitäkseen kaupunki tarvitsee kipeästi lisää verotulopohjaa. Tätä varten tarvitaan uusia yrityksiä, työpaikkoja ja asukkaita. Tämä tavoite on meille kaikille yhteinen. Hieno asia on, että kehittämispotentiaalia Rovaniemeltä löytyy runsaasti! Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 4

2 KAUPUNKIKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 2.1 KAUPUNGINVALTUUSTO Rovaniemen kaupungissa ylintä päätösvaltaa käyttää kaupunginvaltuusto. Valtuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kertomusvuonna kaupunginvaltuusto kokoontui 9 kertaa ja käsitteli 151 asiaa. ssa on 59 jäsentä. Valtuusto v. 2016: n puheenjohtaja n 1. varapuheenjohtaja n 2. varapuheenjohtaja n 3. varapuheenjohtaja Autto Heikki Ansala Liisa Torvinen Matti Rapo Mikko Jäsenet: Airaksinen Maarit KOK Lampela Jouko PERUSS Tennilä Esko-Juhani VAS Alaoja Kaarlo KOK Lehto Pekka KESK Tolonen Timo PERUSS Ansala Liisa KESK Liikkanen Antti SDP Torvela Taina KOK Autto Heikki KOK Lohi Markus KESK Torvinen Matti PERUSS Björkbacka Kalervo PERUSS Mariapori Liisa PERUSS*** Trög Sakari KESK Haapala Heikki KOK Mäntymäki Tuula KESK Tuisku Marketta VAS Harju-Autti Esko KESK Mäntyniemi Merja KESK Väistö Kai KESK Harju-Autti Leena KOK Nenonen Pirita PERUSS** Helin Liisa PERUSS Niemi Yrjö KESK Henttunen Matti KOK Niukkanen Kimmo SDP Huhtala Jarmo VIHR* Nätynki Aatos VAS Huttunen Jaakko VAS Ojala-Niemelä Johanna SDP Hänninen Sari VIHR Outila Tiina VAS Inget Jarmo KD Ovaskainen Hannu KESK Junttila Susanna KESK Paananen Antti KESK Juntunen Jarmo PERUSS Poranen Heikki KOK Juuruspolvi Juhani KOK Puuronen Vesa VAS Jänkälä Aarne KESK Rapo Mikko SDP Jääskeläinen Leena KOK Rissanen Reino SDP Kansanniva Mika KOK Rundgren Marjo SDP Karhu Sanna KESK Simoska Maarit KESK Kari Micke KOK**** Sulasalmi Reijo SDP Karvo Ari KESK Suoraniemi Terhi SDP Karvo Seija KESK Talvensaari Erkki PERUSS Kuistio Jorma VIHR Tapio Riku KESK Lakkala Pertti KESK Tennilä Eini Marja VAS Muutokset: * Jarmo Huhtala siirtyi Vasemmistoliiton valtuustoryhmään 30.10.2014. ** Pirita Nenonen erosi Perussuomalaisten valtuustoryhmästä 20.8.2016. Jatkaa sitoutumattomana. *** Liisa Mariapori erosi Perussuomalaisten valtuustoryhmästä 18.10.2016. Jatkaa sitoutumattomana. ****Micke Kari erosi kaikista luottamustoimista 31.12.2016. Hänen tilalleen nousi Kirsi Suoheimo. 5

2.2 KAUPUNGINHALLITUS Rovaniemen kaupungin hallintosäännön mukaan kaupunginhallituksen tehtävänä on johtaa kaupungin hallintoa ja taloutta kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. kokoontui kertomusvuonna 32 kertaa ja käsitteli 545 asiaa. Kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä. v. 2016: Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Trög Sakari Airaksinen Maarit Sulasalmi Reijo Jäsenet: Airaksinen Maarit KOK Nätynki Aatos VAS Trög Sakari KESK Helin Liisa PERUSS Simoska Maarit KESK Junttila Susanna KESK Sulasalmi Reijo SDP Juntunen Jarmo PERUSS Suoraniemi Terhi SDP Juuruspolvi Juhani KOK Tapio Riku KESK Äänestysaktiivisuuden kehitys on ollut seuraava: Kunnallisvaalit 24.10.2004 Ylimääräiset kunnallisvaalit 23.10.2005 Kunnallisvaalit 26.10.2008 Kunnallisvaalit 28.10.2012 (valtuustokausi 1.1.2005-24.10.2005) (valtuustokausi 7.11.2005-31.12.2008) (valtuustokausi 1.1.2009-31.12.2012) (valtuustokausi 1.1.2013-31.12.2016) Rovaniemen mlk Rovaniemen kpi 1.1.2006 uusi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Äänestysprosentti (%) 54,4 51,9 56,2* 58,1 56,0 Lähde: vaalit.fi ja *kunnat.net 6

2.3 KAUPUNGIN TOIMINTAORGANISAATIO Rovaniemen kaupungin hallinnon järjestäminen sekä toiminnan ja talouden ohjaaminen perustui vuonna 2016 tulosohjaukseen. Luottamushenkilöorganisaatio on esitetty kuviossa 1 ja viranhaltijaorganisaatio kuviossa 2 Vuonna 2016 Ruoka- ja puhtauspalvelut siirtyi 1.1.2016 alkaen liikelaitosten johtokunnan alaiseksi nettobudjetoiduksi yksiköksi. Rovaniemen Infra Oy (entinen infrapalvelut) perustettiin ja se toimi kaupungin tytäryhtiöinä 1.2.2016-31.12.2016. Rovaniemen kaupunki myi Rovaniemen Infra Oy:n toiminnan Napapiirin Energia ja Vesi Oy:lle 1.1.2017 alkaen. Päätettiin Lappica Oy:n (entinen työterveysliikelaitos) perustamisesta. Lappica Oy aloitti toimintansa 1.1.2017. Organisaatiouudistusta valmisteleva toimikunta valmisteli organisaatiomuutoksia ja uutta hallintosääntöä. Valmistelu jatkuu vuonna 2017. Tilivelvollisten määrittely Kuntalain 125 :n nojalla tilivelvollisia ovat kunnan toimielimen jäsenet (kaupunginhallitus, lautakunnat ja niiden jaostot, liikelaitosten johtokunta sekä virallisesti asetetut toimikunnat) ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat. Tilivelvollisina viranhaltijoina pidetään toimielimen esittelijöitä ja toimielimen tehtäväalueilla itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavia viranhaltijoita, jotka ovat suoraan toimielimen alaisia. Tilivelvollisella on henkilökohtainen vastuu johtamastaan toiminnasta sekä omasta että alaisensa tekemisestä tai tekemättä jättämisestä. Tilivelvollisuus merkitsee sitä, että viranhaltijan toiminta tulee valtuuston arvioitavaksi, viranhaltijaan voidaan kohdistaa tilintarkastuskertomuksessa muistutus ja viranhaltijalle voidaan myöntää vastuuvapaus. Viime kädessä harkintavalta siitä, ketkä ovat tilivelvollisia, voidaan katsoa olevan tilintarkastuskertomuksen antavalla tilintarkastajalla. Organisaatiokuviot Luottamushenkilöorganisaatio vuonna 2016 oli seuraava: Kuvio 1. Rovaniemen kaupungin luottamushenkilöorganisaatio vuonna 2016 7

Viranhaltijaorganisaatio vuonna 2016 oli seuraava: Kuvio 2. Rovaniemen kaupungin viranhaltijaorganisaatio vuonna 2016 8

2.4 KAUPUNKIKONSERNIN RAKENNE ROVANIEMEN KAUPUNGIN KONSERNIRAKENNE 31.12.2016 TILIKAUDEN OMISTUS VOITTO/-TAPPIO TASE (%) ( ) ( ) TYTÄRYHTEISÖT: Kiinteistö Oy Hallankaikko 100,00-356,91 259 844,59 Kiinteistö Oy Rovaniemen Poropeukalo 100,00 10,75 409 185,03 Napapiirin Energia ja Vesi Oy 100,00 6 456 782,58 242 412 871,39 Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy 100,00 1 426 401,68 88 661 942,22 Napapiirin Residuum Oy 90,04 657 026,15 7 981 411,87 Rovaniemen Kehitys Oy 90,10 13 620,89 1 873 350,71 As Oy Viirinkankaantie 2-4 77,30 0,00 1 601 651,22 Asunto Oy Rakan Veteraanit 55,20 0,00 891 407,04 Kiinteistö Oy Monitoritalo 66,33 10 070,32 1 448 999,73 Rovaniemen Klubikiinteistö Oy 52,46-465,36 826 743,86 Kiinteistö Oy Lappi Areena 71,69-105 804,28 4 842 624,47 Rovaniemen Infra Oy 100,00-93 996,93 1 065 038,47 KUNTAYHTYMÄT Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 65,61 967 211,30 81 166 875,09 Lapin sairaanhoitopiirin ky 53,28 2 986 684,26 78 925 813,51 Ounastähti Kehittämiskuntayhtymä 42,33 3 642 544,17 39 752 253,61 Lapin liitto ky 29,89-41 185,95 19 187 629,23 Kolpeneen Palvelukeskuksen ky 17,69 652 042,24 14 204 125,72 OSAKKUUSYHTEISÖT LapIT Oy 33,75 21 661,89 2 593 904,41 Rovakaira Oy 39,85 1 907 438,44 85 492 284,25 Kiinteistö Oy Saarenhelmi 36,80 4 131,50 1 756 303,95 Arktikum Palvelu Oy 33,33-1 308,56 661 946,25 Kiinteistö Oy Liike-Jaako 32,10 18 306,30 191 018,56 Rovaniemen Pohjanpuistikon autotalo Oy 26,86-14 598,72 1 891 515,88 Kiinteistö Oy Liisankumpu 33,30 285,14 324 625,81 Lapin Ammattikorkeakoulu Oy 44,00 1 916 067,08 47 572 667,47 Kunta-asunnot Oy 29,07 994 299,42 80 878 576,50 YHTEISYHTEISÖT Kiinteistö Oy Arctic Centre 50,00-237 160,53 8 531 029,61 YHDISTYKSET JA SÄÄTIÖT Lapin alueteatteriyhdistys ry määräysv. -21 871,93 575 014,90 Rovaniemen kylien kehittämissäätiö määräysv. 979 159,55 21 937 267,83 Eduro-säätiö määräysv. -169 408,70 1 586 569,86 9

Kuvio 3. Konsernin rakenne 31.12.2016 10

2.5 HENKILÖSTÖ HENKILÖSTÖLINJAUSTEN JA HENKILÖSTÖSUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN Vuoden 2016 aikana keskeisiä rakenteellisia muutoksia olivat strategisen hallinnon uudelleen organisoituminen ja Rovaniemen Infra Oy:n käynnistyminen 1.2.2016. Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitoksen yhtiöittämistä valmisteltiin ja Työterveys Lappica aloitti 1.1.2017. Lisäksi valmisteltiin mielenterveys- ja päihdepalvelujen siirtymistä Lapin sairaanhoitopiiriin psykiatriseen tulosalueeseen. Siirtymä tapahtui 1.2.2017. Talousarviossa 2016 asetettiin tavoitteeksi, että kaupungin henkilöstömäärä ja kustannukset eivät kasva. Tavoite toteutui siltä osin, että henkilöstömäärä laski vuoden 2016 aikana noin 180 henkilötyövuotta vuodesta 2015. Laskuun vaikutti eniten Infra Oy:n yhtiöittäminen. Lisäksi kasvavasta palvelukysynnästä huolimatta toimialojen henkilötyövuosissa ei ole tapahtunut merkittäviä lisäyksiä. Palvelukysyntään on vastattu ostopalveluilla, palveluseteleillä ja oman toiminnan kehittämisellä. Rovaniemen kaupungin vaikean taloustilanteen vuoksi vuonna 2016 henkilöstömenoista säästettiin kannustamalla henkilöstöä vapaaehtoisiin palkattomiin vapaisiin. Vapaita pidettiin 2016 vuonna yhteensä 5757 kalenteripäivää ja tällä säästettiin arviolta noin 730 000. Koulutukseen osallistumista rajoitettiin niin ikään säästösyistä ja tämän seurauksena koulutuspäiviä toteutui 29 % vähemmän ja koulutuskustannuksia 36 000 vähemmän kuin vuonna 2015. Tämän seurauksena virka- ja työmatkojen sekä koulutusmatkojen kustannukset olivat 245 000 vähemmän kuin vuonna 2015. Muissakin henkilöstön virkistysmenoissa, kuten jouluruokailussa, säästettiin vielä loppuvuodesta 2016. Näin ollen henkilöstömenoista säästö oli yhteensä edellisvuoteen verrattuna n. 1 M. Sairauspoissaolot ovat Rovaniemen kaupungilla laskeneet merkittävästi vuodesta 2009 lähtien, mutta vuonna 2016 ne kääntyivät jälleen nousuun. Muutos huonompaan suuntaan oli yhteensä 7 %. Sairauspoissaolojen nousuun vaikuttivat erityisesti sisäilmaongelmat ja työssä kuormittuminen. Lisäksi työterveyshuollon kustannukset nousivat edelleen jonkin verran. Tältä osin tavoitteet eivät talouden osalta toteutuneet. Tarkemmin henkilöstövoimavaroja ja henkilöstöä koskevia tunnuslukuja kuvataan erillisessä henkilöstöraportissa. 11

