Hallitus 38 03.03.2015 LAUSUNTO HELSINGIN UUDEN YLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 427/07.70.701/2012 Hallitus 38 Esittelijä Valmistelija 2270 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Sini Puntanen p. 040 501 3362, ryhmäpäällikkö Johanna Vilkuna p. 040 869 7836, liikennesuunnittelija Tapani Touru p. 040 504 Helsingin kaupunki on pyytänyt HSL:n lausuntoa Helsingin uuden yleiskaavan luonnoksesta 27.2.2015 mennessä. Lausunnonantoon saatiin lisäaikaa 3.3 asti. Yleiskaavan laatiminen on tullut vireille 13.11.2012 päivätyllä osallistumisja arviointisuunnitelmalla. Yleiskaavan työohjelma ja tavoitteet hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa 20.11.2012. Yleiskaavan visio hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa 3.12.2013. Yleiskaavaluonnosta tarkennetaan yleiskaavaehdotukseksi kaavaluonnoksesta saadun palautteen, vaikutusten arviointien, maankäyttötarkastelujen ja selvitysten pohjalta. Samalla laaditaan kaavan toteuttamisohjelma. Uusi yleiskaava valmistellaan siten, että Helsingin kaupunginvaltuusto voi tehdä siitä päätöksen vuonna 2016. Yleiskaavaluonnoksen aineisto on nähtävillä internetissä osoitteessa www.hel.fi/ksv, kohdassa Ajankohtaiset kaavat/nähtävänä nyt. Lisätietoa yleiskaavan valmistelusta löytyy myös internet-sivuilta osoitteessa www.yleiskaava.fi. Tiivistelmä HSL toteaa lausunnossaan, että Helsingin yleiskaavaluonnoksen tavoitteellinen ote seudun kestävyyden ja kilpailukyvyn lisäämiseksi on hyvin perusteltu ja kannatettava. Seudun ydinalueen tiivistäminen ja kantakaupungin laajentaminen tukevat kestävän liikkumisen toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä autoiluun nähden monin tavoin. Raideliikenteeseen perustuva joukkoliikennejärjestelmä tukee seudun visiota maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisestä. Yleiskaavaan sisältyy kuitenkin paljon avoimia kysymyksiä. Yleiskaavassa esitetyt liikennejärjestelmää koskevat merkittävät muutokset ja niistä päättäminen edellyttävät jatkoselvityksiä ja seudullisten vaikutusten täsmentämistä. Kantakaupungin laajenemisessa yleiskaava tukeutuu voimakkaasti kaupunkibulevardeihin. HSL edellyttää, että seudullisen joukkoliikenteen saavutettavuus ei heikenny bulevardisoinnin seurauksena. Kaupunkialueen tiivistäminen henkilöautolle kilpailukykyisen joukkoliikenteen mahdollistamiseksi ja liikenteen vaatiman tilan tehokkaampi hyödyntäminen tukevat lähtökohtaisesti seudun tavoitteita. Kaupunkibulevardiratkaisuja ja niiden vaikutuksia seudulliseen
