RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2008

Transkriptio

1 RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2008 Kuvia helikopterista tarkastetuista pesistä Tuomo Ollila Metsähallitus Luontopalvelut

2 YLEISTÄ Tässä raportissa kerrotaan lyhyesti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan ja Lapin ja Oulun läänien merikotkien pesintätuloksesta vuonna Pesimätulos oli merikotkaa lukuun ottamatta selvästi heikompi kuin vuonna 2007 ja todennäköisin syy heikkoon pesimämenestykseen oli pesimäaikainen sää, kylmää ja sateista, sekä erityisesti maakotkan ja tunturihaukan osalta myös heikentynyt ravintotilanne. Maa- ja merikotkan sekä tunturihaukan reviireistä tarkastettiin lähes kaikki ja muuttohaukkareviireistä tarkastettiin 88 prosenttia. Tavallisesti reviirillä ei käyty kuin kerran pesimäkauden aikana poikasten ollessa rengastusikäisiä. Suurimman osan tarkastuksista suoritti 42 vapaaehtoista lintuharrastajaa, kaikkiaan noin 370 työpäivää. Tehtyjen työpäivien määrä vaihteli henkilöittäin 1-30 päivän välillä. Helikopterilla tarkastettiin Muonio-Salla linjan pohjoispuolella noin 100 maakotkareviirillä kaikkiaan 250 pesää. Samalla yhteydessä tarkastettiin myös yhteensä muutamia kymmeniä merikotkan sekä muutto- ja tunturihaukan pesiä. Taulukoissa olevat epäjohdonmukaisuudet vuonna 2008 löydettyjen uusien reviirien ja vuosina 2007 ja 2008 todettujen reviirien määrissä johtuvat reviirijaossa tapahtuneista tarkennuksista. Kuva 1. Kartta eliömaantieteellisestä jaosta MAAKOTKA Kannan koko ja levinneisyys Maakotkan levinneisyys on Suomessa selvästi pohjoinen, noin 80 prosenttia maakotkista pesii Lapin läänissä ja noin 90 prosenttia poronhoitoalueella. Rekisterissä oli lokakuussa 2008 kaikkiaan 443 sellaista maakotkareviiriä joilla on 1970-luvun alun jälkeen todettu merkkejä maakotkan pesinnästä. Viimeisen viiden vuoden aikana näistä on ollut asuttuna 392 reviiriä. Löytymättä on edelleen reviiriä, joten Suomen maakotkien kokonaismäärä on noin paria. Vuoden aikana on löytynyt 14 uutta reviiriä ja vanhoilta reviireiltä löytyi 33 uutta vaihtopesää, suurin osa Lapista mutta myös levinneisyyden eteläosista löytyi kolme uutta reviiriä. Suomen maakotkakanta kasvaa hitaasti, arviolta 1-3 uudella pesivällä parilla vuosittain.

3 Pesimätulos 2008 Pesimätulos oli heikoin sitten vuoden 1991 ja erityisen huono se oli pohjoisimmassa Lapissa. Vaikka asuttuja reviirejä todettiin yksi enemmän kuin vuonna 2007, yhteensä 316, oli onnistuneiden pesintöjen kokonaismäärä 115 ja rengastusikäisten poikasten kokonaismäärä 123 selvästi edellisvuotta pienempi. Rengastusikäisiä poikasia/ onnistunut pesintä oli 1,07 (vuosien keskiarvo 1,20) ja poikasia/ asuttu reviiri oli 0,39 (vuosien keskiarvo 0,57). Kuva 2. Maakotkan levinneisyys vuonna 2008, viiden viimeisen vuoden aikana asutut reviirit.

