Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 12.5.2014 OTANIEMEN LIIKENNE- VERKKOSELVITYS
OTANIEMEN LIIKENNEVERKKOSELVITYS Päivämäärä 12.5.2014 Laatija Ramboll Finland Oy, Jukka Räsänen, Erica Roselius, Ari Sirkiä, Antti Mustaniemi, Maija Musto Ramboll PL 25 Säterinkatu 6 02601 ESPOO P +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi
SISÄLTÖ Johdanto 1 1. Suositukset jatkosuunnittelussa huomioon otettaviksi 2 2. Liikenne-ennuste 3 2.1 Ennusteen lähtökohdat 3 2.2 Ennusteen laatimisprosessi 3 2.3 Alueen maankäytön kehittyminen 4 3. Liikenteen verkkovaihtoehdot 8 3.1 Yleistä 8 3.2 Autoliikenne 9 3.3 Kävely ja pyöräily 16 3.4 Joukkoliikenne 18 4. Ennustemalliajojen tulokset 29 5. Vaihtoehtojen vertailut 31 5.1 Autoliikenne 31 5.2 Kävely ja pyöräily 43 5.3 Joukkoliikenne 43 6. Johtopäätökset 44 LIITTEET Liite 1. Tihennetty aluejako ja maankäyttöluvut Otaniemen alueella Liite 2. Aamu- ja iltahuipputuntien liikenne-ennusteita eri verkkovaihtoehdoilla
1 / 44 JOHDANTO Otaniemen liikennejärjestelyt muuttuvat voimakkaasti metron avaamisen myötä. Busseilla palvellaan Espoon sisäistä liikennettä, Kuusisaaren suuntaa ja poikittaisliikennettä. Autoliikenteen läpiajoa halutaan entisestään rajoittaa, lisäksi kävelyn ja pyöräilyn roolia ollaan vahvistamassa. Maankäytön määrä alueella kasvaa metroaseman ympäristön lisäksi myös muualla. Sekä opiskelijoiden, että muun asumisen määrä on kasvussa. Kaavoitusta tehdään Campus 2015 -arkkitehtikilpailun voittajatyön (Väre) pohjalta. Korkeakoulun uusi rakennus tulee sijoittumaan keskeisesti metroaseman, nykyisen päärakennuksen ja pääkirjaston yhteyteen. Autoliikenteen kasvua halutaan hillitä ja autojen pysäköinti pyritään sijoittamaan pysäköintilaitoksiin alueen reunoille. Otaniemen itsensä lisäksi Keilaniemen ja Tapiolan kehitys sekä Kehä I:n kehittämissuunnitelmat vaikuttavat alueen kulkutapajakaumaan ja käytettäviin reitteihin. Jotta kampusalueen liikennejärjestelyt olisivat sujuvat, turvalliset ja mahdollisimman vähän haittoja aiheuttavat, käynnisti Espoon kaupunki kaikki liikennemuodot kattavan liikenteellisen selvityksen. Taustalla ovat aiemmat liikenneverkkoselvitykset, maankäytön suunnitelmiin liittyvät liikennetarkastelut, joukkoliikenteen suunnitelmat ja keskeisen kampusalueen arkkitehtikilpailun tulokset. Projektin ohjausryhmään kuuluivat Espoon kaupungilta Olli Koivula, Annina Stadius, Aulis Palola, Sinikka Ahtiainen sekä Markku Antinoja. Konsultin työryhmään kuuluivat Jukka Räsänen, Erica Roselius, Ari Sirkiä, Antti Mustaniemi sekä Maija Musto.
2 / 44 1. SUOSITUKSET JATKOSUUNNITTELUSSA HUOMIOON OTETTAVIKSI Verkkovaihtoehdot eri liikennemuotojen kannalta Vuonna 2020 joukkoliikenteen kilpailukyvyn kannalta edullisin on vaihtoehto, jossa joukkoliikenne voi ajaa ydinalueen läpi, varsinkin jos muuta autoliikennettä rajoitetaan, jolloin joukkoliikenne on keskeisillä alueilla erossa muusta liikenteestä. Liikennöinti on sujuvaa ja taloudellista ja saavutettavuus on hyvä. Lopputilanteessa vuonna 2035 vaihtoehtojen laskennalliset erot joukkoliikenteen kulkutapaosuuden suhteen ovat pieniä. Vaihtoehdot, joissa joukkoliikenteen kulkua ei rajoiteta, ovat joukkoliikenteen kannalta suositeltavia myös vuonna 2035. Joukkoliikennekadun ohella nykytyyppinen järjestely ja shared space alue Väreen ja pääkirjaston välissä ovat mahdollisia, joskaan ne eivät juuri tue joukkoliikenteen kilpailuasemaa. Vaihtoehdoissa, joissa joukkoliikenne joutuu kiertämään esim. Tekniikantien kautta tai ajamaan maankäyttöä metroaseman länsipuolella palvelevan ruuhkaisen kadun kautta, aiheutuu pitkiä kiertomatkoja ja joukkoliikennematkat hidastuvat. Tällöin joukkoliikenteen operointikustannukset nousevat samalla kun bussiliikenteen palvelutaso ja käyttäjämäärät laskevat. Myös vaihtoyhteydet metroon ja myöhemmin Raide-Jokeriin heikkenevät. Kaikista vaihtoehdoista puuttuu pyöräilyn itä-länsisuuntainen pikayhteys keskusta-alueen läpi, mikä hidastaa pyöräilijöiden matka-aikoja Otaniemessä. Tällainen yhteys on kuitenkin osoitettu sekä Espoon kaupungin että HSL:n tavoiteverkoilla. Pelkästään liikenteen kannalta ajatellen shared space vaihtoehto olisi kokonaisuutena toimivin. Myös vaihtoehdot, joissa Väreen edestä kulkee lopputilanteessa vain raitiotie sekä kävely ja pyöräily, ovat hyväksyttävissä. Tällöin bussiliikenteelle tulee mahdollistaa sujuvat yhteydet Otaniementieltä Otakaarelle Aalto-yliopiston edestä sekä Tekniikantieltä Konemiehentien ja Puumiehenkujan kautta joko Otakaarelle pohjoiseen tai Otaniementielle metroaseman edestä itään. Autoliikenteen verkon kehittäminen Autoilun olosuhteiden kannalta on hyvä, jos keskitetyn pysäköinnin laitosten ajoyhteydet sijoitetaan lähelle alueen ulkorajoja, ja ne jaetaan eri kaduille. Näin autolla ajaminen Otaniemen alueella minimoituu ja autoliikenne jakautuu useampien liittymien kesken. Ongelmalliseksi osoittautunut Otaniementien, Tietotien ja Konemiehentien liittymä on ratkaistavissa kaikissa verkkovaihtoehdoissa kiertoliittymällä, jonka läpi raitiotie tarvittavine etuuksineen viedään v. 2035 tilanteessa. Varsinkin kaksikaistaisena kiertoliittymä toimii ja jonot käytännössä poistuvat. Raide- Jokerille on tarjolla riittävästi kapasiteettia. Riippumatta siitä, alkaako maankäytön kehittäminen tarkastelualueen pohjois- tai eteläosasta, liikennejärjestelyt ovat sovitettavissa samoin periaattein. Tarkasteltaessa kriittisten liittymien toimivuutta erilaisissa liikenneverkkovaihtoehdoissa voitiin todeta, että liittymässä Otaniementie Tekniikantie aamuhuipputunnin palvelutaso vaihteli B D ja iltahuipputunnin B C Otaniementie Tietotie aamuhuipputunnin palvelutaso oli A ja iltahuipputunnin F, eli vain liikenneverkkoa kehittämällä iltahuipputunnin jonoutumisongelmia ei ratkaista Otaniementie Karhusaarentie aamuhuipputunnin palvelutaso oli B ja iltahuipputunnin B C.