liikennejärjestelmään tulee tutkia seudullisena yhteistyönä. Pikaraitioteillä on yleiskaavan joukkoliikennejärjestelmässä merkittävä rooli. Yleiskaavaluonnoksessa osoitettujen pikaraitiotieverkon tilavarausten pohjalta on jatkoselvityksissä arvioitava, mitkä yhteydet käytännössä toimivat kustannustehokkaasti pikaraitioteinä. Pikaraitioteiden joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kannalta on ratkaisevan tärkeää, että pikaraitioteillä saavutetaan pikaraitiotiemäinen nopeustaso. Tämä edellyttää pikaraitioliikenteen priorisointiin sitoutumista jo yleiskaavan hyväksymisen yhteydessä tiedostaen, että se pidentää muiden liikennemuotojen matka-aikoja. Riittävä nopeustaso on edellytys myös bulevardisoinnille asetettujen kaupunkirakenteellisten tavoitteiden onnistumiselle. Varikot ja terminaalit ovat toimivan joukkoliikennejärjestelmän edellytys ja niiden tilavaraukset ja toimintaedellytykset tulee varmistaa kaavoituksessa. Töölö Meilahti alueen joukkoliikenneterminaalille tulee löytää ratkaisu. Seudullisesti ja valtakunnallisesti merkittävän Ilmalan junavarikon toimintaedellytykset tulee varmistaa pitkällä tähtäimellä. Yleiskaavan mukainen liikennejärjestelmä edellyttää pikaraitiotievarikot muun muassa Raidejokerille ja Laajasalon raitiotielle. Kaavan toteutettavuus on keskeinen asia ja siihen tulee kiinnittää erityistä huomiota jatkotyössä. Yhdyskuntarakenteen kehittymisen ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta toteuttamisohjelman muodostaminen on kriittinen työvaihe. Ensisijaisesti tulee kehittää nykyrakenteeseen tukeutuvia alueita. Helsingin yleiskaavaluonnos Uusi yleiskaava mahdollistaa Helsingin kasvun. Yleiskaava varmistaa edellytykset riittävälle asuntotuotannolle ja elinkeinoelämän toimintaedellytykset. Yleiskaavaluonnoksessa on varauduttu vähimmillään 860 000 asukkaaseen ja 560 000 työpaikkaan vuoteen 2050 mennessä. Yleiskaavaluonnos toteuttaa vision Helsingistä raideliikenteen verkostokaupunkina, jolla on vahva laajentunut pääkeskus, kantakaupunki. Kaupunkia tiivistetään kaikkialla, erityisesti raideliikenteen asemien ja solmukohtien sekä merkittävien pysäkkien ympäristöissä. Kantakaupungin lisäksi esikaupunkien keskustoja kehitetään toiminnoiltaan sekoittuneina, tiiviinä palvelujen, työpaikkojen ja asumisen urbaaneina keskittyminä. Raideliikenteellä hyvin saavutettavat keskustat muodostavat keskenään verkoston ja mahdollistavat siten palvelujen hyvän saavutettavuuden. Helsingin kantakaupunki on yritystoiminnan keskus sekä houkuttelevan asumisen paikka. Kaupunkituottavuuden näkökulmasta läheltä ydinkeskustaa tarvitaan lisää tilaa yrityksille ja asuntoja vastaamaan urbaanin kaupunkiasumisen lisääntyneeseen kysyntään. Tähän tarpeeseen on yleiskaavassa vastattu muuttamalla urbaanin kaupungin laajenemista estäviä moottoritiemäisiä alueita kaupunkiympäristöksi niin liikkumisen kuin maankäytön osalta. Rakentamispotentiaalia kaupunkibulevardien varsille ja niiden lähiympäristöön on osoitettu noin kolmasosa yleiskaavavarannosta. Kaupunkibulevardien lisäksi merkittäviä maankäyttövarauksia osoitetaan Malmin lentokentälle ja sen nykyiselle lentomelualueelle.
