Eeva-Liisa Antikainen Risto Honkonen Olli Matikka Petri Nieminen Anu Yanar Sirpa Moitus Mikkelin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA :
ISBN 952-206-026-7 (painettu) ISBN 952-206-027-5 (pdf) ISSN 1457-3121 Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto Kansi: Juha Ilonen Layout: Pikseri Julkaisupalvelut Tammer-Paino Oy Tampere 2006
Esipuhe Korkeakoulujen arviointineuvosto on kehittänyt korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointimenettelyn osoittamaan kansainvälisesti, että Suomessa on pätevä ja johdonmukainen kansallinen ja korkeakoulutasoinen laadunvarmistus. Laadunvarmistuksessa on kyse luottamuksen, kehittämisen ja kontrollin kolmiyhteydestä. Auditointi on keskeinen kansainvälinen arviointivirtaus, joka kontrollinäkökulmansa lisäksi mahdollistaa kehittävän arvioinnin ja kunnioittaa korkeakoulujen autonomian periaatetta sekä luottamusta korkeakoulujen viimekätiseen vastuuseen koulutuksensa laadusta. Korkeakoulujen arviointineuvosto on halunnut pitää edelleen kiinni omaksumastaan kehittävän arvioinnin periaatteesta, joka auditoinnissa näyttäytyy dialogisuutena arviointineuvoston ja korkeakoulujen välillä sekä auditoitavan laadunvarmistusjärjestelmän ominaispiirteiden huomioon ottamisena auditoinnin käytännön toteutuksessa. Lisäksi raporttiin sisällytetään aina suosituksia tukemaan korkeakouluja niiden kehittäessä laadunvarmistusjärjestelmiään. Tällä hetkellä näyttää siltä, että useat koulutusohjelmia akkreditoivat maat ovat palaamassa tai siirtymässä laadunvarmistusjärjestelmien auditointiin. Kansalliset laadunvarmistuksen variaatiot auditoinnin ja akkreditoinnin soveltamisessa tulevat todennäköisesti kuitenkin säilymään. Eurooppalaiset laadunvarmistuksen standardit ja periaatteet eivät ole kahle, vaan kehikko, joka antaa mahdollisuuksia kansallisiin menetelmällisiin ratkaisuihin ja sovellutuksiin. Luottamuksen, kehittämisen ja kontrollin painotukset voivat vaihdella korkeakoululaitoksen ja yhteiskunnan kehitysvaiheiden mukaan ajallisesti ja alueellisesti. Kansainvälisen keskustelun ja yhteistyön jatkuva lisääminen korkeakoulutuksen laadunvarmistuksen eri tasoilla on se luova ja järkevä toimintatapa, jolla parhaat käytännöt tulevat esiin ja käyttöön. Yksityiskohtaisen eurooppalaisen tai globaalin yhdenmukaistamisen tavoitetta on vaikea uskoa korkeakoululaitoksen innovatiiviseksi kehittämisperiaatteeksi. Korkeakoulujen arviointineuvosto aloitti auditoinnit keväällä 2005, jolloin auditoitiin Kymenlaakson ammattikorkeakoulun ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmät. Syksyllä 2005 käynnistettiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun, Kuopion yliopiston ja Mikkelin ammattikorkeakoulun auditoinnit. Auditointeja jatketaan korkeakoulujen ilmoittautumisten perusteella. Auditointiprosessit ja tulokset ovat tähän mennessä osoittaneet, että menetelmä sopii hyvin
kansalliseen korkeakoulutraditioomme, on informatiivinen ja keskeisiä ominaispiirteitä eri asianosaisille näkyväksi tekevä, keskusteleva ja kehittävä. Korkeakoulujen arviointineuvoston puolesta kiitän Mikkelin ammattikorkeakoulua osallistumisesta auditointiin ensimmäisten korkeakoulujen joukossa. Erityinen kiitos kuuluu myös auditointiryhmälle, joka hoiti sitoutuneesti ja laadukkaasti oman tehtävänsä. Ossi Tuomi Pääsihteeri
Sisällys Auditointiryhmä Johdanto Auditointiprosessi. Auditoinnin tavoitteet. Auditoinnin kohteet. Auditointisopimus. Auditointiaineisto. Auditointivierailu. Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne Mikkelin ammattikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmä. Organisaation rakenne ja hallinto. Visio, toiminta-ajatus, tehtävä ja arvot. Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat Auditointitulokset. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet ja kokonaisrakenne. Laadunvarmistusjärjestelmän dokumentaatio. Perustehtävien sekä tuki- ja palvelutoimintojen laadunvarmistus.. Tutkintoon johtava koulutus.. Tutkimus- ja kehitystoiminta.. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö.. Tuki- ja palvelutoiminnot.. Henkilöstön kehittäminen. Henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen. Kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen. Laadunvarmistustiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä. Laadunvarmistustiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta. Menettelytapojen ja rakenteiden toimivuus ja vaikuttavuus. Laadunvarmistustiedon hyödyntäminen kehittämisen välineenä. Laadunvarmistusjärjestelmän seuranta, arviointi ja kehittäminen
.... Johtopäätökset Laadunvarmistusjärjestelmän vahvuudet ja hyvät käytänteet Kehittämissuositukset Auditointiryhmän kokonaisarvio Mikkelin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä Korkeakoulujen arviointineuvoston päätös auditoinnin lopputuloksesta LIITTEET : Auditoinnissa käytettävät kriteerit : Auditointivierailun ohjelma
Auditointiryhmä Puheenjohtaja Kasvatustieteiden tohtori Eeva-Liisa Antikainen toimii rehtorina Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Aiemmin hän on toiminut Laurea-ammattikorkeakoulussa, jossa hän kehittämisjohtajana vastasi mm. arviointi- ja kehittämistoiminnasta. Hän on osallistunut Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) toteuttamiin ammattikorkeakoulutuksen laatuyksikköarviointeihin sekä oman korkeakoulunsa laatuyksikköehdotuksen laatijana että KKA:n ulkoisena arvioitsijana. Lisäksi hän on suorittanut Teknillisen korkeakoulun Master of Quality -koulutusohjelman. Jäsenet Kasvatustieteiden tohtori Risto Honkonen toimii Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuspäällikkönä ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan arviointien asiantuntijana. Hän on toiminut Tampereen yliopistossa opetus-, tutkimus- ja kehittämistehtävissä sekä dosenttina vuodesta 2001 alkaen. Hän on tutkinut mm. tekniikan alan koulutusta, ammattikorkeakouluopintojen keskeyttämistä sekä poliisin koulutusjärjestelmän toimivuutta. Liiketalouden opiskelija Olli Matikka on toiminut Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu Helian opiskelijakunnan HAMKY ry:n pääsihteerinä sekä yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana. Hän on osallistunut Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttaman Helian laatutyön auditoinnin ohjausryhmään. Lisäksi hän on toiminut kahdessa KKA:n korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnissa auditointiryhmän opiskelijajäsenenä. Diplomi-insinööri Petri Nieminen toimii laatupäällikkönä Stora Enso Oyj:n Oulun tehtaalla, jossa hän on vastannut laadun kehittämisestä 14 vuoden ajan. Stora Enson Oulun tehdas sai Suomen laatupalkinnon vuonna 2001. Lisäksi hän on toiminut Suomen laatupalkintoarvioijana neljä kertaa ja luennoinut mm. ammattikorkeakouluissa laadun hallinnasta ja kehittämisestä. Arkkitehti ja filosofian tohtori Anu Yanar toimii projektipäällikön nimikkeellä Teknillisen korkeakoulun Opetuksen ja opiskelun tukiyksikön pedagogisena asiantuntijana ja TKK:n opettajien pedagogisena kouluttajana. Hän on koordinoinut tekniikan alan korkeakoulupedagogiikan valtakunnallista kehit-
tämistä. Lisäksi hän on toiminut Helsingin yliopiston aineenopettajakoulutuksen kansainvälisen arviointipaneelin puheenjohtajana. Sihteeri Projektisuunnittelija, kasvatustieteiden maisteri Sirpa Moitus Korkeakoulujen arviointineuvostosta on vuodesta 1996 alkaen toiminut useiden KKA:n koulutusala- ja teema-arviointien ja yliopistokoulutuksen laatuyksikköarviointien koordinoijana sekä KKA:n arviointimenetelmien ja -oppaiden kehittäjänä. Tällä hetkellä hänen päätehtävänään ovat korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit.
