LIITE 5a Kukkuroinmäen jätekeskuksen varislinnut ja muut huomionarvoiset lajit Kevät 2014 kevät 2015 T:mi Ympäristötutkimus Karri Kuitunen
Kukkuroinmäen jätekeskuksen varislinnut ja muut huomionarvoiset lajit Kevät 2014 kevät 2015 Karri Kuitunen SISÄLLYS Tiivistelmä... 2 1. Selvitysmenetelmät ja -alue... 3 2. Tulokset... 4 2.1. Varislintulajisto ja yksilömäärät... 4 2.1.1. Varislintujen yhteismäärät... 4 2.1.2. Yksilömäärät lajeittain... 4 2.3. Varislintujen alueellinen esiintyminen... 6 2.4. Muut lajit... 7 3. Tulosten tarkastelu... 9 4. Johtopäätökset... 11 5. Kirjallisuus... 11 Liite: Varislintumäärät Kukkuroinmäen jätekeskuksella 3.4.2014 22.3.2015. Kannen kuva: Korppi Kukkuroinmäen jätekeskuksella 18.7.2014. Karri Kuitunen T:mi Ympäristötutkimus Karri Kuitunen Lappeenranta elokuu 2015 karri.kuitunen@pp.inet.fi Puh.040 5907082 1
Tiivistelmä T:mi Ympäristötutkimus Karri Kuitunen selvitti varislintujen yksilömääriä ja alueellista jakautumista Kukkuroinmäen jätekeskuksella keväästä 2014 kevääseen 2015 Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n toimeksiannosta. Varislintujen esiintymistä jätekeskuksella on seurattu säännöllisin laskennoin vuodesta 2008 alkaen. Varislintulaskentojen ohessa seurattiin myös muutamien muiden jätekeskusta säännöllisesti ruokailu- tai saalistusalueenaan käyttävien huomionarvoisten lajien, kuten petolintujen, esiintymistä. Laskenta tehtiin 3.4.2014 22.3.2015 yhteensä 43 kertaa. Laskennoissa havaittiin kuusi varislintulajia ja eri käyntikerroilla havaitut määrät yhteen laskien 23216 yksilöä. Naakka (eri käyntikerroilla havaitut yksilömäärät yhteensä 10627) ja varis (9638) olivat selvästi runsaslukuisimmat lajit. Kolmanneksi runsainta lajia, rauhoitettua korppia, havaittiin eri käyntikertojen yksilömäärät yhteen laskien 2604 (vaihtelu 14 230 yks.). Harakoita havaittiin enimmillään kymmeniä, mustavariksia muutamia ja närhiä vain yksi yksilö. Selvitysjakson varislintulajisto ja runsaussuhteet vastasivat pääsääntöisesti aiempina vuosina tehtyjä havaintoja. Varislintujen yksilömäärä on sen sijaan vähentynyt vuosina 2009 2015. Vuosina 2014 2015 havaittu yksilömäärä vastaa kuitenkin vuosina 2013 2014 havaittua määrä. Tärkein varislintujen yksilömäärän pienenemistä selittävä tekijä lienee jätekeskuksella tarjolla olevan ravinnon määrän vähentyminen. Ravintotilanne oli todennäköisesti paras vuoden 2008 kompostointilaitoksen paloa seuranneena aikana, jolloin harjoitettiin poikkeuksellista biojätteen ulkokäsittelyä. Vuonna 2013 kotitalouden sekajätteestä noin 40 % (8000 t) ja vuonna 2014 sekalaisesta kotitalouksien ja yritysten kuivajätteestä noin 73 % (14731 t) kuljettiin Kukkuroinmäen jätekeskuksen loppusijoituspaikan sijaan Riihimäen Ekokemille poltattavaksi, mikä on todennäköisesti vähentänyt varislinnuille sopivan ravinnon määrää jätekeskuksella. Ekokemille