2.6 SISÄISEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Sisäinen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat osa kaupungin johtamis- ja ohjausjärjestelmää, strategista ja operatiivista toiminnan ja talouden suunnittelua, päätöksentekoa, seurantaa, poikkeamiin reagoimista sekä suoriutumisen arviointia. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta kattavat kaupungin koko tehtäväkentän peruskaupungin ja kaupunkikonsernin osalta. on päättänyt kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. on ohjannut ja valvonut, että lautakunnat ja johtokunta ovat toimineet vahvistetun talousarvion sekä kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Toimielimet ovat itsearvioineet sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuutta talouden ja toiminnan suunnittelu- ja tilinpäätösprosessin yhteydessä. Esimiehet ovat huolehtineet osaltaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja toteutuksesta kaupungin antamien ohjeiden mukaisesti. Sisäisen valvonnan lähtökohdat Sisäinen valvonta yhdessä ulkoisen tarkastuksen ja arvioinnin kanssa muodostavat Rovaniemen kaupungin koko toiminnan kattavan valvontajärjestelmän. Vastuu sisäisen valvonnan organisoinnista kaupunkikonsernissa on kaupunginhallituksella ja toimivalla johdolla. Valtuusto on määritellyt hallintosäännössä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät ja vastuut. Tehtävistä kaupunkikonsernissa vastaa sisäinen tarkastaja. Esimiehet vastaavat sisäisestä valvonnasta omissa toimintaprosesseissaan. Selonteon perusteena ovat sisäisen tarkastajan tarkastushavainnot, toimielinten päätökset, voimassa oleva lainsäädäntö, sähköisiin tietojärjestelmiin perustuvat havainnot ja soveltuvin osin valvontahavainnot. Esimiehet ovat vastuussa toiminnastaan ja ovat velvollisia vastaamaan valvonnasta niiden ohjeiden mukaan, mitä sisäisen valvonnan ohjeissa (KH 8.12.2008 471) on määrätty ja mitä talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa (KH 7.12.2015 447) on laadittu. Tarkastushavainnoista on raportoitu kaupunginjohtajalle., tarkastuslautakunta, tilintarkastaja, kehittämisjohtaja ja kaupunginsihteeri saavat informaation tarkastushavainnoista. Sisäisen valvonnan toimenpiteet suunnittelukaudella Lautakuntien ja johtokunnan antamien selontekojen perusteella sisäisen valvonnan tila on pääosin hyvää tasoa. Sisäinen valvonta tuottaa kohtalaisenvarmuuden toiminnan tuloksellisuudesta, lain- ja hyvän hallintotavan mukaisuudesta, varojen ja omaisuuden turvaamisesta sekä johtamisen edellyttämän luotettavan toiminnallisen ja taloudellisen informaation riittävyydestä. Toimielinten selonteoissa esiin nostamat kehittämistarpeet liittyvät: Säännösten, päätösten ja määräysten noudattamiseen, tavoitteiden toteutumiseen, varojen käytön valvontaan, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyyteen ja luotettavuuteen, omaisuuden hankintaan, luovutuksen ja hoidon valvontaan sekä sopimushallintaan. Sisäisen valvonnan vuosisuunnitelman mukaisesti tarkastustoimet ovat perustuneet tarkoituksellisuuden ja tuloksellisuuden arviointiin sekä oikeellisuustarkastukseen. Tarkastustoimen vaikuttavuutta on lisätty sisäisen tarkastajan ja tarkastuskohteen välistä vuorovaikutusta kehittämällä sekä tukemalla toimintaa korjaavien ja kehittävien toimenpiteiden löytymistä. Suunnitelman mukaisia tarkastuksia on kohdistunut kahdeksaan eri kohteeseen ja ennalta nimeämättömiä tarkastuksia on ollut neljä. Tarkastushavaintojen perusteella kehittämistarpeet liittyvät säännösten, määräysten, päätösten ja hyvän hallintotavan noudattamiseen, hankintoihin, keskeisten talous- ja toimintaprosessien toimivuuteen ja sopimushallintaan. Säännöksiä, määräyksiä, päätöksiä ja hyvää hallintotapaan noudatetaan pääsääntöisesti hyvin. Toiminnan tueksi laaditut säännöt ja ohjeet ovat helposti löydettävissä. Sääntöjen ja ohjeiden varmistaminen ristiriitaisuuksien osalta on tarkoituksenmukaista. Organisaatiojärjestelyjen, tehtävien ja vastuiden määrittelyjen oikea-aikaisuuteen sekä toimintakäytäntöjen muuttamiseen tehtyjen delegointipäätösten mukaiseksi tulee kiinnittää erityinen huomio siten, että päätökset mahdollistavat hyvän hallinnon toteutumisen. Erityisesti hankintalain ja hankintaohjeiden noudattamista on edelleen korostettava ja suorahankintojen kriteerejä tarkistettava. Talous- ja toimintaprosessit on järjestetty kaupungin ohjeiden mukaisesti, mutta prosessien toimivuuden tehostamiseen on tarkoituksenmukaista panostaa. Raportoinnin ja tuotetun tiedon oikea-aikaisuutta ja luotettavuutta on myös korostettava, jotta vastuullinen päätöksenteko on mahdollista. 12

Tilojen käyttöön liittyvät ongelmat ovat lisääntyneet, mikä edellyttää tilahankkeiden valmistelulta ja toteuttamiselta suunnitelmallisuutta ja tilojen käytön seurantaa. Tila- ja investointihankkeiden kokonaishallintaan tulee kiinnittää huomio siten, että dokumentointia, raportointia ja kustannusten seurantaa vahvistetaan. Sopimusten hallinta on tehokas riskienhallinnan väline ja sopimusosaamisen merkitys ostopalvelujen lisääntyessä korostuu. Ostopalveluille on tarkoituksenmukaista määritellä kustannus- ja laatutavoitteet. Sopimuksissa kaupungin roolia on vahvistettava ja mahdollistettava tarkastus myös ostopalveluyksikköön. Riskienhallinnan lähtökohdat on päättänyt, että riskienhallinta tulee toteuttaa valtuuston hyväksymän riskienhallintapolitiikan tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti. Kaupunkistrategian ja sitä tukevan riskienhallintapolitiikan toteuttaminen on esisijaisesti kaupunginjohtajan, muiden johtavien viranhaltijoiden ja esimiesten vastuulla. Riskienhallintapolitiikassa määritellään, että riskienhallintaa toteutetaan kaupunkikonsernissa kaupunginhallituksen hyväksymän erillisen riskienhallinnan yleisohjeen mukaan. Kaupunginjohtajan nimeämä riskienhallintatyöryhmä koordinoi ja kehittää kaupungin ja kaupunkikonsernin riskienhallintaa. Riskienhallinnan toimenpiteet suunnittelukaudella Tilikauden aikana toteutuneista merkittävistä riskeistä ja toiminnan kehittämiseen vaikuttaneista tekijöistä on toimintakertomuksessa erillinen riskienhallintaraportti. Riskienhallintapolitiikan mukaan kaupungin riskienhallintajärjestelmää auditoidaan ulkopuolisen toimijan toimesta valtuustokausittain tai tarvittaessa. Kaupungin riskienhallintajärjestelmää ei ole aikaisemmin auditoitu ulkopuolisen toimijan toimesta. Kaupunki tilasi Suunta Meklarit Oy:ltä riskienhallinnan nykytilan analyysin. Analyysi toteutettiin haastattelujen ja asiakirjojen tarkastelujen pohjalta. Analyysin mukaan kaupungin riskienhallinnan ohjeistukset ovat riittävät ja hyvin tehdyt. Merkittävimpänä puutteena todettiin se, että riskienhallintaprosessissa on katkoksia ja kokonaiskuva ei ole selkeä. Toiminnan parantamiseksi esitettiin, että pidetään kiinni siitä mistä riskienhallintapolitiikassa ja yleisohjeessa on sovittu. Riskienhallintatyöryhmä kokoontui 9 kertaa ja valmisteli valmiusohjeen kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Osallistumisaktiivisyys riskienhallintatyöryhmän kokouksiin oli vaihtelevaa. 13

2.7 OMISTAJAOHJAUS JA -POLITIIKKA OMISTAJOHJAUKSEN JA POLITIIKAN TOTEUTUMINEN Tytäryhteisöille on annettu vuoden 2016 talousarvion laadinnan yhteydessä seuraavat kaikkia koskevat tavoitteet. Kaupungin tytäryhteisöiden tulee laatia talousarvionsa seuraavien tavoitteiden mukaisesti: 1) Yhteisön tilikauden tulokset ovat vuosittain positiivisia ja tavoitteena on, että yhteisön omavaraisuus aste on vähintään 30 %. 2) Yhteisön liiketoiminnan tulorahoitus ilman kaupungin sijoituksia kattaa kaikki liiketoimintainvestointien aiheuttamat käyttö- ja pääomakulut 3) Liiketoiminnan riskit on suojattu siten, ettei yhtiöiden perustehtävän toteutus vaarannu 4) Kuntayhtymien kustannustason nousu ei ylitä yleistä kustannustason nousua ja kaupungin peruspääomalle tulee maksaa vähintään 4 % korko. Yhteisöt ovat saavuttaneet tulostavoitteet seuraavasti vuonna 2016. Tuloksesta Rovaniemen kaupunkikonsernin tulokseen kirjataan Rovaniemen kaupungin omistusosuutta vastaava määrä. Rovaniemen kaupungin konsernin tuloksen muodostuminen 2016 Yhteisö Omistus Tilikauden voitto/-tappio 14 Kaupungin osuus tuloksesta (%) ( ) ( ) Napapiirin Energia ja Vesi Oy 100 6 456 782,58 6 456 782,58 Ounastähti Kehittämiskuntayhtymä 42,33 3 642 544,17 1 541 888,95 Lapin sairaanhoitopiirin ky 53,28 2 986 684,26 1 591 305,37 Lapin Ammattikorkeakoulu Oy 44 1 916 067,08 843 069,52 Rovakaira Oy 39,85 1 907 438,44 760 114,22 Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy 100 1 426 401,68 1 426 401,68 Kunta-asunnot Oy 29,07 994 299,42 289 042,84 Rovaniemen kylien kehittämissäätiö määräysv. 979 159,55 979 159,55 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 65,61 967 211,30 634 587,33 Napapiirin Residuum Oy 90,04 657 026,15 591 586,35 Kolpeneen Palvelukeskuksen ky 17,69 652 042,24 115 346,27 LapIT Oy 33,75 21 661,89 7 310,89 Rovaniemen Kehitys Oy 90,1 13 620,89 12 272,42 Arktikum Palvelu Oy 33,33-1 308,56-436,14 Lapin alueteatteriyhdistys ry määräysv. -21 871,93-21 871,93 Lapin liitto ky 29,89-41 185,95-12 310,48 Rovaniemen Infra Oy 100-93 996,93-93 996,93 Kiinteistö Oy Lappi Areena 71,69-105 804,28-75 851,09 Eduro-säätiö määräysv. -169 408,70-169 408,70 Kiinteistö Oy Arctic Centre 50-237 160,53-118 580,27 Rovaniemen kaupungin tytäryhteisöjen kaupungille maksamat tuloutukset ja korot 2016 Yhteisö osinkotuotot korkotuotot provisiotulo osuuspääomien korot TYTÄRYHTEISÖT Rovaniemen Energia ja Vesi konserni 2 500 120 6 007 024 146 496 Rovaniemen Infra Oy Rovaseudun Markkinakiinteistöt konserni 1 000 000 73 801 Napapiirin Residuum Oy 25 474 Rovaniemen Kehitys Oy

Kiinteistö Oy Hallinkaikko Kiinteistö Oy Rovaniemen Poropeukalo As Oy Viirinkankaantie 2-4 Asunto Oy Rakan Veteraanit Kiinteistö Oy Monitoritalo Rovaniemen Klubikiinteistö Oy Kiinteistö Oy Lappi Areena 4 472 KUNTAYHTYMÄT Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 79 789 16 370 Lapin sairaanhoitopiirin ky 235 794 Ounastähti Kehittämiskuntayhtymä 804 270 38 097 Lapin liitto ky Kolpeneen Palvelukeskuksen ky OSAKKUUSYHTEISÖT Kunta-asunnot Oy 1 087 LapIT Oy Rovakaira Oy 428 208 Kiinteistö Oy Saarenhelmi Arktikum Palvelut Oy Kiinteistö Oy Liike-Jaako Rovaniemen Pohjanpuistikon autotalo Oy Kiinteistö Oy Liisankumpu Lapin Ammattikorkeakoulu Oy YHTEISYHTEISÖT Kiinteistö Oy Arctic Centre YHDISTYKSET JA SÄÄTIÖT Lapin alueteatteriyhdistys ry Rovaniemen kylien kehittämissäätiö 187 395,48 Eduro-säätiö LIIKELAITOKSET Tilaliikelaitos 2 179 699 931 484 Työterveysliikelaitos Yhteensä 7 415 276 6 992 975 251 329 15

2.8 KAUPUNKISTRATEGIAN MITTARIRAPORTTI KAUPUNKISTRATEGIAN MITTAREIDEN TOTEUMAN RAPORTOINTI 1. ALUEEN ELINVOIMAISUUS Koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Mittari: 1. Tutkimus- ja kehitystoiminnan menojen kasvu (Tilastokeskus) 2. Tekesin rahoituksen kasvu 3. Panostus uusiin cleantech-, biotalous-, resurssi- ja materiaalitehokkaisiin ratkaisuihin julkisten hankintojen kautta Lähtötilanne: 1. 1 % 2. 0,5 M. Tekes-rahoitusta on myönnetty Rovaniemen alueen yrityksille ja tutkimuslaitoksilla vuonna 2013 yhteensä 3 M. Vuonna 2012 vastaavan rahoituksen määrä oli 2,5 M. 3. - Tavoite 2016: 1. 3 % 2. - 3. - Raportointi: 1. Rovaniemen tutkimus- ja kehitystoiminnan menojen laskivat 15 % vuonna 2015. (Tilastokeskus) 2. Vuonna 2016 rovaniemeläisille yrityksille ja tutkimuslaitoksille on myönnetty yhteensä 4,2 m Tekesin rahoitusta; laskua edelliseen vuoteen 34 %. 3. Vuonna 2015-2016 panostettiin uusiin cleantech-, biotalous-, resurssi- ja materiaalitehokkaisiin ratkaisuihin uudessa Ounasrinteen monitoimitalossa, kaupintavaraston käyttöönotossa vesihuollon ja sähköverkon hankinnoissa ja 3D-koneohjauksessa Infra Oy:n tie-, katu- sekä kunnallistekniikkatyömailla. Vetovoimaisuus Mittari: 1. Erillistutkimus vetovoimaisuudesta Lähtötilanne: 1. Rovaniemi ei ole kymmenen vetovoimaisimman kaupungin joukossa. Tavoite 2016: 1. Rovaniemen vetovoimaisuus kaupunkien joukossa vahvistuu (erillistutkimus vetovoimaisuudesta) Raportointi: 1. Viimeisten vetovoimaisuuteen liittyvien tutkimusten mukaan Rovaniemi ei ole kymmenen vetovoimaisimman kaupungin joukossa. Kansainvälisyys Mittari: 1. Kansainvälisten mediaosumien määrä 2. Kansainvälisten yöpymisvuorokausien määrä (kuukausitilasto, Tilastokeskus) 3. Maahanmuuttajien suhteellisen osuuden muutos Lähtötilanne: 1. 4 552 (v. 2013) 2. 272 964 (v. 2013) Vähennystä edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon oli 2,2 %. 3. 2,4 % (v. 2013, suurten kaupunkien mediaani 3,5 %) Tavoite 2016: 1. Näkyvyys kansainvälisessä mediassa lisääntyy. 2. 298 000 3. Lähestyy suurten kaupunkien mediaania Raportointi: 1. Kansainvälisten mediaosumien määrä oli vuonna 2016 yhteensä 5692 toimituksellista uutista, määrä oli sama kuin edellisenä vuonna. 2. Kansainvälisiä rekisteröityjä yöpymisiä oli vuonna 2016 yht. 327 863, kasvua edelliseen vuoteen oli 27 %. 3. Vuonna 2015 syntyperältään ulkomaalaisten osuus rovaniemeläisistä oli 3,2 %. Vertailukaupunkien mediaani oli 4,2 % vuonna 2015. 16

Kestävä talous Mittari: 1. Alueellinen bkt paranee suhteessa kaupunkikeskuksiin (Tilastokeskus) 2. Veronalaisten tulojen kasvu (Tilastokeskus) 3. Tuloveroprosentin taso suhteessa muihin suuriin kaupunkeihin 4. Vuosikate suhteessa nettoinvestointeihin 5. Investointisuunnitelman toteutuminen 6. Lainanhoitokate (vuosikate + korkomenot / korkomenot + lainanlyhennykset) on 2, heikko on alle 1, tyydyttävä on 1 2 ja yli 2 on hyvä) 7. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta 8. Konsernin omavaraisuusaste Lähtötilanne: 1. 29 110 / asukas ja suhteessa koko maan keskiarvoon (indeksiluku 100) 83,15 (v. 2011) 2. 20 457 /as (2013) (*täsmennetty lähtötilannetta) 3. Rovaniemi 20,5, koko maa 19,38. Efektiivinen veroaste Rovaniemellä 15,34 ja koko maassa 14,58 (v. 2013) 4. 83,9 % (2013) (Kaupunki) 5. 60 % (2013) (Kaupunki) 6. 1,5 (2013) (Kaupunki) 7. -25 893 000 (2013) (Kaupunki) 8. 56 % (Konserni) Tavoite 2016 1. Alueellinen bkt kasvaa 2. Veronalaiset tulot kasvavat 3. Tuloveroprosentti nykytasolla (21 % v. 2014) 4. Vuosikate 100 % nettoinvestoinneista (vuosikate kattaa poistot vuonna 2017) 5. Investointien suunnitelmallisuus paranee 6. - 7. - 8. - Raportointi: 1. Rovaniemen seutukunnan BKT vuonna 2014: 32 651 /asukas, mikä oli 1605 vähemmän kuin vertailukaupungeissa. 2. Vuonna 2016: 21 621 /as => Kasvua on tapahtunut. 3. Rovaniemi vuonna 2016: 21,00 (efektiivinen 15,58). Koko maa vuonna 2016: 19,86 (efektiivinen 14,85) => Tuloveroprosentti ei ole noussut vuodesta 2014. 4. Vuonna 2016: 122,9 => Vuosikate kattoi nettoinvestoinnit. 5. Vuonna 2016: 81,4 % => Suunnitelmallisuus on parantunut. 6. Vuonna 2016: =>1,8 Lainanhoitokate on parantunut. 7. Vuonna 2016: 16 854 534 (Kaupunki) 8. Vuonna 2016: 50,7 % (Konserni) 2. YRITYSTEN KILPAILUKYKY Yritysten toimintamahdollisuudet Mittari: 1. Elinkeinopoliittinen mittaristo (ELPO) 2. Työpaikkojen kasvu 3. Asuntotuotantotavoitteiden ja elinkeinojen tarvitsema tonttivaranto ja tonttien luovutusaikataulu toteutuu (Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelma) 4. Yritysten nettomäärän kasvu 5. Yrityskannan kasvu 6. Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä (Toimiala Online) Lähtötilanne: 1. Rovaniemi sijalla 11 2. 25 479 (v. 2011, kasvu ed. vuodesta 0,9) Suurten kaupunkien työpaikkojen määrä kasvoi 1,3 % (v. 2011) 3. 4. 108 kpl (v. 2013) Tavoite 2016: 1. Sijoitus kuntien kymmenen parhaan joukossa. 2. Työpaikkojen määrän kasvu ylittää kaupunkien keskitason 3. 4. 17