3 / 44 2. LIIKENNE-ENNUSTE 2.1 Ennusteen lähtökohdat Liikenteellisiä tarkasteluja varten laadittiin Tapiola Otaniemi Keilaniemi-alueelle tarkennettu liikenne-ennuste, jota käytettiin erilaisissa liikenteellisten ratkaisujen toimivuustarkasteluissa. Työn lähtökohtana on käytetty pääkaupunkiseudun uudistettua liikennemallia (HELMET 2010), joka sisältää liikenne-ennusteen laatimisen keskeiset elementit. Tapiola, Otaniemi ja Keilaniemi muodostavat kukin oman ennusteen laskenta-alueen, mutta tässä työssä Otaniemeä on tarkasteltu kolmena osana. Sijoittelumallissa alueet on jaettu pienempiin osa-alueisiin ja tarkennettu edelleen Otaniemen ja Tapiolan alueella. Pääkaupunkiseudulle on laadittu HELMET- liikenne-ennustemallilla liikenne-ennusteet kolmelle eri ajanhetkelle, nykyhetki (2008), vuosi 2020 ja vuosi 2035. Tulevaisuuden ennustevuosille Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (HLJ 2011) on esitetty kaksi erityyppistä liikennejärjestelmävaihtoehtoa; niukan investointiohjelman (minimi) ja tavoitetilanteen (maksimi) mukainen liikenneverkko. Aikaisemmin laadittuja ennusteita ja laskentamenetelmiä käytettiin ennusteen tarkentamisen lähtökohtina. Ennuste laadittiin kahdelle eri liikennejärjestelmäskenaariolle vuonna 2035: ve 0 on nykytyyppinen ja ve 1:ssä Otaniementie on katkaistu auto- ja bussiliikenteeltä. Vaihtoehdot on kuvattu tarkemmin luvussa 3. Liikennejärjestelmän skenaariot eri vuosille määritettiin työn alkuvaiheessa. HSL:n laatimat perusskenaariot henkilöliikennejärjestelmän kehittämiseksi sisältävät erilaisia investointipaketteja eri ennustevuosille ja toimivat ennusteen taustana. Työn lähtökohdaksi valittiin nykyinen liikennejärjestelmäkuvaus (vuosi 2008), vuodelle 2020 minimi-investointien mukainen liikennejärjestelmä ja vuodelle 2035 tavoiteinvestointien mukainen liikennejärjestelmäkuvaus (Kuva 1). Kuva 1. HLJ 2011 sisältämät liikennejärjestelmän kehittämishankkeet vuosille 2020 ja 2035. 2.2 Ennusteen laatimisprosessi Liikenne-ennusteet laadittiin mallin koko ennustealueella (noin Uudenmaan maakunta) ja ennuste sisältää kaikki kulkutavat. Lähtötietoina käytettiin HSL:n vuosien 2020 ja 2035 ennusteiden lähtötietoja (maankäytöt, liikenneverkko, joukkoliikennepalvelu), joita tarkennettiin Tapiola Otaniemi Keilaniemi -alueella viimeisimpien maankäyttösuunnitelmien perusteella. Liikennemallin toimivuus testattiin ns. nykyjärjestelmällä. Nykytilanteen tiedoilla laskettiin liikenne-ennuste. Laskennassa käytetty liikennejärjestelmäkuvaus vastasi nykytilanteen järjestelyjä autoliikenteen, joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen osalta. Mallin toimivuus testattiin vertailemalla ajoneuvoliikenteen liikennemääriä ja joukkoliikenteen käyttäjämääriä niissä poikkileikkauksissa, joista oli olemassa liikennelaskentatietoja, sekä tarkistettiin kulkutapaosuudet tarkastelualueella.
4 / 44 Liikenne-ennusteen laskentaa korjattiin Otaniemen alueelle määrittämällä matkaryhmät, joiden matka-tuotokset poikkesivat henkilöhaastatteluista ja liikennelaskennoista. Laskenta sisälsi myös aikaisemmin tehdyt korjaukset Tapiolan ja Keilaniemen alueella. Korjaukset tehtiin laskennan lähtötietoihin (mm. asukasmäärät, työpaikkamäärät ja myymäläala) ja liikenne-ennuste laskettiin korjatuilla tiedoilla laskentajärjestelmän avulla. Liikenne-ennuste laskettiin vuosille 2020 ja 2035 samoilla suhteellisilla korjauksilla kuin nykytilanteessa. Ennusteen laskennan eri vaiheet on esitetty alla (Kuva 2). Nykytilanteen liikennemalli (HSL) Tulevaisuuden liikennemalli (HSL) Maankäytön tarkistaminen Liikenneverkon tarkistaminen Vision mukainen maankäyttö Liikenneverkon tarkistaminen Vertailu liikennelaskentoihin Tarkennukset erojen poistamiseksi Nykytilanteeseen tehdyt tarkennukset Validoitu nykytilanteen liikennemalli Validoitu liikenneennuste Kuva 2. Vaiheet liikenne-ennusteen laskennassa. 2.3 Alueen maankäytön kehittyminen Liikenne-ennusteen taustalla on visio maankäytön kehittymisestä tarkastelualueella ja Helsingin seudulla yleisesti. Tarkastelualueella on lisäksi tarkennettu maankäytön muutoksia alueen yksityiskohtaisen vision perusteella. Tarkennukset sisältävät asuin-, työpaikka- ja liikerakennusten lisäykset tai poistamiset kohdennettuna hyvinkin tarkasti alueelle suunniteltuihin muutoksiin. Tarkastelualueen maankäyttövisiot ovat tarkentuneet ja muutoksia on tullut maankäyttötyyppeihin ja -määriin. Lähtötietoina HELMET-malliin tarvittiin ennustealueelta: asukasmäärätiedot ikäryhmittäin työpaikkamäärätiedot kaikista ja erikseen palvelualan työpaikoista tiedot myymäläalasta asukastiheys neliökilometriä kohti asutuista ruuduista lasketun pinta-alan mukaan erillisten pientalojen kerrosalan osuus asuinrakennusten kerrosalasta asuinkerrostalojen kerrosalan osuus asuinrakennusten kerrosalasta. Otaniemen aluetta asemakaavoitetaan vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa toteutuu Otaniemen ydinkeskustaan Aalto-yliopistolle uutta toimitilaa metroaseman välittömään läheisyyteen. Asemakaavoituksella varmistetaan Aalto-yliopiston ja valtion tutkimustoiminnan sekä niihin tukeutuvan yritystoiminnan jatkuminen ja kehittyminen maailmanluokan innovaatiokeskittymäksi. Otaniemeen tavoitellaan merkittävästi lisää asumista. Alustavan laskelman mukaan sitä voi toteutua ainakin 300 000 k-m2 eli asuntoja noin 7 500 uudelle asukkaalle, joista kolmannes voisi olla opiskelija-asumista.
5 / 44 Espoon kaavoituskatsauksessa 2014 on suunnittelun painopisteiksi kohdennettu täydennysrakentaminen metroasemien yhteyteen sekä kehittämis- ja täydennyshankkeet Otaniemen alueella. Tällä hetkellä Otaniemen keskus, Maarinsolmu, Hagalundinkallio - Kehä I -tunnelointihanke, Otarannan ja Servinniemen kaavamuutoskohteet ovat käynnissä. Mahdollisia seuraavia kaavamuutosalueita ovat Otakaaren ja Maarinrannan sekä Kivimiehen rannan itä- ja länsiosat. Otaniemessä on kaksi merkittävää maanomistajaa. Aalto-yliopistoon liittyvät kiinteistöt omistaa Aalto-yliopistokiinteistöt Oy ja suuren osan muista kiinteistöistä ja alueista Senaatti-kiinteistöt. Alueella on lisäksi joitain yksittäisiä maanomistajia. Tulevaisuuden liikenteen ja liikkumisen suunnittelu tähtäävät siihen, että alueella jalankulku ja pyöräily joukkoliikenteeseen tukeutuen ovat keskeisimpiä liikkumismuotoja Otaniemen liikkumisreformin mukaisesti. Pysäköintialueet ja raideliikenneasemat ovat linkittyneet keskeisesti sekä näistä on tehty viihtyisiä ja ympäristöön sopivia elementtejä. Etäisyydet kohteiden välillä ovat lyhyitä, elämyksellisiä, viihtyisiä ja houkuttelevia. Otaniemen alueella tutkitaan merellisiä liikkumismahdollisuuksia sekä edellytyksiä asunto- ja palvelurakentamiselle, joka kytkeytyy luontevasti vapaa-ajan toimintoihin. Aluejako Otaniemi jaettiin liikenne-ennusteen tarkentamista varten tarkennettuihin osa-alueisiin (3 aluetta). Osa-alueet jaettiin neljään kategoriaan: asuinalueet, toimistoalueet, korkeakoulualueet ja muut alueet. Aluejako on esitetty alla (Kuva 3). Maankäytön muutokset vuosille 2020 ja 2035 nykyiseen maankäyttöön nähden on esitetty taulukossa 1. Kuva 3. Otaniemen aluejako.