kuljetettavan jätteen siirtokuormaus bioalueella vuosina 2013 2014 ja kotitalouksien kuivajätteen (3584 t) väliaikainen sijoittaminen kaadolle jossakin määrin houkuttelivat ravintoa etsiviä varislintuja. Jossakin määrin varislintujen yksilömäärissä vuosina 2009 2015 havaittua vähenevää trendiä saattavat selittää myös lintulaskijan vaihtumisesta aiheutuneet virhelähteet. Sampsa Cairenius vastasi laskennoista pääsääntöisesti vuosina 2008 2013 ja Karri Kuitunen vuosina 2013 2015. Kotitalouksien sekajätteen loppusijoittaminen kaadolle on loppunut, mikä lienee syynä bioalueella oleskelevien varislintujen osuuden kasvamiseen (kaikki selvityksessä havaitut varislintulajit närheä lukuun ottamatta). Kukkuroinmäen jätekeskuksella on merkitystä paitsi haittalintujen myös monien huomionarvoisten lajien ruokailu- ja saalistusalueena. Esimerkiksi petolinnuista säännöllisiä ruokavieraita ovat muun muassa haarahaukka (äärimmäisen uhanalainen ja erityisesti suojeltava), hiirihaukka (vaarantunut), kanahaukka (rauhoitettu) ja huuhkaja (silmälläpidettävä). Muista uhanalaisista petolinnuista jätekeskuksen ympäristössä on havaittu maakotka, merikotka ja muuttohaukka. Uhanalaisten lintulajien esiintyminen jätekeskuksella on huomioitava, mikäli haittalintujen määrää pyritään vähentämään esimerkiksi ampumalla. 2
1. Selvitysmenetelmät ja -alue Laskentojen ensisijaisena tavoitteena oli varislintulajiston, yksilömäärien ja niiden alueellisen jakautumisen selvittäminen. Laskenta tehtiin 3.4.2014 22.3.2015 yhteensä 43 kertaa ja kerran viikossa, paitsi ajanjaksolla 1.12.2014 31.3.2015 kahdesti kuukaudessa. Laskennat tehtiin klo 10:05 19:20 välisenä aikana pääsääntöisesti iltapäivisin, ja yksittäisen käynnin kesto oli keskimäärin 2 tuntia 17 minuuttia. Yksilömäärien ja niiden alueellisen jakautumisen selvittämiseksi varislintuja tarkkailtiin kolmella erillisellä alueella aiempien vuosien tapaan (esim. Cairenius 2013). Jätekeskuksen aidatulla alueella kompostointilaitos ympäristöineen muodosti yhden osa-alueen ( bioalue ) ja loppusijoituspaikka ympäristöineen toisen ( kaato ). Kolmas osa-alue oli jätekeskuksen itäpuolella sijaitseva VAPO:n turvekenttä ( ulkopuoliset alueet ) (kuva 1). Kullakin käyntikerralla laskenta aloitettiin jätekeskuksen ulkopuolisella turvealueella. Tämän jälkeen laskentaa jatkettiin joko bioalueella ja kaadolla riippuen siitä, mikä oli lukumäärien arvioinnin kannalta kulloinkin mielekkäintä. Tarvittaessa turvealueella tehtiin vielä laskennan lopuksi tarkistuskäynti. Laskennan kuluessa tarkkailtiin jatkuvasti varislintujen mahdollisia liikkeitä osa-alueiden välillä päällekkäisyyksien minimoimiseksi ja toisaalta mahdollisten alueelle saapuvien tai alueelta poistuvien yksilöiden havaitsemiseksi. Ulkopuolisilta alueilta kaadolle siirtyvät yksilöt laskettiin kaadon kokonaismäärään. Vastaavasti ulkopuolisilta