Johdanto Korkeakoulujen arviointineuvosto ja opetusministeriö ovat sopineet, että Korkeakoulujen arviointineuvosto kehittää vuosina 2005 2007 korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointimenettelyä. Auditoinnin taustalla on tarve osoittaa suomalaisen korkeakoulutuksen ja tutkintojen laatu kansallisesti ja kansainvälisesti sekä tukea korkeakouluja laadun hallinnassa ja kehittämisessä. Korkeakoulujen arviointineuvosto on yhteistyössä korkeakoulujen ja opiskelijajärjestöjen kanssa valmistellut auditointimenettelyn, joka on kuvattu lokakuussa 2005 ilmestyneessä auditointikäsikirjassa 1. Siinä on määritelty auditoinnin tavoitteet, kohteet, menetelmät, kriteerit ja seuraamukset. Auditointikriteereitä valmisteltaessa on hyödynnetty eurooppalaisia korkeakoulujen laadunvarmistuksen periaatteita ja suosituksia, joiden mukaan korkeakoulujen sisäiseen laadunvarmistukseen tulee kuulua muun muassa dokumentoitu laatupolitiikka ja toimivat menettelytavat koulutuksen laadun varmistamiseksi, tiedonkeruu ja analysointi koulutuksen ja muun toiminnan johtamista varten sekä tiedottaminen korkeakoulun tarjoaman koulutuksen ja tutkintojen laadusta 2. Laadunvarmistuksen auditoinnin lähtökohtana on kehittävä arviointi, jolla on jo vahva perinne suomalaisessa arviointikäytännössä. Tavoitteena on, että Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttama auditointi toimii osana yksittäisen korkeakoulun laadunvarmistuksen systemaattista kehittämistä. Korkeakoulujen arviointineuvosto toteuttaa vuosittain 4 8 auditointia korkeakoulujen ilmoittautumisten ja käytettävissä olevien resurssien mukaan. Auditointia pilotoitiin kahdessa korkeakoulussa keväällä 2005 3, ja tämän perusteella auditointimenettelyä kehitettiin siten, että kehittämisvaiheen auditoinnit voitiin aloittaa syksyllä 2005. Auditointimallin kehittämisvaihe ulot- 1 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille 2005 2007. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 4:2005. Tampere: Tammer-Paino Oy. (Käsikirja on saatavana myös osoitteesta www.kka.fi/pdf/julkaisut/kka_405.pdf) 2 Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area. European Association for Quality Assurance in Higher Education. Helsinki: Multiprint. (www.enqa.net/files/bergenreport210205.pdf) 3 Pilottivaiheessa auditoitiin Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulu. Pilottivaiheen auditointien raportit julkaistiin KKA:n julkaisusarjassa verkkojulkaisuina keväällä 2005. Verkkojulkaisut löytyvät osoitteesta http://www.kka.fi/muut_julkaisut.lasso
tuu vuoteen 2007 asti. Jokaiselta vuosien 2005 2007 auditointeihin osallistuvalta auditoijalta ja korkeakoululta kerätään palautetta auditointimenetelmästä ja kriteereistä. Arviointineuvosto käy auditointimallia koskevaa keskustelua myös kansainvälisten yhteistyökumppaniensa kanssa. Tätä palautetta hyödynnetään vuonna 2007, kun tehdään auditointimallin kehittämistä koskevia johtopäätöksiä.
Auditointiprosessi. Auditoinnin tavoitteet Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointien tavoitteena on arvioida, miten korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä toimii laadunhallinnan ja kehittämisen välineenä: tukeeko korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä kansallisten korkeakoulupoliittisten ja korkeakoulun asettamien tavoitteiden saavuttamista tuottaako korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se kehittämistoimenpiteisiin arvioida laadunvarmistusjärjestelmää suhteessa auditointikriteereihin, tuoda esiin vahvuuksia ja hyviä käytänteitä, antaa kehittämissuosituksia laadunvarmistuksen kehittämiseksi ja tehdä päätös Korkeakoulujen arviointineuvostossa siitä, läpäiseekö korkeakoulu auditoinnin vai edellyttääkö laadunvarmistusjärjestelmä myöhemmin tehtävää uusinta-auditointia.. Auditoinnin kohteet Auditoinnin kohteet on määritelty auditointikäsikirjassa ja ne ovat samat kaikille korkeakouluille. Auditoinnin kohteena ovat: 1. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet, kokonaisrakenne ja osa-alueiden väliset yhteydet 2. Laadunvarmistusjärjestelmään liittyvä dokumentaatio, johon sisältyy laatupolitiikan, toimintojen, toimijoiden ja vastuiden määrittely 3. Perustehtävien sekä tuki- ja palvelutoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus a) Tutkintotavoitteinen koulutus 4 4 Tutkintotavoitteisella koulutuksella tarkoitetaan ensimmäisen, toisen ja kolmannen syklin tutkintoihin johtavaa koulutusta. Ensimmäisen syklin tutkintoihin kuuluvat alemmat korkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulututkinnot, toisen syklin tutkintoihin ylemmät korkeakoulututkinnot sekä ylemmät ammattikorkeakoulutututkinnot. Kolmannen syklin tutkijakoulutuksen tutkintoja ovat jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatintutkinnot ja tohtorintutkinnot.
b) Tutkimus /tutkimus- ja kehitystyö c) Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö 5 d) Tuki- ja palvelutoiminnot (mm. kirjasto- ja tietopalvelu, ura- ja rekrytointipalvelut sekä kansainväliset palvelut) e) Henkilöstön kehittäminen 4. Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen 5. Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen 6. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä 7. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta 8. Laadunvarmistuksen menettelytapojen ja rakenteiden toimivuus ja vaikuttavuus toiminnan kehittämiseen 9. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon hyödyntäminen koulutuksen ja muun toiminnan laadunhallinnan ja kehittämisen välineenä 10. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen. Auditoinneissa käytetään kriteeristöä, joka on skaalattu neljälle eri laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheelle. Kriteeristö sisältää puuttuvan, alkavan, kehittyvän ja edistyneen laadunvarmistuksen luonnehdinnat kaikista auditoinnin kohteista. Auditoinneissa käytettävät kriteerit ovat liitteenä 1. Auditoinnin kohteena ovat laadunvarmistuksen prosessit ja menettelytavat, eivät korkeakoulun itselleen asettamat tavoitteet tai sen tulokset. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmää tarkastellaan suhteessa sen itselleen asettamiin tavoitteisiin ja edellä mainittuihin auditointikriteereihin. Auditointikäsikirjan mukaisesti tarkoituksena on tarkastella laadunvarmistusjärjestelmän toimivuutta, sen tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuutta ja käyttöä korkeakoulun tarjoaman koulutuksen ja muun toiminnan laadun ja seurannassa kehittämisessä. Auditoinnin yhteydessä korkeakoululta edellytetään konkreettista näyttöä laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta, vaikuttavuudesta ja avoimuudesta. 5 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja aluekehitystyö sisältävät tässä myös täydennyskoulutuksen (ml. erikoistumisopinnot) sekä avoimen yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetuksen.
