Luomutilojen tukikoulutus

Samankaltaiset tiedostot
Luomutilojen tukikoulutus

Luomutilojen EU-tukikoulutus. Lammilla

Luomutilojen tukikoulutus

Luomutilojen tuki-ilta

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan?

MUUTOKSIA JA TARKENNUKSIA LUOMUTUOTANTOEHDOISTA

Luomukoulutus Pirkanmaa

Luomutilojen tuki-ilta

LUONNONMUKAINEN TUOTANTO ESIMERKIT/KASVINTUOTANTOTILAT AILI VUORENMAA MERJA LEHTINEN KESKI-SUOMEN ELY

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Tilakohtaisia esimerkkejä

Ajankohtaista luonnonmukaisen tuotannon valvonnassa

Asiakirjat, suunnitelmat ja sopimukset yleisesti

Luomutilojen EUtuki-Info Lammilla

Luomuilta Rosita Isotalo

Luomutilan vaihtoehtoja uudella tukikaudella. Poimintoja Tukijärjestelmästä Ulla Turunen ProAgria Pohjois-Karjala

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

VALKUAIS- JA PALKOKASVIT

Viljelysuunnittelu. MTK:n tuki-infot Kevät 2015 Luomutilat

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Ympäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

Ajankohtaista tuotantoehdoissa Luomusiementuotanto. Luomuiltapäivä

LUOMUSUUNNITELMA 1 (5)

Esityksen sisältö Viherryttämistuki. Viherryttämistuen muutokset 2018

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Pirkko Tuominen, Luomun erityisasiantuntija ProAgria Pohjois-Savo

Luonnonmukainen tuotanto. Sitoumus ja Valvonta. Kari Alatalo Keski-Suomen ELY-keskus

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Kasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan. Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo

Hyvinkää Tuki-info Reijo Käki

Luomusiementuotannon kannattavuudesta

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät Anssi Laamanen

Mesikasviviljelmät ja tuet Ari Kallionpää Huittisten kaupunki/maaseutupalvelut (Huittinen-Punkalaidun-Säkylä)

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

PERUSTUKI TUKIOIKEUDET VIHERRYTTÄMISTUKI

Luomutuotannon kannattavuus

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Luomukasvintuotannon kannattavuus. ProAgria Etelä-Suomen viljelyryhmien tuloksia. Vyr Luomuviljaseminaari Salo

Viherryttämisen ekologinen ala Pauli Pethman Haikula Oy 1

Viherryttämistuki Yhteistyössä:

Vinkkejä ja huomioita viljelysuunnitteluun Uudenmaan tuki-infot 2019 Kalle Laine ProAgria Etelä-Suomi

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Miten Luomuun? Luomuinfot syksy 2016 Anne Johansson ProAgria Länsi-Suomi

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Luomutuotantoehdoista nyt ja 2021 jälkeen. Pirkko Tuominen ProAgria Pohjois-Savo

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

LUONNONMUKAISEN TUOTANNON VALVONTA

Luonnonmukaisen. tuotannon korvaus Ohjelmakausi Tiedot ovat tilanteen mukaisia.

PERUSTUKI VIHERRYTTÄMINEN PYSYVÄT NURMET KESANNOT

Miten Luomuun? Luomuinfot syksy 2017 Anne Johansson ProAgria Länsi-Suomi

Viljelykierron vaikutus talouteesi. Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke Juha Helenius

Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen

Lannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa

Luomuinfot Siikajoki, Jääli, Piippola

Viljelykierto luomussa. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Luomusiementuotanto. Tuotantokustannukset ja kannattavuus Siemenviljelijöiden talousvalmennus Helsinki

Panu Zitting ProAgria Pohjois-Savo

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén

Ajankohtaista luonnonmukaisen tuotannon valvonnassa

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Viherryttämistuki. Neuvo 2020-koulutus Syksy Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

Kannattavuus on avainasia. Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2017

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1

Miksi tarvitaan viljelykiertoa nyt?

