Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2017

Transkriptio

1 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2017 Tringa ry Hannu Holmström

2 HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT KUNTAYHTYMÄ - LOKKILASKENTOJEN RAPORTTI VUODELTA Johdanto Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentoja jatkettiin viidettätoista vuotta. Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Helsingforstraktens Ornitologiska Förening ry on suorittanut laskentoja vuodesta 2004 alkaen Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:n (nykyisin Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä) tilauksesta. Laskennat ulottuvat vuoteen 2003, jolloin YTV teetti lokkien laskentoja lentopoikasten kerääntymisaikaan. Laskennat ovat kattaneet kevät-, kesä- ja syyskauden vuodesta 2004 alkaen. Vuodesta 2007 alkaen linnustoa on seurattu myös talvikaudella. Laskennoissa havainnoidaan Ämmässuon alueen linnustoa jätteenkäsittelykeskuksen toimintaan liittyen. Seurannan kohteena ovat linnut, joiden esiintyminen alueella liittyy jätteenkäsittelyn toimintaan. Lokkilinnut ovat olleet seurannan erityiskohteena alusta alkaen, ja ne ovat näkyvin alueella esiintyvä linturyhmä. Lokkien ohella varislinnut ovat runsaslukuisia. Kottaraiset esiintyvät runsaslukuisina loppukesällä ja alkusyksyllä. Myös alueen petolinnustoa on seurattu jätteenkäsittelykeskuksen alueella, jossa ne saalistavat lokki- ja varislintuja. Alueen rakennetuilla avomailla oleskelevaa muutto- ja pesimälinnustoa seurataan laskennoissa toissijaisesti. Pikkulintujen sekä kahlaajien lajistoa seurataan yleisellä tasolla alueen kehittymistä silmällä pitäen. Ämmässuon laskennoissa havainnoidaan paikalla kulloinkin esiintyvää lokkilinnustoa, varislinnustoa sekä muiden lajien esiintymistä. Lintujen lukumäärät alueella vaihtelevat ja toisistaan paljon poikkeavia lukumääriä löytyy hyvin lyhyellä aikavälillä. Lintujen esiintymisen yleiskuva muuttuu vuodenajoittain ja voimakkaimmat lukumäärien vaihtelut johtuvat lintujen muutosta sekä pesimäkauden vaiheista. Ämmässuon alueen lokki- ja varislinnustoa on seurattu jo melko pitkään, ja laskentojen tuloksia raportoidaan HSY:lle vuosikohtaisesti. Pitkän aikavälin seurannan tuloksia on julkaistu mm. Tringa-lehdessä. Lintulaskentoihin osallistuivat vuonna 2017 Hannu Holmström (koordinaattori), Annika Forsten, Petteri Hytönen, Jörgen Palmgren, Sami Tuomela ja Jukka Tanner. Heidän apunaan oli lisäksi toisinaan muita kokeneita lintuharrastajia.

