TARASTENJÄRVEN JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSEN VARISLINNUT

Transkriptio

1 Tarasten varislinturaportti 2018 Juvaste R & Koskinen H TARASTENJÄRVEN JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSEN VARISLINNUT Risto Juvaste ja Hannu Koskinen Pirkanmaan Jätehuolto Oy 1

2 Tarasten varislinturaportti 2018 Juvaste R & Koskinen H Toimeksiantaja: Pirkanmaan Jätehuolto Oy Naulakatu 2, Tampere Toimitusjohtaja Harri Kallio Ympäristöinsinööri Satu Kuutti Satu.Kuutti@pirkanmaan-jatehuolto.fi puh. (03) Tutkijoiden yhteystiedot: Taustatietoa tutkijoista: Risto Juvaste/Tietohaavi Viljakaari 4, Onttola puh risto@juvaste.fi Hannu Koskinen Maakalantie 18 C LEMPÄÄLÄ puh hj.koskinen2@gmail.com Risto Juvaste, FL (biol.), DI (konetekn.) Eläkkeellä vuodesta 2009 ympäristöteknologian yliopettajan toimesta, Karelia ammattikorkeakoulu Rengastaja vuodesta 1960, erikoistunut lokkeihin 1980-luvulla Lokkien lukurengastuksen aloittaja ja koordinaattori Suomessa Lisensiaattityö: Harmaalokit kaatopaikoilla Hannu Koskinen, pitkän linjan lintuharrastaja, erikoistunut lokkien määrittämiseen ja tutkimukseen Muita laskijoita: Hannu Kettunen, Kim Kuntze, Petri Salo ja Niklas Paulaniemi ym. Kaikki ovat kokeneita lintuharrastajia. Copyright: Pirkanmaan jätehuolto ja kirjoittajat Kansikuva: Varislinnut lepäilevät usein vanhan täytön rinteillä. Talvellakin ne maastoutuvat hyvin rinteeseen. Määrät hahmottuvat vasta niiden lähtiessä lentoon. Kuvat Risto Juvaste Raporttiversion (v1b) päiväys: /rj (24 sivua) 2

3 Tarasten varislinturaportti 2018 Juvaste R & Koskinen H Tiivistelmä Tämä Pirkanmaan jätehuolto Oy:n Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen varislinnuista tehty tutkimus esittelee vuoden 2018 lintutilannetta, mutta sisältää myös vertailudataa vuosilta Varislintujen määrät vaihtelevat suuresti vuodenajan mukaan. Keväällä ja alkukesällä varislintujen määrät ovat pienimmillään. Pesinnän jälkeen heinäkuussa määrät alkavat kasvaa. Suurimmillaan määrät ovat syksyllä ja talvella. Tyypilliset (keskimääräiset) päivämaksimit olivat vuonna 2018 pesintäaikaan vain kymmeniä ja loppukesällä muutamia satoja, mutta suurimmissa syys- ja talviparvissa on jopa tuhansia yksilöitä. Parvissa viihtyvien naakkojen tyypilliset maksimit liikkuivat keväällä yleensä sadoissa, mutta jo syyskesällä parin tuhannen suuruusluokassa. Syksyn ennätysparvissa arvioitiin olleen noin 3000 naakkaa. Suuri osa korpeista piileskelee usein lähistön kuusikoissa, joten jäteaseman alueella nähtävät korppimäärät ovat yleensä alle 100 lintua, petojen ilmaan nostattamat huippuparvet olivat vuonna 2018 noin 200 yksilöä. Tarasteen varislintumäärissä ei kymmenvuotistrendeissä ole merkittäviä muutoksia. Naakat muodostivat noin 79 % Tarasteella käyvistä varislintupopulaatioista. Kompostointilaitokselta löytyvien biojäteroiskeiden ohella varislinnut pystyvät hyödyntämää myös jälkikypsytysaumoissa olevaa biojätettä ja talviaikana muut ravintolähteet ovat vähissä. Tämä selittää niiden suuria talvimääriä. SISÄLTÖ Tiivistelmä Johdanto Taustatietoja varislinnuista Tampereella talvehtivat naakat 1970-luvulla Populaatiot ja muutto Naakkojen alkuperä rengasaineiston perusteella Varislintujen liikkeet ja yöpymispaikat (=pääasialliset lentoreitit) Varislintujen aiheuttamat tautiriskit Maastotyö Tulokset Varikset Naakat Korpit Yhteenveto Pohdintaa Kirjallisuus LIITE 1 3

4 Tarasten varislinturaportti 2018 Juvaste R & Koskinen H Johdanto Tämä Pirkanmaan jätehuolto Oy:n Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen ( Taraste / Tara ) varislinnustosta tehty tutkimus on tilattu vuoden 2018 lintutilanteelle, mutta tähän on kerätty vertailuksi vanhempaa dataa , jotta varislintumäärien vuositrendit saataisiin selville. Tämä perustuu suurelta osin edellisen raportin (Juvaste ja Koskinen, 2018b) taustatietoihin, jota on laajennettu ja täydennetty uusimmilla laskennoilla. Osia ko. raportin tekstistä on lainattu sellaisenaan tausta-aineistoksi tähän tutkimukseen. Jäteasema on tärkeä ravintolähde talvehtiville ja keväisin muutolta saapuville varislinnuille ennen lumien lähtöä pelloilta. Pesimäaikaan varislintuja on alueella vähän, sillä linnut pyrkivät ruokkimaan poikasensa luomuruualla. Heti pesinnän jälkeen jäteasemien roskaruoka alkaa kelvata ja varislintuparvet nousevat huippulukuihin. Määrät säilyvät pitkään korkeina lämpiminä syksyinä, vaikka osa naakoista ja variksista muuttaakin etelään. Tampereen ja Nokian alueen jätteenkäsittely on nyt radikaalisesti kehittymässä 2017 käynnistyneen Tarastenjärven Tammervoima-polttolaitoksen ja Koukkujärvellä lähivuosina (2020?) aloittavan mädätyslaitoksen myötä. Tämän johdosta on hyvin tärkeää seurata alueen lintupopulaatioiden muutoksia. Nekin voivat olla radikaaleja, kun tarjolla oleva biojätepohjainen fast food vähenee. Suoritettu tutkimus ajoittuu yleisestikin jätteenkäsittelyn muutokseen. Pienten jäteasemien sulkeminen luvulla pakotti varislinnut ja lokit keskittämään ravinnonhankintaansa jäljellejääneille suurille jätteenkäsittelykeskuksille. Jätteenkäsittelyn muutokset ja kompostointilaitosten käyttöönotto lähialueilla (mm. Nokialla, Hämeenlinnassa, Lahdessa ja Jyväskylässä) on lisännyt varislintupainetta alueelle. Tässä esitetyt lintumäärät ovat yleensä päivien ja tarkasteluajankohtien maksimimääriä ja maksimien keskiarvoja sekä niiden kuukausikeskiarvoista trendejä varten laskettuja vuosien määräindeksejä. Keskimääräiset lintumäärät ovat huomattavasti pienempiä. Välillä jätteenkäsittelykeskuksen alue voi olla käytännössä linnuista hetken täysin tyhjä, näitä ei ole epätyypillisinä otettu tuloksiin, jos laskentakäynti on ollut lyhyt. 4