Keskusta-alueiden lisäksi elinkeinotoimintaa varten tarvitaan toimitila-alueita joukkoliikenteellä hyvin saavutettavilta alueilta. Yleiskaavassa mahdollistetaan nykyisten toimitila-alueiden kehittäminen siten, että ne soveltuvat myös tuotannon tarpeisiin. Meri, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt nähdään Helsingin vahvuutena ja ne huomioidaan kehittämisessä. Virkistysalueet, meri ja virkistyspalvelut ovat helposti saavutettavissa. Joukkoliikennejärjestelmän perustana on laajeneva raideliikenneverkko nopeine runkoyhteyksineen. Jalankulkijan asemaan kiinnitetään erityistä huomiota tulevaisuuden Helsingissä. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn merkitys korostuu kaavaluonnoksen kasvavissa keskustoissa. Pyöräilyn laatukäytävät muodostavat sujuvan verkoston pidemmille matkoille. Tiivistyvä joukkoliikennekaupunki luo puitteet ekologisesti kestävämmälle yhdyskunnalle. Yleiskaavakartta on strateginen. Se näyttää Helsingin ja seudun kaupunkirakenteen kannalta strategisesti tärkeimmät kehittämissuunnat ja keskeiset painopisteet. Yleiskaava on oikeusvaikutteinen. Yleiskaavakarttaan on merkitty raideliikenteen runkoverkko ja tie- ja pääkatuverkko. Pääkarttaan liittyvillä teemakartoilla esitetään useita yksityiskohtaisia ratkaisuja, joihin yleiskaava perustuu tai jotka antavat lisäinformaatiota. Teemakartat eivät ole oikeusvaikutteisia. Uusi yleiskaava on mitoittava. Mitoituksen avulla ohjataan kaupungin rakentumista tavoitteellisemmin, toteuttamaan asuntotuotannon määrälliset tavoitteet, mitoittamaan palveluverkkoa sekä suunnittelemaan investointeja vastaamaan kasvavan kaupungin tarpeita. Yleiskaavaehdotuksen rinnalla laadittava yleiskaavan toteuttamisohjelma määrittelee näitä tavoitteita yksityiskohtaisemmin. Kaavan pohjalle on laadittu lukuisia maankäyttö- ja liikennetarkasteluja, joita kuvataan yksityiskohtaisemmin kaavaselostuksen liiteraportissa Helsingin keskeisimmät maankäytön muutosalueet. Lisäksi aineistoon liittyy yksittäisistä alueista laadittuja laajempia maankäyttötarkasteluja sekä teema- ja selvitysraportteja. Yleiskaavan toteuttamisen vaikutuksia on arvioitu koko suunnittelutyön ajan. Vaikutuksia on selostettu kaavaselostuksessa. Kaavan valmistelussa on tehty viranomaisyhteistyötä eri työvaiheissa erilaisten seminaarien ja teematyöryhmien muodossa sekä noudattaen yleisiä viranomaisyhteistyön käytäntöjä. Yleiskaava koskee koko Helsingin aluetta lukuun ottamatta Östersundomia, jonne ollaan laatimassa kuntien yhteistä yleiskaavaa. Yleiskaava 2002:n voimaantulon jälkeen hyväksyttyjen osayleiskaavojen osalta Helsingin uusi yleiskaava on oikeusvaikutukseton. Ehdotus (SR) Hallitus päättää antaa asiasta seuraavan lausunnon: Tavoitteellinen kaava ja sen toteutettavuus
Helsingin uusi yleiskaavaluonnos on visiomainen suunnitelma yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi. Kaavan tavoitteellinen ote seudun kestävyyden ja kilpailukyvyn lisäämiseksi on hyvin perusteltu ja kannatettava. Maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisen lähtökohdaksi on yleiskaavassa asetettu raideliikenneverkosto ja hyvän joukkoliikennesaavutettavuuden varmistaminen kaikkialle. HSL toteaa, että seudun ydinalueen tiivistäminen ja kantakaupungin laajentaminen tukevat kestävän liikkumisen toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä autoiluun nähden monin tavoin. Yleiskaavassa esitetyt liikennejärjestelmää koskevat merkittävät muutokset ja niistä päättäminen edellyttävät kuitenkin jatkoselvityksiä ja suunnitelmien ja niiden toteuttamisedellytysten konkretisoimista. Yleiskaavan kanssa on samanaikaisesti hyvässä yhteistyössä valmisteltu seudun maankäyttösuunnitelmaa sekä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa HLJ 2015. Samanaikaiset prosessit ovat mahdollistaneet liikennejärjestelmän ja maankäytön yhteensovituksen entistä paremmin. Raideliikenteeseen perustuva joukkoliikennejärjestelmä tukee seudun visiota maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisestä. HLJ 2015 -suunnitelman pohjalla on käytetty seudullista väestö- ja työpaikkaprojektiota, joka poikkeaa osin yleiskaavassa esitetystä. Yleiskaavan sisältämät suunnitelmat Malmin voimakkaasta kehittämisestä sekä moottoriteiden bulevardisoinnista eivät ole olleet HLJ 2015:n valmistelun aikana sellaisessa suunnitteluvalmiudessa, että ne olisi voitu ottaa kattavasti huomioon suunnitelman valmistelussa. Yleiskaavassa on oletettu HLJ 2015 -strategian mukainen ajoneuvoliikenteen hinnoittelu toteutuneeksi. HLJ:ssä esitetyn liikennejärjestelmäkokonaisuuden kehittämisaikataulu riippuu ajoneuvoliikenteen hinnoittelun mahdollisesta käyttöönotosta, sen ajankohdasta ja siitä saatavasta rahoituksesta sekä kuntien ja valtion osallistumisesta investointeihin. Yleiskaavan jatkovalmistelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota hankkeiden taloudellisiin toteuttamisedellytyksiin sekä seudullisiin vaikutuksiin. Kaavan toteutettavuus on keskeinen asia ja siihen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Yhdyskuntarakenteen kehittymisen ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta toteutusohjelman muodostaminen ja vaiheistaminen on kriittinen työvaihe. Ensisijaisesti tulee kehittää nykyrakenteeseen tukeutuvia alueita. Potentiaalisimpien alueiden kehittämisellä voidaan vaikuttaa kustannustehokkaasti koko seudun liikennejärjestelmän kehittymiseen ja kannattavuuteen. HLJ 2015 -suunnitelmassa on esitetty investointiohjelma, johon myös Helsingin yleiskaavan toteuttamisohjelman tulee liikennejärjestelmäinvestointien osalta pohjautua. Joukkoliikennejärjestelmä seudullisena kokonaisuutena Raideliikenteeseen perustuva joukkoliikennejärjestelmä tukee seudun visiota maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisestä.
Yleiskaavaluonnoksessa on esitetty uuden lähijunaliikenteen aseman, Mannerheimin aseman, perustamista Hämeenlinnanväylän ja rantaradan risteyskohtaan. Näin sijoitettuna asema tarjoaa vaihtoyhteydet Hämeenlinnanväylän busseista raideliikenteeseen ja yleiskaavan tausta-aineistoksi laaditun raideliikenteen verkkoselvityksen tarkasteluissa uuden aseman perustaminen onkin näyttänyt perustellulta. Lähijunaliikenteessä on kuitenkin pyrittävä riittävän korkeaan, yli 40 km/h matkanopeuteen, jotta junaliikenne runkoyhteytenä palvelee hyvin myös pidempiä seudullisia matkoja. Joukkoliikenteen runkoyhteydelle riittävän korkea nopeustaso voidaan saavuttaa vain pitämällä pysäkkiväli riittävän pitkänä. Junaliikenteessä tavoitteellinen asemaväli on vähintään 1,5 km. Esitetyn Mannerheimin aseman ja nykyisen Huopalahden aseman välinen