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Ajankohtaista luomun tuotantoehdoista, siemenet

Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle

VILJELIJÄTUKI-INFO Perustuki Viherryttäminen Peltokasvipalkkio Luonnonhaittakorvaus Ympäristökorvaus Täydentävät ehdot Muutokset 2020

Ympäristö ja viljelyn talous

Siirtyisinkö luomuun?

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa

Luomukinkeritilaisuudet 2016

Ympäristökorvauksen sitoumuksen koulutuspäivä. Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä

Ravinteiden kierrätys

Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus

Biologinen typensidonta

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka

Luomuviljakaupan dokumentit

Valkuaiskasvit osana viljelykiertoa maitotilalla. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 24.3.

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Reijo Käki Luomutarkastaja

EU-TUKI-INFOT POHJOIS-KARJALA Luomusitoumukset

Transkriptio:

Luomutilojen tukikoulutus 20.3.2017 Tuki-ja luomuehtojen yhteensovittaminen luomutilalla Sari Hiltunen, ProAgria Etelä-Suomi Kylvöalaennuste 2017 1

tavanomainen luomu leipävehnä 147-160 /tn 353-360 /tn rehuvehnä 130-142 /tn 275-340 /tn mallasohra 150 /tn 375 /tn rehuohra 97-130 /tn 260-280 /tn suurimokaura 132-150 /tn 260-350 /tn rehukaura 104-135 /tn 240-285 /tn ruis 153-166 /tn 270-280 /tn rypsi ja rapsi 376-398 /tn 680 /tn härkäpapu 180-190 /tn 320-340 /tn Luomutilan valintoja 20.3.2017 Tuotantonurmet (säilörehu) viherlannoitustarkoituksessa Kierron ulkopuolisten nurmien hoitotoimenpiteet (suojavyöhykkeet, lhpnurmet) Kerääjäkasvit mahdollisimman tarkoituksenmukaisella pinta-alalla huomioi kuitenkin rikkakasvintorjunnan tarpeet! Kasvipeitteisyys-% mahdollisimman ylös Hyödynnä tuotantosidonnaiset tuet ja niiden viljelykiertovaikutukset (valkuais- ja öljykasvit, ruis) Hyödynnä lannan vastaanottomahdollisuudet ja lietteen sijoittamismahdollisuudet kuivikelanta: ka-pit. vaatimus 20%, levitysmäärä min. 15 m3/ha vuodessa liete, virtsa: levitysmäärä min. 20 m3/ha vuodessa Ei viherryttämistä luomuyksikössä - tuki/ha muuttuu vuosittain toteutettujen toimenpiteiden pinta-alojen mukaan. 2

Vilja palkovilja vilja+ns apilanurmi 1 apilanurmi 2 Tukivalinnat Ympäristökorvaus ha / ha / tila Ravinnetoimenpide 92,00 54,00 4968,00 Ympäristöhoitonurmet Luonnonhoitopeltonurmet 5,00 120,00 600,00 Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys - min. 60 % 92,00 36,00 3 312,00 Peltoluonnon monimuotoisuus 900,00 Monimuotoisuuspellot, riista- ja maisemakasvit 3,00 300,00 900,00 Ympäristökorvaus yhteensä 100,00 97,80 9780,00 Perustuki 100,00 121,50 12150,00 Viherryttämistuki 100,00 74,50 7450,00 Luonnonhaittakorvaus 100,00 217,00 21700,00 Peltokasvipalkkio 20,00 1150,00 Valkuaiskasvit(sis öljykasvit) 10,00 65,00 650,00 Ruis 10,00 50,00 500,00 Luonnonmukaisen tuotannon tuki 16000,00 uoren viljelijän tuki 100,00 45,00 4500,00 Tuet ja korvaukset yhteensä, pelto 727,30 72730,00 Tuet ja korvaukset yhteensä 72730,00 Ympäristökorvaus yhteensä 100,00 97,80 9780,00 Tuet ja korvaukset yhteensä ilman ympäristökorvausta 62950,00 Viljelykierron suunnittelu Ajankohtaista 20.3.2017 Mahdolliset lisälohkot Rinnakkaisviljely, siirtymävaihekasvit Viljelysuunnitelma Lajit ja lajikkeet Markkinoiden vaikutus valintoihin Rikkakasvien torjunnan suunnittelu Lannoituksen tarkentaminen Siemenhankinnat Tarvittavat luvat Luomusuunnitelmien päivitys 3

