Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2014

Transkriptio

1 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2014 Tringa ry Hannu Holmström

2 HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT KUNTAYHTYMÄ LOKKILASKENTOJEN RAPORTTI VUODELTA Johdanto Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymän (HSY) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentoja jatkettiin kahdettatoista vuotta. Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Helsingforstraktens Ornitologiska Förening ry on suorittanut laskentoja vuodesta 2004 alkaen Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:n (nykyisin Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä) tilauksesta. Laskennat ulottuvat vuoteen 2003, jolloin YTV teetti lokkien laskentoja lentopoikasten kerääntymisaikaan. Laskennat ovat kattaneet kevät-, kesä- ja syyskauden vuodesta 2004 alkaen. Vuodesta 2007 alkaen linnustoa on seurattu myös talvikaudella. Laskennoissa havainnoidaan Ämmässuon alueen linnustoa jätteenkäsittelykeskuksen toimintaan liittyen. Seurannan kohteena ovat linnut, joiden esiintyminen alueella liittyy jätteenkäsittelyn toimintaan. Lokkilinnut ovat olleet seurannan erityiskohteena alusta alkaen, ja ne ovat näkyvin alueella esiintyvä linturyhmä. Lokkien ohella varislinnut ovat runsaslukuisia. Kottaraiset esiintyvät runsaslukuisina loppukesällä ja alkusyksyllä. Myös alueen petolinnustoa on seurattu jätteenkäsittelykeskuksen alueella, jossa ne saalistavat lokki- ja varislintuja. Alueen rakennetuilla avomailla oleskelevaa muutto- ja pesimälinnustoa seurataan laskennoissa toissijaisesti. Pikkulintujen sekä kahlaajien lajistoa seurataan yleisellä tasolla alueen kehittymistä silmälläpitäen. Ämmässuon laskennoissa havainnoidaan paikalla kulloinkin esiintyvää lokkilinnustoa, varislinnustoa sekä muiden lajien esiintymistä. Lintujen lukumäärät alueella vaihtelevat, ja toisistaan paljon poikkeavia lukumääriä löytyy hyvin lyhyellä aikavälillä. Lintujen esiintymisen yleiskuva muuttuu vuodenajoittain, ja voimakkaimmat lukumäärien vaihtelut johtuvat lintujen muutosta sekä pesimäkauden vaiheista. Ämmässuon alueen lokki- ja varislinnustoa on seurattu jo melko pitkään, ja laskentojen tuloksia raportoidaan HSY:lle vuosikohtaisesti. Pitkän aikavälin seurannan tuloksia on julkaistu mm. Tringa-lehdessä. Lintulaskentoihin osallistuivat vuonna 2014 Hannu Holmström (koordinaattori), Annika Forsten, Petteri Hytönen, Petteri Lehikoinen, Jörgen Palmgren, Visa Rauste ja Jukka Tanner. Heidän apunaan oli lisäksi toisinaan muita kokeneita lintuharrastajia.