5. 2,6 % (v. 2012) 6. - 5. Keskimäärin 4 % vuodessa 6. - Raportointi: 1. Rovaniemen tavoitteeksi on asetettu saavuttaa sija 5 vuonna 2016 kaikkien aluekeskusten (25) joukossa. Rovaniemi oli sijalla 11 vuonna 2014. Vuoden 2016 tutkimuksen osalta Suomen yrittäjät ry on muuttanut luokitustaan. Aluekeskusten (25) sijasta Rovaniemi kuuluu luokkaan yli 50 000 asukkaan kaupungit ja sijoitus oli 17/20. 2. Vuonna 2014 työpaikkojen määrä Rovaniemellä 25 211, kasvu 0,5 prosenttia. Vertailukaupungeissa työpaikkojen määrä väheni ko. ajanjaksolla 1,2 prosentilla. 3. Raportoitu teknisen lautakunnan tulosohjaus I ja II:n yhteydessä. Teollisuus ja liiketontteja yhteensä 73 kpl. 4. Yritysten nettomäärä kasvoi 186 yrityksellä vuonna 2016 5. Yrityskanta oli vuoden 2016 ensimmäisellä vuosipuoliskolla 3385, kasvu 2,5 prosenttia 6. Yksityisen sektorin työpaikkoja oli 12 102 vuonna 2014, kasvua 2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna 3. ASUKKAIDEN HYVINVOINTI Monipuoliset työllistymisen mahdollisuudet Mittari: 1. Työllisyysaste (työllisten prosenttiosuus väestöstä, 15 64 v.) 2. Työttömyysaste (ka) 3. Nuorisotyöttömyys (alle 25 v.) 4. Pitkäaikaistyöttömyys 5. Kaupungin julkisten hankintojen kautta työllistämät työttömät työnhakijat 6. Työmarkkinatuen kuntaosuus 7. Opintojen negatiivinen keskeyttäminen 8. Vain perusasteen käyneiden nuorten (alle 25 v.) työttömien määrä Rovaniemellä 9. Kuntoutuksen hoito- ja palveluketjujen tehostuminen (asiakasmäärien suhde laitospaikkoihin) Lähtötilanne: 1. 61,9 % (v. 2012) 2. 14,7 % (v. 2013) 3. 736 (ka v. 2013, osuus työttömistä 17 %) 4. 1 132 (ka v. 2013, osuus työttömistä 26,6 %) 5. 6. 3,418 M (v. 2013) 7. 152 (keskimäärin v. 2013) 8. - 9. - Tavoite 2016: 1. Työelämäosallisuus vahvistuu 2. Enintään 10 % 3. Alenee 4. Alenee 5. - 6. - 7. - 8. - 9. - Raportointi: 1. 62,3 % vuonna 2014. Työelämäosallisuus on vahvistunut. 2. Vuoden 2016 keskiarvo 15,5 %. Tavoite ei ole toteutunut. 3. Vuoden 2016 keskiarvo 630 alle 25-vuotiasta työtöntä; osuus työttömistä 13,4 %. Tavoite on toteutunut. 4. Vuoden 2016 keskiarvo 1 494 yli vuoden työttömänä ollutta; osuus työttömistä 32,2 %. Tavoite ei ole toteutunut. 5. Suoraan työllisyyttä edistäviä hankintoja ei ole tehty. 6. Vuonna 2016 yhteensä 5,408 M. Huom. Vuonna 2015 tehtiin alennus kuntien maksurajaan 500 päivästä 300 päivään. Luvut eivät ole vertailukelpoisia. 7. Vuonna 2016 lukioissa negatiivisia keskeytyksiä 1%. 8. Rovaniemellä on 60 vain perusasteen käynyttä työtöntä nuorta. 9. Ei ole olemassa selkeää tapaa mitata. Tehtyjä toimenpiteitä: 3-portainen kotikuntoutuksen malli otettu käyttöön ja kuntoutuksellisen sisällön kehittäminen koko palvelualueella. 18

Ennaltaehkäisevä toiminta ja hyvinvointierojen kaventaminen Mittari: 1. Asukkaiden kokemuksellinen hyvinvointi paranee (vuosittaiset mittaukset hyvinvointikertomukseen) 2. Laitoshoidon ja avohuollon osuuden suhde 3. Ikäihmisten laitoshoidon ja kotona asuvien yli 75-vuotiaiden osuuden suhde 4. Kuntoutuksen osuuden toteutuminen eri palveluissa 5. Hyvinvointikertomuksen keskeiset indikaattorit (sairastavuusindeksi, kansantauti-indeksi) Lähtötilanne: 1. 2. 3. Laitoshoidon osuus 1,7 % ja kotona asuvien yli 75-vuotiaiden osuus 88,9 % 4. 5. Kansantauti-indeksi 119,1. Sairastavuus-indeksi 106,6 (v. 2012) Tavoite 2016: 1. 2. 3. Laitoshoidon osuus 1 % ja kotona asuvien osuus 91 % 4. - 5. - Raportointi: 1. Hyvinvointikertomuksessa on ollut vuosittain asukkaiden kokemuksellista hyvinvointia mittaavaa aineistoa; esimerkiksi kouluterveyskyselyn tietoja, alueellisen terveys- ja hyvinvointikyselyn (ATH) indikaattoreita sekä kaupungin ja korkeakoulujen sekä kaupungin ja järjestöjen yhdessä tuottamia kyselyjä rovaniemeläisille. Näiden perusteella ei voida yleistäen sanoa, onko kokemuksellinen hyvinvointi parantunut, pysynyt ennallaan vai huonontunut. Tulokset on kuitenkin otettu huomioon palveluita kehitettäessä. Keskeisimpiin havaintoihin on lisäksi pyritty pureutumaan syvemmälle; esimerkiksi vuonna 2016 sovittiin järjestöjen kanssa kyselyistä, joilla pyritään selvittämään tarkemmalla tasolla ikäihmisten hyvinvointia ja erityisesti yksinäisyyttä, joka on tullut aiemmassa hyvinvointikertomuksessa esiin merkittävänä ongelmana. Koetun hyvinvoinnin kyselyistä löytyy tarkempaa tietoa osoitteesta: http://www.rovaniemi.fi/fi/palvelut/kuntainfo/hyvinvointitieto/kyselyt-ja-tulokset 2. Lastensuojelussa laitoshoidon osalta hoitopäivien määrä on vähentynyt 1699 hoitopäivää (vuonna 2015 luku oli 17583 hp ja vuonna 2016 15884 hp:ää. Perhehoidon osalta hoitopäivien määrä on sen sijaan lisääntynyt vuoden 2015 25480 hoitopäivästä 30348 hoitopäivään vuodelle 2016.Muuten lastensuojelussa avohuollon osuus on edelleen (sisältää muut lastensuojelun palvelut kuin kodin ulkopuoliset sijoitukset) suurempi kuin sijaishuollon osuus. Erikoissairaanhoidon osalta laitoshoidon hoitopäivien määrä on laskenut vuosiin 2014-2015 verrattuna. 3. Yli 75 vuotiaista oli n. 8,7 % ympärivuorokauden hoivan piirissä ja kotona asuvien osuus oli 91,3 %; tavoite 93 % vuoteen 2019 mennessä. 4. Kuntoutuksen erityisosaajista on puutetta, tällä on vaikutuksia kuntoutuksen toteutumiseen. 5. Kansantauti-indeksi vuonna 2015: 119,7. Indeksi on hieman kasvanut eli kehityksen suunta on ollut negatiivinen. Koko maan keskiarvo on 100. Sairastavuusindeksi vuonna 2015: 107,1. Indeksi on hieman kasvanut eli kehityksen suunta on ollut negatiivinen. Koko maan keskiarvo on 100. Vuosittaiset muutokset on raportoitu tarkemmin hyvinvointikertomuksissa: http://www.rovaniemi.fi/fi/palvelut/kuntainfo/hyvinvointitieto Sujuvan arjen palvelut Mittari: 1. Palvelutyytyväisyys (kaupunki- ja kuntapalvelututkimus) 2. Kuntapalvelujen sähköisen asioinnin käytön kasvu ja manuaalisten palvelujen käyttötarpeen vähennys Lähtötilanne: 1. 20 suurimman kaupungin joukossa sijoitus 6. (2013) 2. - Raportointi: 1. Kyseisen tutkimuksen tietoa ei ole käytettävissä. Tavoite 2016: 1. 20 suurimman kaupungin joukossa sijoitus viiden parhaan joukossa 2. Asukkaiden mahdollisuutta käyttää sähköisiä palveluja lisätään 19

2. Kaupunki otti käyttöön vuoden 2016 lopussa sähköiset päätöksenteko- ja matkustuksen hallintajärjestelmät. Näiden osalta prosessit ovat kokonaisuudessaan sähköistyneet. Kartta- ja paikkatietojärjestelmiä kehitetty sekä voimakkaasti lupaprosesseja sähköistetty. Samoin tilavarausjärjestelmien käyttöä on laajennettu kuntalaisten palveluihin. 4. VIIHTYISÄ ELINYMPÄRISTÖ Toimiva yhdyskuntarakenne; asuminen, liikenne ja palvelut Mittari: 1. Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman toteutuminen: kahden vuoden kaavavarantovalmiudesta ja vuoden tonttivarantovalmiudesta kertovat mittarit 2. Kulkumuoto-osuuksien muutos (seuranta 12 pisteessä joka toinen vuosi) 3. Erityispalvelujen kuljetuskustannusten pieneneminen suhteessa käyttäjämäärään 4. Täydennysrakentamisen osuus vuotuisesta asuntotuotannosta 5. Yhdyskuntarakenteen muuttumista kuvaavat mittarit (SYKE, YKR) 6. Arktiseen ympäristöön suhteutetut kestävän kehityksen indikaattorit (Ympäristöraportti, uusi) 7. Väestömäärän kasvu Lähtötilanne: 1. 2. Vuonna 2012 kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhteenlaskettu kulkumuoto-osuus oli laskentapisteissä oli 21 % (*Huom. lähtötilanne uudelleenmuotoiltu) 3. 4. 5. 6. 7. 61 215 Tavoite 2016: 1. MAATOn toteutuminen 2. Vuonna 2030 kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhteenlaskettu kulkumuoto-osuus on kasvanut +20 prosenttia. Kehitystä seurataan kahden vuoden välein. (*Huom. tavoitetila uudelleenmuotoiltu) 3. 4. 5. 6. 7. Väestömäärä 62 500 Raportointi: 1. Tonttivaranto on seuraava: Omakotitontit 99 Rivitalotontit 9 Kerrostalotontit 0 Liiketontit 24 Teollisuustontit 26 Asuinpientalotontit 10 Asuinrakennuspaikat 21. Vuoden 2016 tonttivaranto on vastannut maatossa asetettuja tavoitteita. 2. Viimeisin seurantatieto on vuodelta 2015. Henkilöautoliikenteen kasvun seurauksena kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhteenlaskettu kulkumuoto-osuus laskentapisteissä oli laskenut - 3,5 prosenttiyksikköä. Kehityssuunta on jatkunut autoistumisen seurauksena jo kymmeniä vuosia. Liikennemäärät lasketaan kahden vuoden välein, seuraavan kerran keväällä 2017. Suunnan kääntämiseksi ja tavoitteen saavuttamiseksi on käynnissä joukkoliikenteen uudistaminen sekä kävelyn ja pyöräilyn kehittäminen. 3. Vuonna 2015/ 1 970 800 / 22,59 / matka. Vuonna 2016/ 1 954 796 / 22,66 /matka. 4. Täydennysrakentaminen on olemassa olevan rakenteen 1) reunan tiivistäminen, 2) tiivistäminen, 3) olemassa olevien tonttien lisärakentaminen, 4) purkaminen ja uuden rakentaminen, 5) vajaakäyttöalueiden rakentaminen. Täydennysrakentamiseen ei lueta uusien kaava-alueiden toteuttamista. Vuonna 2016 asemakaava-alueilla täydennysrakentamiskohteiden osuus oli seuraava: 1) yhden asunnon talot 10 %, 2) kahden asunnon talot ja muut erillispientalot 100%, 3) rivitalot 42%, 4) kerrostalot 100 %. 5. UZ3-raportin mukaan keskustan voimistuminen ja täydentyminen sekä väestön kasvu johtavat kerrostalorakentamisen lisääntymiseen. Rinnalla tapahtuu tasaista uusien kaava-alueiden asuntorakentamista. Useiden pientaloalueiden avaaminen samanaikaisesti sisältää kuitenkin merkittävän riskin, jossa alueet leimaantuvat keskeneräisinä pitkälle tulevaisuuteen. Hyvällä toteuttamisohjelmalla riskiä voidaan kuitenkin pienentää. 20

6. on 7.11.2016 talousarviokäsittelyn yhteydessä päättänyt, että valtuustokaudelle 2017-2020 valmistellaan yksi ympäristöasiat (ilmasto-ohjelma, ympäristöraportti, kiertotalous sekä kasvihuonekaasupäästöt) kokoava raportti (Rovaniemen kaupunki, talousarvio 2017 ja taloussuunnitelmat 2018-2019, kappale 2.5). Mittarit määritellään tarkemmin tuolloin. 7. Vuoden 2016 ennakkotieto 62 257 asukasta. Väestömäärän kasvu ei ole yltänyt vähimmäistavoitteeseen. 21