. Auditointisopimus Korkeakoulujen arviointineuvosto ja kukin korkeakoulu sopivat auditoinnin järjestämisestä auditointisopimuksen muodossa. Sopimuksessa määritellään mm. auditointiprosessin aikataulu, auditointiryhmän kotimaisuus/kansainvälisyys ja auditoinnissa käytettävä kieli, auditointivierailun kesto, auditointikustannusten jakautuminen sekä korkeakoulun sitoutuminen uusinta-auditointiin, mikäli se ei läpäise auditointia hyväksyttävästi. Mikkelin ammattikorkeakoulun (MAMK) ja Korkeakoulujen arviointineuvoston välinen sopimusneuvottelu pidettiin 30.8.2005. Siinä todettiin, että MAMKin laatujärjestelmä 6 perustuu Euroopan laatupalkinto- eli EFQM-malliin. Lisäksi todettiin, että Mikkelin ammattikorkeakoulun profiilissa tutkimusja kehittämistoiminnan 7 osuus on merkittävä. Nämä seikat pyrittiin huomioimaan auditointiryhmän kokoonpanossa.. Auditointiaineisto Auditointikäsikirjan mukaan 8 auditointiaineisto tulee koota siten, että se tarjoaa auditointiryhmälle riittävän tietoperustan ja näyttöjä laadunvarmistusjärjestelmän ja perustehtävien laadunvarmistuksen kattavuuden, vaikuttavuuden sekä avoimuuden ja viestivyyden arviointia varten. Auditointiaineiston avulla arvioitsijoiden tulee saada kuva korkeakoulun organisaatiosta, laadunvarmistusjärjestelmästä, sen suhteesta toiminnan ohjausjärjestelmään sekä näyttöjä laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta. Aineistolle ei ole määritelty sivumäärärajoitusta, vaan korkeakoulun tulee itse arvioida etukäteen toimitettavan aineiston sopiva laajuus. Mikkelin ammattikorkeakoulun toimittama auditointiaineisto sisälsi seuraavat dokumentit: MAMKin organisaatiokuvaus kuvaus MAMKin laatujärjestelmän lähtökohdista ja sen osista MAMKin yhteiset laatukäsikirjat laatujärjestelmän kehityshistoria toiminnanohjausprosessikaavio SWOT-analyysi laatujärjestelmästä yhteenveto kehittämiskohteista ja suunnitelluista toimenpiteistä. 6 Mikkelin ammattikorkeakoulu käyttää laadunvarmistusjärjestelmästään nimeä laatujärjestelmä. 7 Valtakunnallisesti puhutaan ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyöstä. MAMK käyttää siitä käsitettä T&K-toiminta tai tutkimus- ja kehitystoiminta. 8 Tarkat auditointiaineistoa koskevat ohjeet löytyvät em. auditointikäsikirjasta.
Mikkelin ammattikorkeakoulun valitsemat näytöt ja näytteet laatujärjestelmänsä toimivuudesta sisälsivät esimerkiksi seuraavia dokumentteja: MAMKin kehittämissuunnitelma 2010 pedagoginen strategia 2004 2008 T&K-strategia vuoteen 2008 laatu- ja arviointitiimin kokoonpano ja tehtävät koulutusprosessin prosessikuvaukset opetussuunnitelmien uudistaminen eli OPSU 2005 -projekti kuvaus ja tuloksia opiskelijoiden ja henkilöstön laatukyselyistä EFQM-itsearvioinnin yhteenveto kuvaukset laitosten ja yksiköiden laatutyöstä. Näiden aineistojen lisäksi auditointiryhmä pyysi ja sai seuraavat auditointiaineistoa täydentävät aineistot: esimerkkejä tuloskortin sisällöstä aikasarjoja tuloskortin mittareista kehityskeskustelun ja mahdollisen kehittymissuunnitelman runko tai lomake laatukäsikirja B: koulutuksen laadun kehittäminen laatukäsikirja B: opintojen ohjaus laatukäsikirja C: opinnäytetyön ohjeisto projektiohje kokonaisuudessaan kuvaus julkaisutoiminnasta ja siihen liittyvistä ohjeistoista. Lisäksi auditointiryhmä perehtyi vierailun aikana MAMKin yhteiseen ja yksikkökohtaisen laadunvarmistuksen sähköiseen ja kirjalliseen dokumentaatioon ja näyttöihin, joita olivat mm. henkilökunnan ja opiskelijoiden sisäiset Staff- ja Student-verkkosivut, EFQM-, itsearviointiin ja johdon katselmuksiin liittyvät aineistot sekä laitosten ja yksiköiden laatudokumentaatio.. Auditointivierailu Ennen auditointivierailua auditointiryhmän puheenjohtaja Eeva-Liisa Antikainen ja projektisuunnittelija Sirpa Moitus vierailivat 18.11.2005 Mikkelin ammattikorkeakoulussa, joka järjesti henkilökunnalle ja opiskelijoille informaatiotilaisuuden tulevasta auditoinnista. Sirpa Moitus esitteli tilaisuudessa auditoinnin kansainvälistä ja kotimaista taustaa ja Eeva-Liisa Antikainen esitteli MAMKin laatujärjestelmän auditoinnin käytännön toteutusta ja käytettäviä auditointikriteerejä. Tilaisuudessa kuultiin myös MAMKin edustajien puheenvuoroja sekä käytiin keskustelua auditoinnin toteutuksesta.
Varsinainen auditointivierailu, johon osallistui koko auditointiryhmä, toteutettiin 30.11. 2.12.2005 Mikkelin ammattikorkeakoulun Mikkelin ja Savonlinnan toimipisteisiin. Keskiviikon 30.11.2005 tavoitteena oli saada kokonaiskuva MAMKin laatujärjestelmästä. Tässä tarkoituksessa auditointiryhmä haastatteli erillisinä ryhminä korkeakoulun johtoa, koulutusjohtajia ja yksikön johtajia, opetushenkilökunnan edustajia, opiskelijoita, tuki- ja palvelutoimintojen edustajia sekä sidosryhmien edustajia. Torstaina 1.12.2005 auditointiryhmä perehtyi laatujärjestelmän kattavuuteen ja toimivuuteen laitos- ja yksikkötasolla. Tätä varten auditointiryhmä valitsi MAMKin auditointiaineiston perusteella vierailtaviksi yksiköiksi liiketalouden ja terveysalan laitokset (Mikkeli) ja matkailun, muotoilun ja liiketalouden laitoksen (Savonlinna). Laitoskohtaisilla vierailuilla kuultiin ensin laitoksen laadunvarmistusmenettelyiden esittely, jonka jälkeen auditointiryhmä jakaantui pienempiin ryhmiin siten, että tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunvarmistuksesta ja T&K-toiminnan laadunvarmistuksesta käytiin rinnakkaiset teemakeskustelut. Perjantaina 2.12.2005 auditointivierailun kohteena oli MAMKin YTItutkimuskeskus. Saadakseen mahdollisimman monipuolisen kuvan laatujärjestelmän toimivuudesta eri aloilla kaksi auditointiryhmän jäsentä teki ennalta ilmoitetun vierailuohjelman lisäksi käynnin tekniikan alan materiaalitekniikan laitokselle. Auditointivierailu päättyi ammattikorkeakoulun johdon haastatteluun, jonka yhteydessä auditointiryhmä antoi suullisen palautteen auditoinnin alustavista tuloksista. Vierailuohjelma on liitteenä 2.. Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne Auditointiryhmä valmistautui auditointivierailuun kirjoittamalla alustavaa raporttitekstiä ammattikorkeakoulun toimittamien auditointiaineistojen pohjalta ja laatimalla auditointikysymyksiä. Auditointiryhmä piti vierailun aikana omia kokouksia, joissa se tarkensi auditointikysymyksiä ja teki alustavaa analyysia MAMKin laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta auditointikohteittain. Auditointiryhmä jatkoi vierailun jälkeen raportin työstämistä siten, että kukin auditointiryhmän jäsen tuotti auditointiaineiston ja vierailun perusteella analysoivaa ja arvioivaa tekstiä omilta vastuualueiltaan. Tekstit koottiin yhteen, jonka jälkeen ryhmän jäsenillä oli mahdollisuus kommentoida toistensa tekstejä. Tämän jälkeen puheenjohtaja ja sihteeri toimittivat tekstiä yhtenäiseen muotoon auditointiryhmän kokousta varten, jossa johtopäätökset ja kehittämissuositukset käytiin läpi yksityiskohtaisesti ja sovittiin muista raporttiin tehtävistä korjauksista. Mikkelin ammattikorkeakoululla oli tilaisuus korjata mahdolliset asiavirheet ennen raportin julkistamista.