6 / 44 Taulukko 1. Liikenne-ennusteen laskennassa käytetyt maankäyttötiedot. Nykytilanne Vuosi 2020 Vuosi 2035 asuin m 2 työpaikka m 2 muut m 2 asuin m 2 työpaikka m 2 muut m 2 asuin m 2 työpaikka m 2 muut m 2 Alue 1 - Teekkarikylä ja Otaranta 139 300 27 050 27 050 233 700 51 050 51 050 243 700 51 050 51 050 Alue 2 - korkeakoulualue 0 249 850 251 550 41 500 332 750 327 550 44 500 400 750 395 550 Alue 3 - kehä I:n ja Karhusaarentien varren työpaikka-alue 2 200 335 090 38 750 11 700 452 750 66 750 43 700 452 750 66 750 Yhteensä 141 500 611 990 317 350 286 900 836 550 445 350 331 900 904 550 513 350 HELMET-mallin perusliikenne-ennuste oli tarpeen jakaa edelleen pienempiin alueisiin (osa mallin sijoittelualueista on jaettu vielä pienemmiksi osa-alueiksi), jotta liikenneverkko kuormittuu mahdollisimman oikein ja toimivuustarkasteluja varten saadaan luotettavat liikennevirtatiedot. Alueet on esitetty liitteessä 1. Liikenteen jakamiseksi pienemmille osa-alueille on määritetty aluekohtaiset: asukasmäärätiedot työpaikkamäärätiedot tiedot myymäläalasta tiedot opetukseen liittyvästä työpaikkamääristä. Tietojen perusteella määritettiin alueen tihentämisessä tarvittavat suhdeluvut (jakoluvut). Matkatuotokset ovat HELMET-mallin mukaiset ja ne on määritetty matkaryhmittäin, ikäryhmittäin ja aikaryhmittäin. Tuotoslukuja on yhteensä 162 kappaletta. Ennusteen hyvyyttä kuvaa nykytilanteen ennusteen vertailu liikennelaskentatietoihin. Kuvassa 4 on esitetty laskentatiedot vuodelta 2008, joka on mallin perusvuosi, sekä vuodelta 2012. Kuvassa 5 on esitetty ennusteesta lasketut vertailutiedot. Otaniemeen saapuva ja sieltä lähtevä liikenne ovat melko oikein, sen sijaan Kehä I:n ja Karhusaarentien suunnilla ennuste antaa hieman liikennelaskentoja alhaisemmat luvut. Keskimääräinen arkivuorokausiliikenne (KAVL) on laskettu tuntiliikennemääristä kaavalla KAVL = 2,1 * AHT + 11,7 * PT + 2,5 * IHT. Lisäksi kulkutapajakauman osuvuutta on arvioitu vertaamalla joukkoliikenteen nousumääriä. Nousijoita oli Otaniemen ja lähiympäristön pysäkeillä HSL:n laskentojen mukaan lokakuussa 2012 noin 8 100 vuorokaudessa ja liikennemallilla arvioituna vastaavasti noin 7 800. Vaikka sekä autoliikenteen määrä että joukkoliikenteen nousut ennustettiin varsin oikein, kulkutapajakaumissa on usean prosenttiyksikön erot mm. Aalto-yliopistokiinteistöjen v. 2012 selvitykseen. Em. kysely kohdistui vain Aalto-yliopiston työntekijöihin, liikennemallilla taas tarkasteltiin myös opiskelijoiden, alueella asuvien ja muden työntekijöiden liikkumista. HELMET-malli ei täysin kykene kuvaamaan Otaniemen erityisominaisuuksia, vaikka maankäytön ja liikenneverkon kuvauksia onkin tarkennettu. Autoliikenteen huipputuntiennusteissa voi olla hieman enemmän liikennettä kuin todellisuudessa, mutta tällä ei ole suurta vaikutusta toimivuustarkastelujen tuloksiin.
7 / 44 Kuva 4. Espoon kaupungin kokoamat liikennemäärätiedot (KAVL 2008 ja 2012) Otaniemen alueella. Kuva 5. Ennustemallilla lasketut nykytilanteen liikennemäärät (KAVL) Otaniemen alueella.
8 / 44 3. LIIKENTEEN VERKKOVAIHTOEHDOT 3.1 Yleistä Otaniemi sijaitsee Espoon itäosassa, Kehä I:n ja Karhusaarentien kulmassa. Otaniemen alueen sisäisiä merkittäviä katuja ovat Otaniementie, Tekniikantie, Tietotie, Miestentie, Vuorimiehentie ja Otakaari. Alueella kulkee muuttama kävelyn ja pyöräilyn pääreitti, useampi kävelyn ja pyöräilyn paikallisreitti sekä ulkoilureittejä. Otaniemen nykyinen katuverkko on esitetty kuvassa 6 ja kevyen liikenteen yhteydet kuvassa 7. Työssä tutkittavat autoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn verkkovaihtoehdot ja joukkoliikenteen linjastovaihtoehdot laadittiin vuodelle 2020 ja vuodelle 2035. Liikenteen verkkovaihtoehtojen lähtökohtana oli tilanne, jossa vuonna 2020 Kehä I:n parantamisen ensimmäinen vaihe Keilaniemen kohdalla on toteutunut ja vuonna 2035 Kehä I on parannettu kokonaisuudessaan myös Otaniemen kohdalla. Vuonna 2020 joukkoliikenne perustuu Matinkylään päättyvän metroon ja sitä täydentävään bussilinjaston. Vuonna 2035 Raide-Jokeri ja Länsimetro Kivenlahteen asti ovat käytössä. Kuva 6. Otaniemen alueen nykyinen katuverkko.
9 / 44 Kuva 7. Otaniemen alueen pyöräilyreitit (pääkaupunkiseudun pyöräily- ja ulkoilukartta 2013). 3.2 Autoliikenne Autoliikenteen reiteistä muodostettiin viisi eri verkkovaihtoehtoa sekä vuodelle 2020 että vuodelle 2035. Verkkovaihtoehtojen laadinnan pohjana on käytetty seuraavia olettamuksia: Vuoden 2020 liikenneverkossa Tapiolantieltä on ajoyhteys Otaniemeen sillan kautta. Tapiolantieltä on yhteys vain pohjoisen suuntaan Kehä I:lle suuntaisliittymien kautta. Vuonna 2035 Tapiolantiellä on eritasoliittymä, jonka kautta pääsee Kehä I:lle pohjoiseen. Tekniikantien liittymä Kehä I:lle on vuonna 2020 nykyisellään. Vuonna 2035 liittymä on parannettu eritasoliittymäksi. Otaniementie on toiminnallisesti nykyisellään sekä vuonna 2020 että 2035. Vuonna 2035 Raide-Jokeri kulkee Otaniemen kautta Keilaniemeen (Kehä I Otaniementie Karhusaarentie). Raide-Jokeri kulkee pääosin erillään autoliikenteestä, mutta keskustaalueella Raide-Jokerin linjaus risteää useamman kerran ajoneuvoliikenteen reittien kanssa. Raide-Jokerin alustava linjaus Otaniemen kohdalla on esitetty kohdassa 3.4 Joukkoliikenne. Autoliikenne 2020 Vuodelle 2020 autoliikenteelle muodostetut verkkovaihtoehdot (Ve 0 Ve 4) on esitetty alla. Vaihtoehto 0 Otaniemen sisäiset katuyhteydet ovat samat kuin nykytilanteessa vuonna 2014. Kehä I on parannettu Keilaniemen kohdalla, minkä myötä Tapiolantieltä on ajoyhteys Otaniemeen sillan kautta. Tapiolantien ja Kehä I:n liittymässä on kääntyminen sallittu vain Otaniemestä Kehä I:lle pohjoiseen ja pohjoisesta Kehä I:ltä Tapiolantielle. Kehä I:n ja Tekniikantien sekä Otaniementien ja Karhusaarentien liittymät ovat nykyisellään.
10 / 44 Kuva 8. Autoliikenteen verkkovaihtoehto 0 vuonna 2020. Vaihtoehto 1 Katuyhteydet ovat samat kuin vaihtoehdossa 0 lukuun ottamatta Otaniementietä, joka on suljettu kaikelta autoliikenteeltä Tietotien ja Vuorimiehentien välillä. Vaihtoehdossa 1 Otaniemen poikittainen autoliikenne kiertää pääosin Tietotien, Tekniikantien ja Vuorimiehentien kautta. Kuva 9. Autoliikenteen verkkovaihtoehto 1 vuonna 2020.
11 / 44 Vaihtoehto 2 Katuyhteydet ovat samat kuin vaihtoehdossa 0, lukuun ottamatta Otaniementietä, joka on suljettu kaikelta autoliikenteeltä Tietotien ja Vuorimiehentien välillä. Tietotien ja Vuorimiehentien liittymien välinen osuus Otaniementiestä on korvattu uudella shared spaceyhteydellä, joka kulkee Vuorimiehentien ja Otaniementien liittymästä Biologinkujan yli ja Otaniementien eteläpuolella sijaitsevien rakennusten edustalta Tietotielle. Biologinkujan puukujanteen kohdalla uusi yhteys pyritään toteuttaa tavalla, joka säästää kujanteen puita mahdollisimman hyvin (esim. kavennus puiden kohdalla). Kuva 10. Autoliikenteen verkkovaihtoehto 2 vuonna 2020. Vaihtoehto 3 Katuyhteydet ovat samat kuin vaihtoehdossa 0 lukuun ottamatta Otaniementietä Tietotien ja Vuorimiehentien välillä sekä Otakaarta Otaniementien ja Puumiehenkuja välillä. Otaniementie ja Otakaari ovat näillä alueilla shared space aluetta, jossa kaikki liikennemuodot kulkevat samassa katutilassa. Kuva 11. Autoliikenteen verkkovaihtoehto 3 vuonna 2020.