3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 3.1 VÄESTÖ, ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS 3.1.1 VÄESTÖKEHITYS Vuosien 2011-2016 aikana keskimääräinen väestönkasvu on ollut noin 360 asukasta vuodessa. Ennakkotiedon mukaan vuonna 2016 väkiluku kasvoi 408 henkilöä. Kasvua tuli sekä luonnollisesta väestönlisäyksestä (syntyneiden enemmyys) että kokonaisnettomuutosta. Syntyneiden enemmyys on jatkunut kauan, mutta pienentynyt viime vuosina. Aiemmin muuttotappiota on aiheutunut kuntien välisestä muuttoliikkeestä, mutta vuonna 2016 muutto kääntyi positiiviseksi. Nettomaahanmuutto on tuonut Rovaniemelle vuosittain uusia asukkaita. Tilinpäätöslaskelmissa on käytetty ennakkoväkilukua, joka on 62 246. Taulukko 1. Väestönmuutokset vuosina 2011 2016 (31.12.) 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Elävänä syntyneet 763 706 703 674 640 598* Kuolleet 456 524 491 471 510 545* Syntyneiden enemmyys 307 182 212 203 130 53* Kuntien välinen nettomuutto -3-182 -128 0-56 164* Nettomaahanmuutto 252 239 252 146 183 191* Kokonaisnettomuutto 249 57 124 146 127 355* Väkiluvun korjaus -9 1 2-13 30 Väestö 31.12 60 637 60 877 61 215 61 551 61 838 62 246* Muutos edelliseen vuoteen 547 240 338 336 287 408* Lähde: Tilastokeskus. *Ennakkotieto Taulukko 2. Väestö suuralueittain vuosina 2011 2015 2011 2012 2013 2014 2015 Ero 11-15 2011 % 2015 % Rovaniemen keskus 52 113 52 393 52 780 53 064 53 635 1 522 85,9 86,7 Sodankyläntien suuralue 738 711 695 681 664-74 1,2 1,1 Ounasjoen suuralue 2 278 2 227 2 200 2 203 2 168-110 3,8 3,5 Alakemijoen suuralue 2 900 2 914 2 904 2 891 2 893-7 4,8 4,7 Ranuantien suuralue 618 612 618 606 588-30 1,0 1,0 Yläkemijoen suuralue 1 491 1 491 1 463 1 425 1397-94 2,5 2,3 Tuntematon 499 529 555 681 493-6 0,8 0,8 Yhteensä 60 637 60 877 61 215 61 551 61 838 1 201 100 100 Lähde: Tilastokeskus. Väestön keskittymiskehitys jatkuu Rovaniemen alueella. Väestöstä lähes 90 prosenttia asuu Rovaniemen keskuksen suuralueella. Tämä näkyy taajamarakenteen eheytymisenä, mutta myös kylien väestömäärän pienentymisenä. Vuoden 2016 alueittaisia väestötietoja ei ole vielä julkaistu. 22

Taulukko 3. Väestönosuudet ikäluokittain suuralueilla vuosina 2014 ja 2015 2014 2015-14 15-64 65 - - 14 15-64 65 - Rovaniemi 16,9 % 65,9 % 17,2 % 16,8 % 65,6 % 17,7 % Suuralue Rovaniemen keskus 17,2 % 66,7 % 16,1 % 17,0 % 66,3 % 16,7 % Sodankyläntien suuralue 9,5 % 59,8 % 30,7 % 8,4 % 60,2 % 31,3 % Ounasjoen suuralue 14,1 % 57,6 % 28,3 % 13,9 % 57,1 % 29,0 % Alakemijoen suuralue 18,8 % 61,4 % 19,8 % 18,4 % 61,3 % 20,4 % Ranuantien suuralue 17,8 % 63,5 % 18,6 % 17,7 % 62,1 % 20,2 % Yläkemijoen suuralue 12,6 % 59,4 % 28,0 % 11,7 % 59,3 % 28,9 % Ikäihmisten osuus väestöstä on kasvanut kaikilla suuralueilla alueilla. Taulukko 4. Väestö aluelautakuntakunta-alueittain ja ikäluokittain vuonna 2015 0-14 15-64 65- yht. 0-14 15-64 65- yht. Niesi 0 11 9 20 Hirvas 197 513 91 801 Tiainen 3 43 17 63 Rautiosaari 108 339 140 587 Ylinampa 7 43 36 86 Pisa 6 40 12 58 Alanampa 1 30 22 53 Muurola 153 607 239 999 Perunkajärvi 0 23 32 55 Leive 20 35 10 65 Misi 1 48 22 71 Petäjäinen 25 131 61 217 Vikajärvi 26 115 40 181 Jaatila 22 107 37 166 Vika 0 11 6 17 Alakemijoki 531 1772 590 2893 Olkkajärvi 18 76 24 118 Sodankyläntien suunta 56 400 208 664 Kivitaipale 59 162 52 273 Välijoki 14 77 24 115 Lohiniva 8 29 25 62 Narkaus 31 99 27 157 Porokari 2 24 20 46 Siika-Kämä 0 27 16 43 Jääskö 0 8 12 20 Ranuantien suunta 104 365 119 588 Perttaus 4 16 18 38 (sisältää Saari-Kämän ja Haukitaipaleen) Tolonen 9 35 22 66 Meltaus 11 90 71 172 Pajulampi 7 22 17 46 Marrasjärvi 2 33 27 62 Pirttikoski 8 71 28 107 Patokoski 19 88 49 156 Autti 3 45 41 89 Yläounasjoki 55 323 244 622 Juotasniemi 12 79 38 129 Pekkala 8 47 33 88 Marraskoski 19 101 48 168 Vanttauskoski 25 113 68 206 Tapionkylä 31 133 86 250 Vanttausjärvi 13 47 30 90 Sinettä 129 410 86 625 Viirinkylä 11 54 30 95 Mäntyjärvi 0 13 12 25 Tennilä 3 58 30 91 Sonka 16 108 77 201 Yläkemijoki 90 536 315 941 Lehtojärvi 52 149 76 277 Väestö aluelautakunta-alueilla yhteensä 7254. Alaounasjoki 247 914 385 1546 Lähde: Tilastokeskus Aluelautakunta-alueilla asuvien määrä väheni vuodesta 2014 vuoteen 2015 yhteensä 98 henkilöllä. Aluelautakuntajako poikkeaa suuraluejaosta siten, että Ounasjoen suuralueella on kaksi aluelautakuntaa Ylä- ja Alaounasjoki. Oikaraisen tilastoalue ei kuulu Yläkemijoen aluelautakuntaan, vaikka se kuuluu Yläkemijoen suuralueeseen. 23

Taulukko 5. Väestön ikärakenne 2011 2015 Osuus 2011 2011 2012 2013 2014 2015 Osuus 2015 0-6 8,3 % 5 063 5 114 5 182 5 174 5 044 8,2 % 7-12 6,4 % 3 868 3 861 3 841 3 900 4 036 6,5 % 13-15 3,3 % 2 023 1 995 2 006 1 990 1 979 3,2 % 16-19 5,5 % 3 312 3 222 3 110 2 929 2 859 4,6 % 20-24 7,9 % 4 802 4 921 4 940 4 987 5 002 8,1 % 25-29 7,7 % 4 694 4 522 4 466 4 486 4 509 7,3 % 30-39 11,3 % 6 842 7 164 7 460 7 742 7 943 12,8 % 40-49 12,4 % 7 544 7 232 6 937 6 732 6 533 10,6 % 50-59 14,9 % 9 065 9 046 9 029 8 936 8 847 14,3 % 60-64 6,5 % 3 924 3 995 4 069 4 101 4 161 6,7 % 65-74 8,6 % 5 201 5 381 5 559 5 797 6 091 9,8 % 75-84 5,4 % 3 293 3 338 3 466 3 529 3 547 5,7 % 85-1,7 % 1 006 1 086 1 150 1 248 1 287 2,1 % Yht. 100 % 60 637 60 877 61 215 61 551 61 838 100 % 15-64 67,4 % 40 866 40 776 40 681 40 566 40 551 65,6 % 0-14 ja 65-32,6 % 19 771 20 101 20 534 20 985 21 287 34,4 % Lähde: Tilastokeskus. Vuonna 2015 Rovaniemen väestömäärä oli 61 838 henkilöä. Vanhimpien ikäluokkien määrän ja osuuden kasvu on jatkunut ja jatkuu edelleen tulevinakin vuosina. Yhdyskunta- ja palvelurakenteen näkökulmasta on merkittävää, että Rovaniemen kaupungin alueella on kyliä, joissa 75-vuotiaiden tai sitä vanhempien osuus on yli 20 % koko väestöstä. Vuoden 2016 ikäluokittaisia väestötietoja ei ole vielä julkaistu. Vuoden 2016 ennakkoväkiluku oli 62 246 asukasta. 3.1.2 ELINKEINORAKENNE JA TYÖLLISYYS Työllisyyden kehitys on ollut pidemmällä aikavälillä positiivinen. Tätä osoittavat monet indikaattorit (yrityskanta, syntyneet työpaikat, aloittaneet ja lopettaneet yritykset). Rovaniemen kilpailukyky, elinkeinoelämä ja rakentaminen ovat kehittyneet suotuisasti. Taulukko 6. Työpaikat työnantajasektorin mukaan Rovaniemellä vuosina 2011 2014 2011 2012 2013 2014 kpl % kpl % kpl % kpl % Valtio 3 195 12,5 3 161 12,5 3 201 12,8 3 113 12,3 Kunta 6 982 27,4 7 032 27,8 7 070 28,2 7 153 28,4 Valtioenemmistöinen Oy 956 3,7 840 3,3 808 3,2 625 2,5 Yksityinen sektori 12 167 47,8 12 027 47,6 11 851 47,3 12 102 48,0 Tuntematon 4 0,0 5 0,0 7 0,0 43 0,2 Yrittäjät 2 178 8,5 2 191 8,7 2 143 8,5 2 175 8,6 Työpaikat eli alueella työssäkäyvät 25 479 100 25 256 100 25 080 100 25 211 100 yhteensä Lähde: Tilastokeskus Työpaikkojen kokonaismäärä kasvoi vuonna 2014. Työpaikkarakenne muuttui hieman. 24

Taulukko 7. Työpaikat toimialoittain Rovaniemen kaupungissa v. 2012 2014 2012 2013 2014 A Maatalous, metsätalous ja kalatalous Työpaikat % Työpaikat % Työpaikat % 601 2,4 % 606 2,4 % 558 2,2 % B Kaivostoiminta ja louhinta 71 0,3 % 43 0,2 % 37 0,1 % C Teollisuus 1 371 5,4 % 1352 5,4 % 1 413 5,6 % D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 373 1,5 % 346 1,4 % 197 0,8 % 103 0,4 % 97 0,4 % 98 0,4 % F Rakentaminen 1 575 6,2 % 1559 6,2 % 1 655 6,6 % G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 2 815 11,1 % 2775 11,1 % 2 703 10,7 % H Kuljetus ja varastointi 1 545 6,1 % 1470 5,9 % 1 397 5,5 % I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 099 4,4 % 1048 4,2 % 1 042 4,1 % J Informaatio ja viestintä 682 2,7 % 630 2,5 % 631 2,5 % K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 316 1,3 % 295 1,2 % 281 1,1 % L Kiinteistöalan toiminta 246 1,0 % 262 1,0 % 264 1,0 % M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 1 217 4,8 % 1288 5,1 % 1 335 5,3 % N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 1 861 7,4 % 1849 7,4 % 1 955 7,8 % O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 2 227 8,8 % 2289 9,1 % 2 198 8,7 % P Koulutus 2 539 10,1 % 2441 9,7 % 2 406 9,5 % Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 5 226 20,7 % 5254 20,9 % 5 367 21,3 % R Taiteet, viihde ja virkistys 445 1,8 % 491 2,0 % 524 2,1 % S Muu palvelutoiminta 628 2,5 % 630 2,5 % 684 2,7 % T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta 2 0,0 % 61 0,2 % 180 0,7 % 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % X Toimiala tuntematon 314 1,2 % 294 1,2 % 286 1,1 % Kaikki toimialat yhteensä 25 256 25 080 25 211 Lähde: Tilastokeskus. Rovaniemen elinkeinorakenne on palveluvaltainen: vuonna 2014 työpaikoista 83,2 % (20 967) sijoittui palvelualalle (toimialat G-U). Teollisuuden osuus oli 13,5 % (3 400). Teollisuus sisältää toimialat B-F. Maa-, metsä- ja kalatalouden osuus työpaikoista oli 2,2 % (558). Rovaniemen yhtenä tavoitteena on ollut yrityskannan kasvu eli toimia siten, että yritystoiminnalle saadaan luotua hyvät puitteet ja osoittaa hyviä sijoittumiskohteita. Vuoden 2010 lopussa yrityksiä oli 3 155 ja vuonna 2015 yhteensä 3 502. Pitkällä aikajaksolla tavoite on toteutunut hyvin. Viimeisemmän käytettävän tiedon mukaan Rovaniemen yrityskanta oli vuoden 2016 ensimmäisenä vuosipuoliskolla 3 385 yritystä. Kasvua verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon tapahtui noin 2,5 prosenttiyksikköä. 25

Taulukko 8. Rovaniemen työlliset, työttömät ja työllisyysaste sekä työvoiman ulkopuolella olevat ikäluokittain vuonna 2014 Ero ed. vuoteen Koko Työllisyysaste (prosenttiyksikköä) Työvoiman Osuus väestö Työlliset Työttömät (työlliset/väestö) ulkopuolella ikäluokasta 0-6 5 174 0 0 - - 5 174 100,0 % 7-14 5 237 0 0 - - 5 237 100,0 % 15-19 3 582 460 138 12,8-0,3 2 984 83,3 % 20-24 4 987 2 383 566 47,8-0,4 2 038 40,9 % 25-29 4 486 2 968 476 66,2 +0,2 1 042 23,2 % 30-34 4 192 3 061 501 73,0 +0,7 630 15,0 % 35-39 3 550 2 794 333 78,7-0,5 423 11,9 % 40-44 2 949 2 342 331 79,4 +0,5 276 9,4 % 45-49 3 783 2 987 406 79,0 +0,4 390 10,3 % 50-54 4 399 3 371 510 76,6 +0,6 518 11,8 % 55-59 4 537 3 183 584 70,2 +1,1 770 17,0 % 60-64 4 101 1 721 594 42,0 +2,4 1 786 43,6 % 65-69 3 494 208 0 6,0 +0,3 3 286 94,0 % 70-74 2 303 2 0 0,1 +0,1 2 301 99,9 % 75+ 4 777 0 0 - - 4 777 100,0 % yht. 61 551 25 480 4 439 62,3* +0,7* 31 632 51,4 % Lähde: Tilastokeskus. *Työllisyysaste on laskettu 15-64-vuotiaiden työllisten suhteesta saman ikäiseen väestöön, mikä on virallinen työllisyysasteen määritelmä. Työllisyysaste 15-64-vuotiaista (virallinen): Vuonna 2014 iältään 15-64-vuotiaita työllisiä oli Rovaniemellä 25 270 ja työllisyysaste kyseisestä ikäluokasta laskettuna oli 62,3 prosenttia. Työllisyysaste kasvoi 0,7 prosenttiyksikköä vuodesta 2013. Lukumäärältään 15-64-vuotiaita työllisiä oli vuonna 2014 lähes 200 enemmän kuin vuonna 2013. Vuoden 2015 ikäluokittaisia työllisyystietoja ei ole vielä käytettävissä. Työllisyysaste 18-64-vuotiaista: 18-64-vuotiaista laskettu työllisyysaste vuonna 2015 oli Rovaniemellä 65,0. Työllisyysaste laski 0,5 prosenttiyksikköä vuodesta 2014. Oheinen kartta havainnollistaa työllisyysasteiden eroja kunnittain. Kartta 1. Työllisyysaste koko maassa (18-64- vuotiaat), ennakkotieto 2015. Lähde: Tilastokeskus, AlueOnline. 26

