Hallitus

Transkriptio

1 Hallitus HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE -KUNTAYHTYMÄN LAUSUNTO HELSINGIN YLEISKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA SEKÄ YLEISKAAVAN LÄHTÖKOHDISTA JA TYÖOHJELMASTA 427/07/70/701/2012 hall 8 Esittelijä Valmistelija Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Osaston johtaja Suoma Sihto, p , ryhmäpäällikkö Johanna Vilkuna, p , liikennesuunnittelija Tuire Valkonen, p Helsingin kaupunki pyytää HSL:n lausuntoa Helsingin yleiskaavan suunnittelun lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta mennessä. Helsingin yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja yleiskaavan lähtökohdat ja työohjelma ovat saatavissa verkko-osoitteessa Tiivistelmä HSL toteaa lausunnossaan, että Helsingin yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä Helsingin yleiskaavan lähtökohdat ja työohjelma kuvaavat hyvin ja laaja-alaisesti yleiskaavan lähtökohtia, rakennetta, etenemistä, vaikutusten arvioinnin periaatteita sekä kaavan valmisteluun osallistumista. Yleiskaavatyön lähtökohdat ovat hyviä ja kannatettavia, ja ne luovat hyvän pohjan yleiskaavan valmisteluun. Helsingin seudulla on käynnistynyt Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) valmistelu. Seudullisen liikennejärjestelmän pitkäjänteisestä kehittämisestä päätetään Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa, joka on liikenteen osalta lähtökohtana MAL-aiesopimuksen valmistelussa. HLJ 2015 puiteohjelma hyväksyttiin HSL:n hallituksessa ( HLJ 2015 valmistellaan hyvin kiinteässä yhteistyössä Helsingin seudun 14 kunnan yhteisen maankäyttösuunnitelman kanssa. HLJ 2015:n, seudun maankäyttösuunnitelman ja Helsingin uuden yleiskaavan valmistelun ajoitus on erittäin hyvä yhteistyön ja vuorovaikutuksen ja yhteisten sisältökysymysten käsittelyn kannalta. Helsingin yleiskaavan tavoitteet nykyisen yhdyskuntarakenteen tiivistämisestä ja eheyttämisestä ovat erittäin kannatettavia. Yleiskaavan tulee mahdollistaa Helsingin seudun ydinalueella sekä erityisesti raideliikenteen asemien ympäristössä ja muissa joukkoliikenteen solmupisteissä tehokas täydennysrakentaminen. Yhdyskuntarakenteen tiivistämisellä on merkittäviä vaikutuksia liikkumistarpeeseen ja sen kautta liikenteen kasvihuonekaasupäästöihin. Helsingin yleiskaavan tavoitteet maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisessa ovat hyvin linjassa HLJ:n tavoitteiden kanssa. Yleiskaavassa keskeisenä lähtökohtana on raideliikenteeseen perustuva verkostokaupunki. Poikittaisten joukkoliikennekäytävien kehittäminen säteittäisten yhteyksien rinnalla sekä aseman seutujen ja keskusten vahvistaminen luovat edellytyksiä joukkoliikenteen solmupisteiden verkostolle. Työpaikkojen ja palvelujen ohjaaminen joukkoliikenteen solmukohtiin lisää toimintojen saavutettavuutta.

