Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lintulaskentojen raportti vuodelta 2018

Transkriptio

1 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lintulaskentojen raportti vuodelta 2018 Tringa ry Hannu Holmström

2 HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT KUNTAYHTYMÄ - LINTULASKENTOJEN RAPORTTI VUODELTA Johdanto Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentoja jatkettiin kuudettatoista vuotta. Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Helsingforstraktens Ornitologiska Förening ry on suorittanut laskentoja vuodesta 2004 alkaen Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:n (nykyisin Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä) tilauksesta. Laskennat ulottuvat vuoteen 2003, jolloin YTV teetti lokkien laskentoja lentopoikasten kerääntymisaikaan. Laskennat ovat kattaneet kevät-, kesä- ja syyskauden vuodesta 2004 alkaen. Vuodesta 2007 alkaen linnustoa on seurattu myös talvikaudella. Laskennoissa havainnoidaan Ämmässuon alueen linnustoa jätteenkäsittelykeskuksen toimintaan liittyen. Seurannan kohteena ovat linnut, joiden esiintyminen alueella liittyy jätteenkäsittelyn toimintaan. Lokkilinnut ovat olleet seurannan erityiskohteena alusta alkaen, ja ne olivat pitkään näkyvin alueella esiintyvä linturyhmä. Lokkien ohella varislinnut ovat runsaslukuisia, ja lokkien vähennyttyä välillä alueen runsaslukuisin linturyhmä. Kottaraiset esiintyvät vaihtelevan runsaslukuisina loppukesällä ja alkusyksyllä. Myös alueen petolinnustoa on seurattu jätteenkäsittelykeskuksen alueella, jossa ne saalistavat lokki- ja varislintuja. Alueen rakennetuilla avomailla oleskelevaa muutto- ja pesimälinnustoa seurataan laskennoissa toissijaisesti. Pikkulintujen sekä kahlaajien lajistoa seurataan yleisellä tasolla alueen kehittymistä silmällä pitäen. Ämmässuon laskennoissa havainnoidaan paikalla kulloinkin esiintyvää lokkilinnustoa, varislinnustoa sekä muiden lajien esiintymistä. Lintujen lukumäärät alueella vaihtelevat ja toisistaan paljon poikkeavia lukumääriä löytyy hyvin lyhyellä aikavälillä. Lintujen esiintymisen yleiskuva muuttuu vuodenajoittain ja voimakkaimmat lukumäärien vaihtelut johtuvat lintujen muutosta sekä pesimäkauden vaiheista. Ämmässuon alueen lokki- ja varislinnustoa on seurattu jo melko pitkään, ja laskentojen tuloksia raportoidaan HSY:lle vuosikohtaisesti. Pitkän aikavälin seurannan tuloksia on julkaistu mm. Tringa-lehdessä. Lintulaskentoihin osallistuivat vuonna 2018 Hannu Holmström (koordinaattori), Annika Forsten, Petteri Hytönen, Jörgen Palmgren, Sami Tuomela ja Jukka Tanner. Heidän apunaan oli lisäksi toisinaan muita kokeneita lintuharrastajia. 1