etäisyys olisi ainoastaan 800 metriä ja vastaavasti etäisyys toiseen suuntaan Ilmalan asemalle noin 1 km. Käytännössä siis Mannerheimin aseman perustaminen hidastaisi Espoon kaupunkiradan ja Kehäradan junaliikennettä. Mannerheimin asemaa ei ole esitetty HLJ 2015 -suunnitelmassa. HSL painottaa, että ennen lopullista päätöstä Mannerheimin aseman perustamisesta pitää vielä selvittää aseman vaikutuksia seudullisesti sekä tutkia myös mahdollisuutta joidenkin nykyisten asemien yhdistämiseen välillä Pasila Leppävaara. Lähijunaliikenteen matkanopeuden vähimmäistavoitteena tulee pitää 40 km/h eikä tätä tule missään olosuhteissa alittaa. Pikaraitioteillä on yleiskaavan joukkoliikennejärjestelmässä merkittävä rooli. Yleiskaavassa osoitettujen pikaraitiotieverkon tilavarausten pohjalta on jatkoselvityksissä katsottava, mitkä yhteydet käytännössä toimivat kustannustehokkaasti pikaraitioteinä. Yleiskaavan tausta-aineistoksi laaditussa raideliikenteen verkkoselvityksessä potentiaalisimmaksi kehittämispoluksi tunnistettiin vaiheittain kehitettävä maanpäällinen pikaraitiotieverkko, mutta havaittiin verkon kuormittuvan suurilta osilta heikosti. Jatkosuunnittelussa on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota investointien realistisuuteen ja kytkeytymiseen maankäytön kehittämiseen. Pikaraitioteiden kustannustehokkuuden ja joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kannalta on ratkaisevan tärkeää, että pikaraitioteillä saavutetaan pikaraitiotiemäinen nopeustaso (keskinopeus vähintään 25 km/h). Riittävän nopeustaso on edellytys myös bulevardisoinnille asetettujen kaupunkirakenteellisten tavoitteiden onnistumiselle. Tämä edellyttää pikaraitioliikenteen priorisointia liikenteen tilanjaossa ja liikennevaloissa muiden liikennemuotojen edelle. Tähän priorisointiin on sitouduttava jo yleiskaavan hyväksymisen yhteydessä tiedostaen, että se pidentää muiden liikennemuotojen matka-aikoja. Joka tapauksessa joukkoliikennejärjestelmä kehittyy vaiheittain, joten myös siirtymävaiheessa kumipyörillä kulkevaan joukkoliikenteeseen tulee edelleen panostaa. Joukkoliikenneverkon kehittämisessä on tärkeää huomioida linjojen jatkuvuus myös kuntarajojen yli. Yleiskaavassa esitetty verkostomainen rakenne korostaa joukkoliikenteen vaihtopaikkojen ja solmujen merkitystä sekä yhtenäistä joukkoliikennejärjestelmää. Kaavoitusratkaisujen tulee tukea bussi juna
-matkaketjujen toimivuutta. Joukkoliikenteen houkuttelevuuden ja matkaketjujen toimivuuden parantamiseksi tulee määrätietoisesti panostaa solmupisteiden kehittämiseen. Vaikka seudun joukkoliikennejärjestelmä muuttuu raideliikennepainotteisemmaksi, tarvitaan bussiliikennettä edelleen runkolinjoina, liityntäliikenteessä ja raideliikenteen häiriötilanteissa. Bussiliikenteelle tulee jatkossakin olla riittävät tilavaraukset kaduilla, pysäkeillä ja terminaaleissa. Terminaalien tilavaraukseen tulee kaavoituksessa kiinnittää erityistä huomiota, jotta liian pieniä ja toiminnallisesti tai sijainniltaan huonoja terminaaleja ei rakennettaisi tilanpuutteen vuoksi. Töölö Meilahti alueen terminaalille tulee löytää ratkaisu. Asemanseutujen tiivistyessä tulee kiinnittää erityistä huomiota joukkoliikenne-etuuksiin tie- ja katuverkolla. Nykyisin etuuksia on pääsääntöisesti keskustan läheisyydessä, mutta jatkossa etuuksia