2 Helsingin uuden yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä yleiskaavan lähtökohtien ja työohjelman selostus Yleiskaavatyön lähtökohdat Helsingin kaupunki on aloittanut uuden yleiskaavan laatimisen. Helsingin yleiskaava koskee Helsingin aluetta lukuun ottamatta Östersundomia, jonne ollaan laatimassa kuntien yhteistä yleiskaavaa. Yleiskaavan tärkeimpänä tavoitteena on mahdollistaa kaupunkilaisille jatkossakin hyvän kaupunkielämän puitteet ja yrittämiselle vahva perusta tiivistyvän, kestävän, joukkoliikenteeseen tukeutuvan kaupunkirakentamisen keinoin ja Helsingin erityispiirteet säilyttäen. Uusi yleiskaava valmistellaan siten, että Helsingin kaupunginvaltuusto voi tehdä siitä päätöksen viimeistään vuonna Helsingin uusi yleiskaava laaditaan siten, että se mahdollistaa Helsingin seudun nykyisen ydinkaupungin kehittämisen kuntarajoista riippumatta. Kaavaprosessi nivoutuu yhteen Helsingin seudulla tekeillä olevien tai käynnistettävien suunnitteluprosessien kanssa. Yleiskaavan keskeisenä lähtökohtana on tarve sovittaa maankäyttö ja liikenne entistä tiiviimmin toisiinsa. Tässä seudullisella liikennejärjestelmällä, erityisesti raideliikenneverkostolla on suuri rooli. Ilmastonmuutos ja kaupungin kyky sopeutua siihen sekä energiakysymykset ovat niin ikään tärkeässä asemassa. Teknisen infrastruktuurin osalta on kysymys yhdyskunnan huoltovarmuuden turvaamisesta. Uusi yleiskaava ohjaa asemakaavojen laatimista ja voimassa olevien asemakaavojen muuttamista arviolta jaksolla Kaavatyössä tarkastellaan kaupungin ja seudun kehitystä myös pidemmällä aikavälillä. Yleiskaavatyössä valmistellaan visio, joka on eräänlainen kehityskuva vuoteen 2050 saakka. Kaavan vaikutusalue on pääasiassa pääkaupunkiseutu ja Helsingin seutu. Kaavan vaikutuksia arvioidaan koko kaavatyön ajan. Vaikutusarvioinnit pohjautuvat olemassa oleviin sekä kaavaprosessin kuluessa laadittaviin selvityksiin. Hankkeen viestinnän ja vuorovaikutuksen tavoitteena on, että kaikki asiasta kiinnostuneet saavat tietoa suunnittelusta ja voivat osallistua keskusteluun Helsingin tulevaisuudesta. Viestinnässä käytetään monipuolista keinovalikoimaa. Helsingin yleiskaavan työohjelmassa kuvataan kaavatyötä varten laadittavat selvitykset ja suunnitelmat, jotka käsittelevät muun muassa väestömäärän kehitystä, kaavavarantoa, maankäyttöä, palveluita, elinkeinoja, liikennettä, toimintojen saavutettavuutta, kaupunkitaloutta, viheralueita ja ilmastonmuutoksen hillintää. Väestönkasvu ja asumisen kaavavaranto Yleiskaavatyön pohjaksi laaditun väestöennusteen mukaan väestö voi kasvaa Helsingin seudulla (14 kuntaa) vuoteen 2050 mennessä henkilöllä, jolloin seudulla on lähes 2 miljoonaa asukasta. Tiettyjen olettamusten toteutuessa lähes puolet tästä kasvusta saattaa tulla Helsingin nykyisten hallinnollisten rajojen sisäpuolelle. Riittävän asuntotuotannon mahdollistamisen ohella Helsingin on pystyttävä tarjoamaan kohtuuhintaisia asuntoja kasvavalle väestölleen. Kaupunkitalouden näkökulmasta korkeat asuntojen hinnat aiheuttavat sosiaalisia ongelmia ja heikentävät talouden toimintaedellytyksiä vaikeuttaen oleellisesti työmarkkinoiden toimintaa.