4 Reviirit: EnL InL KiL SoL PeP Ks OP Kn KP EP PH PS PK St EH ES V U EK Yhteensä 2007 Tunnettuja reviirejä Asuttuna viiden viimeisen vuoden aikana Asumaton viiden viimeisen vuoden aikana Tarkastettuja reviirejä Pesää rakennettu Asuttu reviiri ilman tunnettua pesää Pareja Pesintä: Pesintöja yhteensä Epäonnistuneita pesintöjä Onnistuneita pesintöjä (poikaset) Poikasia (iso+pieni) Kahden poikasen pesiä Pesintä myös edellisenä vuonna Poikasia/onnistunut pesintä 1,00 1,00 1,07 1,00 1,10 1,11 1,00 1,2 1,4 1,00 1,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 1,00 0,00 0,00 1,07 1,26 Poikasia/ asuttu reviiri (pesä tunnettu) 0,11 0,39 0,80 0,75 0,73 1,33 0,54 3,00 1,17 1,00 0,67 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 1,00 0,00 0,00 0,70 0,62 Poikasia/pari 0,10 0,26 0,42 0,41 0,42 0,50 0,35 0,75 0,47 0,50 0,40 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 1,00 0,00 0,00 0,39 0,62 Rengastettu Rengastetut Värirengastetut Prosentteina Pareja tarkastetuista Onnistuneita pesintöjä asutuista Epäonnistuneita pesintöjä asutuista Onnistuneita pesintöjä tarkastetuista Tarkastettuja tunnetuista reviireistä Taulukko1. Maakotkan pesintätulos eliömaakunnittain vuonna 2008 MUUTTOHAUKKA Kannan koko ja levinneisyys Muuttohaukan levinneisyysalue käsittää Pohjois-Suomen, Lapin läänin ja Oulun läänin länsiosat. Kuten muutaman aiempana vuonna niin myös menneenä kesänä on tehty useita pesimäaikaisia muuttohaukkahavaintoja sopivissa pesimäympäristöissä nykyisen levinneisyysalueen eteläpuolella. Havainnot antavat toiveita levinneisyyden laajenemisesta Etelä- ja Keski-Suomeen. Rekisterissä on lokakuussa 2008 kaikkiaan 328 muuttohaukkareviiriä joilta on tietoja haukkojen asumisesta 1970-luvun alun jälkeen ja näistä 286 on ollut asuttuna viimeisen viiden vuoden aikana. Vuoden aikana on löydetty 12 uutta muuttohaukkareviiriä ja vanhoilta reviireiltä 37 uutta pesäpaikkaa. Suomessa muuttohaukkaparien määrä on paria ja kanta on kasvaa huolimatta menneen kesän huonosta pesintätuloksesta Lähes kaikki Suomen muuttohaukat pesivät maassa soilla, kallioilta tunnetaan kaikkiaan 29 pesäpaikkaa pääosin tunturialueella mutta muutama kalliopesintä on myös Lapissa metsäalueella. Vuosittain pesii myös muutama pari puissa kalasääsken ja merikotkan rakentamissa pesissä. Pesintätulos 2008 Muuttohaukan pesintätulos oli vuonna 2008 selvästi heikompi kuin muutamana aiempana vuonna ja ainoastaan Enontekiön alueella pesintätulos oli lähellä normaalia. Asuttuja reviirejä, (aloitettu pesintä tai emo(t) reviirillä), oli kaikkiaan 175 ja niistä 105 reviirillä pesintä onnistui. Rengastusikäisiä poikasia todettiin kaikkiaan 218 ja poikasia/onnistunut pesintä oli 2,08 (keskiarvo vuosina ,32), ja poikasia/asuttu reviiri oli 1,25 (keskiarvo vuosina ,62).