5 Tarasten varislinturaportti 2018 Juvaste R & Koskinen H Taustatietoja varislinnuista Varislinnut kuuluvat tyypillisiin lähes ympärivuoden jätekeskuksia hyödyntäviin lintuihin. Varis, (Corvus corone cornix) ja naakka, (Corvus monedula) ovat yleisimpiä lintuja Koukkujärvelläkin. Korppi (Corvus corax), harakka (Pica pica) ja närhi (Garrulus glandarius) ovat jäteasemien vakiovieraita, mutta naakkoihin ja variksiin verrattuna niiden määrät ovat vähäisiä. Mustavariksia (Corvus frugilegus) tavataan yleensä vain yksittäisinä, säännöllisimmin kevätmuuton aikaan maalis-toukokuussa. Varislinnuista naakka, närhi, mustavaris ja korppi ovat kokonaan rauhoitettuja ja muut pesintäaikana (harakka ja varis ). Tätä vastaava lyhyt komenttitutkimus on tehty myös Nokian Koukkujärven lokki- ja varislinnustosta (Juvaste ja Koskinen 2018b), jossa lokki- ja varislintujen määrät romahtivat jo 2017 sekajätteen käsittely siellä loputtua. Lokkilinnuista tehdyissä laajemmissa raporteissa on myös esitelty Tarasteen yleistä lintulintulannetta (Juvaste ja Koskinen 2018a). 2.1 Tampereella talvehtivat naakat 1970-luvulla Naakkojen Tampereen valloitus ilmenee hienosti jo 1970-luvulla tehdystä tutkimuksesta "Tampereella talvehtivat naakat", joka julkaistiin Tammerkoski-lehdessä n:o 5/1974 (tri Johan Tast). Ko. juttu oli osa laajempaa tutkimusta "Roosts and roostings flights of wintering Jackdaws, Corvus monedula, at Tampere, Finland" (Johan Tast & Pertti Rassi Ornis Fennica Vol. 50(1): ). Ohessa lainauksia edellä mainitusta artikkelista: ",,,Naakkaa voi täydellä syyllä pitää oikeana vanhan kulttuurin seuralaislajina, joka on erottamattomasti kuulunut esimerkiksi Turun ja Hämeenlinnan kaupunkikuvaan. Sitä vastoin Helsinki ja Tampere ovat ilmeisesti olleet naakkojen mielestä nuoria nousukaskaupunkeja. Vasta 1954 ensimmäinen pesintä todettiin Helsingissä. Tampere voitti Helsingin noin viidellä vuodella,,,,,,isännöitsijä Th. Grönblom, Tampereen Luonnon Ystävät r.y.:n monikymmenvuotinen puheenjohtaja, kertoi, ettei vuosisadan alkuvuosikymmeninä naakkaa tavattu kaupungissa lainkaan luvulla ei kaupunkialueella tavattu naakkoja kesällä eikä talvella muuta kuin poikkeuksellisesti (A. O. Salosen arkistot) luvun jälkipuoliskolla naakat alkoivat säännöllisesti näyttäytyä täällä ja pian oli talvehtivien naakkojen määrä noussut yksilöön,,,,,, 1970-luvulla on talvehtivien naakkojen määrä ollut yksilöä, ja kun linnut ovat kookkaita ja äänekkäitä sekä usein liikkuvat isoissa parvissa, herättävät ne melko tavalla huomiota,,,,,,näkyvimpiä ja kuuluvimpia ovat naakat iltaisin. Puolisen tuntia ennen auringonlaskua ne alkavat äänekkäät kisailulentonsa Keskustorin liepeillä. Kaikki Tampereen lähiseudun naakat yöpyvät yhtenä suurparvena samassa paikassa, joka useimmiten 5