tarvitaan myös esikaupunkialueille. Joukkoliikennejärjestelmän ja toimintamallien muutos edellyttää kehittämistä myös operointia tukevissa toiminnoissa. Erityisesti seudullisesti ja valtakunnallisesti merkittävän Ilmalan junavarikon toimintaedellytykset tulee varmistaa pitkällä tähtäimellä. Varikot ovat keskeinen osa ylikunnallista joukkoliikennejärjestelmää ja niitä tulee kehittää tarkoituksenmukaisissa sijainneissa sekä tehdä niille riittävät tilavaraukset. Suunniteltaessa muuta maankäyttöä olemassa olevien varikkojen alueille on varmistettava, että korvaava varikkokapasiteetti on toteutettu ennen olemassa olevan varikon toiminnan päättymistä. Linja-autoliikenteen kilpailuttamista varten on syytä varata joitakin maa-alueita, joille liikennöitsijät voivat halutessaan perustaa varikon. Yleiskaavan mukainen liikennejärjestelmä edellyttää edelleen bussi- ja raitiovaunuvarikoita sekä useampien pikaraitiotievarikoiden kehittämistä. Raitioliikenteessä Koskelan varikon laajennushanke on välttämätön kantakaupungin raitioverkoston laajentamiselle. Yleiskaavan sisältämän Kruunuvuoren raideyhteyden toteuttamisen yhteydessä tulee toteuttaa sivuvarikko Laajasalon suunnassa. Raide-Jokeri edellyttää ratalinjan läheisyyteen yhtä päävarikkoa ja sen sijainnista riippuen mahdollisesti yhtä sivuvarikkoa. Varikoilla on merkittävät vaikutukset joukkoliikenteen kustannustehokkuuteen ja toimivuuteen. Seudullinen yhteistyö on varikkojen kehittämisessä tärkeää. Helsingin seudun taksa- ja lippujärjestelmän kehittämistyön tavoitteena on ollut, että uusi järjestelmä on kasvavan Helsingin seudun tarpeisiin soveltuva, hyvin toimiva sekä asiakkaan kannalta selkeä ja oikeudenmukainen järjestelmä, jota voidaan sen elinkaaren aikana tarvittaessa laajentaa vaiheittain. Tätä periaatetta noudattaen HSL:n hallitus päätti kokouksessaan 29.3.2011, että tulevan Helsingin seudun vyöhykejärjestelmän perusperiaatteeksi valitaan kaarimalli, jossa vyöhykekaarten rajat perustuvat ensisijaisesti etäisyyteen Helsingin keskustasta. Etäisyyden lisäksi mallissa ja rajojen määrittelyssä huomioitiin lukuisia muita nykytilanteen ja tulevaisuuden tekijöitä. Kaarimallissa vyöhykerajat eivät riipu kuntarajoista ja se on helposti laajennettavissa lähija kehyskuntiin. Helsingin seudun kehitys voidaan ottaa uudessa
vyöhykemallissa joustavasti huomioon. Uudessa vyöhykemallissa matkustus joukkoliikenteellä kuntarajojen yli nykyisillä seutumatkoilla ja poikittaisliikenteessä kasvaa todennäköisesti merkittävästi. Edullisen matkustusalueen laajentuessa joukkoliikennematkojen keskipituus kasvaa. Kaarimalli keventää henkilöautoliikenteen määrää erityisesti kehäteillä ja säteittäisillä pääväylillä. Liityntäpysäköintipaikkojen tarve eri alueilla muuttuu riippuen vyöhykerajojen sijainnista. Kaarimallin vaikutukset tulee huomioida myös kaavoituksessa. Kaupunkibulevardien vaikutukset Kantakaupungin laajenemisessa yleiskaava tukeutuu voimakkaasti kaupunkibulevardeihin. Rakentamispotentiaalia on osoitettu huomattavasti nykyisten moottoriteiden ja moottoritiemäisten katujen varteen. Kaupunkialueen tiivistäminen henkilöautolle kilpailukykyisen joukkoliikenteen mahdollistamiseksi ja liikenteen vaatiman tilan tehokkaampi hyödyntäminen lähtökohtaisesti tukevat seudun tavoitteita. Kaupunkibulevardien