TALOUSARVION 2018 JA TALOUSSUUNNITELMAN 2018-2021 LAADINTAOHJE Kaupunginhallitus 19.6.2017
1 LAADINTAOHJEET TALOUSARVIO VUODELLE 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2018-2021 JOHDANTO Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuuston tulee päättää kuntastrategiasta, talousarviosta ja taloussuunnitelmasta, omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeesta sekä varallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan perusteista. Valtuuston tulee päättää myös liikelaitokselle asetettavista toiminnan ja talouden tavoitteista (Kuntalaki 4 luku, 14 ). Kuntalain mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (Kuntalaki 13 luku, 110 ). Taloussuunnitelman ja talousarvion valmistelusta vastaa kaupunginhallitus sekä kukin toimielin omalla tehtäväalueellaan. Kaupungin toiminnassa ja talouden hoidossa on noudatettava talousarviota. Kuntataloudessa tasapainoa mitataan vuosikatteen riittävyydellä poistoihin ja toisaalta tulorahoituksen riittävyydellä investointeihin. Vuonna 2016 peruskunnan vuosikate oli 2,5 miljoonaa euroa ja poistot 4,1 miljoonaa euroa. Investointien tulorahoitusprosentti oli 70,0 %. KAUPUNKISTRATEGIA 2025 Strategiaperusta Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunkistrategian vuonna 2013. Kemin kaupunkistrategia 2025 muodostuu yhdestä strategiasta ja sitä toteuttavista hallintorajat ylittävistä ohjelmista sekä palvelu- ja tulosaluekohtaisista suunnitelmista. Kaupunkistrategia on enemmän kuin organisaation strategia. Se kattaa kaupungin roolin 1. kuntalaisten toimeliaisuuden ja osallistumisen edistäjänä, 2. elinkeinojen ja asukkaiden toimintaympäristön kehittäjänä sekä 3. palvelujen järjestäjänä ja tuottajana. Kaupungin tavoitetila eli visio on olla vuonna 2025 muutoksia hallitseva ja tehokas palvelujen järjestäjä sekä elinvoimainen ja luova kaupunki. Arvot Arvot ovat organisaation toimintaa ohjaavia periaatteita, joille on ominaista voimakkuus, pysyvyys ja riippumattomuus ajasta ja paikasta. Toimintaperiaatteet ovat yhteiset säännöt toiminnan järjestämiseksi.
2 Avoimuus: Luovuus: Suvaitsevaisuus: Taloudellisuus: Turvallisuus: Hyvä johtaminen, avoin päätöksentekokulttuuri sekä vuorovaikutteinen ja avoin henkilöstöpolitiikka Prosessien jatkuva parantaminen ja uusien toimintatapojen kehittäminen Yhteistyö- ja uudistumiskykyisyys Kustannustehokkuus ja palvelujen laajuus Palvelujen laatu, saatavuus ja tasapuolisuus. Kaupunkistrategia päivitetään syksyllä 2017 uuden valtuuston aloittaessa työnsä. Strategian päivitys on aloitettu rakennemuutostyöryhmän johdolla keväällä 2017. Alustavasti on keskusteltu, että strategiassa olisi neljä näkökulmaa, joista kolme olisi samat kuin kaupungin ydinprosessit eli hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sujuva arki ja elinvoiman edistäminen. Neljäs näkökulma olisi tasapainoinen talous. Koska uuden strategian käsittely on kesken, on tähän koottu nykyisestä strategiasta päämäärät ja tavoitteet uudelleen ryhmiteltynä. Näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Sujuva arki Elinvoiman edistäminen Tasapainoinen talous Strateginen päämäärä Hyvinvoivat asukkaat Hyvin toimivat palvelut Elinvoimainen kaupunki Kestävä talous Tavoite vuonna 2018 Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Kuntalaisten osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen Palveluiden saatavuuden turvaaminen Uuteen palvelutuotanto-organisaatioon siirtyminen vuoteen 2019 mennessä Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden kehittäminen Osaamisen kehittäminen ja uudistumiskyky Vetovoiman kasvattaminen Elinkeinorakenteen monipuolistaminen Kaupunkiympäristön parantaminen Työllisyysasteen nostaminen Vuosikate kattaa poistot ja nettoinvestoinnit Tuottavuuden parantaminen