Raportin rakenne noudattaa auditointikäsikirjassa olevaa auditointiraporttien yleistä jäsennystä, jonka mukaan raportin alkuluvuissa esitellään auditoinnin tausta ja toteutustapa, kolmannessa kuvataan ko. korkeakoulun tavoitteet, organisaatio ja laatujärjestelmä, neljännessä luvussa esitetään auditointitulokset auditointikohteittain ja viidennessä luvussa esitetään auditoinnin perusteella tehtävät johtopäätökset.
Mikkelin ammattikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmä. Organisaation rakenne ja hallinto Mikkelin ammattikorkeakoulu aloitti toimintansa väliaikaisena ammattikorkeakouluna 1992 ja se vakinaistettiin 1.8.1997. Ammattikorkeakoulua ylläpitää Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä, jonka jäsenkuntina ovat Mikkeli, Pieksämäki ja Pieksänmaa sekä Savonlinna. Vuosittainen liikevaihto on lähes 40 miljoonaa euroa, josta projektitoiminnan osuus on 10 miljoonaa euroa. Ammattikorkeakoulun organisaatiota on uudistettu vuoden 2005 alusta siten, että se koostuu tällä hetkellä seitsemästä tulosalueesta: neljä koulutuksen tulosaluetta, yhteiset toiminnot -tulosalue, työelämäpalvelut ja kehitystoiminta -tulosalue sekä yhtymäpalvelut -tulosalue. Koulutuksen tulosalueet jakaantuvat laitoksiksi, joilla on yhden tai useamman koulutusalan koulutusta. Koulutuksen tulosalueita johtavat päätoimiset tulosaluejohtajat. Mikkelin ammattikorkeakoululla on kolme opiskelupaikkakuntaa: Mikkeli, Pieksämäki, Savonlinna. Toiminta on järjestetty kampusmallilla. Lisäksi ammattikorkeakoululla on Heinolan toimipiste, jossa tarjotaan yritys- ja täydennyskoulutuspalveluita maakunnan yrittäjille ja työelämälle sekä Pietarin toimipiste, joka on Venäjän kauppaan erikoistunut asiantuntijapalveluyksikkö. Mikkelin ammattikorkeakoulu tarjoaa ammattikorkeakoulun perustutkintokoulutusta kahdeksalla koulutusalalla ja 23 koulutusohjelmassa, joista kolme englanninkielisiä. Koulutusalat ovat humanistinen ja kasvatusala, kulttuuriala, luonnontieteet, luonnonvara- ja ympäristöala, matkailu-, ravitsemis- ja talousala, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, tekniikka ja liikenne sekä yhteiskuntatieteet, liiketalous ja hallinto. Vuodesta 2002 alkaen MAMK on tarjonnut ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta liiketalouden alalla yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelmassa. Lisäksi MAMK tarjoaa avointa ammattikorkeakouluopetusta, erikoistumisopintoja sekä englanninkielisen kesälukukauden. 9 Tämä luku perustuu pääosin Mikkelin ammattikorkeakoulun omaan dokumentaatioon. MAMKin visio, toiminta-ajatus ja arvot on esitetty Mikkelin ammattikorkeakoulun kehittämissuunnitelma 2010:ssa ja laatujärjestelmän kuvaus MAMKin Laatukäsikirja A:ssa.
Tutkintoon johtavassa koulutuksessa on noin 4 200 opiskelijaa, joista nuorten koulutuksessa noin 3 200 ja aikuiskoulutuksessa lähes 1 000. Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittaa 42 opiskelijaa ja ammatillisia erikoistumisopintoja lähes 400 opiskelijaa. Henkilöstöä on noin 450, joista tutkimus- ja kehittämistoiminnan tehtävissä 100 henkilöä. Tarkastuslautakunta Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä Tiimit yhtymäkokous, yhtymähallitus Yhteistyöryhmä Ammattikorkeakoulun hallitus Johtoryhmä Rehtori KOULUTUKSEN YHTEISET TOIMINNOT TYÖELÄMÄPALVELUT YHTYMÄPALVELUT- TULOSALUEET -TULOSALUE JA KEHITYSTOIMINTA TULOSALUE -TULOSALUE Savonlinna Yleishallinto YTI- Hallinto-, henkilöstö- - Matkailun, muotoilun tutkimuskeskus ja talouspalvelut ja liiketalouden laitos MML Opiskelijapalvelut - Terveysalan laitos TS Yrityspalvelut Kiinteistöt ja toimitilat Hyvinvointi Kansainvälinen toimisto - Kulttuuri-, nuoriso- ja Kehitystoiminta sosiaalialan laitos KNS Kirjasto- ja tietopalvelut - Terveysalan laitos TM Liiketoiminta ja palvelut Tietohallintopalvelut - Liiketalouden laitos LT - Metsätalouden laitos MET - Ympäristö- ja ravitsemisalan laitos YR - International Studies IS Tekniikka ja IMT - Informaatio- ja mediatekniikan laitos IT - Materiaalitekniikan laitos MT - Yhdyskuntatekniikan laitos YR Kuva. Mikkelin ammattikorkeakoulun organisaatio. Visio, toiminta-ajatus, tehtävä ja arvot Mikkelin ammattikorkeakoulun visiona on olla erityisesti Etelä-Savon maakunnan kehityksestä vastuun ottava monialainen korkea-asteen ammatillinen oppimis-, tutkimus- ja kehittämiskeskus, joka luo uusia ammatillisia ajatteluja toimintatapoja. Ammattikorkeakoulu osallistuu maakunnallisen korkeakoulukokonaisuuden muodostamiseen läheisessä yhteistyössä maakunnan yliopistoyksiköiden ja ammattikorkeakoulujen kanssa. MAMK on tunnustettu kouluttaja, yritystoiminnan kehittäjä, ympäristöosaaja, hyvinvoinnin, kulttuurin ja kansainvälisyyden edistäjä sekä informaatio- ja mediateknologian osaaja
ja soveltaja. Visionsa mukaan MAMK on viiden parhaimman ammattikorkeakoulun joukossa vuonna 2007. Mikkelin ammattikorkeakoulun toiminta-ajatuksena on vahvistaa alueen elinvoimaisuutta ja osaamisrakenteita koulutuksella sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnalla. Toiminnallaan se edistää kestävään kehitykseen perustuvaa innovatiivisuutta, yrittäjyyttä, kansainvälisyyttä, hyvinvointia ja kulttuuria erityisesti Etelä-Savon maakunnassa. Kehittämissuunnitelman 2010 mukaan kaikessa MAMKin toiminnassa noudatetaan viittä arvoa: sivistys kumppanuus ihmisläheisyys laadukkuus luovuus.. Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat Laatutyön lähtökohdat Laatujärjestelmän kehitystyö aloitettiin vuonna 1991 Mikkelin väliaikaisen ammattikorkeakoulun aloittaessa toimintansa. Laatutyön organisaatio perustettiin vuonna 1994, jolloin koulutusyksiköihin valittiin laatupäälliköt, perustettiin MAMKin yhteinen laatutiimi ja käynnistettiin henkilöstön laatukoulutus. Ensimmäinen koko ammattikorkeakoulun yhteinen laatukäsikirja julkaistiin vuonna 1996. Laatukäsikirjaa on päivitetty vuosittain ja viimeisin päivitys on tehty elokuussa 2005. Nykyinen laatujärjestelmä on dokumentoitu kolmessa laatukäsikirjassa: Laatutyön yleiset periaatteet (A), Prosessit (B) ja Yhteiset säännöt, ohjeet ja sopimukset (C). Laatukäsirja A on laajuudeltaan viisi sivua. Sen mukaan laatujärjestelmän keskeiset osat ovat: EFQM-itsearviointi 10, BSC-tuloskortti 11, toimintasuunnitelman ja talousarvion seuranta, laatupalautteet, kehityskeskustelut, johdon katselmukset sekä ulkoinen arviointi. Laatujärjestelmän keskeiset osat on esitetty kuvassa 2. 10 EFQM-itsearviointi perustuu Euroopan laatupalkintomalliin (EFQM), jonka avulla arvioidaan erinomaisen toiminnan tunnuspiirteitä. Mallissa on yhdeksän arviointialuetta, joista viisi kohdistuu toimintaan ja neljä tuloksiin. 11 Balanced Scorecard (BSC) eli tasapainotettu tuloskortti on johtamisen työkalu, jonka avulla organisaation visio ja tavoitteet voidaan muuntaa suorituskyvyn mittaristoksi strategista johtamista varten.