alueilta ja kaadolta bioalueelle siirtyvät yksilöt laskettiin bioalueen kokonaismäärään. Varislintujen yhteismäärä kullakin laskentakerralla muodostettiin kolmella osa-alueella havaittujen yksilömäärien summana. Lepäilevät parvet pyrittiin laskemaan yksilötarkasti käsilaskuria apuna käyttäen. Lentävien parvien yksilömäärää arvioitiin puolestaan menetelmällä, jossa parvi jaettiin ensin karkeasti esimerkiksi 10, 50 tai 100 yksilön ryppäisiin. Parven yksilömäärä arvioitiin näiden ryppäiden lukumäärän perusteella. Tarvittaessa yksilömäärä varmistettiin valokuvien avulla. Laskennan apuvälineinä käytettiin järjestelmäkameran lisäksi kiikaria ja zoom-okulaarilla (20 60 x) varustettua lintukaukoputkea. MMM Karri Kuitunen teki kaikki selvityksen maastotyöt. Kuva 1. Varislintulaskennan osa-alueet Kukkuroinmäen jätekeskuksella vuosina 2014 2015. Kompostointilaitos + lähiympäristö Loppusijoituspaikka + lähiympäristö VAPO:n turvekenttä + lähiympäristö Bioalue Kaato Ulkopuoliset alueet = VARISLINNUT YHTEENSÄ 3
2. Tulokset 2.1. Varislintulajisto ja yksilömäärät 2.1.1. Varislintujen yhteismäärät Laskennoissa havaittiin kuusi varislintulajia, korppi, varis, naakka, mustavaris, harakka ja närhi. Laskennoissa havaittu varislintujen kokonaismäärä eri käyntikertojen päiväsummat yhteen laskien oli 23216. Koko seurantajaksolla havaittiin keskimäärin noin 540 yksilöä laskentakertaa kohti (vaihtelu 88 1323 yksilöä). Jaksolla 3.4. 28.11.2014 havaittiin keskimäärin noin 521 ja 14.12.2014 22.3.2015 noin 622 yksilöä. Laskentakauden suurin päiväkohtainen yksilömäärä 1323 havaittiin 5.9.2014 ja vastaavasti talvikauden 1061 yksilöä 30.12.2014 (liite 1, kuva 2). Kuva 2. Varislintujen viikoittaiset yhteismäärät 43 laskentakerralla Kukkuroinmäen jätekeskuksen kolmella osa-alueella (bioalue, kaato, ulkopuoliset alueet) 3.4.2014 22.3.2015. Pikkukaaviossa on varislintujen viikoittaiset yhteismäärät Kukkuroinmäen jätekeskuksella 2.4.2013 27.3.2014. 2.1.2. Yksilömäärät lajeittain Naakka, varis ja korppi olivat Kukkuroinmäen jätekeskuksen laskentakauden 2014 2015 selvästi runsaimmat varislintulajit. Niiden osuus eri laskentakerroilla havaittujen varislintumäärien summasta oli noin 98,5 % (kuva 3). Suurimmat yksittäistä lajia koskevat yksilömäärä olivat 5.9. havaitut noin 900 naakkaa, 14.12. havaitut noin 700 naakka ja 1.8. havaitut noin 700 varista (liite 1). Las- 4
kentojen kolmanneksi runsaimman lajin, korpin, maksimiyksilömäärät havaittiin vuodenvaihteessa: 225 yksilöä 30.12.2014 ja 230 yksilöä 9.1.2015 (liite 1). Kuva 3. Kahden yleisimmän varislintulajin, naakan ja variksen, prosentuaaliset osuudet Kukkuroinmäen jätekeskuksella havaituista päivittäisistä varislintumääristä 3.4.2014 22.3.2015. Naakka Naakkojen määrä eri laskentakerroilla havaitut yksilömäärät yhteen laskien oli 10627. Jaksolla 3.4. 