3 Yleiskaavalla tulee huolehtia kaavavarannon varmistamisesta pitkälle tulevaisuuteen. Verkostokaupunki ja hyvä kaupunkielämä Keskeiseksi teemaksi yleiskaavan valmistelussa on noussut ajatus raideliikenteen verkostokaupungista ja laajenevasta vahvasta pääkeskuksesta. Tällainen kaupunkimalli mahdollistaa palvelujen parhaan saavutettavuuden, tehokkaan joukkoliikenteen, laadukkaan pyöräily-, kävelyja virkistysalueverkoston sekä parhaat elinkeinoelämän kehittämismahdollisuudet ja hyvän kaupunkielämän. Helsinkiä tarkastellaan myös osana pääkaupunkiseutua ja Helsingin seutua. Lisäksi verkostomallissa on kansainvälinen ulottuvuus. Yleiskaavassa on tärkeää osoittaa kaupunkirakenne, joka mahdollistaa työpaikkojen ja palvelujen hyvän saavutettavuuden. Vapaa-ajan aktiviteettien tarjonta hyvien julkisten liikenneyhteyksien varrella ja viheralueiden saavutettavuus ovat tärkeä osa vireää ja kiinnostavaa kaupunkia. Tärkeää on säilyttää ja kehittää Helsingille tyypillisiä yhtenäisiä viherverkostoja, metsiä, monimuotoista maisemaa ja kaupunkiluontoa sekä kulttuuriympäristöjä. Pääkaupunkiseudulla sosiaalinen eheys ja alueiden eriarvoistumisen ehkäiseminen vaativat määrätietoisia toimenpiteitä, jotka vaikuttavat pitkällä aikavälillä. llmastonmuutos ja energia Maankäytön suunnittelussa merkittävimpänä ilmastonmuutosta ehkäisevänä keinona voidaan pitää yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, jolla on suora vaikutus liikkumistarpeeseen ja sen kautta yhdyskunnan aiheuttamiin liikenteen kasvihuonekaasupäästöihin. Näin ollen väestönkasvu seudulla edellyttää kaupunkirakenteen tiivistämistä varsinkin sen ydinalueella. Helsingin kaupunki on sitoutunut merkittäviin kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteisiin. Vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 päästötasosta on vähennettävä 20 % ja vuoteen 2050 mennessä tavoitellaan kokonaan ilmastopäästötöntä yhdyskuntaa. Elinkeinotoiminnan turvaaminen Monipuolinen elinkeinorakenne edellyttää erilaisia toimitila-alueita sekä sijainniltaan että tilatarjonnaltaan. Helsingin ydinkeskusta ja kantakaupunki muodostavat koko seudun elinkeinotoiminnan vahvimman alueen. Kaupunkitalouden näkökulmasta kaupungistuminen tuottaa ns. agglomeraatioedun (kasautumisedun), joka nostaa yritystoiminnan tuottavuutta merkittävästi. Yleiskaavan tärkeä teema on agglomeraatioedun määrätietoinen hyödyntäminen. Yleiskaavan maankäyttötarkastelut Maankäyttötarkastelujen osalta keskeisimpiä ovat poikittaisiin joukkoliikenneyhteyksiin, erityisesti raideliikenteeseen, kuten Jokeri I:seen ja Jokeri II:seen, tukeutuvien alueiden maankäyttöperiaatteiden täsmentäminen. Uuden yleiskaavan tavoitteena on lisätä näihin keskeisiin poikittaisiin runkolinjoihin tukeutuvaa maankäyttöä niin, että niiden muuttaminen raiteille mahdollistuu. Myös suunnitteilla olevan Otaniemestä Viikkiin liikennöivän ns. Tiederatikan varsi sekä nykyiset raideliikenteen asemanseudut ovat tärkeitä tarkastelukohteita.

4 Joukkoliikenteen solmukohdista ja merkittävien raideliikenteen pysäkkien ympäristöistä on tavoitteena kehittää osakeskuksia, joissa lähipalvelut ovat kävely- tai pyöräilyetäisyydellä. Joukkoliikenteen tulee olla sujuvaa kotikaupunginosan ulkopuolelle suuntautuvilla palvelu- ja työmatkoilla. Palvelut ja sujuva joukkoliikenne tarvitsevat tuekseen tiivistä asuntoja työpaikkarakentamista. Yleiskaavatyössä tarkastellaan myös, millaisia maankäytön mahdollisuuksia avautuu, jos sisääntuloväyliä asteittain tai osittain tunneloidaan, katetaan tai muutetaan moottoriteistä tai moottoritiemäisistä kaduista kaupunkibulevardeiksi. Ehdotus (SR) Hallitus päättää antaa asiasta seuraavan lausunnon: Helsingin yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä Helsingin yleiskaavan lähtökohdat ja työohjelma kuvaavat hyvin ja laaja-alaisesti yleiskaavan lähtökohtia, rakennetta, etenemistä, vaikutusten arvioinnin periaatteita sekä kaavan valmisteluun osallistumista. Yleiskaavatyön lähtökohdat ovat hyviä ja kannatettavia, ja ne luovat hyvän pohjan yleiskaavan valmisteluun. Yleiskaavan valmisteluun voi osallistua koko prosessin ajan monipuolisten osallistumismahdollisuuksien