6 Tarasten varislinturaportti 2018 Juvaste R & Koskinen H on Konsulinsaari Tammerkoskessa. Vaihtoehtoisia yöpymispaikkoja on toki muitakin, esimerkiksi Pyynikillä, Nekalassa ja Hatanpäällä,,,,,,Tampereella talvehtivat naakat liikkuvat ruokailemassa ainakin 1000km2:n laajuisella alueella. Tampereen naakoista lähes kolmannes on käynyt syömässä Saarioisten tehtailla Sahalahdella,,,,,,Luonnonsuojelullisesti naakka on hieman ongelmallinen lintu. Suuri parvi aiheuttaa ongelmia likaamalla paikkoja ja voimakkaalla ääntelyllä,,,,,,haluan korostaa vielä yhtä merkittävää seikkaa, jota olen harvemmin nähnyt tuotavan esiin. Nimittäin talvisin naakka syö suurelta osin jätteitä, joita kertyy kaduille, puistoihin ja kaatopaikoille. Laskelmien mukaan naakat syövät talvessa Tampereen alueella jätteitä niin paljon, että se vastaa noin kg perunoita. Tällaisen jätemäärän poistolla on jo varmasti merkitystä ympäristönsuojelun kannalta. Naakathan muuttavat jätteet nopeasti ja helposti lahoaviksi kasviravinteiksi,,,(lainaus päättyy). Viimeksi mainittu kappale on huomioimisen arvoinen edelleen 2000-luvullakin. On mahdotonta arvioida tarkasti varislintujen vuosittaisia määriä Tarastenjärvellä, mutta selvää on, että summa nykyään lienee kymmeniä tuhansia yksilöitä. Ja monet yksilöt käyvät useammin kuin kerran päivässä! Lisäksi Tarastenjärvellä kävi vuonna 2010 populaatioaanalyysien mukaan jopa harmaalokki-, 5000 selkälokki- ja ehkä naurulokki-yksilöä (oma arvio). Em. lintuyksilöiden hyväkseen käyttämä biojätemassa pitää olla luokkaa kymmeniätuhansia kiloja vuodessa! Ja sehän on luonnonmukaisinta biojätteen käsittelyä parhaimmillaan! Mutta mitä tapahtuu näille lintupopulaatioille nyt kun jätteenkäsittely muuttuu ja jäteruokaa on niukasti saatavilla? Luultavasti ne yrittävät etsiä uusia ravintolähteitä, mutta silti niiden kannat tulevat putoamaan. Varislintujen osalta muutos lienee suurin, sillä niitä jäteruoka on auttanut talvien yli. Yhä useamman naakan ja variksen on lähdettävä muuttomatkalle etelämmäksi ravintoa saadakseen. Kesäaikaan vaihtoehtoisten ravintolähteiden löytäminen on varsinkin varislinnuille helppoa. 2.2 Populaatiot ja muutto Viimeisimmän valtakunnallisen tutkimuksen mukaan (Väisänen & Lehikoinen 2013) naakan pesivä kanta on runsastunut selvästi. Lisäksi naakat ovat levittäytyneet Pohjanmaalle em. tutkimuksen mukaan. Alueellisesti muutokset, suuntaan tai toiseen, ovat kuitenkin mahdollisia. Myös viimeisten talvilintulaskentojen (Suomen Lajitietokeskus/FinBIF ) mukaan naakat ovat runsastuneen maassamme ja myös Tampereen alueella. Esimerkiksi monien kunnallisten kaatopaikkojen sulkeminen 1990-luvulta alkaen näkyy varislintujen kasvaneina määrinä ja keskittymisenä kaupunki- ja kaatopaikka-alueilla. Tämä heijastuu suurina parveilumäärinä kaatopaikoilla varsinkin kovien pakkasjaksojen aikaan talvikuukausina. Variksen pesimäkannoissa oli lievää taantumista 1990-luvulla, mutta 2000-luvun talvilintuseurannoissa (Suomen Lajitietokeskus/FinBIF ) ei ole havaittu selkeitä muutoksia Suomessa eikä Pirkanmaalla. Harakan ja 6

7 Tarasten varislinturaportti 2018 Juvaste R & Koskinen H närhen määrät ovat Koukkujärvellä olleet yleensä vain muutamia yksilöitä, joten niitä ei ole tarkemmin huomioitu tässä tutkimuksessa. Talvilintuseurannoissa harakkojen määrät kaatopaikoilla ovat laskeneet selvästi (Suomen Lajitietokeskus/FinBIF ). Toisin kuin lokit, varislinnut ovat runsaimmillaan talviaikaan, vaikka suuri osa niidenkin kannasta muuttaa talven ajaksi lounaaseen Suomen ulkopuolelle. Rengaslöydöin on selvinnyt, että suomalaisia naakkoja ja variksia talvehtii pääosin Etelä-Ruotsissa ja Tanskassa. Lähinnä Itä-Suomen lintuja on tavattu Baltiassa ja Pohjois-Puolassa. Kovina pakkastalvina variksia ja naakkoja siirtyy myös Saksaan ja Benelux maihin. Jäteasemilla varislintujen määrät ovat pienimmillään keväällä ja alkukesällä, kun vanhat linnut ovat pesintäpuuhissa ja kaatopaikalla vierailee vain vähäisiä määriä lähiseudulla pesiviä tai pesimättömiä lintuja. Pesintäkauden jälkeen keskikesällä määrät kasvavat, kun aikuiset poikasineen alkavat hyödyntää kaatopaikan antimia. Syysmuuton aikaan, loka-marraskuulla, määrät kasvavat entisestään. Talvella, lumen ja kovan pakkasen aikana, määrät ovat suurimmillaan; yleensä siis sydäntalvella joulutammikuulla. Toisaalta varsinkin kovina pakkastalvina varislintukanta harvenee kasvavan kuolleisuuden myötä. Lisäksi viime vuosina tiheäksi paisunut paikallinen kanahaukka-kanta on oppinut käyttämään pääasiallisena ravintonaan kaatopaikkojen varislintuja. Varislintujen määrät Tarasteella nopeasti huhtikuulla, kun vanhat linnut hajaantuvat pesimäalueilleen ympäri maakuntaa. 2.3 Naakkojen alkuperä rengasaineiston perusteella Naakkoja rengastetaan vuosittain varsin runsaasti lajin suosimilla avoimilla maaseutuja kulttuurimailla. Vuosien mittaan kymmenien pesäpoikasina rengastettujen naakkayksilöiden rengas-koodit on onnistuttu kaukoputkien avulla lukea Tarasteeella. Niiden perusteella nähdään Tarasteen naakkojen olevan peräisin laajalta alueelta; Pirkanmaan ulkopuoleltakin esim. Ulvilasta ja Hyvinkäältä. Pääosa renkaallisista linnuista on peräisin kuitenkin lähialueelta Tampereelta (13 kpl) sekä Kangasalta (22). Muita naakka-pitäjiä ovat Kuru (3), Pälkäne (2), Hauho (4), Ruovesi (5) ja Hämeenkyrö (6). Eli kuntia, joissa naakka on paikoin yleinen pesimälintu ja lajin rengastus on ollut aktiivista (kuva 1). 7