12 / 44 Vaihtoehto 4 Katuyhteydet ovat samat kuin vaihtoehdossa 0 lukuun ottamatta Otaniementietä, joka on suljettu autoliikenteeltä Tietotien ja Vuorimiehentien välillä. Tietotien ja Vuorimiehentien välisellä osuudella joukkoliikenteen ajo on kuitenkin sallittu. Kuva 12. Autoliikenteen verkkovaihtoehto 4 vuonna 2020. Autoliikenne 2035 Vuodelle 2035 autoliikenteelle muodostetut verkkovaihtoehdot (Ve 0 Ve 4) on esitetty alla. Vaihtoehto 0 Otaniemen sisäiset katuyhteydet ovat samat kuin nykytilanteessa vuonna 2014. Kehä I on parannettu Keilaniemen lisäksi Otaniemen kohdalla. Tapiolantieltä on rampit Kehä I:lle pohjoiseen ja Tekniikantien liittymä Kehä I:lle on parannettu eritasoliittymäksi. Otaniementien ja Karhusaarentien liittymä on nykyisellään. Raide-Jokeri kulkee Otaniemen kautta pääosin erillään autoliikenteestä reitillä Kehä I Otaniementie Karhusaarentie (alustava linjaus esitetty kohdassa 3.4 Joukkoliikenne). Kuva 13. Autoliikenteen verkkovaihtoehto 0 vuonna 2035.
13 / 44 Vaihtoehto 1 Katuyhteydet ovat samat kuin vaihtoehdossa 0 lukuun ottamatta Otaniementietä, joka on suljettu kaikelta autoliikenteeltä Tietotien ja Vuorimiehentien välillä. Vaihtoehdossa 1 Otaniemen poikittainen autoliikenne kiertää pääosin Tietotien, Tekniikantien ja Vuorimiehentien kautta. Raide-Jokeri kulkee Otaniemen kautta kuten vaihtoehdossa 0. Kuva 14. Autoliikenteen verkkovaihtoehto 1 vuonna 2035. Vaihtoehto 2 Katuyhteydet ovat samat kuin vaihtoehdossa 0, lukuun ottamatta Otaniementietä, joka on suljettu kaikelta autoliikenteeltä Tietotien ja Vuorimiehentien välillä. Tietotien ja Vuorimiehentien liittymien välinen osuus Otaniementiestä on korvattu shared space-yhteydellä, joka kulkee Vuorimiehentien ja Otaniementien liittymästä Biologinkujan yli ja Otaniementien eteläpuolella sijaitsevien rakennusten edustalta Tietotielle. Biologinkujan puukujanteen kohdalla uusi yhteys pyritään toteuttaa tavalla, joka säästää kujanteen puita mahdollisimman hyvin (esim. kavennus puiden kohdalla). Raide-Jokeri kulkee Otaniemen kautta kuten vaihtoehdossa 0. Kuva 15. Autoliikenteen verkkovaihtoehto 2 vuonna 2035.
14 / 44 Vaihtoehto 3 Katuyhteydet ovat samat kuin vaihtoehdossa 0 lukuun ottamatta Otaniementietä Tietotien ja Vuorimiehentien välillä sekä Otakaarta Otaniementien ja Puumiehenkuja välillä. Otaniementie ja Otakaari ovat näillä alueilla shared space aluetta. Raide-Jokeri kulkee Otaniemen kautta kuten vaihtoehdossa 0. Kuva 16. Autoliikenteen verkkovaihtoehto 3 vuonna 2035. Vaihtoehto 4 Katuyhteydet ovat samat kuin vaihtoehdossa 0 lukuun ottamatta Otaniementietä, joka on suljettu autoliikenteeltä Tietotien ja Vuorimiehentien välillä. Tietotien ja Vuorimiehentien välisellä osuudella joukkoliikenteen ajo on sallittu. Raide-Jokeri kulkee Otaniemen kautta kuten vaihtoehdossa 0. Kuva 17. Autoliikenteen verkkovaihtoehto 4 vuonna 2035. Pysäköinti Otaniemen alueella on nykyisin noin 7 000 pysäköintipaikkaa, joista noin 6 000 sijaitsee koulutus-, tutkimus- ja yritystoiminta-alueella, noin 500 Servinniemen asuinalueella ja noin 500 Otarannan urheilu- ja vapaa-ajan toimintojen alueella. Pysäköintipaikkojen käyttöasteet vaihtelevat nykytilanteessa 20 100 %, riippuen pysäköintipaikkojen sijainnista. Otaniemen alueelle laaditun uuden autopaikkojen laskentaohjeen (Otaniemen pysäköintiohje ja pysäköinnin kehittämisen toimenpideohjelma, 2014) mukaisesti koulutus-, tutkimus- ja yritystoiminta-alueella sovelletaan jatkossa seuraavia autopaikkanormeja: 1 ap/200 k-m 2 (opetus-, tutkimus- ja toimistotilat) 1 ap/100 k-m 2 (liiketilat)
15 / 44 1 ap/150 k-m 2 (asunnot) 1 ap/250 k-m 2 (opiskelija-asunnot) väljempää laskentaohjetta voidaan tämän osalta käyttää, kun se on perusteltua. Kampusalueelle on myös mahdollista toteuttaa ohjeistuksesta poiketen enemmän autopaikkoja esimerkiksi käyttäjien vaatimusten kautta tai sen myötä, että pysäköintiä alkaa esiintyä hallitsemattomasti kadunvarsilla tms. haitaten esimerkiksi joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Mikäli autopaikkoja toteutetaan laskentaohjetta enemmän, tulee noudattaa seuraavia autopaikkanormeja: 1 ap/120 k-m 2 (opetus-, tutkimus- ja toimistot) 1 ap/60 k-m 2 (liiketilat) 1 ap/80 k-m 2 (asunnot) 1 ap/150 k-m 2 (opiskelija-asunnot). Otaniemen alueelle on laadittu suunnitelmat keskitetyistä pysäköintiratkaisuista tulevaisuuden tilanteeseen kahdelle vaihtoehdolle. Toisessa vaihtoehdossa on käytetty uuden pysäköinnin laskentaohjeen autopaikkanormeja (Kuva 18). Vaihtoehtoisessa suunnitelmassa on käytetty ohjeistuksesta poiketen enemmän autopaikkoja (Kuva 19). Kuva 18. Joukko- ja kevytliikennepainotteisen Otaniemi-kampuksen pysäköinnin perussuunnitelmassa esitetyt keskitetyt pysäköintiratkaisut laskentaohjeen mukaisilla paikkamäärillä (Arkkitehtitoimisto A- Konsultit Oy, SITO Oy, Newsec Finland Oy).
16 / 44 Kuva 19. Joukko- ja kevytliikennepainotteisen Otaniemi-kampuksen pysäköinnin perussuunnitelmassa esitetyt keskitetyt pysäköintiratkaisut suuremmalla autopaikkamäärällä (Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy, SITO Oy, Newsec Finland Oy). 3.3 Kävely ja pyöräily Kävelyn ja pyöräilyn osalta kaikissa verkkovaihtoehdoissa on pyritty tarjoamaan samat suorat, esteettömät ja kattavat yhteydet kuin nykytilanteessa. Eroja on muodostunut lähinnä pysäkkiyhteyksien ja autoliikenteen kanssa risteämisten osalta. Kevyen liikenteen reitit eri verkkovaihtoehdoissa Otaniemen alueella ovat samat vuosina 2020 ja 2035 (Kuva 20). Kehä I:n parantamisen myötä kevyen liikenteen reitit Tapiolan suuntaan voivat muuttua jonkin verran nykytilanteeseen verrattuna, mutta pääyhteydet säilyvät suurin piirtein samoilla kohdilla kuin nykyään. Eri liikenteen verkkovaihtoehdoissa kevyen liikenteen reitit Otaniemen keskustassa voivat poiketa hieman toisistaan, mutta kaikissa ratkaisussa on kulkuyhteys keskustan läpi. Pyöräilyn osalta keskustan läpi kulkevat reitit ovat hitaampia yhteyksiä, joilla jalankulku on pääroolissa. Espoon pyöräilyn tavoiteverkossa vuodelle 2035 Otaniemen läpi kulkee laatureitti Otaniemntien itäpään ja Hagalundinpuiston läpi (kuva xx). Otaniementien länsiosa on osa seutureittiä. Pyöräilyn pääreittejä kulkee Otakaarta, Vuorimiehentietä ja Tietotietä pitkin.