28.11.2014 havaittiin keskimäärin 224 (11 900) ja 14.12.2014 22.3.2015 keskimäärin 349 (35 700) yksilöä laskentakertaa kohti (liite 1, taulukko 1). Varis Varisten määrä eri laskentakerroilla havaitut yksilömäärät yhteen laskien oli 9638. Jaksolla 3.4. 28.11.2014 havaittiin keskimäärin 243 (25 700) ja 14.12.2014 22.3.2015 keskimäärin 141 (61 200) yksilöä laskentakertaa kohti (liite 1, taulukko 1). Korppi Korppien määrä eri laskentakerroilla havaitut yksilömäärät yhteen laskien oli 2604. Jaksolla 3.4. 28.11.2014 havaittiin keskimäärin 49 (14 111) ja 14.12.2014 22.3.2015 keskimäärin 111 (20 230) yksilöä laskentakertaa kohti (liite 1, taulukko 1). 5
Mustavaris Mustavariksia nähtiin 3.4. 16.5.2014 havaitut yksilömäärät yhteen laskien 7 ja 22.3.2015 yksi yksilö (liite 1, taulukko 1). Harakka Harakoiden määrä eri laskentakerroilla havaitut yksilömäärät yhteen laskien oli 338. Jaksolla 3.4. 28.11.2014 havaittiin keskimäärin 5 (0 20) ja 14.12.2014 22.3.2015 keskimäärin 21 (9 36) yksilöä laskentakertaa kohti (liite 1, taulukko 1). Närhi Yksi yksilö 28.2.2015 (liite 1, taulukko 1). Taulukko 1. Kuuden varislintulajin suurimmat päiväkohtaiset yksilömäärät Lappeenrannan Kukkuroinmäen jätekeskuksella 3.4.2014 22.3.2015. LAJI Päivämaksimi Pvm. Varis 700 1.8.2014 Naakka 900 5.9.2014 Korppi 230 9.1.2015 Mustavaris 2 3.4. & 9.4.2015 Harakka 36 30.12.2015 Närhi 1 28.2.2015 2.3. Varislintujen alueellinen esiintyminen Kaikista varislinnuista (23216 yksilöä) 53,5 % (12421) havaittiin biolla, 34 % (7893) bioalueella ja 12,5 % (2902) ulkopuolisilla alueilla. Naakan ja variksen esiintyminen painottui bioalueelle, kun taas korpin esiintyminen edellisen seurantajakson (2013 2014) tapaan kaadolle. Korpeista havaittiin kaadolla 64 %. Vastaavasti naakoista 60 % ja variksista 57 % havaittiin biolaitoksen ympäristössä. Kolmesta runsaimmasta lajista korpilla bioalueella havaittujen yksilöiden osuus kokonaismäärästä (13 %) oli selvästi pienin, mutta laskentakaudella 2014 2015 jonkin verran suurempi kuin laskentakaudella 2013 2014 (8 %; Kuitunen 2014a) (taulukko 2). 6
Taulukko 2. Kuuden varislintulajin yksilömäärien prosentuaalinen jakautuminen Kukkuroinmäen jätekeskuksen kolmelle osa-alueelle 2.4.2013 27.3.2014 ja 3.4.2014 22.3.2015. LAJI BIOALUE (%) KAATO (%) TURVEALUE (%) 2014 2015 2013 2014 2014 2015 2013 2014 2014 2015 2013 2014 Varis 57,4 21 23,3 45 19,3 34 Naakka 59,6 26 36,5 63 3,9 11 Korppi 13 8 64 71 23 21 Mustavaris 75 40 12,5 60 12,5 0 Harakka 60 39 30 45 10 16 Närhi 0 0 100 100 0 0 Kaikki lajit 53,5 22,2 34 57,3 12,5 20,5 2.4. Muut lajit Haarahaukka Haarahaukka havaittiin varislintulaskentojen yhteydessä jätekeskuksella tai sen lähiympäristössä (turvealue) viidesti. Havainnot koskevat mahdollisesti useampaa kuin yhtä yksilöä (kuva 4): 16.5.2014, yksi yli vuoden ikäinen (+2kv) yksilö kaadon ympäristössä 21.5.2014, yksi laskeutui jätekeskuksen lähistölle 18.6.2014, yksi kierteli pääasiassa biolaitoksen ympäristössä 25.7.2014, yksi yksilö, jolta puutui suuri osa pyrstösulista 19.8.2014, yksi vähintään vuoden ikäinen (+1kv) laskeutui kaadolle Hiirihaukka Jätekeskuksella ei havaittu talvehtivia hiirihaukkoja talvella 2014 2015. 7