ULKOISET TEKIJÄT STRATEGISET VALINNAT SUUNNITTELU JA TOTEUTUS (TOIMINTAYMPÄRISTÖ) - KESU 2010 - MAMK:n tuloskortti - toiminta-ajatus, - toimintasuunnitelma tehtävä, arvot ja visio ja talousarvio - strategiat SISÄISET TEKIJÄT PALAUTE (amk:n oma toiminta) - laatupalautteet - itsearviointi (EFQM) - kehityskeskustelut - johdon katselmukset - ulkoinen arviointi Kuva. Mikkelin ammattikorkeakoulun laatujärjestelmä Laatukäsikirja B:ssä on määritelty MAMKin yhteiset prosessit, jotka jakautuvat ydin- ja tukiprosesseihin. Ydinprosesseja ovat koulutus-, T&K- ja palveluprosessi. Tukiprosesseihin kuuluvat toiminnanohjausprosessi, henkilöstön kehittäminen, kansainvälistymispalvelut, kirjasto- ja tietopalvelut sekä opiskelijapalvelut. Ydin- ja tukiprosessit jakautuvat edelleen osaprosesseihin. Laatukäsikirjaan C on koottu Mikkelin ammattikorkeakoulua koskevia yhteisiä sääntöjä, ohjeita ja sopimuksia. Otsikkotasolla nämä on jaoteltu seuraavasti: 1. lait ja asetukset, 2. hallinto, 3. talous, 4. opetus, 5. henkilöstö, 6. kirjasto, 7. markkinointi ja viestintä, 8. projektitoiminta, 9. kansainvälinen toiminta, 10. tietojärjestelmät, 11. ympäristö, 12. posti. Laatukäsikirja A:n mukaan Mikkelin ammattikorkeakoulun tavoitteena on toiminnan laadun parantaminen. Hyvä kokonaislaatu saavutetaan kehittämällä ammattikorkeakoulun koulutustoiminnan, työelämää ja aluekehitystä tukevan tutkimus- ja kehitystyön sekä tukipalvelujen laatua kohti erinomaisuutta. Tähän pyritään käyttämällä laatujärjestelmää niin, että ammattikorkeakoulun päätöksenteko ja toiminnan parantaminen perustuvat entistä selkeämmin systemaattisesta laatuarvioinnista saatavaan tietoon. Laatukäsikirjaan A kirjatun vastuunjaon mukaan koko henkilökunta, opiskelijat sekä hankkeiden ohjausryhmän jäsenet osallistuvat laatutyöhön. Laatutyöstä vastaavat johtoryhmä, laatu- ja arviointitiimi sekä laatupäällikkö ja laatusihteeri. Ammattikorkeakoulun kehitysjohtaja toimii laatupäällikkönä, ja hän vastaa laatujärjestelmästä. Hänen tukenaan toimii ammattikorkeakoulun laatu- ja arviointitiimi, joka on koottu yksiköiden laatuvastuuhenkilöistä. Laatu- ja arviointitiimi toimii tiedon välittäjänä sekä valmistelee asiat johtoryhmän käsiteltäväksi.
Strategiatyö ja vuosisuunnittelu Laatukäsikirjan mukaan ammattikorkeakoulussa tehdään EFQM-mallin mukainen kokonaisarviointi vähintään joka toinen vuosi. Arvioinnit johtavat strategisiin kehittämishankkeisiin. Myös ammattikorkeakoulun yksiköt arvioivat omaa toimintaansa. Mikkelin ammattikorkeakoulun kehittämissuunnitelma KESU 2010 laaditaan kuntayhtymän hallituksen johdolla yhteistyössä ammattikorkeakoulun hallituksen, henkilöstön ja sidosryhmien kanssa. Suunnitelma tehdään vähintään joka kolmas vuosi ja päivitetään vuosittain. Muut strategiat tehdään ammattikorkeakoulun hallituksen johdolla ja ne päivitetään vähintään joka viides vuosi. Strategiset linjaukset viedään vuosittain ammattikorkeakoulun ja sen yksiköiden toimintasuunnitelmiin ja talousarvioihin, joiden toteutumista seurataan BSC-tuloskortilla. BSC-tuloskortti kattaa neljä aluetta: 1. rakenne/prosessit, 2. asiakkaat, 3. henkilöstö, osaaminen ja johtaminen ja 4. talous. Tuloskortin sisältö päivitetään vähintään kerran vuodessa. Laatupalautteet ja arviointi Ammattikorkeakoulun toiminnan sisäistä palautetta saadaan laatupalautteiden, kehityskeskustelujen, johdon katselmusten ja EFQM-itsearvioinnin avulla. Merkittävä osa toiminnan laatua koskevasta palautetiedosta kootaan opiskelijoille, asiakkaille ja henkilöstölle vuosittain tehtävillä kyselyillä. Opiskelijakyselyillä kerätään palautetta opetussuunnitelmista, opetusmenetelmistä, opintojen ohjauksesta, opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuuksista, opetuksen, tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä palvelutoiminnan vuorovaikutuksesta, ammattikorkeakoulun työelämäyhteyksistä, kansainvälisyydestä sekä opiskelun tukipalveluista. Henkilöstölle tehtävällä työyhteisön kehittämiskyselyllä kerätään palautetta työn luonteesta, työyksikön tiedonkulusta, työskentelyolosuhteista, toimintatavoista, johtamisesta ja henkilöstön sitoutumisesta. Tukipalveluiden (kirjasto- ja tietopalvelut, opiskelijapalvelut, hallintopalvelut) kehittämiseksi toteutetaan asiakaskyselyitä joka toinen vuosi. Työelämän palautekanavina toimivat neuvottelukuntatyö ja alumnitoiminta sekä asiakaskyselyt. Hankkeisiin mahdollisesti liittyvissä koulutuksissa käytetään opintojaksopalautekyselyä. Tämän lisäksi hankkeista tehdään niiden päättyessä palautekysely hankkeen ohjausryhmälle.