vaikutuksia seudun liikennejärjestelmään ei kuitenkaan ole tutkittu riittävästi. Bulevardien tavoitelähtöisessä vaikutusten arvioinnissa on vaikutukset ajoneuvoliikenteen sujuvuuteen arvioitu pieniksi. Yleiskaavan visiovaiheessa tehdyissä tarkasteluissa (Helsingin uuteen yleiskaavaan liittyvien liikennehankkeiden vaikutusten arviointi) vaikutukset ajoneuvoliikenteeseen todettiin merkittäviksi. Visiovaiheen liikenteellisessä selvityksessä kaupunkibulevardeilla todettiin olevan merkittävät vaikutukset seudun ajoneuvoliikenteen ruuhkautumiseen bulevardivyöhykkeiden ulkopuolella, joka johti saavutettavuuden heikkenemiseen erityisesti Helsingin ulkopuolisilla alueilla. Yleiskaavan tausta-aineistoksi laaditussa raideliikenteen verkkoselvityksen tarkasteluissa on todettu nopeuksien laskevan kaupunkibulevardeilla ruuhka-aikoina suurten liikennemäärien vuoksi varsin alhaalle vapaisiin nopeuksiin nähden. Arviointeja on tehty erilaisilla oletuksilla ja suunnittelutarkkuuksilla, mikä selittää osin tulosten merkittäviä eroja. Kuitenkin, tavoitelähtöisen vaikutusten arvioinnin pienet vaikutukset ajoneuvoliikenteeseen vaikuttavat optimistisilta. HSL edellyttää, että seudullisen joukkoliikenteen saavutettavuus ei heikenny bulevardien seurauksena. Kaupunkibulevardien suunnittelussa tulee etsiä ratkaisuja, jotka parantavat joukkoliikenteen palvelutasoa seudulla. Bulevardien suunnittelu ei HLJ 2015 -prosessin aikana ole ollut sillä tarkkuudella, että ne olisi voitu huomioida suunnitelman valmistelussa. Tämä tarkoittaa, että bulevardisoinnin edellyttämiä mittavia liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteitä seudun ajoneuvo- ja joukkoliikenneverkossa sekä liityntäpysäköinnissä ei siten ole sisällytetty HLJ 2015 -suunnitelmaan. Kaupunkibulevardeja tarkastellaan seudullisesta ja työssäkäyntialueen näkökulmasta osana HLJ 2015:n tie- ja katuverkkoa koskevaa jatkoselvityksessä. Tieverkon ja kaupunkibulevardien jatkoselvityksissä tulee kiinnittää erityistä huomiota tie- ja katuverkon yhteyksien valtakunnalliseen merkitykseen.
Etelä- ja länsisatamien rooli ja saavutettavuus tulevaisuudessa tulee huomioida osana bulevardiratkaisua. Lisäksi logistiikan toimivuus sekä huoltovarmuus kantakaupungissa ovat bulevardisointeihin keskeisesti liittyviä aihealueita. Kaupunkibulevardien ympäristövaikutusten, kuten melu ja ilmanlaatu, hallinnassa tulee tutkia keinoja, joilla haitallisia vaikutuksia voidaan hallita tiiviissä kaupunkirakenteessa. Esimerkkejä keinoista ovat korttelirakenteiden variaatiot sekä rajoitukset ajoneuvokannassa ja nastarenkaiden käytössä. HSL edistää omalta osaltaan vähemmän päästöjä tuottavan bussiliikenteen ratkaisuja. Helsingin kaupunkibulevardien tarkempaa suunnittelua suositellaan jatkettavan ensi vaiheessa yksittäisissä kohteissa ja edettävän siitä saatavien oppien perusteella. Potentiaalinen vaihtoehto ensivaiheessa tutkittavaksi kohteeksi on esimerkiksi Vihdintien käytävä. Vihdintie on jo nykyisin luonteeltaan kaupunkimainen väylä, joten muutokset suhteessa muihin esitettyihin bulevardeihin ovat vähäisempiä. Yhteydelle suunnitellut joukkoliikenteen yhteydet ovat helposti yhdistettävissä olemassa olevaan joukkoliikenteen verkkoon, jolloin saavutettavuusvaikutukset laajenevat. Muita näkökohtia Kestävän liikkumisen kehittäminen on