3 2. Laskentojen tulokset vuonna 2018 Laskentojen keskeisimmät tulokset vuonna 2018 olivat lokkimäärän vakiintuminen matalalle tasolle. Yleisimmistä lokkilajeista harmaalokin määrät pysyivät melko vakaana, naurulokkien määrä nousi hieman. Kalalokki esiintyi melko runsaana vuonna 2018, mutta sen yksilömäärät ovat paljon pienempiä kuin valtalajeilla. Meri- ja selkälokin yksilömäärät olivat melko pieniä. Varislintujen määrät Ämmässuolla olivat hieman aiempaa pienempiä. 2.1 Lokkilajisto ja lukumäärät Vuoden 2018 lokkilajisto koostui nauru-, kala-, selkä-, harmaa-, aroharmaa- ja merilokista. Lisäksi havaittiin selkälokin vaaleampiselkäisiä alalajeja, joita pesii Norjassa ja Luoteis- Venäjällä. Tringa ry:n alueharvinaisuustoimikunta tarkastaa havainnot aroharmaalokista. Ämmässuolla säännöllisesti havaittavien lokkien yksilömäärät löytyvät taulukosta 1 tämän raportin lopussa. Kalenterivuosi 2018 alkoi talvehtivien lokkien määrien ollessa vähäisiä. Talvikauden lokkilajisto koostui pelkästään harmaaja merilokista. Talven jatkuessa maaliskuussa lokkeja ei enää havaittu laskentakäynneillä. Maaliskuun lopussa kevätmuutto alkoi harmaaja merilokkien palatessa Ämmässuolle, huhtikuussa alkoi muiden lajien kevätmuutto. Lokkien haudonta-aikaan toukokuussa Ämmässuon yksilömäärät laskivat. Kesäkuusta alkaen yksilömäärät nousivat keskikesän ajaksi, ja laskivat taas heinäkuussa. Naurulokit muuttavat Suomesta talvehtimisalueilleen heinäkuussa, ja selkälokit elo syyskuussa. Myös kalalokit lakkaavat käymästä Ämmässuolla loppukesän aikana, joten syksy ja alkutalven lokkimäärät sisältävät lähes pelkästään harmaaja merilokkeja. Lokkien yksilömäärät olivat suurimmillaan syyskuussa. Syksyllä Vantaan Energian jätevoimalassa suoritettiin vuosihuolto, jonka aikana sekajätettä paalattiin Ämmässuolla. Välivarastoinnin päätyttyä lokkimäärät alkoivat laskemaan. Syyskausi jatkui joulukuun alkuun saakka, jolloin yksilömäärät laskivat alle 50 lokkiin. Naurulokkien yksilömäärä pysyi selvästi keskimääräisen alapuolella (kuva 1). Vuoden 2018 määrät olivat alle puolet pitkän ajan keskiarvosta. Naurulokkien määrä on laskenut tasaisesti seurannan aikana. Keväällä naurulokkien suurin määrä muuttoaikaan oli 1100 yksilöä. Seuraava suurempi kerääntymä havaittiin vasta ennen syysmuuttoa, kun kesäkuun lopulla Ämmässuolle kerääntyi 1000 naurulokkia. Heinäkuussa naurulokit aloittivat syysmuuton, ja yksilömäärät laskivat. Elokuussa naurulokkeja havaittiin enää satunnaisesti Naurulokki Kuva 1. Naurulokin yksilömäärien (kpl) kehitys kalenteriviikoilla vuonna

4 Kalalokkeja havaittiin keväällä säännöllisesti useita kymmeniä, ja enimmillään 280 yksilöä. Lajin esiintyminen jatkui melko runsaana kesällä, suurin kerääntymä oli 155 yksilöä. Heinäkuun jälkeen kalalokkeja havaittiin säännöllisesti muutamien yksilöiden voimin syyskuun puoliväliin saakka. Selkälokit palasivat kevätmuutolta huhtikuun alussa, ja suurin havaittu yksilömäärä keväällä oli 32 selkälokkia (kuva 2). Kesän ajan määrä pysyi yksilössä. Syysmuuton lähestyessä elokuussa selkälokkien esiintyminen oli jatkuvaa, joskin yksilömäärän pysyi enimmäkseen alle kymmenessä selkälokissa. Keväällä selkälokkien määrä oli keskimääräisellä tasolla kahtena havaintopäivänä. Lähes koko esiintymiskauden ajan selkälokkien määrä oli selvästi keskimääräistä pienempi. 40 Selkälokki Kuva 2. Selkälokin yksilömäärien (kpl) kehitys kalenteriviikoilla vuonna Harmaalokkien määrät Ämmässuolla ovat aiempaa pienempiä (kuva 3). Ero aiempaan on pienempi huhtitoukokuussa kuin elo syyskuussa. Tämä voi johtua siitä, ettei Ämmässuolle keräänny enää yhtä paljon harmaalokin lentopoikasia kuin aiemmin. Keväällä harmaalokkien yksilömäärä oli suurimmillaan 300 harmaalokkia. Tämän jälkeen laskettiin enimmillään vain 160 harmaalokkia. Yksilömäärä nousi kesäkuussa, ja pysyi kesän ajan harmaalokissa. Elokuun alussa määrä laski parin viikon ajaksi. Syyskuussa harmaalokkien määrä nousi enimmillään 1100 yksilöön, ja laski lokakuun puoliväliin mennessä. Lokakuussa harmaalokkien määrä väheni jälleen talvea kohti, ja joulukuussa määrä laski enää muutamaan kymmeneen yksilöön. Harmaalokki Kuva 3. Harmaalokin yksilömäärien (kpl) kehitys kalenteriviikoilla vuonna