Rehtori, kehitysjohtaja ja hallinto- ja talousjohtaja ovat tehneet vuodesta 1998 alkaen vuosittain ammattikorkeakoulun yksiköihin johdon katselmuksia, joiden tavoitteena on arvioida yksikön toimintaa. Katselmukset ovat liittyneet pääosin arviointi- ja seurantajärjestelmään (toiminnan laatu ja tulokset) sekä toiminnan ja henkilöstön kehittämiseen. Mikkelin ammattikorkeakoulu arvioi omaa laatujärjestelmäänsä vuosina 1998 ja 1999. Itsearviointi liittyi kuuden Itä-Suomen ammattikorkeakoulun yhteishankkeeseen, jonka yhteydessä kehitettiin Suomen laatupalkintokriteereihin perustuva laadun arviointi- ja kehittämisohjelma TQA (Total Quality Assessment) helpottamaan itsearviointien toteutusta. Laitoksilla ja yksiköissä toteutettiin Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen yhteishankkeeseen liittyen EFQM-itsearvioinnit vuosina 1999 ja 2000. Tämän jälkeen EFQM-itsearviointeja on tehty ammattikorkeakoulun johtoryhmän tasolla. Lisäksi laitoksilla ja yksiköissä on toteutettu omaehtoisia itsearviointeja. Vuodesta 1992 alkaen Mikkelin ammattikorkeakoulu on osallistunut useisiin Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttamiin ulkoisiin arviointeihin. Näistä keskeisimpiä ovat olleet: toimiluvan saamiseen liittyvä arvioinnit vuosina 1992 1997 KKA:n koulutusohjelma-arvioinnit (the Degree Programme in Industrial and Business Management -koulutusohjelman arviointi 1998, sosiaalialan korkeakoulutuksen arviointi vuosina 2003 2004) erikoistumisopintojen akkreditoinnit (perioperatiivinen hoitotyö 1999, hoitotyön johtaminen ja kehittäminen 2000, liikunta kasvatus- ja nuorisotyössä 2000, haavahoito 2005) koulutuksen laatuyksikköesitykset vuosina 2001 ja 2004 aluekehitysvaikutuksen huippuyksikköesitykset vuosina 2000 ja 2002 ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kokeiluun liittyneet arvioinnit vuosina 2002 2005. Lisäksi laatutyöhön on haettu hyviä toimintamalleja osallistumalla erilaisiin korkeakoulujen yhteisiin benchmarking-hankkeisiin. Näistä koko ammattikorkeakoulua ovat koskeneet opintojen ohjauksen benchmarking tekniikan alan koulutusohjelmissa vuosina 1999 2002 ja yrittäjyyskasvatuksen benchmarking-projekti vuosina 2002 2004. Mikkelin ammattikorkeakoulun laatujärjestelmää on arvioitu ulkoisesti kahdessa Korkeakoulujen arviointineuvoston hankkeessa:
laatujärjestelmän auditointi 12 vuonna 1999 laatujärjestelmän auditointi 13 osana yhteispohjoismaista korkeakoulujen laatuprojektia vuonna 2004. Näiden arviointien käyttöön osana laatujärjestelmän kehittämistä palataan luvussa 4.10. Laatujärjestelmän kokonaisuutta arvioidaan luvussa 4.1. 12 Audit of Quality Work of North Carelia and Mikkeli Polytechnics. Publications of Finnish Higher Education Evaluation Council 9:1999. Helsinki: Edita. 13 Raportti julkaistu sähköisenä versiona: Omar, P.-L. & Liuhanen, A.-M. 2005. A Comparative Analysis of Systematic Quality Work in Nordic Higher Education Institutions. Nordic Quality Assurance Network in Higher Education. Raportti on saatavilla osoitteesta www.kka.fi/pdf/ nordic/quality_work.pdf.
Auditointitulokset. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet ja kokonaisrakenne Auditointikohde. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet, kokonaisrakenne ja osa-alueiden väliset yhteydet Kuten edellä luvussa 3.3 kuvattiin, Mikkelin ammattikorkeakoulun tavoitteena on toiminnan laadun parantaminen siten, että ammattikorkeakoulun päätöksenteko ja toiminnan parantaminen perustuvat entistä selkeämmin systemaattisesta laatuarvioinnista saatavaan tietoon. Mikkelin ammattikorkeakoulun dokumentoitu laatujärjestelmä koostuu kolmesta osasta. Laatukäsikirjassa A on määritelty laatutyön yleiset periaatteet, laatukäsikirja B sisältää prosessit ja laatukäsikirja C yhteiset säännöt, ohjeet ja sopimukset. Keskeiset laatutyökalut ovat laatukäsikirja A:n mukaan EFQM-itsearviointi, BSC-tuloskortti, toimintasuunnitelman ja talousarvion seuranta, laatupalautteet, kehityskeskustelut, johdon katselmukset sekä ulkoinen arviointi. Erinomainen laatu ja tavoitteet on ilmaistu laadullisesti, mutta mittarit ovat pääosin määrällisiä. Ulkoisten arviointien ja itsearviointien avulla kerätään laadullista tietoa. Laatujärjestelmä on looginen ja monipuolinen kokonaisuus, jota on kehitetty pitkäjänteisesti usean vuoden ajan. EFQM-itsearvioinnit palvelevat strategiatyötä, tuloskortin mittarit on asetettu strategisten tavoitteiden mukaan ja toimintasuunnitelmassa ja talousarviossa on määritelty vuotuiset kehittämishankkeet ja niiden resursointi. Henkilöstön kanssa käytävät kehityskeskustelut noudattavat tuloskortin jäsennystä ja opiskelijoille suunnattavien laatukyselyiden taustalla ovat pedagogisen strategian tavoitteet. Laatujärjestelmä kattaa ammattikorkeakoulun keskeisimmät toiminnot ja tehtävät. Pietarin ja Heinolan toimipisteitä lukuun ottamatta 14 laatujärjestelmä kattaa kaikki Mikkelin ammattikorkeakoulun yksiköt. Kaikista ydinprosesseista (koulutus, T&K-toiminta ja palvelut) on koko ammattikorkeakoulun tasolla laadittu yhteiset prosessikuvaukset, joihin liittyy palautteen keräämistä ja hyödyntämistä kuvaavia toimintoja. 14 Heinolan työelämäpalveluyksikkö on yhdistetty Lahden ammattikorkeakouluun (LAMK) ja jatkossa sen hankkeet ovat LAMKin nimissä. Pietarin toiminnot taas yhtiöitetään lähiaikoina. Tästä syystä MAMK on jättänyt nämä yksiköt tietoisesti laatujärjestelmänsä ulkopuolelle.