3 2. Laskentojen tulokset vuonna 2014 Vuoden 2014 merkittävimmät piirteet Ämmässuon linnuston kannalta olivat talvien leutous ja sekäjätteen avoläjityksen vähentyminen. Talven keskilämpötilat vaikuttavat lokkien talvehimiseen, myös Suomenlahden jäätilanteen kautta. Pengottavissa olevan sekajätteen väheneminen on vaikuttanut suoraan lokkien ravinnonsaantiin jätteenkäsittelykeskuksen alueelta, ja Ämmässuon houkuttelevuus lokkien silmissä onkin vähentynyt. Alueella havaittujen varislintujen lajistoon kuuluivat korppi, varis, naakka ja harakka. Vaikka närhillä oli voimakas vaellus käynnissä syksyllä 2014, ei se tuonut lajia jätteenkäsittelykeskukseen. Varislintuja havaittiin syyskaudella tavallista vähemmän. Naakkojen lukumäärä pysyi lähes koko ajan alle tuhannessa linnussa, nousten sen yli lokakuun lopulla (1000 lintua) ja marraskuun lopulla (4500 lintua). Varisten määrä oli syksyn ajan lintua, mutta joulukuussa havaittiin 500 ja 700 variksen kerääntymät. Korppien lukumäärä ei noussut kertaakaan yli sadan vaan lukumäärä oli tavallisimmin 40 ja 80 linnun välillä. Kottaraisten kerääntyminen Ämmässuolla oli syyskaudella edellisvuosien kaltaista. Lukumäärät olivat suurimmillaan syyskuun alkupuolella, jolloin lintujen määrä vaihteli tuhannesta kolmeen tuhanteen lintuun. Syyskuun jälkeen lukumäärä laski muutamaan kymmeneen, ja viimeinen yksilö havaittiin joulukuun alussa. Kottaraisia talvehti Ämmässuolla aiemmin vuosittain, nyt talvehtiminen on havaintojen valossa loppunut. 2.1 Lokkilajisto ja lukumäärät Vuonna 2014 Ämmässuon lokkilajisto koostui meri-, iso-, harmaa-, aroharmaa-, selkä-, kala- ja naurulokista. Lisäksi tehtiin havaintoja selkälokin alalajeista, joita pesii Suomen lähialueilla Norjassa ja Luoteis-Venäjällä. Tringa ry:n alueharvinaisuuskomitea tarkastaa havainnot aroharmaalokista. Alkutalvi oli melko leuto, ja Suomenlahti pysyi suurelta osin jäättömänä koko talven. Talvehtiva lokkilajisto koostui meri-, iso-, harmaa-, aroharmaa-, kala- ja naurulokista. Lokkilajeista meri-, iso- ja harmaalokki havaittiin säännöllisesti läpi talvikauden, muista lajeista tehtiin talvikaudella satunnaishavaintoja. Merellä talvehtivia nauru- ja kalalokkeja havaittiin Ämmässuolla satunnaisesti koko talven yli. Isolokkeja havaittiin tammikuun alusta maaliskuun alkuun 1 3 yksilöä kerrallaan. Kevään lähestyessä harmaalokkien määrä nousi yksilöön jo helmikuun lopulla, mutta laski maaliskuun ajaksi puoleen edellisestä. Kyse on todennäköisesti ollut Suomenlahdella talvehtivien harmaalokkien satunnaisesta kerääntymisestä Ämmässuolle. Lokkien kevätmuutto käynnistyi vasta maaliskuun lopussa, jolloin lajisto monipuolistui ja naurulokkien lukumäärät kohosivat nopeasti. Harmaalokkien lukumäärät sen sijaan laskivat koko kevään ajan, maaliskuun loppupuolelta lähtien.

4 Naurulokkien lukumäärä pysytteli keskimääräistä alhaisempana koko laskentakauden ajan. Kevätmuutolta palaavien lintujen lukumäärä oli enimmillään 4500 yksilöä, maalishuhtikuun vaihteessa. Pesimäkauden alkuvaiheissa Ämmässuolla käyvien naurulokkien lukumäärä oli huomattavasti keskimääräistä alhaisempi. Aikuislintujen valmistautuessa syysmuuttoonsa lukumäärä nousi keskiarvon tasolle, lentopoikasten osuus tästä lokkimäärästä oli huomattavasti aiempaa pienimpi. Lentopoikasten tavanomaiseen kerääntymisaikaan Ämmässuolla havaittiin huomattavan pieniä naurulokkimääriä Naurulokki Kalalokkeja havaittiin Ämmässuolla säännöllisesti huhtikuun alusta lokakuun loppuun, yksilömäärä oli tavallisesti yksilöä. Huippumäärät olivat 250 lintua toukokuun alussa sekä sama lukumäärä heinäkuun lopussa. Esiintyminen oli hieman edellisvuosia niukempaa, lentopoikasia havaittiin kohtalaisesti. Selkälokkien lukumäärä pysytteli kevätkaudella pienenä, vain suurimmat kerääntymät olivat lähellä yhdentoista vuoden keskiarvoa. Loppukesällä selkälokkien esiintyminen heikkeni, ja lukumäärät pysyttelivät muutamassa yksilössä. Lentopoikasten lukumäärät Ämmässuolla olivat todella vähäisiä, joskin selkälokin osuus lokkien kokonaismäärästä on hyvin pieni muutenkin. Selkälokki