kautta. Myös viestinnässä hyödynnetään laajaa keinovalikoimaa, mikä lisää suunnitteluprosessin avoimuutta ja vuorovaikutteisuutta. Yleiskaavatyö ja HLJ valmistelu Helsingin seudulla on käynnistynyt Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) valmistelu. Seudullisen liikennejärjestelmän pitkäjänteisestä kehittämisestä päätetään Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa, joka on liikenteen osalta lähtökohtana MAL-aiesopimuksen valmistelussa. HLJ 2015 puiteohjelma hyväksyttiin HSL:n hallituksessa ( HLJ 2015:n puiteohjelma luo raamit ja painopisteet noin 2,5 vuoden kestoisen hankkeen tarkemmalle valmistelulle. HLJ 2015 valmistellaan hyvin kiinteässä yhteistyössä Helsingin seudun 14 kunnan yhteisen maankäyttösuunnitelman kanssa. HLJ 2015:n, seudun maankäyttösuunnitelman ja Helsingin uuden yleiskaavan valmistelun ajoitus on erittäin hyvä yhteistyön ja vuorovaikutuksen ja yhteisten sisältökysymysten käsittelyn kannalta. HLJ 2015:n lähtökohtana on Helsingin seudulle laadittu ensimmäinen HLJ-suunnitelma (HLJ 2011) ja sen yhteydessä tuotetut aineistot, vaikutusten arvioinnit ja jatkotyöt. HLJ 2015 on HLJ 2011:tä syventävä prosessi, jossa liikennejärjestelmäsuunnitelma tarkistetaan. Läpi koko HLJ 2015:n valmisteluprosessin kulkevia teemoja ovat strategisuus, vaikuttavuus ja käytettävissä olevat resurssit. Tavoitteena on konkretisoida entistä paremmin yhteistyössä maankäytön suunnittelun kanssa, mitä liikennejärjestelmän kehittämiseksi kannattaa ja tulee tehdä tarpeet, tavoitteet ja käytössä olevat resurssit huomioiden. HLJ 2015:ssä tarkasteluja syvennetään muun muassa seuraavien teemojen osalta: maankäytön ja liikenteen yhteensovittaminen (seudun yhteinen maankäytön suunnitelma ja HLJ), investointitarpeiden ja ruuhkautumisen hillintä, bussiliikenteen rooli ja kehittäminen, seudun metro- ja muut

5 raideratkaisut, poikittainen liikenne, ajoneuvoliikenteen ratkaisut, liityntäliikenteen ja -pysäköinnin rooli, solmupisteet, pyöräilyn kilpailukyky, joukkoliikenteen palvelutaso ja tavaraliikenne. Nämä ovat tärkeitä teemoja myös HLJ:n valmistelun ja Helsingin yleiskaavatyön välisessä yhteistyössä. Yleiskaavan lähtökohdista Helsingin yleiskaavan tavoitteet nykyisen yhdyskuntarakenteen tiivistämisestä ja eheyttämisestä ovat erittäin kannatettavia. Väestönkasvu seudulla edellyttää kaupunkirakenteen tiivistämistä. Yleiskaavan tulee mahdollistaa Helsingin seudun ydinalueella sekä erityisesti raideliikenteen asemien ympäristössä ja muissa joukkoliikenteen solmupisteissä tehokas täydennysrakentaminen. Yhdyskuntarakenteen tiivistämisellä on merkittäviä vaikutuksia liikkumistarpeeseen ja sen kautta liikenteen kasvihuonekaasupäästöihin. Helsingin yleiskaavan tavoitteet maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisessa ovat hyvin linjassa HLJ:n tavoitteiden kanssa. Yleiskaavassa keskeisenä lähtökohtana on raideliikenteeseen perustuva verkostokaupunki. Poikittaisten joukkoliikennekäytävien kehittäminen säteittäisten yhteyksien rinnalla sekä aseman seutujen ja keskusten vahvistaminen luovat edellytyksiä joukkoliikenteen solmupisteiden verkostolle, jossa on mahdollista järjestää toimivia, sujuvia ja kustannustehokkaita joukkoliikenneyhteyksiä keskusten välille. Tämä edistää kilpailukykyisen joukkoliikenteen kehittämistä. Työpaikkojen ja palvelujen ohjaaminen joukkoliikenteen solmukohtiin lisää toimintojen saavutettavuutta seudulla. Työpaikkojen ja palvelujen sijainti suhteessa asumiseen ja joukkoliikennepalveluihin vaikuttaa arjen liikkumiseen ja kulkutapavalintoihin. Lyhyet etäisyydet parantavat kaupungin toimivuutta ja kilpailukykyä. Samalla yksityisautoilun