8 Tarasten varislinturaportti 2018 Juvaste R & Koskinen H Kuva 1. Tarastenjärvellä tavattujen naakkojen rengastuspaikat (kolmiot). Kaupungit Tampere, Valkeakoski ja Pori on merkitty kuntakarttaan sinisin tähdin. Julkaistu Helsingin yliopiston rengastustoimiston luvalla (2003) Varislintujen liikkeet ja yöpymispaikat (=pääasialliset lentoreitit) Naakat ja varikset yöpyvät pesintäajan ulkopuolella useimmiten suurissa, jopa tuhansien lintujen parvissa. Sopivia yöpymispaikkoja ovat erityisesti Tampereen kaupungin havupuupuistot ja -metsiköt (esim. Kauppi-Hakametsä-Kissanmaa- Linnainmaa, Hervanta, Kalevankangas, Pyynikki; sydäntalven ulkopuolella myös Kangasalalla ja Lempäälässä). Pääosa Tarastenjärvellä jäteasemalla talviaikaan vierailevista naakoista yöpyy em. paikoissa. Siten suuria määriä naakkoja ja variksia saapuu Tarasteelle aamuisin etelän eli kaupungin suunnasta (Atala-Tasanne- Olkahinen-Sorila) Aitolahden pohjukan kautta (sulan maan aikaan paljon naakkoja saapuu Kangasalan Ruutanankin suunnasta). Varikset eivät yleensä liiku yhtä suurissa parvissa kuin seurallisemmat naakat, ja siten varisten esiintyminen ei ole niin keskittynyttä. Lauhoina talvina paljon varislintuja talvehtii myös maaseudulla ympäri maakuntaa. Jokapäiväisten yöpymislentojen lisäksi ylimääräistä lintuparvien liikettä aiheuttavat häiriötekijät kaatopaikalla, erityisesti kanahaukat. Ne verottavat lintukantaa ympäri vuoden, mutta erityisesti syksyllä ja talven aikana, koska suuret lintumäärät vetävät haukkoja puoleensa. Saalistaessaan ne saavat lokit, varikset ja erityisesti vilkkaasti ääntelevät naakat parveilemaan, ja usein ne sellaisessa tilanteessa kiertelevät lopulta pakosalle Olkahisten-Linnainmaan suuntaan (äänekkäät isot parvet, runsaasti ulosteita jne.). Tarasteella tehokkaana lintujen karkottajana toimii siis juuri kanahaukka, mutta toisaalta useimmiten sama tekijä "aiheuttaa häiriöitä" meluisien lintuparvien muodossa lähialueilla. Ilman häirintää pääosa varislinnuista pysyisi kaatopaikka-alueella läpi päivän, jolloin "häiriöt" lähialueen asutusalueilla olisivat huomattavasti vähäisempiä. Viime vuosina on ollut, varsinkin loppusyksyllä ja talvella, vallitseva tilanne se, että varislinnut saapuvat aamuisin sankoin joukoin Taralle, mutta kanahaukkojen jatkuvat saalistusyritykset saavat ne parveilemaan jo aamupäivällä. Siten yleensä iltapäivisin 8

9 Tarasten varislinturaportti 2018 Juvaste R & Koskinen H paikalla on vain murto-osa aamun määristä ja linnut parveilevat jossain kaupungin (yöpymispaikkojen) ja Tarastenjärven välillä. Toinen, kanahaukan veroinen häiriötekijä, on variksien ja lokkien ampuminen keväällä ja syksyllä kaatopaikka-alueen liepeillä. Pesimäaikainen rauhoitus koskee kaikkia lintulajeja välisenä aikana, mutta riistanhoitopiirit voivat myöntää kuitenkin "poikkeuslupia riistanhoidollisista syistä" muinakin aikoina! Ampumisen seurauksena kaatopaikka-alue yleensä tyhjenee linnuista hetkellisesti, mutta aiheuttaa em. kaltaista lintuparveilua erityisesti Aitolahden-Sorilan sekä Ruutanan asutusalueen suuntaan. 2.5 Varislintujen aiheuttamat tautiriskit Kaatopaikkalintujen ampumiseen rauhoitusaikana haetaan usein aiheetta poikkeuslupia tautiriskeihin vedoten. Todelliset syyt lienevät muita, sillä vaikka linnutkin sairastavat erilaisia tautejaan ja siten kantavat taudinaiheuttajia, niin villilintujen toimiminen vektoreina ihmisiin on epätodennäköistä. Kaatopaikkalokkien aiheuttamia tautiriskejä Juvaste (2002) selvitti asiaa lisensiaattityössään. Tutkimusta voidaan soveltaa varislintuihinkin. Sairastumiset linnuissa tavattuihin bakteeri- ja virustauteihin ovat harvinaisia. Usein pelätään salmonellaa, jota esiintyy useilla lintulakeilla. Lintujen salmonellatyypit eivät aiheuta infektioita ihmisille, mikäli niitä ei viljellä ruuassa tai ruuanlaitossa. Oikealla käsihygienialla nämä bakteeritartunnat ovat ehkäistävissä. Laskennallisesti terve ihminen voisi salmonellojen puolesta syödä hatullisen linnun ulostetta, mutta sitä ei kannata kuitenkaan kokeilla. Siis puhtaus on puoli ruokaa ja lisäksi normaali auringon UV-säteily tappaa ulkoilmassa varsin nopeasti salmonellabakteerit. Lintujen kuljettamia bakteereita ei tarvitse erityisesti pelätä. Lintuinfluenssat ovat muutamina talvina olleet otsikoissa rannikolla ja Keski- Euroopassa tavattujen lintuinfluenssaesiintyminen (mm. H5N8) johdosta. Pääosin esiintymät ovat olleet joutsenissa, sorsalinnuissa ja ilmeisesti niiden raatoja syöneissä merikotkissa rannikolla. Mittavien kansainvälisten tutkimusten mukaan on erittäin epätodennäköistä, että villeistä muuttolinnuista tulee Suomeen pandemiaa tai edes tartunnan uhkaa jätteenkäsittelykeskuksen henkilökunnalle, sillä sairastuneet yksilöt eivät pysty lentämään pitkiä matkoja. Villilinnut ja pienet siipikarjat eivät osoittautuneet lintuinfluenssan (HPAIV; H5N1 tai H5N8 yms) epidemioiden aiheuttajiksi myöskään suuressa saksalaisessa tutkimuksessa (Steiof, K., J. Mooij & P. Petermann, 2015). Noin villilintua on testattu, mutta silloin kun niistä on viruksia löydetty, niin ko. infektioita oli aiemmin jo esiintynyt alueen kaupallisissa kasvattamoissa eli siipikarjatehtaissa. Virus löydetään usein ensin hygienialtaan huippuvalvotuissa suljetuissa siipikarjatehtaissa. Luonnosta ei ole löydetty pitempiä tartuntaketjuja. Huomattakoon, että villilintu on virukselle huono kohde, sillä sairastunut lintu kuolee eikä virus pääse leviämään eli sekin kuolee. 9