Kuva 20. Jalankulku ja pyöräily vuonna 2035. 17 / 44
18 / 44 Kuva 21. Pyöräilyn tavoiteverkko vuodelle 2035. 3.4 Joukkoliikenne Tutkittavat joukkoliikenteen linjastovaihtoehdot laadittiin vuosille 2020 ja 2035. Molemmille vuosille laadittiin 5 eri reittivaihtoehtoa, jotka perustuvat autoliikenteen verkkovaihtoehtoihin (kappale 3.2). Vuosien 2020 ja 2035 joukkoliikenteen linjastojen pohjana on käytetty valmistumassa olevaa HSL:n laatimaa Länsimetron liityntälinjastosuunnitelmaa. Vuoden 2020 tilanteessa Otaniemessä on metro, mutta Raide-Jokeri puuttuu. Näin ollen metron liityntä sekä kaikki Otaniemeen johtavat seudulliset poikittaisyhteydet ovat bussilinjojen varassa. Vuoden 2035 linjastoissa on olettamuksena ollut, että Raide-Jokeri on valmistunut korvaten osan bussilinjoista Otaniemen alueella. Raide-Jokerin linjaus vuoden 2035 vaihtoehdoissa kulkee pohjoisesta Leppävaaran suunnasta Otaniemen kautta Keilaniemeen. Linjasto vuonna 2020 Vuonna 2020 Otaniemen alueella kulkee seuraavat linjat HSL:n valmistumassa olevan linjastosuunnitelman mukaisesti: bussilinja 111 Servinniemi Tapiola Matinkylä; vuorovälit ruuhka 10 min, päivä/ilta 15 min, lauantai (päivä) 15 min, sunnuntai (päivä) 30 min bussilinja 550 Westend Tapiola Otaniemi Leppävaara Itäkeskus; vuoroväli ruuhka 5 min, päivä/ilta 10 min, lauantai (päivä) 10 min, sunnuntai (päivä) 15 min bussilinja 551 Tapiola Munkkiniemi Pasila; vuorovälit ruuhka 5 min, päivä/ilta 10 min, lauantai (päivä) 15 min, sunnuntai (päivä) 30 min bussilinja 552 Servinniemi Munkkiniemi Huopalahti Malmi; vuorovälit ruuhka 15 min, päivä/ilta 20 min, lauantai ja sunnuntai ei liikennöintiä
19 / 44 bussilinja 555 Martinlaakso Leppävaara Otaniemi Keilaniemi Lauttasaari; vuoroväli ruuhka 10 min, päivä/ilta 30 min, lauantai ja sunnuntai ei liikennöintiä metro Matinkylä Vuosaari/Mellunmäki Vuodelle 2020 muodostetut joukkoliikenteen reittivaihtoehdot (Ve 0 Ve 4) on esitetty seuraavaksi. Vaihtoehto 0 Vaihtoehdossa bussiliikenne noudattaa Länsimetron liityntälinjastosuunnitelman mukaisia bussireittejä. Teekkarikylää palvelevat Otaniemeen päättyvät linjat 111 ja 552. Leppävaaran ja Pohjois-Tapiolan suuntaan kulkevat linjat 111, 550 ja 555. Tapiolan suuntaan kulkevat linjat 550 ja 551 sekä metro. Helsingin suuntaan kulkevat linjat 551, 552 ja 555 sekä metro. Bussilinjasto palvelee hyvin kaikkia Otaniemen osia niin, että kävelymatkat pysäkeille ovat lyhyet ja sujuvat. Kuva 22. Joukkoliikenteen reittivaihtoehto 0 vuonna 2020. Vaihtoehto 1 Vaihtoehdossa Otaniementie on katkaistu Tietotien ja Vuorimiehentien välillä, joten bussit joutuvat kulkemaan vaihtoehtoisia ja kiertäviä reittejä. Joukkoliikenteen kannalta tärkein kohde Otaniemessä on yliopiston päärakennus ja sen lähellä olevat laitosrakennukset. Niiden lähelle ei bussilla tässä vaihtoehdossa pääse. Teekkarikylään päättyvä linja 111 kulkee Konemiehentien ja Puumiehenkujan kautta Otakaarelle muun autoliikenteen tapaan. Linja 552, joka vaihtoehdossa 0 kulki Teekkarikylään, joudutaan tässä vaihtoehdossa päättämään Vuorimiehentien ja Tekniikantien liittymään, eikä se näin ollen palvele Teekkarikylän aluetta. Linja 550 kulkee koko matkan Tekniikantietä pitkin, joten linja ei tässä vaihtoehdossa palvele Otaniemen keskustaa. Linja 555 kulkee Vuorimiehentien kautta Tekniikantieltä Otaniementielle. Linjan 551 reitti pysyy samana kuin vaihtoehdossa 0.
20 / 44 Vaihtoehdossa 1 joukkoliikenteen matka-ajat ja sen seurauksena myös liikennöintikustannukset ovat kaikkein suurimmat. Tämä johtuu autoliikenteen ruuhkautumisesta busseille koituvista viivytyksistä ja pitemmistä ajoreiteistä. Kuva 23. Joukkoliikenteen reittivaihtoehto 1 vuonna 2020.
21 / 44 Vaihtoehto 2 Vaihtoehdossa Otaniementie on suljettu kaikelta autoliikenteeltä Tietotien ja Vuorimiehentien välillä ja korvaava katuyhteys on rakennettu Otaniementien eteläpuolelle. Bussilinjat 550 ja 555 kulkevat uutta katuyhteyttä pitkin ja noudattavat muuten samaa linjausta kuin vaihtoehdossa 0. Linja 111 kulkee Konemiehentien ja Puumiehenkujan kautta Otakaarelle. Linja 552 kulkee Otaniementieltä uuden katuyhteyden ja Konemiehentien sekä Puumiehenkujan kautta Otakaarelle. Linjan 551 reitti pysyy samana kuin vaihtoehdossa 0. Vaihtoehdossa 2 katuverkko mahdollistaa vaihtoehdon 0 tapaan joukkoliikenteen reittien viemisen lähelle käyttökohteita. Runkolinja 550 ja sen hyvin tiheä liikennöinti edellyttävät uudella osuudella kuitenkin häiriöttömiä, kokoojakadun luonteisia liikenneolosuhteita. Kuva 24. Joukkoliikenteen reittivaihtoehto 2 vuonna 2020.
22 / 44 Vaihtoehto 3 Vaihtoehdossa Otaniementie Tietotien ja Vuorimiehentien välillä sekä Otakaari Otaniementien ja Puumiehenkuja välillä on muutettu shared space alueeksi. Shared space - alueella ei ole vaikutusta joukkoliikenteen reitteihin, joten reitit ovat samat kuin vaihtoehdossa 0. Vaihtoehdossa 3 bussien ajo-ajat ovat kuitenkin 0-vaihtoehtoa pidemmät ja nostavat liikennöintikustannuksia. Kuva 25. Joukkoliikenteen reittivaihtoehto 3 vuonna 2020.
23 / 44 Vaihtoehto 4 Vaihtoehdossa Otaniementie on suljettu autoliikenteeltä Tietotien ja Vuorimiehentien välillä, mutta läpiajo on sallittu joukkoliikenteelle. Joukkoliikenteen reitit ovat täten samat kuin vaihtoehdoissa 0 ja 3. Joukkoliikenteen kannalta tämä on kilpailukykyisin vaihtoehto. Muuta liikennettä ei ole ja bussireitit ovat suorat, joten ajoajat ja liikennöintikustannukset ovat muita vaihtoehtoja edullisemmat. Kuva 26. Joukkoliikenteen reittivaihtoehto 4 vuonna 2020. Linjasto vuonna 2035 Vuonna 2035 Otaniemen joukkoliikenne perustuu vahvasti raideliikenteeseen, jota Munkkiniemen kautta Pasilaan tiheästi liikennöivä linja 551 täydentää. Raide-Jokeri on toteutuessaan korvannut linjat 550 ja 555. Vuonna 2035 Otaniemen alueella kulkee seuraavat linjat: bussilinja 111 Servinniemi Tapiola Matinkylä bussilinja 551 Tapiola Otaniemi Munkkiniemi Pasila bussilinja 552 Servinniemi Otaniemi Munkkiniemi Huopalahti Malmi metro Kivenlahti Vuosaari/Mellunmäki Raide-Jokeri Keilaniemi Otaniemi Leppävaara Itäkeskus. Bussilinjojen vuorovälien on oletettu olevan samat kuin vuonna 2020, Raide-Jokerin vuorovälinä on pidetty 5 minuuttia. Vuodelle 2035 muodostetut joukkoliikenteen reittivaihtoehdot (Ve 0 Ve 4) on esitetty seuraavaksi. Vaihtoehto 0 Bussiliikenne noudattaa Länsimetron liityntälinjastosuunnitelman reittejä. Teekkarikylää palvelevat Otaniemeen päättyvät linjat 111 ja 552. Leppävaaran suuntaan kulkee Raide- Jokeri ja Pohjois-Tapiolan suuntaan linja 111. Tapiolan suuntaan kulkee linja 551 sekä metro.