Huuhkaja Jätekeskus ympäristöineen on viime vuosina ollut osa asuttua huuhkajareviiriä (Veli-Pekka Lehtonen, suullinen tiedonanto). Pesintä (jätekeskuksen alueen ulkopuolella) ei kuitenkaan ole ollut vuosittaista. Kuva 4. Äärimmäisen uhanalainen haarahaukka (Milvus migrans) havaittiin vuonna 2014 Kukkuroinmäen jätekeskuksen varislintulaskennoissa viidesti. Kuvan yksilö kierteli alueella 16.5.2014. Kanahaukka Jaksolla 3.4.2014 22.3.2015 tehtiin vain yksi havainto (18.7.) vanhasta (+2kv) jätekeskuksen itäpuolisella turvealueella. Kottarainen Jätekeskuksella lepäileviä kevätmuuttajia havaittiin enimmillään 110 yksilöä 9.4.2014. Syysmuuton aikaisia lepäilijöitä havaittiin enimmillään 300 yksilöä 5.9.2014. Talvehtivia kottaraisia ei havaittu 2014 2015. Maakotka Jätekeskuksen lähiympäristössä havaittiin kiertelevä esiaikuinen (subad) maakotka 24.1.2015. 8
Merikotka Jätekeskuksen lähiympäristössä havaittiin kiertelevä vanha (ad) merikotka 8.8.2014. Muuttohaukka Jätekeskuksen länsipuolisella turvealueella havaittiin 9.7.2014 lokkeja ahdisteleva esiaikuinen (2kv) muuttohaukka ja 25.9.2014 nuori (1kv) yksilö. 3. Tulosten tarkastelu Varislinnut Naakka, varis ja korppi olivat seurantajaksolla 2014 2015 aiempien vuosien tapaan selvästi Kukkuroinmäen jätekeskuksen runsaimmat varislintulajit. Varislintujen yksilömäärä talvella 2014 2015 oli selvästi vuosien 2009 2013 keskiarvoa pienempi, mutta samaa suuruusluokkaa kuin talvella 2013 2014 (Cairenius 2010, 2011, 2012 ja 2013, Kuitunen 2014a; taulukko 3). Taulukko 3. Viiden varislintulajin suurimmat päiväkohtaiset yksilömäärät Lappeenrannan Kukkuroinmäen jätekeskuksella viitenä talvena vuosina 2009 2015. LAJI 2014 2015 2013 2014 2012 2013 2011 2012 2010 2011 2009 2010 Varis 200 230 1450 450 700 1550 Naakka 700 600 1600 1300 800 1900 Korppi 230 285 470 725 845 1255 Harakka 36 45 53 37 125 100 Närhi 1 1 5 5 5 10 Todennäköisesti tärkein varislintujen määrän vähenemistä selittävä tekijä on tarjolla olevan ravinnon määrän vähentyminen. Kesällä 2008 kompostointilaitoksen tulipalon seurauksena aloitettiin biojätteen poikkeuksellinen ulkokäsittely, minkä seurauksena varislinnuille muodostui otollinen ravintotilanne. Varislintumäärät olivat normaalia suurempia biojätteen ulkokäsittelyn seurauksena vielä ainakin seurantajaksolla 2009 2010 (Cairenius 2010). Vastaavasti talvien 2013 2014 ja 2014 2015 pieni varislintumäärä lienee seurausta Kukkuroinmäelle loppusijoitettavan kotitalousjätteen määrän vähentymisestä eli ravintotilanteen heikentymisestä. Kukkuroinmäelle tuotavan kotitalousjätteen määrä on ollut keskimäärin noin 20000 tonnia vuodessa. Vuonna 2013 tästä määrästä noin 8000 tonnia (40 %) kuljetettiin poltettavaksi Ekokem Oy:lle Riihimäelle. Vastaavasti vuonna 9