5 Suomen lähialueiden selkälokkeja, alalajeista heuglini, intermedius ja/tai graellsii, havaittiin huomattavan vähän vuonna Alalajeja on havaittu säännöllisesti viimeisten kymmenen vuoden ajan, nyt yksilömäärät olivat vuoden 2006 tasolla. Lintuja havaittiin kaikkiaan yhdeksän, kun vuosina yksilömäärät olivat vuosittain 25, 79, 71 ja 75. Aroharmaalokista tehtiin vuoden 2014 aikana 10 yksilöä, joista Tringa ry:n alueharvinaisuustoimikunta on mennessä tarkastanut määritystiedot 7 linnun osalta. Leutona talvikautena havaittiin kolme yksilöä, mutta keväällä lajia ei havaittu lainkaan. Syksyllä havaintoja tehtiin välisenä aikana, muualla Suomen jätteenkäsittelykeskuksissa havainnot jakautuivat pitemmälle aikavälille. Kaikki syyskaudella havaitut aroharmaalokit olivat edellisenä kesänä kuoriutuneita lintuja. Harmaalokkeja havaittiin keskimääräistä vähemmän jo toista vuotta peräkkäin. Lintujen lukumäärä oli kevätkaudella hieman aiempaa matalammalla tasolla, loppukesällä ero kasvoi merkittäväksi. Elokuun lopulla yksilömäärät kohosivat, mutta ylittivät pitkän ajan keskiarvon vain 23. päivänä elokuuta. Syyskuun puolivälin jälkeen yksilömäärät jäivät puoleen keskimääräisestä esiintymisestä. Harmaalokkien lentopoikasia havaittiin tavallista vähemmän Ämmässuolla syyskaudella Tarjolla olevan ruoan väheneminen on voinut vaikuttaa sekä poikastuottoon että siihen miten paljon lentopoikasia tuotiin Ämmässuolle opettelemaan ravinnonhakua Harmaalokki Merilokki oli edelleen kohtalaisen vähälukuinen Ämmässuolla. Yksilömäärät vaihtelivat runsaasti, ollen yleisimmin yksilöä. Suurimmat kertymät havaittiin tammihelmikuussa ( yksilöä) ja syyskuussa (130 yksilöä). Ämmässuon lokkilajiston monimuotoisuus on pysynyt edellisvuosien tasolla, säännöllisesti havaitaan kuusi lajia. Viisi pesimälinnustomme lokkilajia havaitaan edelleen säännöllisesti laskentakäynneillä. Yksilömäärät ovat pienentyneet lähes kaikilla lajeilla, ja vuonna 2014 havaittiin Ämmässuolla aiempaa vähemmän lokkien lentopoikasia. Merilokki on poikkeus, sen yksilömäärät nousivat hieman edellisvuodesta. Voimakkaimmin on laskenut naurulokkien määrä, jonka yksilömäärien mediaani vuonna 2014 oli 10% yhdentoista

6 vuoden keskitasosta. Kalalokin määrät laskivat, mutta maltillisemmin kuin parina edellisenä vuonna. Pitkän ajan mediaaniin verrattuna selkälokin yksilömäärät ovat puoliintuneet ja harmaalokilla laskeneet kolmasosaan. Havaintojen perusteella ravinnon saatavuuden heikkeneminen Ämmässuolla on vaikuttanut lokkien oleskeluun alueella. 7 Lokkilajien trendit Merilokki Harmaalokki Selkälokki Kalalokki Naurulokki Lokkien ruokailu ja oleskelu jätteenläjityksen vähennyttyä Lokkien oleskelu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella painottuu edelleen vanhan läjitysalueen, ns. Ämmäsvuoren, rinteille. Lokkien oleskelu on muuttunut myös alueen rakennustöiden vähennettyä avoimia kenttiä alueella. Avoimien kenttien määrä Ämmässuolla väheni 2014, mm. uuden lajittelukatoksen rakennustöiden myötä. Myös maa-ainesten läjitys, ja louhoskentän pensoittuminen vähensivät lokeille soveltuvia oleskelualueita Ämmässuolla. Avoimet ja korkealla sijaitsevat paikat tarjoavat hyvän näkyvyyden lähestyvien petolintujen varalle. Lokkien ruoanhaku on muuttunut sekajätteen läjityksen vähennyttyä merkittävästi. Sekä lokit että varislinnut etsivät sekajätteen seasta edelleen ruokaa, mutta tuoretta sekajätettä on kuitenkin ollut tarjolla epäsäännöllisesti. Lisäksi avoimena oleva läjitysalue on ollut aiempaa pienempi. Läjitetyn sekajätteen kaasunkeräysjärjestelmän rakennustöiden yhteydessä lokeille on tullut esiin pengottavaa. Lokkien lukumäärät biojätteen kompostointialueella ovat hieman nousseet. Lisäksi lokkien oleskelu paikalla on muuttunut säännöllisemmäksi. Vaihtoehtoisen ravintokohteen puuttuminen kerää lokit biojätteen kuorma-alueelle. Kompostoidusta biojätteestä löytyy niukasti käyttökelpoista ravintoa lokeille. Varislinnut pystyvät hyödyntämään hieman paremmin kompostirejektistä löytyviä ravinnonjätteitä. Valtaosa Ämmässuolle tuotavasta biojätteestä ei näytä kelpaavan lokeille ravinnoksi, koostuen mm. vihannesten kuorintajätteistä ja käytetyistä kahvinporoista. Satunnaiset lihatuotteet, ja homehtumaton leipä, ovat havainnoissa lokkien eniten löytämiä tunnistettavia ravintokohteita.