Viljelykierto keskeiset vaatimukset viljakasveja enintään kolmena vuonna peräkkäin palkoviljoja enintään kolmena vuonna peräkkäin saman kasvisuvun yksivuotisia erikoiskasveja enintään kahtena vuonna peräkkäin sadon käyttäminen lohkon lannoitukseen mahdollista enintään kolmena vuonna peräkkäin palkokasveja kullakin lohkolla vähintää 30 % kierrosta palkokasvien osuutta voidaan vain erityistapauksissa korvata muilla kasvukuntoa parantavilla kasveilla, mutta puuttuvaa palkokasvien osuutta voi korvata luomulannalla. Kysymys: Mikä on palkovilja? Palkovilja on palkokasvi, josta tarkoitus ottaa tuleentunutta satoa (esimerkiksi rehuherne, härkäpapu) ja käyttää sitä rehuksi, elintarvikkeeksi tai siemeneksi. Käsitettä palkovilja käytetään siis erotukseksi esim. nurmipalkokasveista, viherlannoitukseen tai rehuntuotantoon käytettävistä kasveista (virnat). Sen, onko kylvetty palkokasvi palkoviljaa, ratkaisee lopulta, millaisena sitä korjataan (vihantana/tuleentuneena). jos sinilupiinista otetaan siemensatoa, se on palkovilja. 4

Kierron palkokasvivaatimus ja täsmennys 2017 Palkokasveja on oltava vähintään 30 prosenttia viljelykierrosta kullakin lohkolla. Herne, härkäpapu tai aluskasvit eivät kuitenkaan voi olla kierron ainoita palkokasveja. Esimerkki: Herne ja härkäpapu lasketaan viisivuotisissa viljelykierrossa kokonaisiksi palkokasvivuosiksi. Lisäksi yhtenä vuonna on viljan alle kylvetty aluskasvi (persianapila), eli palkokasvien osuus kierrossa on yhteensä 46 %. Kierto ei kuitenkaan täytä Eviran tulkinnan mukaista palkokasvivaatimusta. Kiertoa voi täydentää esimerkiksi lisäämällä siihen vähintään yksi vuosi typensidontaominaisuuksiltaan tehokkaampaa palkokasvia, kuten nurmea tai viherlannoitusta. liete 25-30 m 3 / ha Esikasvivaikutus ja lannoitus 5 vuotisessa kierrossa 5. Vuosi Vilja 0 esim. liete 20 m 3 / ha viljan jälkeen esim. kuivikelanta 40 tn/ ha herneen jälkeen Herneen esikasvivaikutus 20-40 kg /ha 5. Vuosi Herne/ härkäpapu 1 1. vuosi Vilja + nurmisiemen 0,3 Biol. typensidonta 2. Vuosi Apilanurmi I 1 Petri Leinonen, 1999 Viherlannoituksen vaikutus toisena vuonna 10-20 kg /ha 4. vuosi Vilja Mikä on kierron palkokasvipitoisuus? 0 Viherlannoitusvaikutus 50-70 kg /ha 3. vuosi Apilanurmi II 1 Biol. typensidonta ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti 5

4. vuosi Vilja + aluskasvi 0,3 1. vuosi Vilja + aluskasvi 0,3 0,3 Esikasvivaikutus 20-40 kg /ha? -typensidonta? täydennyslannoitus 2. vuosi Vilja + aluskasvi Mikä on kierron palkokasvipitoisuus? 1 3. vuosi Härkäpapu Petri Leinonen, 1999 täydennyslannoitus Aluskasvi luomutilan viljelykierrossa Kierto ei ole täydennys- tuotantoehtojen mukainen lannoitus Esikasvivaikutus 30-40 kg /ha? ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Onko tuotantoehtojen mukainen kierto? Herne herne herne vilja vilja vilja+nurmensiemen nurmi. - kyllä on (evira) - mitä ongelmia? Mihin luomuasetuksen kohtaan sadonkorjuuvelvoite nurmilta vähintään joka 4. vuosi perustuu? - Sadonkorjuuvelvollisuus perustuu Eviran tulkintaan. - Voisiko latausvaikutukseltaan vähäinen nurmikasvusto olla kierron ulkopuolinen nurmi? - Ulkopuoliseksi nurmeksi jättäminen vaatii perustelut 6