10 Tarasten varislinturaportti 2018 Juvaste R & Koskinen H Maastotyö Havainnot on tehty pääosin Tarasteen lokkilaskentojen yhteydessä. Havainnot löytyvät liitteessä 1, mutta ao. päivät ja kellonajat löytyvät myös lokkiraportista (Juvaste ja Koskinen, 2019a). Havainnoinnin jätteenkäsittelykeskuksella vuonna 2018 suorittivat pääosin kokeneet ornitologit, eniten Hannu Koskinen (102 käyntiä / 284 tuntia / 253 varislintuhavaintoa) ja Hannu Kettunen (63 käyntiä / 227 h / 247 varislintuhavaintoa). Kaikkiaan käyntejä oli 226 ja tunteja 620 ja varislintuhavaintoja 572 kpl. Aktiivihavainnointiin osallistuvat myös Risto Juvaste, Petri Salo ja Kim Kuntze sekä Niklas Paulaniemi, joiden seurassa oli yleensä muitakin lintuharrastajia. Lisäksi muutamia havaintoja on poimittu BirdLife Suomen Tiira-havaintojärjestelmästä. Lupa siihen on ostettu Pirkanmaan Lintutieteelliseltä yhdistykseltä (Pily). Taulukossa on vain päähavainnoijien nimet, heidän rinnallaan toimivat usein mm. Maija-Liisa Penttinen, Valtteri Salonen, Lassi Kangasmäki, Jani Vastamäki ja Meri Öhman. Vanhat havainnot 2634 kpl vuosilta löytyvät edellisistä raporteista (Koskinen ja Kangasniemi, 2008 ja Juvaste ja Koskinen, 2016, 2017 ja 2018). Taulukossa 1 on esitetty yhteenveto varislintuhavainnoinnista, lisäksi kuvassa 2 on esitetty myös laskentojen ajat 2018, joihin sisältyy myös lokkihavainnointi. Liitteessä 1 on esitetty vuoden 2018 havainnot ja havainnoijat. Paras aika arvioida lintumääriä on aikaisin aamulla, pian auringonnousun jälkeen. Yleensä linnut saapuvat aamuisin sen verran pienissä parvissa, että yksilömäärien laskenta onnistuu tarkemmin. Keskipäivällä, mm. kanahaukan pelästyttäminä, varsinkin naakat parveutuvat erittäin tiheiksi parviksi, jolloin niiden määrien arviointi on enemmän tai vähemmän arvaukseen perustuvaa (kuva 3). Kanahaukkojen pyyntikäynnit voivat myös tyhjentää kaatopaikan variksista ja naakoista. Taulukko 1. Varislintujen havainnointi Tarasteella 2018 (2017) Varislintuhavainnointi Tarasteella 2018 (2017) Laskijat Käynnit kpl Havainnot 2018 Käynnit/hav 2017 Hannu Kettunen /247 Hannu Koskinen /208 Petri Salo /60 Risto Juvaste 20 37?? Muut laskijat /64 Muut (Pily/Tiira) /14 Yhteensä /593 10

11 Tarasten varislinturaportti 2018 Juvaste R & Koskinen H Kuva 2 Laskentojen havainnointiajat Tarasteella. Osalle käynneistä ei ole tiedossa havainnointiaikaa, niille on otettu 2h aika ja sijoitettu se keskipäivälle. Kokonaismääriä arvioitaessa on muistettava myös, että pakkaspäivinä linnut usein piileskelevät metsän suojissa ja käyvät vain pikaisesti ruokailemassa varhain aamulla ja illansuussa. Koskaan kaikki alueen varislinnut eivät ole yhtaikaa paikalla. Lähes kaikki havainnot on tehty lokkitarkkailun yhteydessä, joten havaintoajat ovat tarkastettavissa lokkiraportista (Juvaste ja Koskinen 2018a). Kuva 3. Tiheitä naakka- tai lintuparvia on erittäin vaikea laskea tarkasti. Kokemuksesta on suurta hyötyä arvioinneissa. Montako lintua on kuvassa? Vastaus löytyy naakkatuloksista (kuvan 11 kuvatekstistä). Kuva Hannu Koskinen 11