2014 sekalaisesta kotitalouksien ja yritysten kuivajätteestä noin 73 % (14731 t) kuljettiin Kukkuroinmäen jätekeskuksen loppusijoituspaikan sijaan Riihimäen Ekokemille poltattavaksi, mikä on todennäköisesti vähentänyt varislinnuille sopivan ravinnon määrää jätekeskuksella (Heidi Oksman- Takalo, kirjallinen tiedonanto). Lintulaskijan vaihtumisesta mahdollisesti aiheutuneet virhelähteet saattavat myös jossakin määrin selittää eroja vuosien 2013 2014 ja aiempien vuosien tulosten välillä. Sampsa Cairenius vastasi laskennoista pääsääntöisesti vuosina 2004 2012 ja Karri Kuitunen vuosina 2013 2015. Varilintujen määrän vähentymisen lisäksi myös yksimäärien alueellisessa jakautumisessa näyttää tapahtuneen muutoksia vuosina 2013 2015. Kotitalouksien sekajätteen loppusijoittaminen kaadolle on loppunut, mikä lienee syynä bioalueella oleskelevien varislintujen osuuden kasvamiseen (kaikki selvityksessä havaitut varislintulajit närheä lukuun ottamatta; taulukko 2). Kaukkorvenkankaan tuulivoimapuiston linnustoselvityksessä havaittiin 30.8. klo 18.56 20.20 yhteensä 214 pohjoisluoteen (NNW) ja pohjoiskoillisen (NNE) välisiin ilmansuuntiin yöpymään lentävää korppia. Havainto koskee todennäköisesti Kukkuroinmäen jätekeskuksella vierailevia korppeja (Kuitunen 2014b). Yöpymään lentävien korppien yksilömäärä on selvästi suurempi kuin samoihin aikoihin Kukkuroinmäen jätekeskuksen varislintulaskennassa havaitut korppimäärät (85 yksilöä 27.8. ja 51 yksilöä 5.9.). Havainto viittaa siihen, että jätekeskuksella vierailevien varislintujen kokonaismäärä on suurempi kuin yksittäisessä laskennassa havaittu maksimimäärä. Tämä selittyy sillä, että kaikki jätekeskusta hyödyntävät yksilöt eivät käy ruokailemassa samanaikaisesti. Muut lajit Haarahaukka Äärimmäisen uhanalainen, erityisesti suojeltava haarahaukka on Suomessa erittäin harvinainen pesimälintu (luonnonsuojelulaki; 6. luku, Rassi ym. 2010). Etelä-Karjalassa laji on vähälukuinen, mutta säännöllinen vierailija. Kukkuroinmäen jätekeskus on viime vuosina ollut yksi haarahaukan todennäköisimmistä havaintopaikoista maakunnassa, mutta kaadolle loppusijoitettavan sekajätteen määrän vähentyessä havainnot tulevat luultavasti vähenemään. Hiirihaukka Kukkuroinmäen jätekeskuksella on talvehtinut viime vuosina säännöllisesti yksi tai enintään muutamia hiirihaukkoja (talvella 2014 2015 ei kuitenkaan havaintoja), jotka saalistavat ravinnokseen todennäköisesti rottia. Rauhoitettu hiirihaukka on vaarantuneeksi luokiteltu laji ja Etelä-Karjalassa vähälukuinen talvehtija (Luonnonsuojelulaki; 6. luku, Rassi ym. 2010). Huuhkaja Kukkuroinmäen jätekeskuksen ympäristössä sijaitsee huuhkajareviiri. Kesällä 2014 reviiri oli asuttu, mutta merkkejä pesinnästä ei havaittu (Veli-Pekka Lehtonen, suullinen tiedonanto). Laji käyttä- 10