5 Aroharmaalokkeja havaittiin kaikkiaan kahdeksan yksilöä vuonna Kaikki havainnot tehtiin syyskaudella, aikavälillä Aroharmaalokeista seitsemän oli ensimmäistä syksyään eläviä yksilöitä, ja yksi lintu oli toisen kalenterivuoden yksilö. Nuoret lokkiyksilöt on mahdollista erottaa toisistaan höyhenpuvun vaihtelun tuomien yksilötuntomerkkien perusteella. Merilokki esiintyy harmaalokin tavoin Ämmässuolla ympäri vuoden, mutta yksilömäärät ovat hyvin pieniä. Merilokkien kevätmuuton huippu oli samaan aikaan harmaalokkien kanssa, huhtikuun alussa havaittiin 20 yksilöä. Yksilömäärä oli kesä heinäkuun ajan välillä merilokkia, elokuun alussa määrä väheni muutamaan. Lokakuussa merilokkeja määrä väheni yksilöön, ja joulukuussa havaittiin jälleen vain muutama merilokki. Selkälokin vaaleaselkäisistä alalajeista tehtiin Ämmässuolla kuusi havaintoa vuonna Kevään muuttokaudella ei havaittu yhtään yksilöä. Havainnot alkoivat kesäkuussa esiaikuisilla yksilöillä, joista tehtiin neljä havaintoa kesäkuun aikana. Yksi havainnoista koski neljää lintua (22. kesäkuuta), muut olivat yksittäisiä. Syyskaudella havaittiin kaksi tuhkaselkälokkia, molemmat yli neljävuotiaita yksilöitä. Lokkien yksilömäärät ovat pysytelleet melko matalalla tasolla useamman vuoden ajan (kuva 4). Eniten vaihtelua on naurulokin yksilömäärissä, mikä on tavanomaista. Vuonna 2018 naurulokkien määrä nousi edellisvuotisesta, mutta ei yltänyt aiempien vuosien tasolle. Naurulokin lisäksi kalalokkien yksilömäärät olivat lievässä nousussa, mutta laji on selvästi vähälukuisempi. Ämmässuon toinen valtalaji lokeissa on harmaalokki, jonka yksilömäärät ovat olleet melko vakaasti matalalla tasolla viime vuosien ajan. 12 Lokkilajien trendit Merilokki Harmaalokki Selkälokki Kalalokki Naurulokki vuosi Kuva 4. Lokkilajien yksilömäärien kehityksen seurannan laskennallinen indeksi. 4

6 2.2 Muu lajisto Lokkien lisäksi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella oleskelee pääasiassa varislintuja. Lokkeja ja varislintuja saalistavia petolintuja havaitaan etenkin talvikuukausina. Havaintoja sorsalinnuista ja kahlaajista ei juuri tehty. Sorsalinnuille ja kahlaajille sopivat lammikot ovat vähentyneet alueella sen jälkeen, kun laajennusalueen pohja on täytetty soralla ja Blominmäen louheen vastaanotto alueella on aloitettu. Louhekasat ovat tehneet alueesta suljetumman. Petolintujen havainnot Ämmässuolla ovat vähentyneet hieman. Alueella oleskelee edelleen runsaasti varislintuja ja lokkeja, petolintujen väheneminen voi silti olla yhteydessä lokkien vähenemiseen. Yleisimmät Ämmässuolla havaitut petolinnut olivat kana- ja hiirihaukka. Enimmillään kanahaukkoja havaittiin laskennoissa kaksi, ja hiirihaukkoja kolme yksilöä. Vuoden kuluessa laskennoissa havaittiin myös merikotka, varpushaukka ja tuulihaukka. Monet petolintulajit havaittiin alueella vain niiden muuttoaikoina. Lokkien vähentyessä varislinnut ovat tulossa Ämmässuon näkyvimmäksi linturyhmäksi. Selkeästi runsaslukuisin niistä oli naakka. Talvikaudella Ämmässuolla laskettiin tavallisesti naakkaa. Poikkeuksellisen suuri määrä oli kerääntynyt Ämmässuolle 14. tammikuuta, jolloin naakkoja laskettiin peräti 1200 yksilöä. Pesimäaikaan toukokuussa Ämmässuolla havaittiin vain muutamia kymmeniä naakkoja, ja yksilömäärät kohosivat muutamaan sataan loppuvuoden ajaksi. Alkutalvella laskettiin vuoden suurin naakkamäärä, kun 14. joulukuuta paikalle oli kerääntynyt 2000 naakkaa. Talvehtivien varisten määrä Ämmässuolla vaihteli yksilön välillä, määrä on vähemmän kuin edellisenä talvena. Poikkeuksellisen suuri kerääntymä varislintuja laskettiin Ämmässuolla 14. tammikuuta, jolloin naakkakerääntymän lisäksi Ämmässuolta laskettiin myös 1000 varista. Kevään ajaksi varismäärä laski alle sataan, ja nousi uudestaan vasta syksyllä. Syyskaudella varisten määrä vaihteli pääasiassa yksilössä. Joulukuun 14. päivänä oli jälleen myös variksia kertynyt Ämmässuolle runsaasti, kun laskennassa havaittiin 600 varista. Korppeja havaittiin Ämmässuolla säännöllisesti yksilön välillä koko vuoden ajan. Helmi-maaliskuun vaihteessa yksilömäärä pysytteli korpissa, ja laski taas sen jälkeen. Erilliset poikkeuksellisen suuret korppikerääntymät havaittiin 10. toukokuuta 50 yksilöä sekä elokuuta myös 50 korppia. Harakoita havaittiin Ämmässuolla vain muutamia yksilöitä kerrallaan. Kottaraisten määrät Ämmässuolla ovat vähentyneet vuosien kuluessa. Keväällä 2018 lajista tehtiin muuttoaikaan vain kaksi havaintoa Ämmässuon laskennoissa. Pesimäkauden jälkeen kesäkuussa Ämmässuolla oleskeli kottaraista. Syyskaudella kottaraisten määrät nousivat. Elokuun alkupuolelta syyskuun puoliväliin laskettiin kottaraista kerrallaan, enimmillään 12. elokuuta 700 yksilöä. 5