Taulukko 9. Rovaniemen työttömyys vuosina 2011 2016 Työttömiä kuukaudessa (ka.) 2011 2012 2013 2014 2015 2016 3 507 3 725 4 256 4 489 4 638 4 645 Työttömyysaste (ka.) (työttömien osuus työvoimasta) 12,3 13,0 14,7 15,3 15,5 15,5 Nuorisotyöttömät (ka.) (alle 25-vuotiaat työttömät) 584 624 736 720 712 630 Pitkäaikaistyöttömät (ka.) (yli vuoden työttömänä olleet) 840 925 1 132 1 349 1 341 1 494 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö. Tiedot vuoden keskiarvoja. Vuoden 2016 työttömyysasteen keskiarvo oli 15,5 prosenttia, joka on sama kuin vuonna 2015. Joulukuussa 2016 työttömyysaste oli myös 15,5 prosenttia, mikä on 1,0 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuoden 2015 joulukuussa. Nuorisotyöttömyys pieneni vuonna 2016. Nuorisotyöttömiä oli keskimäärin 630 eli 82 nuorta vähemmän kuin vuonna 2015. Joulukuussa 2016 työttömiä nuoria oli 618; vuoden 2015 joulukuussa määrä oli 712. Myös 25-29-vuotiaiden työttömyys pieneni vuonna 2016. 25-29-vuotiaat vastavalmistuneet kuuluvat nuorisotakuun piiriin. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi jälleen vuonna 2016; koko vuoden pitkäaikaistyöttömien keskiarvo oli 1 494 henkilöä eli 153 henkilöä enemmän kuin vuonna 2015. Joulukuussa 2016 pitkäaikaistyöttömiä oli 1 481 eli 75 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin joulukuussa. Huom. Tilastokeskuksen työllisyysluvut poikkeavat hieman Työ- ja elinkeinoministeriön luvuista, johtuen tilastointitapaeroista. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömien määrän kehitys vuosina 2011-2016 1600 1500 1400 1300 1200 1100 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Nuorisotyöttömät (ka.) Pitkäaikaistyöttömät (ka.) Kuvio 4. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömien määrän kehitys. Lähde: Työ ja elinkeinoministeriö 27

3.2 YMPÄRISTÖTEKIJÄT Ympäristövaikutuksien arviointi ja haitallisten ympäristövaikutusten minimointi on osa kunnallista päätöksentekoa. Kuntia suositellaan laatimaan osana tilinpäätöstä erillinen ympäristöraportti. Rovaniemen kaupungin ensimmäinen ympäristöraportti hyväksyttiin kaupungin valtuustossa 8.12.2014 119. Ympäristöraportin päivitys 2016 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 16.5.2016 42. Rovaniemen kaupungille on tehty lisäksi vuonna 2016 CO2-raportti (kasvihuonekaasupäästöistä vuodelta 2014 ja ennakkotieto vuodelta 2015). on 7.11.2016 talousarviokäsittelyn yhteydessä päättänyt, että valtuustokaudelle 2017-2020 valmistellaan yksi ympäristöasiat (ilmasto-ohjelma, ympäristöraportti, kiertotalous sekä kasvihuonekaasupäästöt) kokoava raportti (Rovaniemen kaupunki, talousarvio 2017 ja taloussuunnitelmat 2018-2019, kappale 2.5). Vuoden 2016 aikana ympäristövaikutukset on huomioitu muun muassa seuraavasti: Ilmasto-ohjelma Ensimmäinen Rovaniemelle tehty ilmasto-ohjelma vuosille 2012-2020 hyväksyttiin kaupunginhallituksessa vuonna 2011. Ohjelmassa esitetään ne konkreettiset toimenpiteet, joiden avulla Rovaniemi osaltaan pyrkii vaikuttamaan ilmaston muutokseen ja sen haitallisiin vaikutuksiin. Ohjelma painottuu kaupungin omaan toimintaan sekä kysymyksiin, joihin voidaan kaupunkikonsernissa vaikuttaa. Toimintavuonna jatkui Rovaniemen kaupungin ja Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n yhteishanke, jossa mitataan vähintään vuoden ajan yhtäjaksoisesti ilman laatua kahdessa mittauspisteessä. Mittauspisteet sijaitsevat kaupungin ydinkeskustassa Ruokasenkadulla ja toinen pientaloalueella Korkalovaarassa, liikennepuistossa Konkelontiellä. Mittauspaikat valittiin siten, että keskustan paikka edustaa kohdetta josta tulee ilmi liikenteen päästöt ja hiekoitushiekan pöly. Toinen mittauspaikka kertoo tyypillisen omakotitaloalueen ilmanlaadun, sijaiten kuitenkin Suosiolan vaikutusalueella. Mittaukset sisältävät hengitettävät hiukkaset, pienhiukkaset, rikkidioksidin ja typen oksidit. Tuloksia on voinut seurata reaaliajassa kaupungin internet sivuilta. Lisäksi mittaukset palvelevat myös matkailua. Loppuraportti mittauksista saadaan vuoden 2017 aikana. Kaikki päästöt Napapiirin Energian ja Veden konsernin tasolla laskivat vaikka energiaa tuotettiin enemmän kuin vuonna 2015. Savukaasupesurilla (hukkalämmöllä) tuotettiin 19 % Rovaniemen kantaverkon kaukolämmön tarpeesta. Koko konsernin uusiutuvan energian osuus oli 58,2 %. Energiantuotannon osalta liityttiin uuteen energiatehokkuussopimukseen kaudelle 2017-2025 (Vesi jatkaa kunta-alan sopimuksessa). Myös jätehuollon ilmastopäästöt pienenivät. Kuusiselän kaatopaikalle ei enää sijoiteta orgaanista jätettä. Jätteestä huomattava osa hyödynnetäänkin energiana. Napapiirin Residuum Oy sulki noin puolet Kuusiselän kaatopaikan jätetäyttöalueesta kesällä 2016. Samalla alueelle rakennettiin kaasunkeräysjärjestelmä, jolla kerätään käsittelyyn kaatopaikkakaasut. Kesällä 2017 keräysjärjestelmä otetaan käyttöön rakentamalla pumppuasema ja poltin. Jätteiden hyödyntäminen vuonna 2016 Kaatopaikka 9% Materiaalihyötykäyt tö 43% Energiahyötykäyttö 48% Materiaalihyötykäyttö Energiahyötykäyttö Kaatopaikka Kaupungin alueella on noin 13 200 katuvalaisinta joista viime vuoden loppuun mennessä oli noin 7500 vaihdettu led-valoihin. 28

Sähköautojen latauspisteitä oli vuonna 2016 yhteensä 14 kpl, joista NEVEn omia 11 kpl ja yhteistyössä Pellon kunnan kanssa 3 kpl Tuhkaa hyötykäytettiin 1730 tonnia ja tuhkarakeen myynnistä solmittiin myyntisopimus Otso Metsäpalvelujen (Otso Metsäpalvelut Oy 1.10.2016 alkaen) kanssa 22.1.2016. Tulvat Kemijoen tulvaryhmän toiminta on päättynyt. Lapin elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus on ilmoittanut, että maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt 18.12.2015 Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2016-2021 on hyväksytty maa- ja metsä-talousministeriön päätöksestä tarkemmin ilmi käyvällä tavalla. Suunnitelmat ja kuulutusasiakirjat ovat nähtävänä 18.12.2015-18.1.2016 vesistöalueiden kunnissa ja Lapin elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksessa. Ministeriö päättää suunnitelmasta sen jälkeen, kun Kemihaaran altaan aluevarauksen sallittavuus Natura-alueen Kemihaaran suot (FI1300907) suojelun kannalta on ratkaistu vireillä olevan Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavoituksen yhteydessä luonnonsuojelulain (1096/1996) 66 :n mukaisesti. Vakuudet Maa-ainesluvat edellyttävät luvanhaltijoilta ympäristöasioiden hoidosta annettavaa vakuutta, joka realisoidaan, mikäli luvan haltija laiminlyö ympäristönhoidon esimerkiksi jättämällä maisemointityöt tekemättä. Ympäristönvalvonnan hallussa oli toimintavuoden lopussa vakuuksia noin 1 960 000. Kaavoitus ja rakentaminen Kaupungin valtuuston vuonna 2016 hyväksymät kaavat: 3 yleiskaavaa, 9 asemakaavaa ja 1 rantaasemakaava. Teknisen lautakunnan vuonna 2016 hyväksymät kaavat: 7 asemakaavaa. Lainvoimaiseksi kuulutetut kaavat vuonna 2016: 20 asemakaavaa, 3 yleiskaavaa ja 1 ranta-asemakaava. - Vuonna 2016 vireille laitettiin 13 asemakaavaa ja 2 osayleiskaavaa ja 1 yleiskaava. Rovaniemi on käynnistänyt kaksi kiertotaloutta edistävää kaavamuutosta: 1) asemakaavan muutos 14.kaupunginosa: Metsäruusu ja 2) asemakaavan muutos 5. kaupunginosa: Riihipellon puisto. Molemmissa haetaan uusia mahdollisuuksia yrityksille ja toimijoille soveltaa kiertotalouden periaatteita rakennetussa ympäristössä. Liikenne Rovaniemen liikennejärjestelmä 2030 suunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhteenlasketun kulkumuoto-osuuden kasvattaminen 20 % vuoteen 2030 mennessä. Määräpaikkatutkimuksella saadut koko kaupungin liikennemuoto-osuudet vuonna 2012 olivat henkilöauto 65%, ja kävely, pyöräily ja joukkoliikenne yhteensä 32 %. Tavoite vuodelle 2030 on että kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olisi tuolloin 38 %. Kulkumuoto-osuudet seurantaa varten sovituissa laskentapisteissä poikkeavat määränpaikkatutkimuksella saadusta lähinnä kävelyn huomattavasti pienempänä osuutena. Laskentapisteiden liikennemuoto-osuudet olivat syksyllä 2012 autoliikenne 79 % ja kävely + pyöräily + joukkoliikenne 21 %. Vuonna 2015 keväällä vastaavat osuudet olivat 82,5 ja 17,5. Kulkumuoto-osuuden muutos 2012-2015 oli -3,5 %. Muutos kulkumuodoittain oli autoliikenne + 16 %, kävely ja pyöräily +3 % ja joukkoliikenne -39 %. Kehityssuunta on jatkunut autoistumisen seurauksena jo kymmeniä vuosia. Liikennemäärät lasketaan kahden vuoden välein, seuraavan kerran keväällä 2017. Suunnan kääntämiseksi ja tavoitteen saavuttamiseksi on käynnissä joukkoliikenteen uudistaminen sekä kävelyn ja pyöräilyn kehittäminen. Paikallisliikenteen palvelutaso ja linjastoratkaisut on jo hyväksytty teknisessä lautakunnassa. Kilpailuttamisasiakirjojen laatiminen on käynnissä ja tavoitteena on käynnistää kaupungin järjestämä joukkoliikenne 1.6.2018. Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma 2030 on hyväksytty teknisessä lautakunnassa 30.8.2016, 94 ja kaupunginhallituksessa 12.9.2016, 354. Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma 2030 on strateginen asiakirja, jolla linjataan toimenpiteitä ja keinoja, joilla voidaan edistää kävelyä ja pyöräilyä kaupunkilaisten arjen liikkumismuotona niin työ-, koulu-, asiointi- kuin vapaa-ajankin matkoilla. Auton vaihtaminen omin voimin tapahtuvaan liikkumiseen vähentää negatiivisia ympäristövaikutuksia, parantaa kansanterveyttä ja vähentää monipuolisesti yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia. Kävelyn ja pyöräilyn lisääntyminen tukeen myös elävää kaupunkikeskustaa ja parantaa näin paikallisten liikeyritysten toimintaedellytyksiä. Kehittämisohjelmassa keinovalikoimalla pyritään saamaan kaupunkirakenne tukemaan kävelyä ja pyöräilyä, vaikuttamaan asenteisiin liikkumisen ohjauksen keinoin, parantamaan kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita infrastruktuurin laatua ja kunnossapitoa kehittämällä ja takaamalla turvallinen liikkumisympäristö liikenneturvallisuutta edistävillä toimenpiteillä. Kehitysohjelman esitysten saattaminen käytännön toimenpiteiksi vie aikaa useita vuosia ja merkittävässä roolissa on eri hallintokunnissa tehtävä jatkuva valistus- ja kehitystyö. 29

Energiansäästö Rovaniemen kaupunki ja tilaliikelaitos oli mukana suurten ja keskikokoisten kuntien energiatehokkuussopimuksessa (KETS), jossa tavoiteltiin yhdeksän prosentin energiansäästöä ajanjaksolla 2008-2016. Rovaniemi saavutti suunnitellun energiansäästön ajanjaksolla. Tilaliikelaitos valmistelee liittymistä seuraavaan energiatehokkuussopimuskauteen 2017 2025. Kaupungin energiansäästötavoite tarkastelujaksolla oli kiinteä 8,479 GWh. Tilaliikelaitos on tehnyt energiatehokkuustoimenpiteitä kahdeksassa (8) kohteessa vuosina 2010-2014. Näiden lähtökohtana on ollut sisäilmaolosuhteiden paraneminen ja energiansäästö. Edellisten lisäksi vuosina 2009-2016 on kuusi (6) lämpökeskusta korvattu uusiutuvalla energialla lämpöyrittäjyysperiaatteella, joissa aiemmin lämmitys on ollut kevytpolttoöljyllä. Jätevedet ja viemäröinti Napapiirin Energia ja Vesi Oy pyrkii lähitulevaisuudessa parantamaan jätevesien hallintaa jätevedenpuhdistamoilla ja lietteen jälkikäsittelyä sekä nostamaan viemäröinnin kunnon tasoa vähentääkseen jätevesistä ja lietteistä aiheutuvaa ympäristökuormaa. Alakorkalon jätevedenpuhdistamon saneeraus ja kehittämistoimenpiteitä (kapasiteetin lisäys, fosforin erotus, hygienisointi, typenpoisto, lämmön talteenotto) selvitettiin vuoden 2016 aikana. Tehtyjen selvitysten pohjalta Alakorkalon jätevedenpuhdistamolla käynnistetään toteutussuunnittelu, joka valmistuu vuoden 2017 aikana. Olkkavaaran jätevedenpuhdistamo korvattiin siirtolinjalla ja Patokosken puhdistamo kunnostettiin vuoden 2016 aikana. Tavoitteena on jatkaa pienten jätevedenpuhdistamoiden vähentämistä siirto/yhdyslinjoja rakentamalla sekä jäljelle jäävien jätevedenpuhdistamoiden toiminnan tehostamista ympäristölupaehtojen mukaisesti. Lietteenkäsittelyn vaihtoehtojen selvittäminen jatkui vuonna 2016 ja päätös tullaan tekemään vuoden 2017 aikana. Vuonna 2016 käynnistettyä hajupaneelia jatketaan vuonna 2017. Biohajoavan jätteen ja jätevesien haitta-aineselvitykset valmistuivat vuonna 2016. Viemärien kuntoa selvitettiin Muurolan ja keskustaajaman alueella. Keskustaajaman alueelta selvitys valmistuu kesän 2017 aikana. Selvityksen yhtenä osa-alueena laadittiin Alakorkalon jäteveden puhdistamon viemäröintialueella jätevesiverkoston kuntoluokituskartta. Vesihuollon kehittämissuunnitelmaa tullaan päivittämään syksyn 2017 aikana. Kiertotalouteen rooli nousi NEVE:ssä 1.1.2017 organisaatiouudistuksen myötä perustetulla uudella Kiertotalous ja ympäristö liiketoiminnalla. 30