nee ravinnokseen ainakin jätekeskuksella eläviä rottia ja varislintuja. Rauhoitettu huuhkaja on silmälläpidettävä laji (Luonnonsuojelulaki; 6. luku, Rassi ym. 2010). Kanahaukka Kukkuroinmäen jätekeskuksella on erityisesti talvehtimisaikana paikallista tai alueellista merkitystä kanahaukan saalistusalueena (saalislajeina pääasiassa varislinnut ja lokit). Havaintojen määrä laskentakaudella 2014 2015 oli aiempaa selvästi vähäisempi, mikä lienee seurausta lintumäärien vähentymisestä jätekeskuksella. Kanahaukka on luonnonsuojelulailla rauhoitettu (luonnonsuojelulaki; 6. luku). Kottarainen Kukkuroinmäen jätekeskus on Etelä-Karjalan tärkeimpiä kottaraisen muuton aikaisia levähdyspaikkoja ja talvehtimispaikkoja. Yksilömäärät näyttävät muiden jätekeskusta ruokailualueenaan käyttävien lajien tapaan olevan vähentymässä. Maakotka Uhanalainen (vaarantunut), erityisesti suojeltava ja rauhoitettu maakotka on vähälukuinen muuton- ja talviaikainen vieras Etelä-Karjalassa (Luonnonsuojelulaki, Rassi ym. 2010). Merikotka Uhanalainen (vaarantunut), erityisesti suojeltava ja rauhoitettu merikotka on vähälukuinen muuton- ja talviaikainen vieras Etelä-Karjalassa (Luonnonsuojelulaki, Rassi ym. 2010). Muuttohaukka Uhanalainen (vaarantunut), erityisesti suojeltava ja rauhoitettu muuttohaukka on vähälukuinen pääasiassa muutonaikainen vieras Etelä-Karjalassa (Luonnonsuojelulaki, Rassi ym. 2010). 4. Johtopäätökset Selvityksen perusteella voidaan esittää seuraavat johtopäätökset: 1) Varislintujen määrä Kukkuroinmäen jätekeskuksella oli talvella 2014 2015 pienempi kuin seurantavuosina keskimäärin, mutta vastasi talvella 2013 2014 havaittua määrää. Myös Kukkuroinmäellä vierailevien lokkien määrät ovat vähentyneet vastaavalla ajanjaksolla. 11
2) Varislintujen vähäinen määrä talvella 2014 2015 oli todennäköisesti seurausta heikentyneestä ravintotilanteesta (kotitalouksien sekajätteen loppusijoitus kaadolle on lopetettu). 3) Bioalueella oleskelevien varislintujen osuus kokonaismäärästä oli vuosina 2014 2015 suurempi kuin vuosina 2013 2014. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että ravintoa on helpommin saatavilla bioalueelta kuin kaadolta (kotitalouden sekajätteen loppusijoittaminen kaadolle on lopetettu). 4) Haittalintujen lisäksi Kukkuroinmäen jätekeskuksella on merkitystä muun muassa useiden huomionarvoisten petolintulajien, kuten haara-, hiiri- ja kanahaukan sekä huuhkajan, saalistus- tai ruokailualueena. Kanahaukkojen vierailut jätekeskuksella ovat kuitenkin vähentyneet lokkien ja varislintujen määrän vähenemisen myötä. Muista uhanalaisista petolinnuista on satunnaisesti havaittu maakotka, merikotka ja muuttohaukka. 