24 / 44 Munkkiniemen suuntaan kulkevat linjat 551 ja 552, Helsingin keskustaan ja Lauttasaareen liikennöi metro. Keilaniemeen kulkee metron lisäksi Raide-Jokeri, joka päättyy Keilaniemeen. Kuva 27. Joukkoliikenteen reittivaihtoehto 0 vuonna 2035.
25 / 44 Vaihtoehto 1 Vaihtoehdossa Otaniementie on katkaistu Tietotien ja Vuorimiehentien välillä, joten bussit joutuvat kulkemaan vaihtoehtoisia ja kiertäviä reittejä. Teekkarikylään päättyvä linja 111 kulkee Konemiehentien ja Puumiehenkujan kautta Otakaarelle. Linja 552, joka vaihtoehdossa 0 kulkee Teekkarikylään, joudutaan tässä vaihtoehdossa päättämään Vuorimiehentien ja Tekniikantien liittymään, eikä näin ollen palvele Teekkarikylän aluetta. Linjan 551 reitti pysyy samana kuin vaihtoehdossa 0. Kuva 28. Joukkoliikenteen reittivaihtoehto 1 vuonna 2035.
26 / 44 Vaihtoehto 2 Vaihtoehdossa Otaniementie on suljettu autoliikenteeltä Tietotien ja Vuorimiehentien välillä ja korvaava katuyhteys on rakennettu Otaniementien eteläpuolelle. Linja 111 kulkee Konemiehentien ja Puumiehenkujan kautta Otakaarelle. Linja 552 kulkee Otaniementieltä uuden katuyhteyden ja Konemiehentien sekä Puumiehenkujan kautta Otakaarelle. Linjan 551 reitti pysyy samana kuin vaihtoehdossa 0. Kuva 29. Joukkoliikenteen reittivaihtoehto 2 vuonna 2035.
27 / 44 Vaihtoehto 3 Vaihtoehdossa Otaniementie Tietotien ja Vuorimiehentien välillä sekä Otakaari Otaniementien ja Puumiehenkujan välillä on muutettu shared space alueeksi. Shared space - alueella ei ole vaikutusta joukkoliikenteen reitteihin, joten reitit ovat samat kuin vaihtoehdossa 0. Raide-Jokerin ja bussien liikennöinti on kuitenkin 0-vaihtoehtoa hitaampaa ja liikennöintikustannukset siksi korkeammat. Kuva 30. Joukkoliikenteen reittivaihtoehto 3 vuonna 2035.
28 / 44 Vaihtoehto 4 Vaihtoehdossa 4 Otaniementie on suljettu autoliikenteeltä Tietotien ja Vuorimiehentien välillä, mutta läpiajo on sallittu joukkoliikenteelle. Joukkoliikenteen reitit ovat täten samat kuin vaihtoehdoissa 0 ja 3. Kuva 31. Joukkoliikenteen reittivaihtoehto 4 vuonna 2035.
29 / 44 4. ENNUSTEMALLIAJOJEN TULOKSET Liikenne-ennusteen mukaan Otaniemeen saapuvilla, sieltä lähtevillä ja Otaniemen sisäisillä matkoilla joukkoliikenteen kulkutapaosuus kasvaa nykytilanteesta vuoteen 2035 noin 4 % ja henkilöautoliikenteen noin 0,5 %. Kevyen liikenteen kulkutapaosuus laskee hieman yli 4 %. Vertailtaessa vuoden 2035 perusvaihtoehtoa (ve 0) vaihtoehtoon 1 (Otaniementien katkaistu päärakennuksen kohdalta) voidaan todeta, että erot olivat merkityksettömän pieniä, kulkutapaosuuksissa erot olivat keskimäärin alle 0,2 %. Otaniementien katkaisu vaihtoehdossa 1 haittasi sekä autoliikennettä että joukkoliikennettä, joten suurta eroa niiden välille ei syntynyt, ja kevyen liikenteen osuuskin kasvoi vain vähän. Taulukko 2. Otaniemeen saapuvien ja sieltä lähtevien matkojen kulkutapaosuudet, koko vuorokausi. Kulkutapaosuus Nykytilanne (v. 2008) Ennustevuosi 2035 ve 0 ve 1 Henkilöautomatkat 52.3 52.9 52.7 Joukkoliikennematkat 28.6 32.5 32.7 Kevyen liikenteen matkat 19.0 14.6 14.7 60,0 52,3 52,9 52,7 50,0 nykytilanne 40,0 ve0, v 2035 % 30,0 28,6 32,5 32,7 ve1, v 2035 20,0 19,0 14,6 14,7 10,0 0,0 henkilöautomatkat joukkoliikennematkat kevyen liikenteen matkat Kuva 32. Otaniemen alueen matkojen kulkutapaosuudet malliajojen mukaan, koko vuorokausi. Maankäyttötyypeittäin kulkutapaosuudet vaihtelevat merkittävästi. Alueella olevien opiskelijoiden matkoissa henkilöautomatkojen osuus on selvästi alhaisin (34 38 %). Alueella työssä käyvät käyttävät pääasiassa henkilöautoa työmatkoillaan (noin 75 %). Alla olevassa kuvassa on esitetty kulkutapaosuudet vuoden 2035 tilanteessa maankäyttötyypeittäin.
30 / 44 80,0 % 70,0 % henkilöautomatkat joukkoliikennematkat 75,0 % 74,8 % 60,0 % 50,0 % kevyen liikenteen matkat 52,7 % 52,6 % 40,0 % 38,2 % 38,2 % 38,5 % 34,6 % 34,4 % 34,6 % 30,0 % 26,7 % 26,9 % 20,0 % 10,0 % 12,8 % 12,8 % 19,5 % 19,6 % 5,5 % 5,5 % 0,0 % ve 0 Teekkarikylä ve 1 Teekkarikylä ve 0 korkeakoulualue ve1 korkeakoulualue ve 0 työpaikka-alue ve 1 työpaikka-alue Kuva 33. Liikenne-ennusteen mukaiset kulkutapaosuudet maankäyttötyypeittäin vuonna 2035 liikennejärjestelmävaihtoehdoissa 0 ja 1.
31 / 44 5. VAIHTOEHTOJEN VERTAILUT 5.1 Autoliikenne Keskiarkivuorokausiliikenteet autoliikenteen verkkovaihtoehdoilla vuonna 2035 on esitetty kuvissa 33 36. Autoliikenteen liikennemäärät ovat lähes samat vaihtoehdossa 1 ja 4, joten vaihtoehdon 4 liikennemääriä ei ole esitetty erikseen. Keskiarkivuorokausiliikennemääristä voidaan todeta, että kriittisimmät pisteet ovat Tekniikantien liittymä Maarinsolmun itäpuolella, Otaniementien ja Tietotien liittymä sekä Otaniementien ja Karhusaarentien liittymä. Aamu- ja iltahuipputunnin liikennemääräennusteet on koottu liitteeseen 2. Kuva 34. Autoliikenteen KAVL vuonna 2035 verkkovaihtoehdolla 0.
Kuva 35. Autoliikenteen KAVL vuonna 2035 verkkovaihtoehdolla 1 ja 4. 32 / 44
33 / 44 Kuva 36. Autoliikenteen KAVL vuonna 2035 verkkovaihtoehdolla 2. Kuva 37. Autoliikenteen KAVL vuonna 2035 verkkovaihtoehdolla 3.