3.3 TALOUDELLINEN KEHITYS 3.3.1 KUNTATALOUS Vuosi 2016 Kuntien tilinpäätösarviot osoittavat kuntatalouden etenevän hyvään suuntaan, arvioidaan Kuntaliiton analyysissä tilinpäätösten ennakkotiedoista. Analyysi perustuu Tilastokeskuksen julkaisemiin tilastotietoihin. Kuntasektorin menot kasvoivat maltillisesti koko maassa, keskimäärin 1,3 prosenttiyksikköä. Vuoden 2016 tilikauden tulos parani ennakkoarvion mukaan lähes puoli miljardia euroa. Tilikauden tulos oli kuitenkin negatiivinen 111 kunnassa, yhteensä 0,2 miljardia euroa. Kaikkiaan kuntia on Manner-Suomessa tällä hetkellä 295. Kuntatalouden rahoituksellista tasapainoa kuvaava toiminnan ja investointien rahavirta parani puoli miljardia euroa. Lainakanta nousi 18 miljardiin euroon ja velkaantumisen kasvu hidastui 3,6 prosenttiin. Negatiivisen vuosikatteen, eli niin sanotun syömävelan osuus kuntien lainakannan muutoksesta on erittäin pieni. Kunnat ovat tasapainottaneet talouttaan valtion asettamien tavoitteiden mukaisesti. Kuntien velkamäärä on kasvanut ennakoitua vähemmän. Hallituksen parin vuoden takaisissa ennusteissa kuntasektorin velan arvioitiin nousevan kolme miljardia nyt toteutunutta suuremmaksi. Lisäksi toiminnan ja investoinnin rahavirran ennakoitiin painuvan raskaasti negatiiviseksi. Tämä ennuste ei ole toteutunut Kuntatalouden parantumisen selittää maltillinen menokehitys, joka johtuu muun muassa kuntien ja kuntayhtymien henkilöstökulujen sopeuttamisesta, sekä vähäisestä kustannustason kasvusta kuntapalveluissa. Myös kuntien ja kuntayhtymien tulot lisääntyivät erityisesti kasvaneiden valtionosuuksien kautta. Vuoden 2016 valtionosuuksissa kompensoitiin kuntien veroperustemuutoksista johtuvia veromenetyksiä 260 miljoonaa euroa, ja lisäksi kunnat saivat 270 miljoonaa euroa valtionosuuksia kuntien ja valtion välisen kustannusjaon tarkistuksen seurauksena. Kuntien verotulot kasvoivat vuonna 2016 maltillisesti. Koko maan kasvu oli 300 miljoonaa euroa eli 1,5 prosenttia. Vaimeaa kehitystä selittää muun muassa kuntien korotetun yhteisöveron jako-osuuden poistuminen. Kuntien väliset investointipaineet vaihtelevat suuresti. Maakuntakeskuksissa ja muissa suurissa kaupungeissa on palvelutarpeen lisääntymisestä johtuvia investointipaineita. Muissa kunnissa investointipaineet liittyvät usein korjausvelkaan. Vuosi 2017 Ennusteiden mukaan Suomen talous on jälleen pääsemässä loivalle kasvu-uralle. Kuntien taloustilanne sen sijaan tulee olemaan vuotta 2016 tiukempi johtuen pääasiassa valtion-osuuksien ja verotulojen heikkenemisestä. Perustoimeentulotuen laskutuksen ja maksatuksen siirto Kelalle supistaa kuntien toiminta-menoja vuonna 2017 noin 700 miljoonaa euroa. Siirto tehtiin kustannusneutraalisti, joten toimintatulot ja valtionosuudet supistuvat vastaavasti. Valtionvarainministeriön laskelmien mukaan kilpailukykysopimus supistaa kuntasektorin toimintamenoja vuonna 2017 yhteensä 683 miljoonaa euroa. Vähennykset koostuvat työnantaja-maksujen alentamisesta 281 miljoonalla eurolla, lomarahojen leikkauksesta 309 miljoonalla eurolla ja työajan pidennyksestä 93 miljoonalla eurolla. Kilpailukykysopimuksen epäsuorat vaikutukset vähentävät kuntien verotuloja valtionvarainministeriön mukaan 379 miljoonalla eurolla, joten nettovaikutus rahoitusasemaan on -90 miljoonaa euroa. Kun huomioidaan myös valtionosuusindeksin muutos, saadaan kilpailukykysopimuksen nettovaikutukseksi kunnille vuonna 2017 yhteensä -168 miljoonaa euroa. Toimintakatteen kasvun arvioidaan vuonna 2017 lähes pysähtyvän. Investointeja kuitenkin tehdään edelleen ja lainakanta jatkaa reipasta kasvuaan. 31

Julkisen talouden näkymät lähivuosina Suomen talouden orastava elpyminen on perustunut kotimaiseen kysyntään. Viennin näkymät eivät ole olennaisesti vahvistumassa. Kilpailukykysopimus tukee vientiä, mutta se ei yksin riitä vauhdittamaan vientiä selvään kasvuun. Talouden matalasuhdanteen väistyessä julkisen talouden alijäämä alkaa supistua vähitellen hallituksen toimien tukemana. Kilpailukykysopimukseen liittyvät veronkevennykset kasvattavat julkisen talouden alijäämää ennen kuin sopimuksen myönteiset vaikutukset alkavat näkyä. Julkisen talouden alijäämä ei kuitenkaan ole kokonaan poistumassa, sillä suhdannetilanteen normalisoitumisen julkista taloutta kohentava vaikutus jää pieneksi. Lähivuosikymmeninä on varauduttava siihen, että Suomen talouskasvu ei palaudu finanssikriisiä edeltävien vuosien ja vuosikymmenten vauhtiin. Tulevan talouskasvun mahdollisuuksia rajoittavat korkea rakenteellinen työttömyys sekä työikäisen väestön määrän supistuminen. Myös tuottavuuskehitys näyttäisi jäävän aiempaa maltillisemmaksi. Lisäksi väestörakenteen muutoksen myötä julkisten menojen automaattinen kasvu jatkuu myös 2020-luvulla. Siten julkisen talouden tulot eivät riitä ylläpitämään kaikkia nopeamman talouskasvun varaan rakennettuja julkisen sektorin rakenteita ja tehtäviä. Lähteet: Tilinpäätösarvio 2016. Kuntaliiton tiedotteet 2017. Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain. Tilastokeskus. Suomen julkisen talouden näkymät ja haasteet. Valtionvarainministeriö 10.2.2017 32

3.3.2 ROVANIEMEN KAUPUNGIN TALOUS Vuosi 2016 Rovaniemen kaupungin talous toteutui viime vuonna merkittävästi odotettua paremmin. Hyvään tulokseen pääsemistä auttoivat positiiviset kertaluontoiset erät, joita talousarviota laadittaessa ei vielä ollut tiedossa. Myös verotulojen heikentynyt kehitys jäi oletettua pienemmäksi. Näin hyvää lopputulosta ei kuitenkaan olisi saavutettu ilman kaupungin oman henkilöstön vahvaa sitoutumista taloudelle asetettuihin tavoitteisiin. Määrärahoja käytettiin 346,3 miljoonaa euroa. Talousarvion määrärahat kokonaisuutena riittivät suunniteltujen palvelujen tuottamiseen ja niistä jäi käyttämättä 6,3 miljoonaa euroa. Selityksenä ovat määrärahatarvetta pienentäneet kertaluontoiset erät, kuten Lapin sairaanhoitopiirin jäsenkuntalaskutusoikaisu 1,8 miljoonaa euroa ja lomapalkkavarauksen hyvitys 1,5 miljoonaa euroa. Henkilöstön vapaaehtoiset palkattomat vapaat toivat 0,7 miljoonan euron säästön ja koulutuksista ja matkakustannuksista säästettiin lisäksi 0,3 miljoonaa euroa. Kaupunginhallituksen myynti- ja korvaustulojen määrä ylitti talousarvion tavoitteen 2,4 miljoonalla eurolla ja pienensi myös tältä osin määrärahojen lopullista toteutumaa. Talousarvioon varatuista investointimäärärahoista käytettiin 81,4 prosenttia ja niiden toteutuma oli 15,7 miljoonaa euroa. Investoinnit kyettiin kattamaan vuosikatteella. Rovaniemi sai vuonna 2016 verotuloja yhteensä 248,7 miljoonaa euroa. Tilitykset alittivat alkuperäisen talousarvion 1,3 miljoonalla eurolla. Rovaniemen verotulotilitykset kasvoivat 3,1 prosenttia. On huomattava, että kasvussa on mukana kiinteistöveron korotus. Ilman korotusta verotulotilitysten kasvu olisi jäänyt 0,9 prosenttiin. Valtionosuuksia kertyi 98,3 miljoonaa euroa ja toteutuma oli 102,4 prosenttia eli talousarvio ylittyi 2,4 miljoonaa euroa. Kun huomioidaan verotulotilitysten alitus, jäi verorahoituksen (verot +valtionosuudet) ylijäämäksi lopulta miljoona euroa. Rovaniemen kaupungin toimintakate (nettomenot) oli -336,6 miljoonaa euroa. Toimintakate ei kasvanut lainkaan vuoteen 2015 verrattuna, vaan oli 0,3 prosenttia edellisvuotta pienempi. Ulkoiset toimintatulot vähenivät 5,8 miljoonaa euroa eli 9,3 prosenttia ja niitä kertyi yhteensä 56,8 miljoonaa euroa. Ulkoisia toimintamenoja kertyi yhteensä 393,5 miljoonaa euroa ja niissä oli vähennystä 3,2 prosenttia eli 12,9 miljoonaa euroa. Vuosikatetta kertyi 19,3 miljoonaa euroa. Vuosikate kattoi poistoista 129,9 prosenttia ja nettoinvestoinneista 122,9 prosenttia. Vuosikate toteutui 7,6 miljoonaa euroa talousarviota parempana. Kaupungin tilikauden tulos oli 4,66 miljoonaa euroa. Kun tulokseen lisättiin purettavat poistovaraukset ja siirrettiin 5,0 miljoonaa euroa vahinkorahastoon, jäi lopulliseksi ylijäämäksi 0,12 miljoonaa euroa. Kaupungin kumulatiivinen ylijäämä vuoden 2016 lopussa oli 65,7 miljoonaa euroa. Kaupungin kokonaismenot (käyttömenot + investoinnit + rahoitusmenot) olivat 434,1 miljoonaa euroa ja tulot 449,6 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma oli 502,7 miljoonaa euroa. Kaupungin lainakanta kasvoi 24,2 miljoonaa euroa ja oli liikelaitosten kanssa yhteensä 142,5 miljoonaa euroa eli 2 290 euroa/asukas. Rovaniemen kaupungin lainakanta on vielä alle maan keskitason, joka tilinpäätösarvioiden mukaan vuoden 2016 lopussa oli noin 2 930 euroa/asukas. Kaupungin omavaraisuusaste oli 55,9 prosenttia ja suhteellinen velkaantuneisuus 54,6 prosenttia. Lainanhoitokate oli 1,8. Kaupungin maksuvalmius tilinpäätöspäivänä oli 34 päivää. Riittävä kassa on välillä 14-30 päivää. Kassavarojen suuri määrä selittyy pitkäaikaisella lainalla, jota ei vielä vuoden lopussa ollut otettu käyttöön. Vuosi 2017 ja suunnitelmavuosien näkymät Vuodet 2017 ja 2018, ennen suunniteltua SOTE-uudistusta, tulevat olemaan kaupungille sekä taloudellisesti että toiminnallisesti raskaita. Molemmat vuodet on suunniteltu alijäämäisiksi. Arvio vuodesta 2019 on, että se olisi Rovaniemellä niukasti ylijäämäinen. Uudistuksen suunnitelmat elävät edelleen, eikä varmuutta sen reunaehdoista vielä ole. Vuoden 2017 määrärahat ovat 351,0 miljoonaa euroa. Kasvua tilinpäätökseen nähden on, mutta on muistettava, että tilinpäätöksessä oli poikkeuksellisia eriä, jotka pienensivät toteutumaa. Palveluihin ei tosiasiallisesti ole käytettävissä yhtään enempää rahaa kuin oli vuonna 2016. 33

Valtionosuuksia odotetaan saatavan 95,4 miljoonaa euroa ja verotulotilityksiä 246,3 miljoonaa euroa. Verorahoitus laskee useita miljoonia euroja tilinpäätökseen verrattuna. Syynä ovat pääosin valtion päätökset, jotka liittyvät kilpailukykysopimukseen sekä kuntien ja valtion väliseen työnjakoon. Investointeja kaupungin taseeseen on suunniteltu tehtävän 19,1 miljoonan euron verran. Lainaa investointeihin on arvioitu tarvittavan 12,0 miljoonaa euroa. Toimitilojen uusinvestoinnit toteuttaa jatkossa Rovaniemen Markkinakiinteistöt Oy. Vuoden 2017 talousarvion ja vuoden 2018 taloussuunnitelman toteuttaminen edellyttävät kaikilta osapuolilta kovaa työtä. Samaan aikaan on valmistauduttava mittavaan SOTE-uudistukseen ja siihen liittyvään laajempaan maakuntauudistukseen. Seuraavan kahden vuoden aikana on Rovaniemen kaupunki saatettava sellaiseen kuntoon, että se kykenee uudistuksen jälkeenkin, supistuvalla verorahoituksella, tuottamaan laadukkaat palvelut sen asukkaille ja yrityksille. Kaiken tämän keskellä olisi vielä kyettävä katsomaan pitemmälle tulevaisuuteen ja tartuttava rohkeasti sen tuomiin mahdollisuuksiin. Tulevista haasteista selvitäkseen kaupunki tarvitsee kipeästi lisää verotulopohjaa. Tätä varten tarvitaan uusia yrityksiä, työpaikkoja ja asukkaita. 34

3.3.3 ROVANIEMI-KONSERNIN TALOUS Vuosi 2016 Vuosi 2016 oli Rovaniemi-konsernille taloudellisesti hyvä vuosi. Kaikki merkittävät tytäryhtiöt ylsivät tavoitettaan parempaan tulokseen. Koko konsernin tulos oli 22,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Konsernitaseen kumulatiivinen ylijäämä vuoden lopussa oli 126,4 miljoonaa euroa. Rovaniemen Infra Oy aloitti toimintansa 1.2.2016. Kyseessä oli Rovaniemen kaupungin 100-prosenttisesti omistama yhtiö, jonka tehtävänä oli tuottaa kaupungin tarvitsemat infrapalvelut kilpailukykyiseen hintaan. Yhtiö siirtyi 1.1.2017 NEVE-konsernin tytäryhtiöksi. Muita olennaisesti merkittäviä yhtiöjärjestelyjä ei konsernissa viime vuoden aikana tehty. Rovaniemen vuoden 2016 konsernitilinpäätöksessä yhdisteltiin kaiken kaikkiaan 30 erilaista yhteisöä. Merkittävimmät tytäryhtiöt ovat Napapiirin Energia ja Vesi Oy, Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy sekä Rovaniemen Infra Oy, jotka omistetaan 100-prosenttisesti sekä Napapiirin Residuum Oy ja Rovaniemen Kehitys Oy, jotka omistetaan 90-prosenttisesti. Merkittävä on myös 71,7 prosentin osuus Kiinteistö Oy Lappi Areenasta. Kuntayhtymistä suurimmat ovat Rovaniemen koulutuskuntayhtymä ja Lapin Sairaanhoitopiirin ky, joista omistetaan yli 50 prosenttia sekä Ounastähti kehittämiskuntayhtymä, josta omistetaan 42,3 prosenttia. Merkittävimmät osakkuusyhteisöt ovat Lapin Ammattikorkeakoulu Oy, omistusosuus 44 prosenttia ja Rovakaira Oy, omistusosuus 39,9 prosenttia. Merkittävät tytäryhtiöt hoitivat velvoitteensa emolle talousarvion tavoitteiden mukaisesti. Suurimman voiton 6,5 miljoonaa euroa teki Napapiirin Energia ja Vesi Oy. Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy:n voitto oli 1,4 miljoonaa euroa ja Napapiirin Residuum Oy:n voitto oli 0,7 miljoonaa euroa. Rovaniemen Kehitys Oy teki myös tavoitteen mukaisen positiivisen tuloksen. Rovaniemen Infra Oy aloitti vasta 1.2.2016, eikä sille ollut talousarviossa valtuuston toimesta asetettu tulostavoitetta. Kuntayhtymien parhaasta tuloksesta vastasi Ounastähti Kehittämiskuntayhtymä, jonka tulos oli 3,6 miljoonaa euroa. Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ylsi 3,0 miljoonan euron positiiviseen tulokseen. Osakkuusyhteisöistä Lapin Ammattikorkeakoulu Oy ja Rovakaira Oy saavuttivat molemmat 1,9 miljoonan euron positiivisen tuloksen. Merkittävä on myös Kunta-Asunnot Oy:n 1,0 miljoonan euron positiivinen tulos. Rovaniemen kaupungin omistusosuus Kunta-asunnoista on 29,1 prosenttia. Yhdistyksistä ja säätiöistä Rovaniemen kaupungin määräysvallassa ovat Rovaniemen kylien kehittämissäätiö, Eduro-säätiö ja Lapin alueteatteriyhdistys ry. Rovaniemen kylien kehittämissäätiön sijoitukset tuottivat vuonna 2016 1,0 miljoonan euron positiivisen tuloksen. Eduro-säätiö tuotti 0,2 miljoonan euron tappion. Rovaniemi-konsernin nettomenot olivat 308,8 miljoonaa euroa. Toimintakuluista katettiin toimintatuotoilla 41,0 prosenttia. Vuosikatetta kertyi 59,6 miljoonaa euroa ja sillä voitiin kattaa 160,6 prosenttia poistoista. Konsernin lainakanta kasvoi 25,3 miljoonaa euroa ja oli tilinpäätöksessä yhteensä 223,0 miljoonaa euroa (3 583 /asukas). Taseen loppusumma nousi 720,1 miljoonaan euroon ja omavaraisuusasteeksi tuli 50,7 prosenttia. Lainanhoitokate oli 3,3. Konserni on velkaantunut maltillisesti, mutta investointitarpeita ja korjausvelkaa on huomattavasti nykyistä investointitasoa enemmän. Konsernin investointimenot (brutto) olivat 89,4 miljoonaa euroa ja toiminnan ja investointien rahavirta oli 7,0 miljoonaa euroa negatiivinen. Kassan riittävyys oli 48 päivää ja sitä voidaan pitää riittävänä. Vuosi 2017 ja suunnitelmavuosien näkymät Konsernirakenteen muutokset vuonna 2017: 1.2.2016 perustettu Rovaniemen Infra Oy liitettiin 1.1.2017 osaksi NEVE-konsernia, jossa se toimii tytäryhtiönä. 1.1.2017 aloitti toimintansa Lappica Oy, joka perustettiin Rovaniemen kaupungin Työterveysliikelaitoksen pohjalle. Uusi yhtiö on aloittanut toimintansa osana Rovaniemi-konsernia. 35

Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy perusti vuonna 2016 tytäryhtiön Rovaniemen kaupunkikiinteistöt Oy:n, jonka tehtävänä on kaupungin tarvitsemien toimitilojen rakennuttamistoiminta. Rovaniemen kaupunki toteuttaa vuosina 2017 2018 ainakin seuraavat uudishankkeet kaupunkikiinteistöt Oy:n kautta: Ounasjoen monitoimitalo ja Meltauksen monitoimitalo. Hankkeiden yhteisarvo on 9,0 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi harkitaan joidenkin mittavien peruskorjaushankkeiden siirtämistä yhtiön hoidettavaksi. Rovaniemen kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä sopimuksen Lapin ammattikorkeakoulun osakkeiden myymisestä Lapin yliopistolle. Tehtyjen osakekauppojen johdosta Rovaniemen kaupungin omistus Lapin ammattikorkeakoulu Oy:ssä pieneni 17,5 %.iin 1.1.2017 alkaen. Valtioneuvoston toteuttama maakuntauudistus muuttaa Rovaniemen kaupunkikonsernia uudistuksen toteutuessa vuoden 2019 alusta. Rovaniemen kaupungin organisaatiosta siirtyy tulevalle maakunnalle sosiaali- ja terveyspalvelujen toimiala sekä konsernirakenteesta puretaan Lapin sairaanhoitopiirin ja Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymät, joiden toiminta sekä varat että velat siirtyvät perustettavalle lapin maakuntahallinnolle. Omistajapoliittiset linjauksia on ainakin näiltä osin päivitettävä ja konsernirakennetta edelleen kehitettävä tulevina suunnitelmavuosina. Konsernin lainakanta on kasvussa ja kasvaa, sillä konserniyhtiöissä tehdään merkittäviä investointeja, koska kaupungin perustoimintoja on siirretty tytäryhtiöihin. Vuoden 2017 tilinpäätöksestä alkaen kuntien talouden arviointi tehdään konsernitilinpäätöksestä. Esimerkiksi alijäämän kattamisvelvollisuus ja kriisikuntakriteerien arviointi laaditaan konsernitasolla. 36

4 KOKONAISTALOUDEN KEHITYS 4.1 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN KOKO KAUPUNGIN TULOSLASKELMA 2016 2015 1 000 1 000 Toimintatuotot 56 728 62 560 Valmistus omaan käyttöön 156 6 006 Toimintakulut -393 492-406 350 Toimintakate -336 608-337 784 Verotulot 248 746 241 383 Valtionosuudet 98 290 91 108 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 6 196 5 125 Muut rahoitustuotot 4 706 4 907 Korkokulut -1 910-1 861 Muut rahoituskulut -125-69 Vuosikate 19 295 2 809 Poistot ja arvonalentumiset -14 929-20 152 Satunnaiset tuotot 290 50 456 Satunnaiset kulut 0 0 Tilikauden tulos 4 657 33 113 Tilinpäätössiirrot -4 533-5 272 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 124 27 841 Tuloslaskelman tunnusluvut 2 016 2 015 Toimintatuotot/Toimintakulut, % 14,4 15,6 Vuosikate/Poistot, % 129,2 13,9 Vuosikate euroa/asukas 310 45 Poistot euroa/asukas 240 326 Asukasmäärä 62 246 61 835 37

TULOSLASKELMAN ERIEN ANALYSOINTI Talousarviossa odotettiin koko kaupungin osalta 0,9 miljoonan euron ylijäämäistä tulosta. Lopullinen tilikauden tulos oli 4,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tulosta paransivat kertaluontoiset erät, kuten Lapin sairaanhoitopiirin jäsenkuntalaskutusoikaisu 1,8 miljoonaa euroa ja koko kaupunkia koskevan lomapalkkavarauksen hyvitys 1,5 miljoonaa euroa. Kaupunginhallituksen myynti- ja korvaustuloja saatiin 2,4 miljoonaa euroa yli tavoitteen. Henkilöstön vapaaehtoiset palkattomat vapaat toivat 0,7 miljoonan euron säästön ja koulutuksista ja matkakustannuksista säästettiin lisäksi 0,3 miljoonaa euroa. Talousarvioon varattiin määrärahoja 352,4 miljoonaa euroa ja niistä toteutui 346,3 miljoonaa euroa. Määrärahat riittivät kokonaisuutena ja niitä jäi käyttämättä 6,1 miljoonaa euroa. Selityksenä säästöön olivat pääasiassa edellä kerrotut kertaluontoiset erät, jotka eivät vuoden 2016 talousarviota laadittaessa olleet tiedossa. Koko kaupungin toimintakatteeksi (nettomenot) muodostui -336,6 miljoonaa euroa. Toimintakate oli 6,4 miljoonaa euroa talousarviota parempi. Toimintakate ei myöskään kasvanut vuoteen 2015 verrattuna lainkaan, vaan se oli 0,3 prosenttia edellisvuotta pienempi. Verotuloja tilitettiin 248,7 miljoonaa euroa. Tilitykset alittivat alkuperäisen arvion 1,3 miljoonalla eurolla eli 0,5 prosentilla. Kunnallisveroja kertyi 208,4 miljoonaa euroa eli 2,2 miljoonaa euroa alkuperäistä arviota vähemmän. Yhteisöveroa kertyi 10,1 miljoonaa euroa eli 1,3 miljoonaa euroa arvioitua enemmän. Kiinteistöveroa tilitettiin 30,3 miljoonaa euroa eli 0,4 miljoonaa euroa arvioitua vähemmän. Verotulotilitysten kokonaiskasvu Rovaniemellä oli 3,1 prosenttia. Kunnallisverotilitysten kasvu oli 1,3 prosenttia ja kiinteistöverojen 21,6 prosenttia. Ilman veronkorotusta ei kiinteistöveron tuotto vahvasta rakentamisesta huolimatta olisi viime vuonna kasvanut lainkaan. Yhteisöveron tuotto väheni 6,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Tähän syynä oli valtion päätös luopua kunnille annetusta jako-osuuden korotuksesta. Koko maassa verotulotilitykset kasvoivat keskimäärin 1,5 prosenttia. Ilman kiinteistöveron korotusta olisi verotulotilitysten kasvu Rovaniemellä jäänyt 0,9 prosenttiin. Efektiivinen veroasteen arvioidaan Rovaniemellä vuonna 2016 olevan 15,62 prosenttia kunnallisveroprosentin ollessa samaan aikaan 21,0 prosenttia. Valtionosuuksia kertyi 98,3 miljoonaa euroa ja toteutuma oli 102,4 %. Toteutuma ylitti alkuperäisen talousarvion 2,3 miljoonalla eurolla. Kun huomioidaan verotulotilitysten 1,3 miljoonan euron alitus jäi verorahoituksen (verot +valtionosuudet) kertymä plussalle miljoonan euron verran. Vuosikatetta kertyi 19,3 miljoonaa euroa. Poistoja kirjattiin 14,9 miljoonaa euroa. Poistotaso ylitti alkuperäisen talousarvion 4,1 miljoonalla eurolla. Ylimääräiset poistot kohdistuivat sekä käyttöomaisuuteen että rakennuksiin. Vuosikate kattoi poistot 129,2 prosenttisesti. Tilikauden tulokseen 4,66 miljoonaa euroa lisättiin teknisen lautakunnan poistovarausta 0,31 miljoonaa euroa ja kaupunginhallituksen poistovarausta 0,15 miljoonaa euroa. Vahinkorahastoon siirrettiin 5,0 miljoonaa euroa. Tilikauden lopulliseksi ylijäämäksi muodostui 0,12 miljoonaa euroa. Toimintatulot Ulkoiset toimintatuotot ilman valmistusta omaan käyttöön olivat 56,8 miljoonaa euroa. Vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 9,3 prosenttia ei 5,8 miljoonaa euroa. Myyntituottoja kertyi 11,5 miljoonaa euroa ja niissä oli vähennystä 38,5 prosenttia eli 7,1 miljoonaa euroa. Syynä vähennykseen olivat Napapiirin Veden yhtiöittämisen mukana pois siirtyneet tulot. Maksutuotot kasvoivat 14,5 prosenttia eli 2,4 miljoonaa euroa. Suurin kasvu oli maankäyttö- ja kehittämiskorvauksissa. Tuet ja avustukset vähenivät 10,1 prosenttia eli miljoonan euron verran. Muut toimintatuotot vähenivät 0,6 prosenttia eli 0,1 miljoonaa euroa. 38

Tulolaji, M TP2016 TP2015 Kasvu % Myyntituotot 11,5 18,7-38,5 Maksutuotot 19,7 17,2 14,5 Tuet ja avustukset 8,9 9,9-10,1 Muut tuotot 16,7 16,8-0,6 YHTEENSÄ 56,8 62,6-9,3 Valmistus omaan käyttöön ei ole mukana luvuissa. Valmistus omaan käyttöön Tuloslaskelmassa toimintatuottojen jälkeen omana rivinä näkyvä valmistus omaan käyttöön on tuloslaskelman oikaisua, jolla tuotoista on erotettu omaan käyttöön valmistettujen hyödykkeiden tulot. Vastaava summa on kirjattu toimintamenoihin asianomaisille menotileille. Kirjaustapa on otettu käyttöön talousarviovuonna 2010. Vuonna 2016 valmistusta omaan käyttöön kirjattiin 155 729 euroa. Toimintamenot Ulkoiset toimintamenot olivat 393,5 miljoonaa euroa. Tässä summassa on mukana valmistus omaan käyttöön (selitys yllä). Vähennystä toimintamenoissa oli 12,9 miljoonaa euroa eli 3,2 prosenttia. Henkilöstömenoihin kului 146,4 miljoonaa euroa ja ne vähenivät viime vuonna 8,6 miljoonaa euroa eli 5,5 prosenttia. Palkkojen osuus väheni 5,6 miljoonaa euroa eli 4,8 prosenttia. Merkittävää oli myös eläkekulujen suuri prosentuaalinen vähennys 8,0 prosenttia. Palkkamenojen vähennystä selittävät suurelta osin Napapiirin veden ja Infran poistuminen yhtiöön. Lisäksi henkilöstömenoissa näkyvät lomapalkkavarauksen pienennys ja palkattomien vapaiden pitäminen. Palveluiden ostoihin käytettiin 182,3 miljoonaa euroa. Ostot kasvoivat yhteensä 0,9 miljoonaa euroa eli 0,5 prosenttia. Erikoissairaanhoidon osuus palvelujen ostoista oli 86,6, miljoonaa euroa. Erikoissairaanhoidon menot kasvoivat 3,3 miljoonaa euroa eli 4,0 prosenttia, joten muissa palvelujen ostoissa on tapahtunut merkittäviä vähennyksiä. Aineet, tarvikkeet ja tavarat tiliryhmään kului 17,8 miljoonaa euroa. Kulut vähenivät 3,9 miljoonalla eurolla eli 18 prosenttia. Myös näiden kulujen vähentyminen selittyy pääosin Infran ja Napapiirin Veden siirtymisellä yhtiöön. Vuonna 2016 ei myöskään ollut enää Lappia-taloon liittyviä hankintoja siinä määrin kuin oli vuonna 2015. Avustuksia jaettiin 33,3 miljoonaa euroa. Niiden määrä väheni 7,8 prosenttia eli 2,8 miljoonaa euroa. Vähennykset koostuivat lähinnä toimeentulotuen ja lasten kodinhoidontuen sekä siihen liittyvän kuntalisän vähentymisestä. Muihin menoihin kului 13,6 miljoonaa euroa. Kasvua oli 11,5 prosenttia eli 1,4 miljoonaa euroa. Merkittävintä oli vuokramenojen kasvu. Menolaji, M TP2016 TP 2015 Kasvu% Henkilöstömenot 146,4 155,0-5,5 Palveluiden ostot 182,3 181,4 0,5 Aineet, tarv., tavarat 17,8 21,7-18,0 Avustukset 33,3 36,1-7,8 Muut menot 13,6 12,2 11,5 YHTEENSÄ 393,5 406,4-3,2 Toimintakate Toimintakate osoittaa, kuinka paljon toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Koko kaupungin toimintakate vuoden 2016 lopussa oli -336,6 miljoonaa euroa ja se pieneni vuodesta 2015 yhteensä 1,2 miljoonaa euroa eli 0,3 prosenttia. Budjetoitu kasvu olisi ollut 0,9 prosenttia. Peruskaupungin toimintakate (=määrärahat) oli -346,3 miljoonaa euroa. Kasvua oli 0,06 prosenttia. 39

Vuosikate Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoitustoimintaan ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Kaupungin vuosikate vuodelta 2016 oli 19,3 miljoonaa euroa. Vuosikate toteutui 7,6 miljoonaa euroa talousarvion vuosikatetta parempana. Vuosikate/Poistot % Tämä tunnusluku osoittaa tulorahoituksen riittävyyden poistoihin. Jos vuosikatteella voidaan kattaa tilikauden poistot, voidaan kunnan tulorahoitusta pitää riittävänä, edellyttäen, että poistojen määrä vastaa vuosittaisten investointien omahankintamenoa. Vuosikate 19,3 miljoonaa euroa kattoi tilinpäätösvuoden 14,9 miljoonan euron poistoista 129,2 prosenttia Tilikauden tulos ja tilikauden yli-/alijäämä Tilikauden tulos oli 4,66 miljoonaa euroa. Kun tulokseen lisättiin teknisen lautakunnan poistovarausta 0,31 miljoonaa euroa, kaupunginhallituksen poistovarausta 0,15 miljoonaa euroa sekä siirrettiin vahinkorahastoon 5,00 miljoonaa euroa, muodostui tilikauden lopulliseksi ylijäämäksi 0,12 miljoonaa euroa. Kaupungin kumulatiivinen ylijäämä vuoden 2016 lopussa oli 65,7 miljoonaa euroa. Toimintatuotot/Toimintakulut % Tämä tunnusluku osoittaa, kuinka monta prosenttia toimintamenoista kyetään kattamaan toimintavuonna saaduilla toimintatuotoilla. Rovaniemellä vuonna 2016 katettiin kuluista 14,4 prosenttia. Edellisenä vuonna katettiin 15,6 prosenttia. Vuonna 2014 suhdeluku oli 17,5 prosenttia. Kehitys on huolestuttava. 40