3 2. Laskentojen tulokset vuonna 2017 Laskentojen keskeisimmät tulokset vuonna 2017 olivat lokkimäärän pysyminen melko alhaisena, yksilömäärät ovat jo vuosia olleet pitkän ajan keskiarvoja alhaisempia. Kaikkien lokkilajien yksilömäärät Ämmässuon laskennoissa olivat aiempaa alhaisempia vuonna 2017, erityistä oli naurulokkien yksilömäärän voimakas lasku edellisvuodesta. Myös alueelle kerääntyneiden varislintujen yksilömäärät olivat hieman edellisvuotta pienempiä. 2.1 Lokkilajisto ja lukumäärät Vuoden 2017 lokkilajisto koostui nauru-, kala-, selkä-, harmaa-, aroharmaa- ja merilokista. Lisäksi havaittiin selkälokin vaaleampiselkäisiä alalajeja, joita pesii Norjassa ja Luoteis- Venäjällä. Tringa ry:n alueharvinaisuustoimikunta tarkastaa havainnot aroharmaalokista. Kalenterivuosi 2017 alkoi talvehtivien lokkien määrien ollessa pieniä. Harmaa- ja merilokkeja havaittiin Ämmässuolla koko talven ajan, enimmillään 230 harmaa- ja 30 merilokkia. Lokkien yksilömäärä alkoi kasvamaan maaliskuun puolivälistä alkaen, nousten huhtikuussa enimmillään 750 harmaalokkiin ja 50 merilokkiin. Kevätmuutto alkoi huhtikuun alkupuolella, jolloin lajisto täydentyi nauru-, kala- ja selkälokeilla. Naurulokkien lukumäärä muuttoaikaan nousi enimmillään 4500 yksilöön, selkälokkeja laskettiin enimmillään 26 yksilöä. Harmaalokkien määrä nousi suurimmilleen muuttokauden jälkeen toukokuun alkupuolella 2100 yksilöön, tuolloin sekajätteen polttolaitos oli suljettu. Toukokuun puolivälin jälkeen lokkien lukumäärät laskivat. Harmaalokkien määrä pysyi yksilössä alkusyksyyn asti. Elokuussa lokkien kerääntyminen Ämmässuolle oli niukkaa. Harmaalokkien lukumäärä vaihteli yksilössä, merilokkeja havaittiin enimmillään 40 yksilöä. Syyskuussa Vantaan energian polttolaitos oli suljettu vuosihuollon ajaksi, ja harmaalokkien lukumäärä Ämmässsuolla nousi 2550 yksilöön. Merilokkien lukumäärä nousi tuolloin enimmillään 80 yksilöön, muiden lajien lukumääriin vuosihuolto ei vaikuttanut. Loppusyksyllä meri- ja harmaalokkien lukumäärät Ämmässuolla laskivat tasaisesti. Muita lajeja havaittiin satunnaisesti. Joulukuun lopussa sääolosuhteet muuttuivat talvisiksi, ja lokkien määrät olivat enimmilläänkin vain muutamia yksilöitä. Naurulokkien lukumäärät olivat keskimääräistä pienempiä koko kauden ajan. Kevään muuttokaudella huhtikuun alkupuolella yksilömäärät olivat suurimmillaan, ja huhtikuun lopulla havaittiin vielä erillinen 1000 yksilön kerääntymä. Touko- ja kesäkuun ajan naurulokkien yksilömäärä vaihteli muutamissa sadoissa, ja heinäkuussa alkava syysmuutto laski niiden määrän hyvin pieneksi. Naurulokkien aiempaan vuosirytmiin kuulunutta loppukesän kerääntymää ei havaittu lainkaan Ämmässuolla vuonna Heinä- ja elokuussa naurulokkeja havaittiin vain yksilöä laskennoissa.

4 Naurulokki Kalalokkien esiintyminen Ämmässuolla vuonna 2017 oli vähälukuista Kevään muuttokaudella lajia ei havaittu Ämmässuon laskentakäynneillä lainkaan. Ensimmäinen havainto tehtiin kesäkuun alussa, ja seuraavan kerran kalalokkeja havaittiin heinäkuussa. Heinä- ja elokuussa kalalokkeja oli jatkuvasti vähintään 30, enimmillään 80 yksilöä. Elokuun lopulta lokakuulle laskennoissa havaittiin alle 10 kalalokkia, poikkeuksena 90 yksilön kerääntymä lokakuun alussa. Loppuvuonna kalalokkeja havaittiin vain yhdessä laskennassa. Selkälokkien kevätmuutto alkoi tavanomaiseen aikaan huhtikuun alussa. Muuttokaudella yksilömäärä nousi enimmillään vain 26 selkälokkiin. Tämä jäi myös koko vuoden korkeimmaksi selkälokin kerääntymäksi, joten selkälokkien esiintyminen oli selvästi tavanomaista vähäisempää Ämmässuolla vuonna Vielä heinäkuussa havaittin 10 yksilön kerääntymiä, mutta syksyn ajan yksilömäärä oli enimmillään kolme selkälokkia. Selkälokki Harmaalokkeja kerääntyi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukselle selvästi tavanomaista vähemmän. Keväällä havaittiin toukokuussa pieni kerääntymä,kun toukokuun alkupuolella laskettiin 2100 yksilöä. Kerääntymä oli tavanomaista myöhäisempi, keväisin