Peräkkäisyyden arviointi sekakasvustossa Eviran tulkinta: Kasvilaji, joka on pääkomponenttina sekakasvustossa, otetaan huomioon peräkkäisyyslaskennassa, jos sen kylvösiemenmäärä painolla mitaten on puolet tai enemmän sekakasvustoksi kylvetyn siemenen kokonaismäärästä. Jos yhdenkään komponentin osuus ei yllä 50 prosenttiin, ei sekakasvustoa huomioida peräkkäisyyslaskennassa lainkaan. Esimerkkejä: Rehuksi tarkoitetun seosviljan kylvösiemen koostuu vilja-(180 kg/ha) ja palkovilja-(100 kg/ha) komponenteista. Peräkkäisyyttä arvioitaessa sekakasvusto on siis viljavuosi. Kahdesta lajista koostuvan sekakasvuston molempia lajeja (kaura ja herne) on täsmälleen puolet seoksesta. Peräkkäisyyttä arvioitaessa sekakasvusto on sekä viljavuosi että palkokasvivuosi. Heikkokortinen herne (200 kg/ha) kasvatetaan seoskasvustona kauraa (50 kg/ha) tukikasvina käyttäen. Peräkkäisyyttä arvioitaessa sekakasvusto on palkokasvivuosi. Rehuksi tarkoitetussa kasvustossa kylvösiemen koostuu vilja-(98 kg/ha), palkovilja-(98 kg/ha) ja rypsi-(4 kg/ha) komponenteista. Tällaista sekakasvustoa ei huomioida peräkkäisyyslaskennassa lainkaan. Valmistaudu luomutarkastukseen Katso edellinen tarkastuskertomus + korjaa mahdolliset puutteet Asiakirjat saataville 102B päivitetty luomusuunnitelma Kuvaa rinnakkaisviljely (erillään pito ja merkitseminen) Kuvaa tavarantoimittajien asiakirjaselvitysten tarkastustapa Kuvaa alihankinta Kuvaa kierron ulkopuoliset nurmet ja niiden kasvukunnon ylläpito varastokirjanpito taseineen siemenet: tositteet + vakuustodistukset luvat tuotteiden saateasiakirjat, vaatimuksenmukaisuusvakuutukset jne. sopimukset; lanta-, vuokra- ja alihankinta vast.otetun lannan laajaperäisyysselvitys Kirjanpito saataville! 7

Tuotantoehdot = vähimmäisvaatimukset Löytyy netistä: http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/lomakkeet_ja_ohjeet/luomu/ Tulkintoihin tarkennuksia: Tuotteen markkinointi luomuna: Tuotteen markkinointi mahdollista luomuna, jos siirtymävaihe on alkanut 24 kk ennen luomutuotteena markkinoitavan kasvin kylvöä SV2-syksyllä kylvetty ruis, syysrypsi eivät täytä ehtoa. Siirtymävaiheen lyhentäminen: LHP- tai viherkesantona olleet lohkot voivat saada siirtymävaiheen lyhennyksen (ELYyn hakemus, lomake 9d) Kun voidaan osoittaa, ettei 3 edellisenä vuonna ole käytetty kiellettyjä tuotantopanoksia. Luomutuotteiden kaupassa käytettävät asiakirjat Asiakirjaselvitys = Luomutodistus Saateasiakirja = Viljapassi (vaatimuksenmukaisuusvakuus) sisältää: toimijan nimi ja osoite, tuotteen nimi ja viittaus luonnonmukaiseen tuotantotapaan (siirtymävaihetuote/ luomu-tuote), valvovan viranomaisen tunnusnumero ja tarvittaessa erätunnus, joka mahdollistaa erän yhdistämisen kirjanpitoon. Valvovan viranomaisen tunnus Pirkanmaalla: FI EKO - 105 8