34 / 44 Simulointitulokset Simuloinneissa tarkasteltiin maksimijonopituuksia ja keskimääräisiä viiveitä liittymissä. Tarkasteltavat vaihtoehdot olivat: Otaniementie auki (ve 0, nykytyyppinen). Otaniementie suljettu kaikelta autoliikenteeltä Tietotien ja Vuorimiehentien välillä. Tietotien ja Vuorimiehentien liittymien välinen osuus Otaniementiestä on korvattu uudella kadulla, joka kulkee Vuorimiehentien ja Otaniementien liittymästä Biologinkujan yli ja Otaniementien eteläpuolella sijaitsevien rakennusten edustalta Tietotielle (ve 2). Otaniementie Tietotien ja Vuorimiehentien välillä sekä Otakaari Otaniementien ja Puumiehenkujan välillä ovat shared space aluetta (ve 3). Otaniementie suljettu autoliikenteeltä, joukkoliikenne sallittu (ve 4). o Liikenteen verkkovaihtoehto 1 muistuttaa autoliikenteen kannalta pitkälti vaihtoehtoa 4, joten sen simulointituloksia ei ole erikseen esitetty. Verkkovaihtoehdoissa oli havaittavissa pieniä eroja maksimijonopituuksissa ja viiveissä. Vaihtoehdoissa iltahuiput olivat ruuhkaisempia kuin aamuhuipputunnit. Alla on esitetty eri verkkovaihtoehtojen keskeisiä simulointituloksia. Kaikki simuloinnit on tehty ennustemallin tuottamilla varsin korkeilla liikennemäärillä, iltahuipputunti vastaa näin ollen tyypillistä perjantain huippukysyntää. Raportissa esitettyjä valo-ohjattujen liittymien viivytyksiä voidaan arvioida alla olevan taulukon (Tasoliittymät, Tiehallinto 2001) mukaisesti: Taulukko 3. Palvelutasoluokat. Palvelutaso Keskimäär. viivytys (s/ajon) A (erittäin hyvä) 5,0 B (hyvä) 5,1 15,0 C (tyydyttävä) 15,1 25,0 D (välttävä) 25,1 40,0 E (huono) 40,1 60,0 F (erittäin huono) > 60,0 Vaihtoehto 0 Aamun tilanteessa liikenne Otaniemen katuverkolla toimii hyvin. Viivytykset eivät kasva suuriksi muualla kuin Tekniikantien pohjoispäässä (palvelutaso F), jossa Kehä 1 suunnalta tulevien suuresta määristä johtuen Tekniikantieltä tulevien on haasteellista päästä kiertoliittymään. Palvelutaso on muuten A-B, Karhusaarentien liittymässä C-D. Kuva 38. Otaniemen länsipää VE0 AHT 2035 maksimijonot.
35 / 44 Kuva 39. Otaniemen länsipää VE0 AHT 2035 viivytykset. Kuva 40. Otaniemen itäpää VE0 AHT 2035 maksimijonot. Kuva 41. Otaniemen itäpää VE0 AHT 2035 viivytykset.
36 / 44 Iltahuipputunnin aikana liikenne jonoutuu Otaniementien ja Konemiehentien liittymän riittämättömän kapasiteetin vuoksi. Otaniementien ja Konemiehentien liittymän ruuhkautuminen heijastuu myös sivukaduille. Tekniikantiellä esiintyy maltillista jonoutumista. Konemiehentiellä viiveet ovat suuria (palvelutaso F). Muissa liittymissä jonoutuminen on hyvin vähäistä. Kuva 42. Otaniementien länsipää - VE0 IHT 2035 maksimijonot. Kuva 43. Otaniementien länsipää - VE0 IHT 2035 viivytykset. Kuva 44. Otaniementien itäpää - VE0 IHT maksimijonot 2035.
37 / 44 Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 1 muistuttaa autoliikenteen kannalta pitkälti vaihtoehtoa 4 (Otaniementie katkaistu henkilöautoliikenteeltä), joten sen simulointituloksia ei ole esitetty erikseen. Vaihtoehto 2 Aamuhuipputunnin liikennemäärillä liikenne toimii sujuvasti ilman ruuhkautumista. Liikenteellisesti itäosa toimii samoin kuin vaihtoehdossa 0, joten tuloksia on esitetty seuraavassa vain Otaniemen länsiosasta. Kuva 45. Otaniementien länsipää - VE2 AHT 2035 maksimijonot. Kuva 46. Otaniementien länsipää - VE2 AHT 2035 viivytykset. Iltahuipputunnin liikennemäärillä malli ruuhkautuu voimakkaasti. Erityisesti Otaniementien suuntainen uusi metroaseman eteläpuolelta kiertävä katu ruuhkautuu koko pituudeltaan. Viiveet ovat kaikilla ruuhkautuvilla katuosuuksilla erittäin huonolla tasolla. Metroaseman edustan jonot ulottuvat pahimmillaan Vuorimiehentien ja Otaniementien liittymään aiheuttaen ruuhkaa myös sen tulosuunnille. Ruuhkautuva metroaseman edusta lisää myös Tekniikantien liikennesuoritteita ja pidentää kiertoliittymästä alkavaa jonoa. Jonot kasvavat suurista liikennemääristä johtuen kiertoliittymän kaikilla tulosuunnilla, mutta viivytykset pysyvät maltillisina Kehä 1:n tulosuunnalla (palvelutaso C) ja Otaniementiellä (B). Tekniikankadun viiveet ovat erittäin huonolla tasolla. Alueen itäosassa toimivuus on yhtä hyvin kuin muissakin vaihtoehdoissa.
38 / 44 Kuva 47. Otaniementien länsipää - VE2 IHT 2035 maksimijonot. Kuva 48. Otaniementien länsipää - VE2 IHT 2035 viivytykset. Vaihtoehto 3 Aamuhuipputunnin aikana liikenne toimii hyvin. Otaniementien ei ole ruuhkia, vaikka katua on hidastettu. Iltahuipputunnin aikana Otaniementien ja Konemiehentien liittymä jonoutuu voimakkaasti. Liikennetilanne on hyvin lähellä vaihtoehdon 0 iltahuipputunnin tilannetta. Vaihtoehdon 2 tilanteeseen nähden vaihtoehdossa 3 liikenne on sujuvampaa.
39 / 44 Kuva 49. Otaniementien länsipää - VE3 AHT 2035 maksimijonot. Kuva 50. Otaniementien länsipää - VE3 AHT 2035 viivytykset. Kuva 51. Otaniementien länsipää - VE3 IHT 2035 maksimijonot.
40 / 44 Kuva 52. Otaniementien länsipää - VE3 IHT 2035 viivytykset. Vaihtoehto 4 Aamuhuipputunnin aikana liikenne toimii hyvin. Iltahuipputunnin aikana liikenne jonoutuu voimakkaasti Otaniementien ja Konemiehentien liittymässä sekä Tekniikantiellä. Toimivuus on iltahuipputunnin liikennemäärillä erittäin huono. Erityisesti Konemiehentiellä viivytykset ovat suuria (yli 100 sekuntia ajoneuvoa kohden eli palvelutasoa F). Konemiehentien poikkikaduilla liikenne on lähes täysin pysähtynyt. Myös Tekniikantiellä palvelutaso on huono (E). Itäpään liittymät toimivat hyvin. Kuva 53. Otaniementien länsipää - VE4 IHT 2035 maksimijonot.
41 / 44 Kuva 54. Otaniementien länsipää VE4 IHT 2035 viivytykset. Kuva 55. Otaniementien itäpää VE4 IHT 2035 maksimijonot. Kuva 56. Otaniementien itäpää VE4 IHT 2035 viivytykset.
42 / 44 Taulukko 4. Yhteenveto liikenteen toimivuudesta eri verkkovaihtoehdoissa. Liittymä Ve 0 Ve 1 ja Ve 4 Ve 2 Ve 3 Otaniementie Tekniikantie Otaniementie Tietotie Otaniementie Karhusaarentie AHT IHT AHT IHT AHT IHT AHT IHT B B B C C C D C A F A F A F A F B B B C B B B B Autoliikenteen verkon kehittäminen Autoilun olosuhteiden kannalta on hyvä, jos keskitetyn pysäköinnin laitosten ajoyhteydet sijoitetaan lähelle alueen ulkorajoja, ja ne jaetaan eri kaduille. Näin autolla ajaminen Otaniemen alueella minimoituu ja autoliikenne jakautuu useampien liittymien kesken. Nelihaaraisena liittymänä ongelmalliseksi osoittautunut Otaniementien, Tietotien ja Konemiehentien liittymä voidaan toteuttaa kaikissa verkkovaihtoehdoissa kiertoliittymällä, jonka läpi raitiotie tarvittavine etuuksineen viedään v. 2035 tilanteessa. Varsinkin kaksikaistaisena kiertoliittymä käytännössä poistaa jonot kyseisestä liittymästä, ja Raide-Jokerille on tarjolla riittävästi kapasiteettia. Kuva 57. Otaniementien, Tietotien ja Konemiehentien liittymän maksimijonot yksikaistaisessa kiertoliittymävaihtoehdossa.