4.2 TOIMINNAN RAHOITUS KOKO KAUPUNGIN RAHOITUSLASKELMA 2 016 2 015 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 19 296 2 809 Satunnaiset erät, netto 290 50 456 Tulorahoituksen korjauserät -3 045-52 745 Investointien rahavirta Investointimenot -16 055-52 328 Rahoitusosuudet investointeihin 140 2 086 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 3 113 106 259 Toiminnan ja investointien rahavirta 3 740 56 537 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -12 539-70 051 Antolainasaamisten vähennykset 114 95 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 30 000 29 390 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -9 840-23 401 Lyhytaikaisten lainojen muutos 4 000 10 000 Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset 10 424-3 179 Rahoituksen rahavirta 22 159-57 146 Rahavarojen muutos 25 899-609 Rahavarat 31.12. 40 460 14 545 Rahavarat 01.01 14 562 15 154 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2 016 2 015 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, 16 855 4 413 Investointien tulorahoitus, % 121,2 5,6 Lainanhoitokate 1,8 0,2 Kassan riittävyys, pv 34 10 Asukasmäärä 62 246 61 835 41

RAHOITUSLASKELMAN ERIEN ANALYSOINTI Rahoituslaskelmaan kootaan kunnan rahan lähteet ja rahan käytöt tilikauden ajalta. Rahoituslaskelma päätyy kuvaamaan muutosta kassavaroista eli sitä, lisääntyivätkö vai vähenivätkö kassavarat tilikauden aikana. Viralliseen rahoituslaskelmaan sisältyvät peruskunnan lisäksi liikelaitokset. Rahoituslaskelmalla osoitetaan, kuinka paljon kunnan varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta on ylitai alijäämäinen. Toiminnan rahavirta Tulorahoitus muodostuu vuosikatteesta ja sen jälkeen mahdollisesti esiintyvistä satunnaisista eristä. Näiden lisäksi huomioidaan tulorahoituksen kirjanpidolliset korjauserät. Rovaniemen kaupungin tulorahoitus vuonna 2016 oli 16,5 miljoonaa euroa. Investointien rahavirta Rahoituslaskelman investointien rahavirta muodostuu käyttöomaisuuden investointimenoista, rajoitusosuuksista sekä käyttöomaisuuden myyntituloista. Rovaniemen kaupungin käyttöomaisuusinvestointien määrä oli tilikaudella 16,1 miljoonaa euroa. Investointeihin saatiin avustuksia 0,1 miljoonaa euroa. Omaisuuden luovutustulot olivat 3,1 miljoonaa euroa. Peruskaupungin ja liikelaitosten nettoinvestoinneista toteutui 15,7 miljoonaa euroa eli 81,4 prosenttia. Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, Rahoituslaskelman välitulos Toiminnan ja investointien rahavirta on tunnusluku, joka ilmaisee kuinka paljon rahavirrasta jää nettolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen. Mikäli rahavirta on negatiivinen, ilmaisee määrä sen, että menoja on jouduttu kattamaan joko kassavaroilla tai ottamalla lisää lainaa. Rovaniemellä vuoden 2016 Toiminnan ja investointien rahavirta oli positiivinen 3,7 miljoonaa euroa. Positiivisen luvun selittää parantunut vuosikate ja investointien toteutumisprosentin alhaisuus. Toiminnan ja investointien tilinpäätöksen ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitkällä aikavälillä. Omavaraisuus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Rovaniemellä tämä tunnusluku vuonna 2016 oli 16,9 miljoonaa euroa positiivinen. Tunnuslukua paransi huomattavasti vuonna 2015 toteutettu Napapiirin liiketoimintakauppaa. Ilman tuota kauppaa tunnusluku olisi edelleen negatiivinen kuten vuonna 2014. Rahoituksen rahavirta Rovaniemen kaupungin antolainasaamiset lisääntyivät 12,5 miljoonaa euroa ja toisaalta vähenivät 0,1 miljoonaa euroa. Pitkäaikaista lainaa tilikaudella nostettiin 30,0 miljoonaa euroa ja vanhoja lainoja maksettiin pois 9,8 miljoonaa euroa. Lyhytaikaista lainaa lisättiin 4,0 miljoonaa euroa. Lainakanta kasvoi 24,2 miljoonaa euroa. Lainanhoitokate oli 1,8. Tällä tunnusluvulla mitataan tulorahoituksen riittävyyttä vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tällä tunnusluvulla mitattuna tulorahoitusta voidaan pitää enintään tyydyttävänä. Muut maksuvalmiuden muutokset koostuvat valtion toimeksiannoista, pitkä- ja lyhytaikaisten saamisten muutoksista ja korottomien velkatilin pääomien muutoksista. Rahoituksen rahavirraksi muodostui 22,2 miljoonaa euroa. Rahavarojen muutos Toiminnan ja investointien sekä rahoituksen rahavirroista muodostuva rahavarojen muutos oli 25,9 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Rovaniemen kaupungin rahavarat olivat vuoden lopussa 40,5 miljoonaa euroa. Kassavarojen riittävyys oli keskimäärin 34 päivää. Vuosi sitten vastaava luku oli 10 päivää. Investointien tulorahoitus, % = 100 x Vuosikate/Investointien omahankintameno (Omahankintameno = Investointimenot Rahoitusosuudet) Investointien tulorahoitus oli 121,2 prosenttia. Suunnitelluista investoinneista toteutui nettona 81,4 prosenttia ja ne kyettiin kattamaan kokonaan vuosikatteella. Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 x Vuosikate/(Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Pääomamenojen tulorahoitusprosentiksi saatiin 50,5 prosenttia. 42

Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut)/(Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate osoittaa tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Kaupungin lainanhoitokate vuoden 2016 lopussa oli 1,8. Lainanhoitokyky on hyvä, jos tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä, jos arvo on 1-2 ja heikko, jos arvo on alle 1. Kassan riittävyys, pv = 365 pv x (Kassavarat/Kassasta maksut) Kassan riittävyys tilinpäätöspäivänä oli 34 päivää, mikä tarkoittaa, että tilinpäätöspäivän kassavaroilla, joihin lasketaan rahoitusarvopaperit ja rahat ja pankkisaamiset, voitiin kattaa 34 päivän maksut. Riittävä kassa on välillä 14 30 päivää. Suositeltava taso on noin 20 päivää. Kassavarojen suuri määrä vuoden 2016 lopussa selittyy pitkäaikaisella lainalla, jota ei vielä ollut otettu käyttöön. 43

4.3 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KOKO KAUPUNGIN TASE VASTAAVAA 2 016 2 015 1 000 1 000 Pysyvät vastaavat 439 829 426 606 Aineettomat hyödykkeet 1 479 805 Aineelliset hyödykkeet 203 241 203 105 Sijoitukset 235 109 222 696 Toimeksiantojen varat 152 223 Vaihtuvat vastaavat 62 704 33 610 Vaihto-omaisuus 74 83 Saamiset 22 170 18 982 Rahoitusarvopaperit 9 148 9 054 Rahat ja pankkisaamiset 31 312 5 491 VASTAAVAA YHTEENSÄ 502 685 460 439 VASTATTAVAA 2 016 2 015 1 000 1 000 Oma pääoma 275 905 270 781 Peruspääoma 196 243 196 243 Muut omat rahastot 14 009 9 009 Edellisten tilikausien ylijäämä 65 528 37 688 Tilikauden ylijäämä 124 27 841 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset 4 468 4 935 Pakolliset varaukset 447 567 Toimeksiantojen pääomat 638 803 Vieras pääoma 221 226 183 353 Pitkäaikainen 125 848 106 881 Lyhytaikainen 95 378 76 472 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 502 685 460 439 TASEEN TUNNUSLUVUT 2 016 2 015 Omavaraisuusaste, % 56 60 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 55 46 Kertynyt ylijäämä, 1000 euroa 65 652 65 529 Kertynyt ylijäämä, euroa/asukas*) 1 055 1 060 Lainakanta 31.12., 1000 euroa 142 533 118 372 Lainakanta 31.12., euroa/asukas 2 290 1 914 Lainasaamiset, 1000 euroa 143 482 131 056 Asukasmäärä 62 246 61 835 44

TASEEN TUNNUSLUKUJEN ANALYSOINTI Rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikauden aikana tapahtuneet muutokset kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta. Rovaniemen kaupungin tase on esitetty jäljempänä eriteltynä yksityiskohtaisen tuloslaskelman ja rahoituslaskelman yhteydessä. Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Rovaniemen kaupungin taseen loppusumma oli 502,6 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma kasvoi 42,2 miljoonaa euroa. Pysyvien vastaavien määrä kasvoi 13,2 miljoonaa euroa, josta aineettomien hyödykkeiden osuus kasvoi 0,7 miljoonaa euroa, aineellisten hyödykkeiden osuus kasvoi 0,1 miljoonaa euroa ja sijoitusten osuus kasvoi 12,4 miljoonaa euroa. Sijoitusten osuuden kasvu oli muissa lainasaamisissa. Toimeksiantojen varoissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vaihtuvat vastaavat kasvoivat 29,1 miljoonalla eurolla. Saamisten osuus kasvoi 3,2 miljoonalla eurolla. Kaupungin rahoitusarvopaperien kokonaisarvo oli 9,1 miljoonaa euroa ja siinä oli kasvua 0,1 miljoonan euron verran. Rahat ja pankkisaamiset kasvoivat 25,8 miljoonaa euroa ja niiden määrä oli vuoden lopussa 31,3 miljoonaa euroa. Taseen oma pääoma oli vuoden 2016 lopussa 275,9 miljoonaa euroa ja siinä oli kasvua 5,1 miljoonaa euroa. Rahastojen osuus kasvoi 5,0 miljoonaa euroa ja uutta ylijäämää taseeseen lisättiin 123 983 euroa. Kaupungin taseesta laskettava omavaraisuusaste oli 55,9 prosenttia. Tunnusluku heikkeni 4,0 prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen verrattuna. Tunnusluvulla mitataan kaupungin vakavaraisuutta ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Poistoero ja vapaaehtoisten varausten arvo oli vuoden lopussa 4,5 miljoonaa euroa. Rovaniemen kaupungin vieraan pääoman arvo kasvoi viime tilikaudella 37,9 miljoonaa euroa. Vierasta pääomaa oli käytössä 221,2 miljoonaa euroa, josta pitkäaikaista 125,8 miljoonaa euroa. Suhteellinen velkaantuneisuus oli 54,6 prosenttia ja se heikkeni 8,3 prosenttiyksikköä. Omavaraisuusaste, % = (Oma pääoma + Poistoero + Vapaaehtoiset varaukset)/(koko pääoma Saadut ennakot) Omavaraisuusaste kuvaa kunnan vakavaraisuutta ja alijäämän sietokykyä sekä kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä tähtäimellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona kuntasektorilla pidetään 70 prosenttia. Kaupungin omavaraisuusaste vuoden 2016 lopussa oli 55,9 prosenttia. Tilanne heikkeni 8,0 prosenttiyksikköä vuodesta 2015. Suhteellinen velkaantuneisuus = (Vieras pääoma Saadut ennakot)/käyttötulot Suhteellinen velkaantuneisuus osoittaa kuinka paljon kunnan käyttötuloista (=toimintatulot, verot ja valtionosuudet) tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta. Rovaniemen kaupungin suhteellinen velkaantuneisuus vuoden 2016 lopussa oli 54,6 prosenttia. Vuonna 2015 vastaava luku oli 46,3 prosenttia. Heikennystä tuli siis 8,3 prosenttiyksikköä. Kertynyt ylijäämä Rovaniemen kaupungin taseeseen kertyneen ylijäämän kokonaissaldo kuluneen tilikauden jälkeen on 65,7 miljoonaa euroa eli 1 055 euroa /asukas. Ylijäämä kasvoi 123 983 euroa edellisvuoteen verrattuna. Koko kaupungin lainakanta = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Koko kaupungin lainakanta tilinpäätöspäivänä oli 142,5 miljoonaa euroa, mikä on 2 290 euroa/asukas. Lainakanta kasvoi vuoden 2015 tilinpäätöksestä 24,2 miljoonaa euroa. Rovaniemen kaupungin lainakanta asukasta kohden on vielä alle kuntien keskimääräisen lainakannan, joka oli 2 930 euroa/asukas tilinpäätösarvioiden mukaan. 45

Lainasaamiset Lainasaamisia kaupungilla oli tilinpäätöspäivänä 143,5 miljoonaa euroa eli 2 305 euroa/asukas. Rahoitusvarallisuus Rahoitusvarallisuus=(Saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) (Vieras pääoma - Saadut ennakot) Rovaniemen kaupungin rahoitusvarallisuus oli 2 537 euroa negatiivinen. Tunnusluku kertoo, kuinka paljon näistä varallisuuseristä jäisi asukasta kohden jäljelle, jos velat maksettaisiin kokonaisuudessaan. Rovaniemen kaupungin kuten yleensä kuntien rahoitusvarallisuus on kehittynyt viime vuosian negatiiviseen suuntaan. 46

4.4 KOKONAISTULOT JA -MENOT KAUPUNGIN KOKONAISTULOT JA -MENOT Koko kaupunki TULOT % MENOT % VARSINAINEN TOIMINTA VARSINAINEN TOIMINTA Toimintatuotot 56 728 076 12,62 Toimintakulut 393 492 258 90,65 Verotulot 248 745 792 55,33 Valtionosuudet 98 290 204 21,86 Korkotuotot 6 196 421 1,38 Korkokulut 1 909 563 0,44 Muut rahoitustuotot 4 706 287 1,05 Muut rahoituskulut 124 750 0,03 Satunnaiset tuotot 290 452 0,06 Satunnaiset kulut 0 0,00 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät - Käyttöomaisuuden myyntivoitot 2 928 988 0,65 - Käyttöomais. myyntitappiot 3 820 0,00 Valmistus omaan käyttöön 155 730 0,03 - Varausten muutos -119 641-0,03 INVESTOINNIT INVESTOINNIT Rahoitusosuudet invest. menoihin 140 000 0,03 Käyttöomaisuusinvestoinnit 16 054 656 3,70 Käyttöomaisuuden myyntitulot 3 112 704 0,69 RAHOITUSTOIMINTA RAHOITUSTOIMINTA Antolainasaamisten vähennykset 113 516 0,03 Antolainasaamisten lisäykset 12 539 219 2,89 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 30 000 000 6,67 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 9 839 607 2,27 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 4 000 000 0,89 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0,00 Oman pääoman lisäykset 0 0,00 Oman pääoman vähennykset 0 0,00 Kokonaistulot yhteensä 449 550 195 100 Kokonaismenot yhteensä 434 075 874 100 Täsmäytys Kokonaismenot 434 075 874 Muut maksuvalmiuden muutokset -10 424 314 Kokonaistulot 449 550 195 Kassavarojen muutos -25 898 635 Erotus -15 474 321 Erotus 15 474 321 Investoinnit 1% Valtionos. 22% KOKONAISTULOT Valmistus omaan käyttöön 0% Satunnaiset kulut 0% KOKONAISMENOT Rah.toiminta 5% Käyttöom.invest 4% Rah.toiminta 8% Muut kulut 0% Muut tuotot 2% Toimintatuotot 13% Verotulot 55% Toimintakulut 91% 47