5 Kuva 3. Muuttohaukan levinneisyys vuonna 2008, viiden viimeisen vuoden aikana asutut reviirit. Reviirit: EnL InL KiL SoL PeP Ks OP Kn KP EP PK Yhteensä 2007 Tunnettuja reviirejä Asuttuna viiden viimeisen vuoden aikana Asumaton viiden viimeisen vuoden aikana Tarkastettuja reviirejä Pesäkuoppa Asuttu reviiri ilman tunnettua pesää (emo+t reviirillä) Asuttu reviiri, tunnettu pesä Pareja Pesintä: Pesintöjä yhteensä Epäonnistuneita pesintöjä Onnistuneita pesintöjä (poikaset) Poikasia (iso+pieni) Poikasia/onnistunut pesintä 2,82 2,67 2,33 1,91 1,50 2,00 2,09 1,50 2, ,08 2,13 Poikasia/ asuttu reviiri (pesä tunnettu) 2,38 2,00 1,17 1,62 1,00 1,5 1,66 1,5 1, ,56 1,53 Poikasia/pari 1,94 1,60 0,88 1,34 0,79 1,09 1,45 1,20 1, ,25 1,27 Rengastettu Rengastetut Värirengastetut Prosentteina Pareja tarkastetuista Onnistuneita pesintöjä asutuista Epäonnistuneita pesintöjä asutuista Onnistuneita pesintöjä tarkastetuista Tarkastettuja tunnetuista reviireistä Taulukko 2. Muuttohaukan pesintätulos eliömaakunnittain vuonna 2008

6 MERIKOTKA, LAPIN JA OULUN LÄÄNIT Kannan koko ja levinneisyys Merikotka on pesinyt ihmisten muistitiedon ja harvojen kirjallisuustietojen perusteella harvalukuisena Pohjois-Suomen sisämaassa sekä Perämerellä vielä 1900-luvun alkupuoliskolla. Pienimmillään kanta on ollut 1950-luvulta aina 1970-luvun lopulle. Tältä ajalta tunnetaan Pohjois- Suomesta vain yksittäisiä pesintöjä Länsi-Lapin alueelta. Pohjois-Suomen merikotkakanta runsastui 1970-luvun lopulta alkaen aluksi Lokan ja Porttipahdan tekoaltaiden ympäristössä. Koillismaalle merikotkat ilmestyivät pesivinä 1990-luvulla ja Perämerelle 2000-luvun alkupuolella. Lapin ja Oulun läänien alueella tunnetaan nyt kaikkiaan 61 merikotkareviiriä joilla on 1970-luvun alun jälkeen ollut merkkejä merikotkien asumisesta ja näistä 49 on ollut asuttuna viimeisen viiden vuoden aikana. Reviirit keskittyvät Keski-Lapissa Lokan ja Porttipahdan tekoaltaiden ympäristöön sekä Kuusamon- Posion alueelle. Merikotka on palannut myös Perämeren alueen pesimälinnustoon neljän parin voimin. Yksittäisiä reviirejä on myös Itä- ja Luoteis-Lapissa sekä Kainuussa. Pohjois- Suomen kokonaisparimäärä on tällä hetkellä jo yli 60 paria. Vuoden aikana löytyi kuusi uutta reviiriä ja neljä uutta pesää vanhoilta reviireiltä. uusista reviireistä kaksi löytyi Perämereltä, kaksi Koillismaalta ja kaksi reviiriä Lapista Pesintätulos 2008 Poiketen muista tässä raportissa käsitellyistä lajeista merikotkien pesintätulos oli lähes normaali. Asuttuja reviirejä oli kaikkiaan 47 ja onnistuneita pesintöjä yhteensä 26. Rengastusikäisiä poikasia todettiin kaikkiaan 42 ja poikasia/ onnistunut pesintä oli 1,62 ja poikasia pari 0,89. Parhaiten pesinnät onnistuivat Perämerellä ja myös Koillismaalla pesintätulos oli parempi kuin Lapissa. Kuva 4. Merikotkan levinneisyys Oulun ja Lapin lääneissä vuonna 2008,viiden viimeisen vuoden aikana asuttuna olleet reviirit.