tarve vähenee. Helsingin seutu on valtakunnallisten ja kansainvälisten yhteyksien solmukohta, jossa liikenneyhteyksien tulee olla sujuvia ja häiriöttömiä. Seudun liikenneverkon ja sen solmupisteiden tulee olla toimiva osa rautateiden, maanteiden, satamien ja lentoasemien verkostoa, missä on vahva kansainvälinen ulottuvuus. Liikenne ja liikkuminen Helsingin uuden yleiskaavan tavoitteena on lisätä keskeisiin poikittaisiin runkolinjoihin tukeutuvaa maankäyttöä niin, että niiden muuttaminen raiteille mahdollistuu. HLJ 2011:ssä Raide-Jokeri on tunnistettu liikennejärjestelmän kehittämistavoitteiden kannalta tärkeäksi kauden loppuvaiheessa aloitettavaksi hankkeeksi. Tiedelinja (Otaniemi Pasila Viikki) sisältyy HLJ 2011:n tavoiteverkkoon HSL toteaa, että poikittaisten pikaraitiotieyhteyksien rooliin ja tarkoituksenmukaisuuteen vaikuttaa se, missä määrin liikenteen ja maankäytön kehittämisstrategia perustuu olemassa olevan yhdyskuntarakenteen täydentämiseen ja tiivistämiseen ja tehostetaanko maankäyttöä pikaraitiotievarausten vaikutusalueella. Hyvin toimiva raideliikenne on perusta koko joukkoliikennejärjestelmän korkealle palvelutasolle. Pisara on tärkeä hanke liikennejärjestelmän ja yhdyskuntarakenteen sekä valtakunnallisen kaukojunaliikenteen kehittämisen kannalta. Myös Lentoratayhteyden huomioiminen yleiskaavassa on tärkeää. Lentorata vapauttaa pääradan kapasiteettia lähiliikenteelle ja mahdollistaa maankäytön lisäämisen raideliikenteeseen tukeutuen.

6 Toimivan raideliikenteen lisäksi on tärkeää turvata bussiliikenteen hyvä palvelutaso. Maankäyttöratkaisuilla ja rakentamisen mitoituksella vaikutetaan merkittävästi joukkoliikenteen palvelutasoon ja sen myötä joukkoliikenteen kilpailukykyyn. Bussiliikenteen kilpailukyvystä huolehtiminen on tärkeää etenkin raideliikenteen vaikutusalueen ulkopuolella. Joukkoliikenteen runkoverkkoa tulee täydentää sujuvilla ja turvallisilla bussien, henkilöautojen, kävelyn ja pyöräilyn liityntäyhteyksillä. Helsingin yleiskaavatyössä on tärkeää huomioida elokuussa 2012 HLJ 2011:n jatkotyönä valmistunut Helsingin seudun pääpyöräilyverkon ja pyöräilyn laatukäytävien määrittely. Työssä määriteltiin laajassa seudullisessa yhteistyössä pyöräilyn tavoiteverkko vuodelle 2020, verkon laatutasotavoitteet sekä toteuttamisohjelma. Helsingin yleiskaavassa tulee varmistaa riittävät tilavaraukset laadukkaalle pyöräilyn pääverkolle. Liityntäpysäköinnin huomioiminen osana maankäytön ja joukkoliikennejärjestelmän kehittämistä on tärkeää. HLJ 2011:n jatkotyönä on valmistunut Helsingin seudun liityntäpysäköintistrategia ja toimenpideohjelma Helsingin seudun 14 kunnan alueelle. Helsingin seudun ydinalueen kannalta liityntäpysäköinnin kehittämisellä on merkittäviä hyötyjä, sillä se vähentää sisääntuloväylien ruuhkia, henkilöautoliikennettä ja pysäköintipaikkojen tarvetta kantakaupungissa sekä kasvattaa joukkoliikenteen vaikutusaluetta ja parantaa liikkumismahdollisuuksia. Yleiskaavan lähtökohtana tarkastellaan, millaisia maankäytön mahdollisuuksia avautuu, jos sisääntuloväyliä asteittain tai osittain tunneloidaan, katetaan tai muutetaan moottoriteistä tai moottoritiemäisistä kaduista kaupunkibulevardeiksi. Sisääntuloväylien tunnelointia ja sen vaikutuksia ajoneuvoliikenteen toimivuuteen on tärkeää selvittää kattavasti yhteistyössä seudullisen liikennejärjestelmäsuunnittelun kanssa. Päätös Täytäntöönpano Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen. Lausunto lähetetään Helsingin kaupungin Kaupunkisuunnitteluvirastoon mennessä sähköpostitse osoitteeseen ja postitse osoitteeseen Helsingin kaupunki, Kirjaamo Kaupunkisuunnitteluvirasto, PL Helsingin kaupunki