5 harmaalokkien määrä nousee yleensä muuttoaikaan maalis-huhtikuussa. Kesä- ja syyskaudella harmaalokkeja havaittiin huomattavasti alle keskimääräisen yksilömäärän. Syksyllä Vantaan energian voimalassa suoritettiin vuosihuolto, jonka aikana sekajätettä paalattiin Ämmässuolla. Tämä keräsi alueelle harmaalokkeja, kerääntymän yksilömäärät olivat kuitenkin paljon pienempiä kuin aikaisempien vuosien tavanomaiset syysmäärät. Syyskuun lopulta lokakuun puoliväliin paalattava sekajätekasa keräsi alueelle enimmillään 2700 harmaalokkia. Vuosihuollon jälkeen sekajätteen poltto käynnistyi voimalassa, ja kerätyn sekajätteen paalaus jatkui Ämmässuolla vielä vähän aikaa. Lokkimäärät laskivat nopeasti paalauksen vähentäessä keräty sekajätteen määrää. Loka-marraskuussa havaittiin alueella harmaalokkia, joulukuun aikana yksilömäärä laski alle 10 yksilöön. Harmaalokki Vuonna 2017 havaittiiin aroharmaalokkeja vain syyskaudella, mutta yksilömäärä oli harvinaiselle lajille korkea. Kaakkoistuulet toivat yksilöitä Suomeen, ja samaan aikaan tapahtunut vuosihuolto Vantaan energian voimalassa tarjosi ruokailumahdollisuuden. Ämmässuolla havaittiin kaikkiaan 16 aroharmaayksilöä. Ikäjakauma panottui nuoriin yksilöihin, vain yksi aikuispukuinen ja yksi kolmannen kalenterivuoden lintu havaittiin. Tätä nuorempia lintuja havaittiin kaksi toisen kalenterivuoden yksilöä ja 12 ensimmäistä syksyään elävää aroharmaalokkia. Nuoret lokkiyksilöt on mahdollista erottaa toisistaan höyhenpuvun vaihtelun tuomien yksilötuntomerkkien perusteella. Merilokkeja esiintyi Ämmässuolla tammikuun alusta alkaen joulukuun alkuun asti. Merilokin yksilömäärien vaihtelu mukaili harmaalokin runsaudenvaihteluja, vaikka yksilömäärät olivat alle kymmenesosan harmaalokin määristä. Suurimmillaan merilokkien yksilömäärät olivat huhtikuun alussa ja syys-lokakuun vaihteessa, syksyn kerääntymien ollessa hieman keväistä suuremmat. Selkälokin vaaleaselkäisiä alalajeja havaittiin Ämmässuolla vain viisi kertaa vuonna Havainnoista neljä tehtiin kevätkaudella, enimmillään kahdeksan yksilöä 12. toukokuuta. Tuolloin havaittiin myös kolme esiaikuista lintua, muut havainnot koskivat lisääntymisikäisiä yksilöitä. Kaikki muut havainnot koskivat yksittäistä yksilöä. Syyskauden ainoa havainto tehtiin heinäkuun 20. päivä, jolloin havaittiin yksi yksilö. Edellisen vuoden lievän nousun jälkeen lokkien yksilömäärät laskivat jälleen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa vuonna Huomattavin lasku tapahtui naurulokilla, jonka esiintyminen oli huomattavan vähälukuista. Naurulokin yksilömäärissä on ennenkin

6 tapahtunut suurta vaihtelua, joka on ollut vähäisempää 2010-luvulla. Kaikkien lajien yksilömäärät nousivat tarkkailujakson alkupuolella, kerääntymät Ämmässuolla ovat olleet runsaimmillaan vuosina Nauru- ja harmaalokin määrät olivat suurimmillaan 2009 ja 2010, vähälukuisempien lajien ollessa runsaimmillaan ,00 10,00 Lokkilajien trendit ,00 6,00 4,00 2,00 0, vuosi Merilokki Harmaalokki Selkälokki Kalalokki Naurulokki 2.2 Muu lajisto Lokkien lisäksi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella oleskelee pääasiassa varislintuja. Lokkeja ja varislintuja saalistavia petolintuja havaitaan etenkin talvikuukausina. Havaintoja sorsalinnuista ja kahlaajista ei juuri tehty, niille sopivien lammikoiden vähennyttyä maa- ja kiviainesten siirtotöiden myötä. Loppuvuonna alueen hulevesilammikosta pelastettiin loukkaantunut laulujoutsen ammattimaisten lintupyydystäjien toimesta. Petolintujen havainnot Ämmässuolla ovat vähentyneet hieman. Alueella oleskelee edelleen runsaasti varislintuja ja lokkeja, petolintujen väheneminen voi silti olla yhteydessä lokkien vähenemiseen. Yleisimmät Ämmässuolla havaitut petolinnut olivat kana- ja hiirihaukka. Enimmillään kanahaukkoja havaittiin laskennissa kaksi, ja hiirihaukkoja kolme yksilöä. Vuoden kuluessa laskennoissa havaittiin myös mehiläishaukka, merikotka, varpushaukka, piekana, sinisuohaukka, tuulihaukka ja ampuhaukka. Monet petolintulajit havaittiin alueella vain niiden muuttoaikoina. Lokkien vähentyessä varislinnut ovat tulossa Ämmässuon näkyvimmäksi linturyhmäksi. Selkeästi runsaslukuisin niistä oli naakka. Runsaimmillaan naakka oli tammikuussa, jolloin laskennoissa havaittiin naakkaa. Muina vuodenaikoina yksilömäärät pysyivät alle tuhannessa naakassa, poikkeuksena 22. heinäkuuta jolloin paikalle kertyi 1000 yksilöä. Naakkojen yksilömäärä vaihteli koko vuoden ajan tavallisesti linnussa. Vähimmillään naakkojen yksilömäärä oli toukokuussa, jollon laskennoissa havaittiin yksilöä. Talvehtivien varisten määrä Ämmässuolla vaihteli yksilön välilllä. Yksilömäärä laski maalis-huhtikuussa alle 50 varikseen, ja kasvoi vasta elokuussa. Koko syyskauden ajan varisten määrä vaihteli yksilön välillä. Suurin korppien kerääntymä Ämmässuolla vuonna 2017 oli 90 yksilöä kesäkuun 23. päivänä. Talven ajan