12 Tarasten varislinturaportti 2018 Juvaste R & Koskinen H Tulokset Havainnot on esitetty lajikohtaisesti pylväsdiagrammeissa. Vuosien havainnot on jätetty pois. Ne eivät olisi tuoneet oleellista lisäinformaatiota. Ne löytyvät edellisestä raporteista (mm. Juvaste, R. ja Koskinen, H. 2017b). Selvyyden vuoksi on tässä esitetty erikseen pylväsdiagrammit trendeineen ao. havaintojaksoille ja viimeisille tutkimusvuosille Koska keskitalvelta oli niin vähän havaintoja, että yleiskuvan saaminen talvimääristä on vaikeaa, niin vuodenvaihteiden lintumäärät on esitetty erikseen. Näistä diagrammeista nähdään, että suuri määrä varislintuja on talvehtinut alueella. Vuositrendien arviointi suoraan havainnoista on epätarkkaa, koska havainnot eivät jakaannu tasaisesti vuodelle. Tämän takia vuositrendejä varten havainnoista on laskettu kuukausikeskiarvot ja kuukauden havaintojen määrät sekä havaitut max ja min yksilömäärät. Muutamat vajaat kuukaudet on arvioitu interpoloimalla. Kuukausimäärät on sitten summattu vuosimääriksi ja niiden perusteella määritelty suhteelliset trendit oheisiin kuviin max ja min määrin. Tässä on esitetty graafein vain naakkojen, varisten ja korppien sekä harakoiden määriä, sillä muiden varislintujen määrät ovat vähäisiä. Mustavariksia vierailee vuosittain kymmeniä, säännöllisimmin kevätmuuton aikaan maalis-toukokuussa. Harakoita Tarasteella on läpi vuoden. Varisten lailla ne myös pesivät lähialueilla. Käyttäytymiseltään ne ovat arkoja ja piilottelevat yleensä pensaissa ja puissa. Harakka ei ole varsinainen parvilintu, mutta talvella paikalla voi olla kymmenien yksilöiden parvia (kuva 16). Närhi kuuluu metsänreunan lintuna harvalukuisiin talvivieraisiin. 12

13 Tarasten varislinturaportti 2018 Juvaste R & Koskinen H Varikset Kuva 4. Varishavainnot 2018 ja niiden 3-havainnon liukuva keskiarvo. Kuvat 5 a ja b. Varishavainnot ja sekä polynomiset trendit. 13

14 Tarasten varislinturaportti 2018 Juvaste R & Koskinen H Kuva 6. Varisten joulu- ja tammikuukausien maksimien keskiarvot sekä lineaariset trendit. Kuva 7. Varisten suhteelliset vuosisummat ja keskiarvojen polynominen trendi. Laskettu kuukausien havaintojen keskiarvoista ja maksimeista ja minimeistä. Vuosien havaintomäärät (N) on esitetty pistein. 14

15 Tarasten varislinturaportti 2018 Juvaste R & Koskinen H Naakat Kuva 8. Naakkahavainnot 2018 ja niiden 3-havainnon liukuva keskiarvo. Kuvat 9 a ja b. Naakkahavainnot ja sekä polynomiset trendit. 15

16 Tarasten varislinturaportti 2018 Juvaste R & Koskinen H Kuva 10. Naakkojen joulu- ja tammi-kuukausien maksimien keskiarvot sekä lineaariset trendit. Kuva 11. Naakkojen suhteelliset vuosisummat ja keskiarvojen polynominen trendi. Laskettu kuukausien havaintojen keskiarvoista ja maksimeista ja minimeistä. Vuosien havaintomäärät (N) on esitetty pistein. Kuvassa 3 oli noin 750 naakkaa ja lisäksi taustalla on noin 30 lokkia. 16

17 Tarasten varislinturaportti 2018 Juvaste R & Koskinen H Korpit Kuva 12. Korppihavainnot 2018 ja niiden 3-havainnon liukuva keskiarvo. Kuvat 13 a ja b. Korppihavainnot ja sekä polynomiset trendit. 17

18 Tarasten varislinturaportti 2018 Juvaste R & Koskinen H Kuva 14. Korppien joulu- ja tammikuukausien maksimien keskiarvot sekä lineaariset trendit. Kuva 15. Korppien suhteelliset vuosisummat ja keskiarvojen polynominen trendi. Laskettu kuukausien havaintojen keskiarvoista ja maksimeista ja minimeistä. Vuosien havaintomäärät (N) on esitetty pistein. 18

19 Tarasten varislinturaportti 2018 Juvaste R & Koskinen H Kuva 16. Harakkahavainnot ja polynominen trendi. Harakat ovat paikallislintuja ja eivät muodosta suuri parvia. Kaikkina tutkimusvuosina niitä on tyypillisesti ollut näkyvillä alle 10 yksilöä. 4.4 Yhteenveto Yhteenvetona havaitaan, että Tarasteen varislintujen pitkäaikaistrendeissä ei ole nähtävissä merkittäviä muutoksia. Varislintujen määrät vaihtelevat suuresti vuodenajan mukaan. Keväällä ja alkukesällä varislintujen määrät ovat pienimmillään. Pesinnän jälkeen heinäkuussa määrät alkavat kasvaa. Suurimmillaan määrät ovat syksyllä ja talvella. Tyypilliset (keskimääräiset) päivämaksimit olivat vuonna 2018 pesintäaikaan vain kymmeniä ja loppukesällä muutamia satoja, mutta suurimmat syys- ja talviparvet jopa tuhat yksilöä. Parvissa viihtyvien naakkojen tyypilliset maksimit olivat keväällä yleensä muutamissa sadoissa, mutta jo syyskesällä parin tuhannen suuruusluokassa. Loppuvuodesta Tarasteella tavattiin usein noin 3000 yksilön parvia. Suuri osa korpeista piileskelee usein lähistön kuusikoissa, joten jäteaseman alueella nähtävät korppimäärät ovat yleensä alle 100 lintua, petojen ilmaan nostattamat huippuparvet olivat vuonna 2018 noin 200 yksilöä. Tarasteen varislintumäärissä ei kymmenvuotistrendeissä ole merkittäviä muutoksia. Naakat muodostivat nyt noin 79 % vuosisummista. Harakoiden ja muutamien närhien sekä satunnaisten mustavaristen osuus on varislinnuista alle prosentin. Tarasteella käyvistä varislintupopulaatioista. Kompostointilaitokselta löytyvien biojäteroiskeiden ohella varislinnut pystyvät hyödyntämää myös jälkikypsytysaumoissa olevaa biojätettä ja talviaikana muut ravintolähteet ovat vähissä. Tämä selittää niiden suuria talvimääriä. 19