Koulutukseen liittyvää palautetta kerätään opiskelijoille tehtävinä laatukyselyinä. T&K-toiminnan laadun arviointia varten on määritelty projektin ennakkoarviointikriteerit ja koottu projekteja koskevat toimintaohjeet yhdeksi dokumentiksi. Tuki- ja palvelutoiminnoilla on myös omat asiakaskyselynsä, vaikkakin tukitoimintojen palautteenkeruu ja prosessikuvausten laadinta on osittain vielä kehitysvaiheessa. Laatujärjestelmän tavoitteet ja menettelytavat on hyvin sisäistetty johdon ja laatutiimien tasolla. Johdon ja henkilöstön mukaan erityisesti BSC-tuloskortti on kohdistanut keskustelua laadun kannalta keskeisiin asioihin. Sen sijaan EFQM-itsearvioinnin ja BSC-tuloskortin välinen yhteys on jäänyt osittain epäselväksi osalle opettajista ja tukihenkilöstöstä. Myös johdon katselmusten rooli laatujärjestelmässä on toistaiseksi koettu enemmän johdon jalkautumisen kuin systemaattisen kehittämisen välineenä. Näin laatujärjestelmän eri toiminnot ovat jääneet hieman irrallisiksi toisistaan ja käytännössä opiskelijoiden laatukyselyt muodostivat auditointihetkellä laatujärjestelmän ytimen. Laadunvarmistukseen tähtääviä toimia on käytössä varsin paljon ja erilaisilla kyselyillä kerättävän laatupalautteen määrä on suuri. Systemaattinen laatujärjestelmä tuo johdolle ja henkilöstölle paljon tietoa ammattikorkeakoulun päätöksenteon ja toiminnan parantamisen tueksi ja palvelee näin laatujärjestelmän kokonaistavoitteen saavuttamista. MAMKin tavoite integroida laatujärjestelmä päivittäiseen toimintaan on sinänsä hyvä. Nykyinen toteutustapa on kuitenkin johtanut siihen, että eri menetelmien sisältö ja toteutustapa vaihtelevat eri laitoksilla ja yksiköissä suurestikin vastoin yhteisen laatudokumentaation kuvaamaa yhtenäisyyttä. Käytännössä tämä näkyy mm. siinä, että osa yksiköistä on laatinut varsin yksityiskohtaisia prosessikuvauksia ja toteuttaa omia itsearviointejaan valitsemallaan tavalla. Johdon katselmusten mukaan eri yksiköiden välinen kirjo laadunvarmistuksessa on kuitenkin vähitellen kaventumassa yhteisen laatujärjestelmän myötä. Johtopäätökset MAMKin laatujärjestelmä on pitkäjänteiseen ja systemaattiseen kehittämistyöhön perustuva monipuolinen ja keskeisimmät toiminnot kattava järjestelmä, joka tuo johdolle ja henkilöstölle runsaasti tietoa päätöksenteon ja toiminnan parantamisen tueksi. EFQM-itsearvioinnin ja johdon katselmusten tehtävää ja käyttöä laatujärjestelmässä tulisi selkiyttää ja jatkaa edelleen eri menetelmien sisältöjen ja toteutustapojen yhtenäistämistä yksiköissä.
. Laadunvarmistusjärjestelmän dokumentaatio Auditointikohde. Laadunvarmistusjärjestelmään liittyvä dokumentaatio, johon sisältyy laatupolitiikan, toimintojen, toimijoiden ja vastuiden määrittely Ammattikorkeakoulun yhteinen laatujärjestelmä ja toiminnot on kuvattu kokonaisuutena hyvin. Erityisesti laatukäsikirja A on onnistunut, ja sen avulla on helppo saada kokonaiskuva MAMKin laadun hallinnasta ja kehittämisestä. Päälaatukäsikirjaa tukevat dokumentit löytyvät käsikirjasta B, jossa on kuvattu ammattikorkeakoulun yhteiset ydin- ja tukiprosessit sekä käsikirjasta C, johon on koottu MAMKia koskevat yhteiset säännöt, ohjeet ja sopimukset. Auditointivierailulla kävi ilmi, että joillakin laitoksilla on käytössä myös omia laatukäsikirjoja, joista käytetään kirjaimia D, E ja F. Terveysalan laitoksen laatukäsikirjan nimenä oli Laadukas toiminta. Lisäksi osa laitoksista ja yksiköistä on johtanut MAMKin yhteisestä BSC-tuloskortista omat tuloskorttinsa. Näiden laitoskohtaisten dokumenttien olemassaolo ja suhde MAMKin yhteiseen laatujärjestelmään olisi syytä todeta laatukäsikirjassa A. Laatukäsikirjojen lisäksi keskeisiä laatudokumentteja ovat mm. pedagoginen strategia, tutkimus- ja kehitystoiminnan strategia sekä projektiohje. Pedagogisen strategian tehtävänä on kuvata ammattikorkeakoulun toimintaa ohjaavat keskeiset pedagogiset tavoitteet ja toimenpiteet. Tutkimus- ja kehitystoiminnan strategiassa kuvataan tutkimus- ja kehitystoiminnan kehittämisen suuntaviivat vuoteen 2008 asti. Projektiohje taas kuvaa projektitoiminnan prosessia ja antaa määräyksiä ja ohjeita siitä, miten projektin eri vaiheissa tulee toimia. Sen liitteenä esitetään lisäksi erilaisten sopimusten solmimisessa tarvittavia dokumentteja. Projektiohje ohjaa ansiokkaalla tavalla tutkimus- ja kehitystoimintaa ja sen käytöstä projektien toteutuksessa on näyttöjä. Laatujärjestelmän dokumentit on jäsennetty hyvin ja ne ovat helposti kaikkien saatavilla henkilökunnan Staff-verkkosivuilta. Sieltä löytyvät muun muassa kehittämissuunnitelma ja strategiat, MAMKin tuloskortti, toimintasuunnitelma ja talousarvio, laatujärjestelmän laatukäsikirjat A C sekä laatukyselyihin liittyvät dokumentit: kyselyiden tavoitteet, sisällöt, aikataulut ja tulokset sekä laatu- ja arviointitiimin kokousmuistiot. Sieltä löytyy myös tietoa Opetussuunnitelmien uudistaminen eli OPSU 2005 -projektin etenemisestä. Opiskelijoille on omat Student-verkkosivut, joille on koottu heidän kannaltaan relevanttia tietoa opiskeluun ja opintoasioihin liittyen. Näillä sivuilla on julkistettu myös esimerkiksi opiskelijoiden tulokyselyiden tuloksia. Myös lukuvuoden 2005 2006 opinto-oppaassa on saatavilla tietoa opiskelijoille
suunnattavista laatukyselyistä sekä niiden hyödyntämisestä. Opiskelijoiden haastattelut osoittivat kuitenkin, että laatujärjestelmän rakenne ja merkitys olivat jääneet opiskelijoille epäselväksi. Myös laatukäsikirja oli opiskelijoille vieras. Ammattikorkeakoulun yhteisten palautekyselyjen käsittelyprosessit on dokumentoitu selkeästi. Esimerkiksi opiskelijapalautteiden ja työyhteisökyselyjen käsittelyprosessit on kuvattu selkeinä prosessikaaviona toimijoineen ja vastuineen. Prosessikuvauksissa on määritelty kunkin prosessin omistaja, osapuolet ja toteuttajat. Sen sijaan laitosten ja yksiköiden laatutyön kuvaukset ja niihin liittyvät prosessikuvaukset olivat tasoltaan vaihtelevia, ja osa niistä oli laadittu tätä auditointia varten. Laatujärjestelmän vastuiden dokumentointi laatukäsikirja A:ssa on niukkaa ja yleisluontoista. Laatukäsikirjassa laatujärjestelmän toimijoina on mainittu johtoryhmä, laatu- ja arviointitiimi, laatupäällikkö ja laatusihteeri. Tämä vastuunjaon kuvaus koskee laatutyön organisointia koko ammattikorkeakoulun tasolla, mutta vastuunjaon kuvaus ei ulotu tulosalueen, laitoksen tai yksikön tasolle. Yksilötason vastuista on laatukäsikirjassa maininta, jonka