5) Uhanalaisten ja rauhoitettujen lintulajien esiintyminen jätekeskuksella on huomioitava, mikäli haittalintujen määrää pyritään vähentämään esimerkiksi ampumalla. 5. Kirjallisuus Cairenius, S. 2010: Kukkuroinmäen jätekeskuksen varislinturaportti. Talvi 2009 2010. Etelä- Karjalan Jätehuolto Oy. 21 s. Cairenius, S. 2011: Kukkuroinmäen jätekeskuksen varislinturaportti talvi 2010 2011. Etelä- Karjalan Jätehuolto Oy. 15 s. Cairenius, S. 2012: Kukkuroinmäen jätekeskuksen varislinturaportti talvi 2011 2012. Etelä- Karjalan Jätehuolto Oy. 12 s. Cairenius, S. 2013: Kukkuroinmäen jätekeskuksen varislinturaportti. Talvi 2012 2013. Etelä- Karjalan Jätehuolto Oy. 13 s. Kuitunen, K. 2014a: Kukkuroinmäen jätekeskuksen varislinnut ja muut huomionarvoiset lajit. Kevät 2013 kevät 2014. Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy. 11 s. Kuitunen, K. 2014b: Lappeenrannan Kaukkorvenkankaan tuulivoimapuiston luontoselvitykset 2014. Kasvillisuus, luontotyypit, liito-orava, lepakot, pesimälinnut ja muuttolinnut. Loppuraportti 19.10.2014. TuuliSaimaa Oy. 44 s. Luonnonsuojelulaki 1096/1996. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. 12
LIITE. Varislintumäärät Kukkuroinmäen jätekeskuksella 3.4.2014 22.3.2015. Vko Pvm Pvä YHT Korppi Varis Naakka Mustavaris Harakka Närhi 14 3.4.2014 to 739 32 300 400 2 5 0 15 9.4.2014 ke 770 14 340 410 2 4 0 16 15.4.2014 ma 486 32 200 250 0 4 0 17 25.4.2014 pe 163 14 102 43 1 3 0 18 1.5.2014 to 261 38 138 81 1 3 0 19 8.5.2014 ke 373 26 200 140 0 7 0 20 16.5.2014 pe 275 95 98 80 1 1 0 21 21.5.2014 ke 130 22 57 49 0 2 0 22 27.5.2014 ti 161 90 44 27 0 0 0 23 3.6.2014 ti 162 54 93 11 0 4 0 24 10.6.2014 ti 189 94 56 39 0 0 0 25 18.6.2014 ke 178 47 90 40 0 1 0 26 27.6.2014 pe 277 82 80 111 0 4 0 27 4.7.2014 pe 671 41 126 500 0 4 0 28 9.7.2014 ke 280 40 140 100 0 0 0 29 18.7.2014 pe 837 50 335 450 0 2 0 30 25.7.2014 pe 619 18 350 250 0 1 0 31 1.8.2014 pe 1151 90 700 360 0 1 0 32 8.8.2014 pe 406 40 190 175 0 1 0 33 12.8.2014 ti 537 85 300 150 0 2 0 34 19.8.2014 ti 781 80 500 200 0 1 0 35 27.8.2014 ke 599 85 360 150 0 4 0 36 5.9.2014 pe 1323 51 370 900 0 2 0 37 12.9.2014 pe 1238 52 650 530 0 6 0 38 18.9.2014 to 784 15 550 215 0 4 0 39 25.9.2014 to 465 14 300 150 0 1 0 40 2.10.2014 to 714 17 575 119 0 3 0 41 11.10.2014 la 638 35 500 100 0 3 0 42 17.10.2014 pe 294 28 120 140 0 6 0 43 23.10.2014 to 424 46 165 200 0 13 0 44 30.10.2014 to 88 20 25 30 0 13 0 45 4.11.2014 ti 172 43 62 50 0 17 0 46 14.11.2014 pe 391 41 95 235 0 20 0 47 21.11.2014 pe 888 76 200 600 0 12 0 48 28.11.2014 pe 778 111 102 550 0 15 0 49 14.12.2014 su 962 70 180 700 0 12 0 1 30.12.2014 ti 1061 225 200 600 0 36 0 2 9.1.2015 pe 608 230 80 270 0 28 0 4 24.1.2015 la 730 100 150 450 0 30 0 7 14.2.2015 la 479 80 125 250 0 24 0 9 28.2.2015 la 537 113 153 250 0 20 1 11 14.3.2015 la 355 48 61 237 0 9 0 12 22.3.2015 su 242 20 176 35 1 10 0 YHTEENSÄ 23216 2604 9638 10627 8 338 1