20 Tarasten varislinturaportti 2018 Juvaste R & Koskinen H Kuva 17. Varislintujen vuosiosuudet on keskimääräisistä kuukausisummista laskettuna. Harakat, närhet ja mustavarikset eivät ole mukana. Niiden osuus olisi alle prosentin luokkaa. Kuva 18 Naakat muodostivat noin 79 % varislintujen vuosipopulaatioista Tarasteella Kuva H. Koskinen 20

21 Tarasten varislinturaportti 2018 Juvaste R & Koskinen H Pohdintaa Valtalajien määrissä ei 2000-luvulla ole ollut suuria muutoksia, vaikka sekajätteen käsittelyn muutokset ovat vähentäneet lintujen saatavilla olevaa biojätemäärää. Erityisesti tähän vaikutti se, että viime vuonna valtaosa sekajätteestä alkoi mennä Tammer-voiman polttolaitokselle. Toisaalta jäteasemia hyödyntävien lintujen ravinnonhakupainetta on siirtynyt Tarasteelle muilta jätelaitoksilta. Kompostoinnin loppuminen Tarasteella parin vuoden kuluttua Koukkujärven biokaasulaitoksen valmistuttua tulee varmasti muuttamaan tilannetta. Muualla jo tapahtuneiden vastaavien muutosten perusteella voimme hyvin ennustaa, että Tarasteen jäteasemalinnusto tulee romahtamaan murto-osiin nykyisistä. Kun kaikki jäte lajitellaan, poltetaan, kompostoidaan tai mädätetään, niin biojätettä ei käytännössä ole lintujen saatavilla. On mielenkiintoista nähdä mitä tapahtuu lintupopulaatioille, jotka ovat tottuneet hakemaan ravintoa jäteasemilta? Osa pärjää luonnonravinnolla, mutta osa varmaan siirtyy muualle, esim. turkistarhoille. Täten juuri nyt kaatopaikkalintujen seuranta on erityisen tärkeää. Muutosten seuranta olisi erittäin tärkeää myös mahdollisten lintuinfluenssaepidemioiden uhatessa. Kokenut lintuharrastaja havaitsisi helposti poikkeavasti käyttäytyvät yksilöt, esim. lepäilykentillä ja bioalueilla norkoilevat ja pienen pakoetäisyyden omaavat yksilöt sekä näiden mahdollisen lisääntymisen sekä raatojen ilmaantumisen. Mitään merkkejä poikkeavasta käytöksestä ei havaittu eikä lintuinfluenssaa ole myöskään löydetty jäteasemilta otetuissa virusnäytteissä. Tilannetta jäteasemilla kannattaa silti seurata, jotta tarvittaessa huolestuneita ihmisiä voidaan rauhoittaa viestimällä tyyliin tilannetta on tehokkaasti tarkkailtu, mutta mitään poikkeavaa ei ole havaittu, vaikka kymmeniätuhansia lintuja on tarkastettu. Pahimmassa tapauksessa eli epidemian yltäessä Suomeen lintuharrastajat voivat havaita ja määrittää poikkeavat yksilöt ajoissa jatkotoimia ja näytteenottoa varten. Suuret varislintuparvet voivat häiritä ihmisiä, mutta jäteaseman lintumäärien vähentäminen esim. ampumalla tai karkotustoimin ei tilannetta paranna. Päinvastoin paukuttelu ja karkottelu siirtää linnut lähialueille odottelemaan, mikä siis lisää ihmisten kokemaa haittaa. Lisäksi lintupopulaatiot ovat niin suuria (kymmeniä tuhansia), että satojenkaan lintujen tappamista ei voisi havaita lintumäärissä. Kiitokset Kiitämme kaikkia havainnoijia ja Pirkanmaan Lintutieteellistä yhdistystä havainnoista. Samoin esitämme kiitokset Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n henkilökunnalle vuosia jatkuneesta yhteistyöstä, luottamuksesta ja avunannosta. 21

22 Tarasten varislinturaportti 2018 Juvaste R & Koskinen H Kirjallisuus Juvaste, R. 2002: Harmaalokit seuranamme - populaatiot, ympäristövaikutukset ja hallinta -lisensiaattityön Harmaalokit kaatopaikoilla /JoY 2001 erillisjulkaisu, Pohjois- Karjalan Ammattikorkeakoulun julkaisuja A: Tutkimuksia, 10: 128 s. Juvaste, R Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit , tutkimusraportti Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle. Juvaste, R. ja Koskinen, H. 2018a: Koukkujärven jätteenkäsittelykeskuksen lokki- ja varislinnut Tutkimusraportti Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle Juvaste, R. ja Koskinen, H. 2018b: Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen varislinnut Tutkimusraportti Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle Juvaste, R. ja Koskinen, H. 2017: Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen varislinnut Tutkimusraportti Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle Tast, J. 1974: Tampereella talvehtivat naakat. - Tammerkoski-lehti n:o 5/1974. Tast, J. & Rassi, P. 1973: "Roosts and roosting flights of wintering Jackdaws, Corvus monedula, at Tampere, Finland. - Ornis Fennica Vol. 50(1): Koskinen, H. 2008: Tarastenjärven varislinnut Tutkimusraportti Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle Koskinen, H. ja Kangasniemi, M. 2008: Varislintumäärät Tarastenjärvellä Tutkimusraportti Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle Steiof, K., J. Mooij & P. Petermann 2015: The wild bird hypothesis in the epidemiology of highly pathogenic avian in'uenza recent situation and critical assessment of the position of the German Federal Research Institute for Animal Health (FLI) (state of June 2015). Vogelwelt 135: Julkaisu on ladattavissa osoitteessa: Väisänen, R. A. & Lehikoinen, A. 2013: Suomen maalinnuston pesimäkannan vaihtelut vuosina