mukaan henkilöstö, opiskelijat ja hankkeiden ohjausryhmän jäsenet osallistuvat laatutyöhön, mutta vastuita toimintojen tasolla ei ole määritelty. Haastatteluissa kävi ilmi, että tulosalueella laatuasiat käsitellään johtotiimissä ja tulosalueen esimies vastaa oman alueensa palautteiden käsittelystä, mutta tätä ei ole kirjattu työnjakoon. Laitostasolla voi olla myös oma laatutiimi, mutta joillakin laitoksilla on pidetty parempana integroida laatutehtäviä koko henkilökunnan ja eri työryhmien tehtäviin. Kaikissa laitoksissa ja yksiköissä on laatuvastaava tai laatuyhdyshenkilö. Dokumenteista näytti puuttuvan myös opintojen ohjauksen tehtäviin luodun uuden toimenkuvan, opiskelijavastaavan, roolin määrittely, vaikka opiskelijavastaavilla on jatkossa tärkeä rooli koulutustoiminnan laadunvarmistuksessa. Yksittäisistä toiminnoista ainoastaan kehityskeskustelujen ja johdon katselmusten toteuttajataho on selkeästi ilmaistu. Vastaavalla tavalla esimerkiksi itsearviointien, tuloskortin, toimintasuunnitelman ja talousarvion seurannan, palautekyselyiden sekä ulkoisten arviointien vastuutahot tulisi määritellä. Myös opiskelijoiden ja opiskelijajärjestön rooli ja vastuut kannattaisi ilmaista selkeämmin. Myönteistä on se, että MAMKin omassa kehittämiskohteiden analyysissa on tunnistettu tarve uudistaa opiskelijan rooli ammattikorkeakoulun laatutyössä. Edellä luvussa 4.1 viitattiin EFQM:n ja johdon katselmusten selkiintymättömään rooliin laatujärjestelmässä. Haastatteluissa EFQM-kehikkoa käytettiin usein yläkäsitteenä koko laatutoiminnalle, mutta toisaalta laatukäsikirja A:ssa se ilmenee lähinnä työkaluna itsearvioinnin toteuttamiseen. Laatukäsi-
kirja antaa kuvan, että EFQM-itsearviointia tehtäisiin säännöllisin väliajoin kattavasti organisaation eri tasoilla. Vierailulla tuli kuitenkin esiin, että viime vuosina sitä on tehty vain laajennetussa johtoryhmässä, koska sen säännöllinen toteutus laitostasolla oli koettu liian raskaana ja aikaa vievänä. Jatkossa tulisi ratkaista, millä tasolla EFQM-itsearviointia toteutetaan ja kirjata tämä laatukäsikirjaan. Samoin johdon katselmusten tarkoitus, sisältö ja toteutus tulisi kirjata laatukäsikirjassa nykyistä yksityiskohtaisemmin. Johtopäätökset Laatujärjestelmän toiminnot ja toimijat on kokonaisuutena määritelty selkeästi, ymmärrettävästi ja konkreettisesti. Laadunvarmistuksen dokumentointi on kattavaa ja selkeää sisältäen myös ammattikorkeakouluille uudemman tutkimus- ja kehitystoiminnan alueen. Dokumentit ovat hyvin henkilökunnan ja opiskelijoiden saatavilla sisäisillä verkkosivuilla. Laatujärjestelmässä tulisi dokumentoida selkeämmin erityisesti henkilöstön ja opiskelijoiden vastuut sekä laatujärjestelmän johtamista ja kehittämistä koskevat vastuut.. Perustehtävien sekä tuki- ja palvelutoimintojen laadunvarmistus Auditointikohde. Perustehtävien sekä tuki- ja palvelutoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus.. Tutkintoon johtava koulutus Tutkintoon johtavan koulutuksen laadunhallinnan ja kehittämisen keskeiset elementit ovat pedagoginen strategia, palautteenkeruujärjestelmä, koulutuksen ydinprosessien kuvaukset, opetussuunnitelmien uudistaminen eli OPSU 2005 -projekti, tuloskortit, kehityskeskustelut sekä opetukseen liittyvät yhteiset säännöt ja ohjeistukset (mm. tutkintosääntö, lukuvuoden työjärjestys sekä opinnäytetyön ja kypsyysnäytteen ohjeistot). Yhteisessä laatujärjestelmässä on laadittu kuvaukset koulutuksen ydinprosesseista, joita ovat 1. ennakointi ja koulutustarjonta, 2. opetussuunnittelu, 3. koulutuksen järjestäminen, 4. opintojen ohjaus, 5. koulutuksen laadun kehittäminen ja 6. koulutusprosessi. Kuvauksissa on määritelty prosessien asiakkaat, tulokset/tavoitteet, ajoitus, toteuttaja mittarit ja arviointi. Osalle osaprosesseista on määritelty laatukriteereitä, joita ovat lähinnä keskeyttäminen, työllistyminen ja tulostavoitteiden saavuttaminen.
Opetussuunnittelu ja koulutuksen laatutavoitteet 2000-luvun aikana Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogista toimintaa on uudistettu voimakkaasti. Vuoden 2003 aikana laadittiin pedagoginen strategia vuosille 2004 2008. Samaan aikaan käynnistettin opetussuunnitelmien uudistaminen eli OPSU 2005 -projekti. Tässä yhteydessä myös koulutukseen liittyvät laatukyselyt uudistettiin vuosina 2003 2004 vastaamaan paremmin pedagogisen strategian linjauksia. Pedagoginen strategia perustuu oppimis- ja tietokäsitykselle, joka korostaa voimakkaasti opiskelijoiden aktiivisuuden, omatoimisuuden, itseohjautuvuuden sekä vastuun kantamisen merkitystä oppimisessa ja opintojen suorittamisessa. Opetukselle asetettujen tavoitteiden yhtenä keskeisenä lähtökohtana on työelämän tarpeisiin vastaaminen siten, että opiskelijoille tarjotaan sisällöllisesti ja pedagogisesti ammatillista kehittymistä tukeva kokonaisuus. Vastuu strategian toimeenpanosta, arvioinnista ja seurannasta on koulutusohjelmatasolla. Strategian asettamien pedagogisten tavoitteiden konkreettinen toteutuminen vaihtelee kuitenkin huomattavasti eri koulutusohjelmissa. Opetussuunnitelmien uudistaminen OPSU 2005 -projektin tavoitteena oli mm. monipuolistaa opetusmenetelmiä ja lisätä virtuaaliopintojen määrää, tehostaa opintojen ohjausta ja keskittää koulutusta kampusalueille. Opetussuunnitelmien uudistusten yhteydessä tehtiin määrällistä ja sisällöllistä ennakointia, mutta tässä on haastatteluiden mukaan kehittämisen varaa. Auditointivierailulla tehtyjen opiskelijahaastattelujen mukaan OPSU 2005 -projektilla on onnistuttu selkeyttämään opetussuunnitelmia. Sen sijaan monialaisuuden sisällyttäminen opetussuunnitelmiin on johdon haastattelujen mukaan osoittautunut haasteelliseksi. Ammattikorkeakoulun yhteisessä BSC-mittaristossa opetuksen laadulle on asetettu neljä tavoitetta, joita kutakin mitataan 2 4 mittarin avulla: MAMK on Suomen viiden parhaan ammattikorkeakoulun joukossa ja MAMK valitaan koulutuksen laatuyksiköksi. Opintojaksojen laatumittausten tavoitetason on >4 kaikissa koulutusohjelmissa, muissa positiivinen trendi. OPALA-kyselyn opintopalautteen taso >3. Opiskelijoista vähintään 80 % valmistuu tavoiteajassa. Koulutuksen toteutus Pedagogisessa strategiassa asetetun opiskelijakeskeisen opetuksen tavoitteen konkreettista toteutumista on tarkasteltu seuraavassa sillä perusteella, miten MAMKissa tavoitetta on tulkittu opetuksessa oppimistavoitteiden asettamisen, opetusmenetelmien sekä oppimisen arvioinnin osalta.