7 korppeja havaittiin yksilöä, huhtikuussa määrä laski yksilöön. Kesäkuussa laskennoissa havaittiin 60 ja 90 yksilön kerääntymät, heinäkuusta lokakuun loppuun yksilömäärä vaihteli korpissa. Lokakuusta vuoden loppuun korppimäärä vaihteli yksilön välillä. Kottaraisten määrät Ämmässuolla ovat vähentyneet vuosien kuluessa. Perinteisesti suurimmat yksilömäärät havaitaan loppukesästä syksyyn, mutta vuonna 2017 selkeää eroa kevään ja syksyn välillä ei ollut. Kottaraisten määrät olivat aiempaa vähäisempiä, suurimmat kerääntymät olivat kevään muuttoaikaan 350, ja syksyllä 300 yksilöä.

8 3. Lokkien ruokailu ja oleskelu jätteenkäsittelyn vähennyttyä Jätteenkäsittelyn muututtua HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella ovat myös lokkien oleskelupaikat osin vaihtuneet. Lokit lepäilevät edelleen avoimilla paikoilla, käyttäen osin samoja mäenlakia ja hallinkattoja kuin ennenkin. Ruokailumahdollisuudet ovat vähentyneet, kun jätteen avoläjitys on loppunut. Jäljellä olevat ravinnonlähteet ovat pienialaisempia, kun pieniä määriä ravintokelpoista materiaalia löytyy biojätteen käsittelyalueelta. Lokkien yksilömäärät ovat vähentyneet, ja joidenkin lajien oleskelukausi Ämmässuolla on lyhentynyt. Loppukesän kerääntymien yksilömääriin vaikuttaa myös pesimätulos, etenkin naurulokilla alkukesän myrskyt aiheuttavat poikastappioita pesimäluodoilla. Lokkien yksilömäärät ovat vähentyneet jätehuollon kehittymisen myötä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksella. Yksilömäärien vähenemisen lisäksi lokkien oleskelu alueella on muuttunut. Aiemmin lokkien oleskelu painottui alueen länsiosassa sijaitsevalle sekajätteen läjitysalueelle. Tällä alueella on havaittu erittäin vähän lokkeja sen jälkeen, kun Vantaan Energian jätevoimala otettiin käyttöön. Lokkien oleskelu on painottunut biojätteen käsittelyalueelle, missä ruokaa on kuitenkin löydettävissä huomattavasti aiempaa vähäisemmin. Lokit löytävät sieltä pieniä määriä ravintoa esikompostoidun jätteen seasta. Lokkien esiintyminen runsastui jätevoimalan vuosihuollon aikana, jolloin sekajätteen paalaus varastoon tarjosi ajoittain jätemateriaalia lokkien pengottavaksi. Lokkien ja varislintujen keskittyminen pienemmälle alueelle tiivistää myös petolintujen saalistuksen sinne. Lokkien oleskelu keskeytyy Ämmässuolla melko usein petojen näyttäytyessä, ja ruokarauha keskeytyy näissä tilanteissa kokonaan. Pienentyneet ruokailualueet ja luontainen saalistuspaine vaikuttavat lokkien viihtyvvyteen jätteenkäsittelykeskuksella, mikä vähitellen näkyy yksilömäärien pienentymisenä.

9 Vko Merilokki Harmaalokki Selkälokki Kalalokki Naurulokki

10 Vko Merilokki Harmaalokki Selkälokki Kalalokki Naurulokki