23 Tarasten varislinturaportti 2018 Juvaste R & Koskinen H Varislintujen määrät ja havainnoijat 2018 Tarasteella LIITE 1 sivu 1/2 Lyhenteet: HKo= H. Koskinen, HKe = H. Kettunen, PS=P.Salo, KK=K. Kuntze et al., NP=N. Paulaniemi et al., RJu=R. Juvaste et al. ja Tii = Tiira/Pily=Pirkanmaan LTY HARAKKA yks HKo HKo KeH HKo KeH KeH HKo RJ KeH KK HKo HKo RJ HKo KeH HKo KeH KeH HKo KeH HKo HKo HVa KeH KeH HKo HKo KeH HKo KeH KeH HKo HKo KeH KeH HKo HKo KeH KeH KeH HKo HKo HKo HKo KeH HKo HKo HKo KeH KeH RJ KeH HKo PSa KeH RJ HKo HKo HKo KeH KeH HKo KeH KeH KeH RJ HKo KeH HKo KeH RJ HKo KeH HKo KeH HKo PSa KeH HKo KeH RJ RJ HKo HKo KeH HKo KeH KeH KeH KeH HKo KeH KeH HKo KeH HKo Pily RJ HKo KeH HKo KeH HKo HKo KeH HKo RJ HKo RJ KeH PSa KeH KeH RJ KeH HKo HKo HKo HKo KeH HKo KeH KeH RJ KeH HKo HKo KeH HKo KeH NPa KeH HKo HKo KeH HKo PSa KeH HKo KeH KeH Pily HKo HKo KeH HKo HKo KeH HKo Hko HKo KeH HKo PSa KORPPI yks HKo PSa HKo HKo KeH KeH Pily NPa HKo Pily KeH HKo KeH HKo HKo RJ KeH HKo HKo KeH RJ HKo Pily KeH Pily HKo KeH KeH HKo KeH HKo KeH HKo HKo KeH HKo HKo HKo HKo KeH HKo HKo KeH KeH KeH HKo Pily KeH RJ KeH KeH KeH KeH HKo HVa RJ HKo NPa HKo KeH HKo HKo Hko HKo KeH KeH KeH NAAKKA yks HKo KeH HKo KeH KeH NPa HKo HKo HKo KK NPa KeH HKo KeH HKo HKo HKo HVa HKo KeH KeH Pily RJ KeH KeH RJ KeH HKo HKo KeH HKo PSa HKo HKo KeH KeH HKo HKo KeH KeH HKo KeH HKo HKo KeH HKo KeH KeH KeH HKo HKo HKo KeH HKo KeH RJ KeH HKo KeH KeH HKo PSa KeH KeH KeH HKo

24 Tarasten varislinturaportti 2018 Juvaste R & Koskinen H Varislintujen määrät ja havainnoijat 2018 Tarasteella LIITE 1 sivu 2/2 Lyhenteet: HKo= H. Koskinen, HKe = H. Kettunen, PS=P.Salo, KK=K. Kuntze et al., NP=N. Paulaniemi et al., RJu=R. Juvaste et al. ja Tii = Tiira/Pily=Pirkanmaan LTY HKo KeH KeH KeH KeH HKo HKo HKo HKo HKo KeH KeH KeH HKo KeH KeH HKo KeH HKo HKo HKo KeH KeH RJ HKo KeH KeH HKo HKo KeH HKo KeH KeH HKo HKo HKo RJ HKo HKo KeH HKo RJ Pily HKo HKo RJ KeH KeH KeH KeH KeH HKo PSa KeH KeH HKo KeH HKo HKo KeH HKo HKo KeH KeH RJ HKo KeH KeH HKo RJ HKo HKo HKo HKo KeH HKo HKo KeH HKo HKo HKo HKo PSa KeH KeH KeH HKo HKo HKo HKo HKo KeH KeH HKo KeH HKo KeH HKo HKo HKo NPa KeH HKo HKo HKo HKo KeH HKo HKo HKo NPa HKo HKo HKo HKo PSa KeH KeH KeH KeH RJ KeH HKo HKo KeH KeH HKo HKo HKo KeH KeH HKo NPa NPa KeH KeH HKo RJ HKo HKo RJ KeH RJ HKo KeH KeH HKo NPa PSa KeH RJ KeH RJ RJ HKo HKo KeH HKo KeH HKo KeH HKo HKo KeH HKo HKo KeH HKo KeH KeH KeH HKo HKo RJ HKo PSa KeH HKo KeH KeH KeH HKo PSa HKo KeH Pily HKo HKo KeH HKo PSa HKo HKo HKo KeH HKo KeH HKo KeH KeH KeH HKo HKo PSa KeH HKo KeH KeH HKo HKo KeH HKo HKo KeH HKo KeH HKo HKo PSa HKo HKo KeH HKo HKo KeH HKo KeH KeH KeH HKo HKo KeH KeH HKo KeH KeH NPa RJ KeH HKo HKo Hko RJ KeH Hko HKo VARIS yks HKo HKo KeH KeH KeH HKo HKo KeH KeH HKo HKo HKo KeH HKo PSa HKo KeH NPa KeH KeH HKo HKo Hko HKo KeH HKo HKo KeH KeH KeH KeH HKo KeH RJ KeH HKo KeH HKo HKo