huomioitu yleiskaavassa kattavasti. Tavoitteiden konkretisointi edellyttää paitsi priorisointia investoinneissa myös määrätietoista yhteistyötä sekä viranomaisten että julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Kävely ja pyöräily priorisoidaan kulkumuodoista ennen muita, mikä tarkoittaa keskustamaisia kaupunkirakenteita myös esikaupunkeihin. Lähipalveluiden tulee olla kävellen ja työpaikkojen joukkoliikenteellä helposti saavutettavissa. Toimitiloja tulee olla saatavilla etenkin raideliikennepysäkkien läheltä. Yleisesti tulee tavoitella sitä, että palveluverkot tukeutuvat ja ovat sopusoinnussa runkoverkkoon ja liityntäyhteyksiin perustuvan joukkoliikenneverkon kanssa. Pyöräily on tiiviissä kaupunkirakenteessa luonteva kulkumuoto. Yleiskaavan teemakartalla on esitetty pyöräilyn baanaverkosto. Pyöräilyn roolin korostamiseksi runkoyhteydet tulisi merkitä myös yleiskaavakartalle. Pääpyöräilyverkon toteuttamisessa ja suunnittelun tarkentamisessa on tärkeää huomioida yhteydet seudulliseen pääpyöräilyverkkoon. Seudun pääpyöräilyverkon yhteyksiä on priorisoitu niiden merkittävyyden mukaan HLJ 2015 suunnitelmassa, mikä tulee huomioida toteuttamisohjelmassa. Pyöräilynreittien laatutason parantaminen ei koske ainoastaan uusien yhteyksien rakentamista vaan myös olemassa olevien reittien parantamista tarvetta vastaaviksi. Laadukkaille pyöräily-yhteyksille on varattava asemakaavoituksessa riittävästi tilaa ja jatkuvuus varmistettava. Myös pyöräpysäköintiin tulee osoittaa riittävästi tilaa solmupisteissä sekä keskuksissa. Pysäköintipolitiikan tarjoamat mahdollisuudet liikkumisen ohjauskeinona tulee huomioida tarkemmassa kaavoituksessa. Keskitettyjä pysäköintiratkaisuja tulee tutkia. Pysäköintipaikkoja vähennettäessä tulee kiinnittää huomiota yhteiskäyttöautojen sekä muiden resurssitehokkaiden ajoneuvojen pysäköinnin priorisoimiseen. Pysäköintiä on perusteltua rajoittaa alueilla, joilla mahdollisuudet kestävien kulkutapojen käyttöön ovat hyvät. Täydennysrakentamiseen liittyvään pysäköintiongelmaan tulee
hakea aktiivisesti ratkaisua. Liityntäpysäköinnin kehittämisessä tulee niin ikään etsiä seudullista ratkaisua. Liityntäpysäköintiä tulee kehittää tarpeen mukaisesti, pyrkien ohjaamaan pysäköinti mahdollisimman etäälle ruuhkavyöhykkeeltä. Lähempänä keskustaa pyöräpysäköinti korostuu. Liityntäpysäköinnin kehittämisessä tulee pyrkiä toteuttamisratkaisuihin yksityisten toimijoiden kanssa hyödyntäen kaavoitusta. Rakentamis- ja ylläpitokustannukset tulee jakaa HLJ 2015 strategiassa esitetyn kustannus- ja vastuujaon mukaisesti. Helsingin rooli Suomen pääkaupunkina ja talouden veturina mahdollistaa kaupungin voimakkaan kehittymisen, mutta tuo mukanaan myös vastuun. Yleiskaavassa on esitetty ratkaisuja, joiden merkitystä on toistaiseksi tutkittu pääosin paikallisesti. Jatkosuunnittelussa tulee seutuyhteistyötä voimistaa ja vaikutuksia tarkastella seudullisesti ja myös kansallisesti ja kansainvälisesti. HSL tulee pitää joukkoliikennejärjestelmän kehittämistä koskevissa hankkeissa ja selvityksissä mukana alusta saakka. Päätös Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen. Täytäntöönpano Lausunto lähetetään Helsingin kaupungin kirjaamoon osoitteeseen: Helsingin kaupunki, kirjaamo Kaupunkisuunnitteluvirasto PL 10 00099 HELSINGIN KAUPUNKI