7 Reviirit: EnL InL SoL KiL PeP Ks Op Kn Yhteensä Vuosi 2007 Tunnettuja reviirejä Asuttuna viiden viimeisen vuoden aikana Asumaton viiden viimeisen vuoden aikana Tarkastettuja reviirejä Pesää rakennettu Asuttu reviiri ilman tunnettua pesää Pareja Pesintä: Pesintöjä yhteensä Epäonnistuneita pesintöjä Onnistuneita pesintöjä (poikaset) Poikasia (iso+pieni) Poikasia/onnistunut pesintä 2,00 1,33 1,45 2,00 1,71 2,00 1,62 1,48 Poikasia/ asuttu reviiri (pesä tunnettu) 1,00 1,00 0,59 2,00 1,50 1,50 0,00 0,89 0,93 Poikasia/pari 1,00 1,00 0,59 2,00 1,50 1,50 0,00 0,89 0,93 Rengastettu Rengastetut 0 34 Värirengastetut 0 34 Prosentteina Pareja tarkastetuista Onnistuneita pesintöjä asutuista Epäonnistuneita pesintöjä asutuista Onnistuneita pesintöjä tarkastetuista Tarkastettuja tunnetuista reviireistä Taulukko 3. Merikotka pesintätulos eliömaakunnittain Oulun ja Lapin lääneissä vuonna 2008 TUNTURIHAUKKA Kannan koko ja levinneisyys Tunturihaukan levinneisyysalue käsittää pohjoisimman Lapin tunturialueet. Levinneisyydessä ei ole tapahtunut muutoksia viimeisen sadan vuoden aikana ja parimäärä on ollut ainakin viimeiset viisikymmentä vuotta vakaa. Rekisterissä on lokakuussa 2008 kaikkiaan 45 tunnettua tunturihaukkareviiriä joista 43 on ollut asuttuna viimeisen viiden vuoden aikana. Lähes kaikki Suomen tunturihaukat pesivät pahdoilla mutta vuosittain muutama pari pesii puissa tavallisesti korpin rakentamissa pesissä mutta pesintä on todettu myös muiden lajien kuten maakotkan rakentamassa pesässä. Vuoden aikana löytyi kaksi uutta reviiriä. Pesintätulos 2008 Tärkein syy tunturihaukan heikkoon pesintätulokseen oli riekkokantojen aallonpohja. Asuttuja reviirejä, aloitettu pesintä ( pari tai emo(t) reviirillä), todettiin kaikkiaan 27 ja niistä yhdeksällä reviirillä pesintä onnistui. Rengastusikäisiä poikasia todettiin kaikkiaan 26 ja poikasia/onnistunut pesintä oli 2,89 (vuosina keskimäärin 2,83) ja poikasia/asuttu reviiri oli 0,96 (vuosina keskimäärin 2,20).

8 Kuva 5. Tunturihaukan levinneisyys Suomessa vuonna 2008 Reviirit: Enontekiö Inari Utsjoki Muu Yhteensä Vuosi 2007 Tunnettuja reviirejä Asuttuna viiden viimeisen vuoden aikana Asumaton viiden viimeisen vuoden aikana Tarkastettuja reviirejä Emo(t) reviirillä Asuttu reviiri, tunnettu pesä (pesiä) Pareja Pesintä: Pesintöjä yhteensä Epäonnistuneita pesintöjä Onnistuneita pesintöjä (poikaset) Poikasia (iso+pieni) Poikueiden koot kpl/poikueen koko 0 2/2 3/3 1/4 2/3 1/3 2/2 6/3 1/4 1/1 3/2 4/3 10/4 Poikasia/onnistunut pesintä 0,00 2,83 3,00 3 2,89 3,56 Poikasia/ asuttu reviiri (pesä tunnettu) 0,00 2,43 3,00 3 2,36 2,29 Poikasia/pari 0,00 1,70 0,60 1,50 0,96 2,29 Rengastettu Rengastetut Värirengastetut 0 0 Prosentteina Pareja tarkastetuista Onnistuneita pesintöjä asutuista Epäonnistuneita pesintöjä asutuista Onnistuneita pesintöjä tarkastetuista Taulukko 4. Tunturihaukan pesintätulos kunnittain vuonna 2008