7 3. Jätteen käsittelytapojen muutosten vaikutus lokkien ruokailuun ja oleskeluun sekä muuhun lajistoon Jätteenkäsittelyn muututtua HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella ovat myös lokkien oleskelupaikat osin vaihtuneet. Lokit lepäilevät edelleen avoimilla paikoilla, käyttäen osin samoja mäenlakia ja hallinkattoja kuin ennenkin. Ruokailumahdollisuudet ovat vähentyneet, kun sekajätteen kaatopaikkasijoitus on loppunut. Jäljellä olevat ravinnonlähteet ovat pienialaisempia, kun pieniä määriä ravintokelpoista materiaalia löytyy biojätteen käsittelyalueelta. Lokkien yksilömäärät ovat vähentyneet, ja joidenkin lajien oleskelukausi Ämmässuolla on lyhentynyt. Loppukesän kerääntymien yksilömääriin vaikuttaa myös pesimätulos, etenkin naurulokilla alkukesän myrskyt aiheuttavat poikastappioita pesimäluodoilla. Lokkien yksilömäärät ovat vähentyneet jätehuollon kehittymisen myötä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksella. Yksilömäärien vähenemisen lisäksi lokkien oleskelu alueella on muuttunut. Aiemmin lokkien oleskelu painottui alueen länsiosassa sijaitsevalle sekajätteen läjitysalueelle. Tällä alueella on havaittu erittäin vähän lokkeja sen jälkeen, kun Vantaan Energian jätevoimala otettiin käyttöön. Lokkien oleskelu on painottunut biojätteen käsittelyalueelle, missä ruokaa on kuitenkin löydettävissä huomattavasti aiempaa vähäisemmin. Lokit löytävät sieltä pieniä määriä ravintoa esikompostoidun jätteen seasta. Lokkien esiintyminen runsastui jätevoimalan vuosihuollon aikana, jolloin sekajätteen paalaus varastoon tarjosi ajoittain jätemateriaalia lokkien pengottavaksi. Lokkien ja varislintujen keskittyminen pienemmälle alueelle tiivistää myös petolintujen saalistuksen sinne. Lokkien oleskelu keskeytyy Ämmässuolla melko usein petojen näyttäytyessä, ja ruokarauha keskeytyy näissä tilanteissa kokonaan. Pienentyneet ruokailualueet ja luontainen saalistuspaine vaikuttavat lokkien viihtyvyyteen jätteenkäsittelykeskuksella, mikä vähitellen näkyy yksilömäärien pienentymisenä. 6

8 Taulukko 1. Ämmässuolla säännöllisesti havaittavien lokkilajien yksilömäärät (kpl) vuonna 2018 Vko Merilokki Harmaalokki Selkälokki Kalalokki Naurulokki

9 Vko Merilokki Harmaalokki Selkälokki Kalalokki Naurulokki