43 / 44 Kuva 58. Otaniementien, Tietotien ja Konemiehentien liittymän keskimääräiset viivytykset yksikaistaisessa kiertoliittymävaihtoehdossa. 5.2 Kävely ja pyöräily Kävelyn ja pyöräilyn yhteydet eri verkkovaihtoehdoilla pysyvät lähes samoina, joten merkittäviä eroja yhteyksissä ei synny. Kaikista vaihtoehdoista kuitenkin puuttuu pyöräilyn itälänsisuuntainen pikayhteys keskusta-aleen läpi, mikä hidastaa pyöräilijöiden matka-aikoja Otaniemessä. Tällainen yhteys on kuitenkin osoitettu sekä Espoon kaupungin että HSL:n tavoiteverkoilla. Pohjois-eteläsuuntainen kävelyn ja pyöräilyn pääyhteys on turvattu myös lopputilanteessa, kun nykyinen pohjois-eteläsuuntainen kevyen liikenteen yhteys Tekniikantien ja Otaniementien välillä säilyy ennallaan. Kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuudessa on havaittavissa selkeämpi ero eri vaihtoehtojen välillä. Vaihtoehdossa 1 syntyy laajin yhtenäinen jalankulkualue keskusta-alueelle, mikä on kävelyn ja pyöräilyn turvallisuuden kannalta paras ratkaisu. Vaihtoehto 0, jossa kaiken liikenteen sallitaan kulkea keskustan läpi, on liikenneturvallisuuden kannalta huonoin vaihtoehto. 5.3 Joukkoliikenne Vuoden 2020 tilanteessa Otaniemen liikenne perustuu metroa täydentäviin liityntäbusseihin. Siksi erityisesti 2020 tilanteessa joukkoliikenteen kilpailukyvyn kannalta vaihtoehto 4 on edullisin. Tässä vaihtoehdossa joukkoliikenteellä pääsee lähelle käyttökohteita. Joukkoliikenne on keskeisillä alueilla erossa muusta autoliikenteestä, joten liikennöinti on sujuvaa ja taloudellista. Joukkoliikenne-etuuksilla kilpailuasemaa on mahdollista edelleen parantaa. Lopputilanteessa joukkoliikenteen houkuttelevuuden kannalta metrolla ja Raide-Jokerilla on suuri merkitys. Vaihtoehtojen laskennalliset erot joukkoliikenteen kulkutapaosuuden suhteen ovat pieniä. Vaihtoehdon 1 palvelutaso on heikoin bussiverkon kattavuuden ja joukkoliikenteen sujuvuuden kannalta. Vaihtoehdossa 2 esitetty bussiliikenteen vieminen metroaseman länsipuolitse uuden kadun kautta ei ole toimiva vaihtoehto. Uusi katu on mutkikas ja hidas, ja kadun varteen suunniteltu henkilöautojen pysäköinti ja jonoutuminen häiritsisivät bussiliikennettä. Vaihtoehto 4 on joukkoliikenteen kannalta suositeltavin vuonna 2035. Myös vaihtoehdot 0 ja 3 ovat mahdollisia, joskaan ne eivät juuri paranna joukkoliikenteen kilpailuasemaa. Vaihtoehdoissa 1 ja 2 on huomattava myös se, että jos bussiliikenteen palvelutasoa halutaan parantaa, siitä seuraa pitkiä kiertomatkoja. Tällöin joukkoliikenteen operointikustannukset nousevat nopeammin kuin käyttäjämäärät.
44 / 44 6. JOHTOPÄÄTÖKSET Autoliikenteen osalta eri verkkovaihtoehtojen liikenne-ennusteissa ja toimivuudessa ei ole havaittavissa merkittäviä eroja. Liikenneverkkovaihtoehtojen priorisointi tulisi tehdä joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn tarpeiden pohjalta. Autoilun kannalta vaihtoehtoa, jossa Väreen edustalla olisi ns. shared space-alue, voidaan pitää toimivimpana vaihtoehtona. Autoilun yhteydet ja pysäköintilaitosten saavutettavuus ovat riittävät muissakin vaihtoehdoissa. Autoilun olosuhteiden kannalta olisi vaihtoehdosta riippumatta hyvä, jos keskitetyn pysäköinnin laitosten ajoyhteydet sijoitettaisiin lähelle alueen ulkorajoja ja ne jaettaisiin eri kaduille. Näin autolla ajaminen Otaniemen alueella minimoituu ja autoliikenne jakautuu useampien liittymien kesken. Otaniementien, Tietotien ja Konemiehentien liittymä voidaan toteuttaa kaikissa verkkovaihtoehdoissa kiertoliittymänä, jonka läpi raitiotie viedään vuoden 2035 tilanteessa. Etenkin kaksikaistaisena kiertoliittymä toimii lähes jonoutumatta, vaikka autoliikenne kasvaisi ennustettua enemmän. Kävelyn ja pyöräilyn yhteydet eri verkkovaihtoehdoilla pysyvät lähes samoina, joten merkittäviä eroja yhteyksissä ei synny. Kaikista vaihtoehdoista kuitenkin puuttuu pyöräilyn itälänsisuuntainen pikayhteys keskusta-alueen läpi, mikä hidastaa pyöräilijöiden matka-aikoja Otaniemessä. Tällainen yhteys on kuitenkin osoitettu sekä Espoon kaupungin että HSL:n tavoiteverkoilla. Kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuuden kannalta vaihtoehto 1, jossa muodostuu laajin yhtenäinen kevyen liikenteen alue, on paras. Huonoin vaihtoehto on vaihtoehto 0, jossa kaiken liikenteen sallitaan kulkea keskustan läpi. Vuonna 2020 joukkoliikenteen kilpailukyvyn kannalta on vaihtoehto, jossa joukkoliikenne voi ajaa ydinalueen läpi, edullisin, varsinkin jos muuta autoliikennettä rajoitetaan, jolloin joukkoliikenne on keskeisillä alueilla erossa muusta liikenteestä. Liikennöinti on sujuvaa ja taloudellista ja saavutettavuus on hyvä. Lopputilanteessa vuonna 2035 vaihtoehtojen laskennalliset erot joukkoliikenteen kulkutapaosuuden suhteen ovat pieniä. Vaihtoehdot, joissa joukkoliikenteen kulkua ei rajoiteta, ovat joukkoliikenteen kannalta suositeltavia myös vuonna 2035. Joukkoliikennekadun ohella nykytyyppinen järjestely ja shared space alue Väreen ja pääkirjaston välissä ovat mahdollisia, joskaan ne eivät juuri tue joukkoliikenteen kilpailuasemaa. Vaihtoehdoissa, joissa joukkoliikenne joutuu kiertämään esim. Tekniikantien kautta tai ajamaan ruuhkaisen, maankäyttöä metroaseman länsipuolella palvelevan kadun kautta, aiheutuu pitkiä kiertomatkoja ja joukkoliikennematkat hidastuvat. Tällöin joukkoliikenteen operointikustannukset nousevat samalla kun bussiliikenteen palvelutaso ja käyttäjämäärät laskevat. Myös vaihtoyhteydet metroon ja myöhemmin Raide-Jokeriin heikkenevät. Raide-Jokerin reitin pienet kaarresäteet Otaniemen alueella alentavat matkanopeuksia ja heikentävät palvelutasoa. Pelkästään liikenteen kannalta ajatellen shared space vaihtoehto olisi kokonaisuutena toimivin. Myös vaihtoehdot, joissa Väreen edestä kulkee lopputilanteessa vain raitiotie sekä kävely ja pyöräily, ovat hyväksyttävissä. Tällöin bussiliikenteelle tulee mahdollistaa sujuvat yhteydet Otaniementieltä Otakaarelle Aalto-yliopiston edestä sekä Tekniikantieltä Konemiehentien ja Puumiehenkujan kautta joko Otakaarelle pohjoiseen tai Otaniementielle metroaseman edestä itään. Suosituksena jatkosuunnitteluun esitetään vaihtoehtoa 4, jossa vain joukkoliikenne (sekä Raide- Jokeri että osalla aukiota myös bussit) sallitaan keskusta-alueen läpi. Tällainen ratkaisu on paras joukkoliikenteen saavutettavuuden ja operointikustannusten kannalta. Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteet ovat järjestettävissä hyviksi, ja haitat autoliikenteelle jäävät vähäisiksi. Riippumatta siitä, alkaako maankäytön kehittäminen tarkastelualueen pohjois- vai eteläosasta, liikennejärjestelyt ovat sovitettavissa samoin periaattein.
LIITE 1. TIHENNETTY ALUEJAKO JA MAANKÄYTTÖLUVUT OTANIEMEN ALUEELLA Otaniemen aluejako: Alue 1 - Teekkarikylä ja Otaranta Alue 2 - Korkeakoulualue Alue 3 - Kehä I:n ja Karhusaarentien varren työpaikka-alue Otaniemen tarkennettu aluejako.