3 Toimenpideohjelma vuodelle 2018 Tuottajien eli lautakuntien on asetettava omat toimenpiteensä vuodelle 2018 liitteen 1 mukaisesti. Jos valtuusto muuttaa strategian päämääriä tai tavoitteita, tehdään niitä vastaavat korjaukset tuottajien toimenpiteisiin syksyllä. MAISEMA-MALLI Tilaaja tuottaja malli on väline toteuttaa strategiaa. Maisema-mallilla ohjataan, hallitaan ja seurataan kunnan taloutta ja toimintaa. Tuottajan työkalu on tuoteryhmäraportti (= ent.resurssitaulukko), jossa on oltava kaikki ko. palveluun liittyvät kustannustiedot sekä tarvittavat toimintatiedot, esimerkiksi suoritetiedot tai asiakasmäärät. Tuottajalle asetettavat tavoitteet ovat pääsääntöisesti tuotantotavoitteita. Tuoteryhmätaulukon pohjalta laaditaan tilausraportti = tilaustaulukko ja se on tilaajan (valtuusto ja hallitus) ja tuottajan (lautakunta) välinen sopimus siitä mitä tilataan, kuinka paljon ja mihin hintaan. Valtuuston hyväksymä talousarvio on tilaus, joka tehdään tuoteryhmäkohtaisesti. Tilaajan tavoitteet ovat pääsääntöisesti vaikuttavuustavoitteita. Tilausraportin taulukoista muodostuu talousarvio. Tuoteryhmien tulee olla Maisema-mallin mukaiset vertailtavuuden varmistamiseksi. Kaikissa tuoteryhmissä on omat resurssi- ja tilaustaulukot. TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO Talousarvio ja suunnitelma laaditaan suunnittelukaudelle 2018-2021. Suunnittelukauden ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi ja kolme seuraavaa vuotta ovat suunnitteluvuosia. Kuntalaki edellyttää kunnan toiminnalta tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta. Valtuuston ja kunnan muiden toimielinten on talousarviossa ja -suunnitelmassa sekä niihin perustuvissa käyttösuunnitelmissa ja erillisbudjeteissa hyväksyttävä toimintaa ja taloutta koskevat tavoitteet. Taloussuunnittelussa korostetaan toiminnan ja talouden tiivistä yhteyttä, taloudellisten resurssien merkitystä sekä suunnittelun realistisuutta. Suunnitteluun tarvitaan pitkäjänteistä strategista ajattelua. Tällöin korostuu kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen ja kunnan alueen kehittämistä koskeva valtuuston näkemys. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet.
4 Kuntalain (13 luku, 110 ) mukaan talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Kuntalaissa korostetaan sitovien tavoitteiden asettamista ja niiden seurannan merkitystä talouden ohjauksessa ja niiden kytkemistä määrärahoihin ja tuloarvioihin. Talousarvioon on otettava tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Koko suunnitelmakaudelle valtuuston tulee osoittaa tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat voimavarat. Taloussuunnitelma ja -arvio sisältävät sekä toiminnan että talouden tavoitteet. Verorahoituksella ja toimintatuloilla on katettava käyttömenot ja investoinnit. Talouden tasapaino edellyttää, että vuosikate ja nettoinvestoinnit vastaavat määrällisesti toisiaan. Kunnan on lisättävä lainanottoa, realisoitava omaisuutta tai vähennettävä toimintapääomaa, jos vuosikate ei riitä investointien rahoitukseen. Alijäämäinen tilikauden tulos vähentää kunnan varoja tai lisää velkoja eli pienentää kunnan omaa pääomaa joko ylijäämäerien vähentymisenä tai alijäämän lisäyksenä. Kemillä on kertynyttä ylijäämää vuoden 2016 taseessa 3,2 miljoonaa euroa eli 147 euroa/asukas, kun koko maan keskiarvo oli vuonna 2015 ylijäämäinen 1735 euroa /asukas. Oman pääoman väheneminen merkitsee rahoitusaseman heikkenemistä. Rahoitusaseman muutosta mitataan omavaraisuusasteen (oma p.o. / koko p.o.) avulla. Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kunnan kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Keskimääräinen omavaraisuusaste on ollut kunnissa noin 61 %. Vuonna 2016 Kemin omavaraisuusaste oli 39,3 %. Tavoitteena on nostaa omavaraisuusaste yli 50 %:in.
5 Vuoden 2016 tilinpäätöksessä kaupungin lainakanta oli 4086 /asukas eli 88,3 milj.. TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN RAKENNE Kuntalain mukaan talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Samaa rakennetta noudatetaan taloussuunnitelmassa ja tilinpäätökseen sisältyvässä talousarvion toteutumisvertailussa. Lisäksi tarvitaan yleisperustelut ja liitteet. Rakenteeseen vaikuttavat talousarvion ja -suunnitelman tehtävät: 1) Kokonaistalouden näkökulma, jota kuvataan tuloslaskelma- ja rahoitusosilla. Tuloslaskelmassa osoitetaan tulorahoituksen riittävyys palvelujen
6 järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Rahoituslaskelmassa osoitetaan, kuinka paljon investointeihin ja lainanlyhennyksiin tarvitaan tulorahoituksen lisäksi pääomarahoitusta. 2) Toiminnan ohjauksen näkökulma, jota kuvaavat käyttötalous- ja investointiosa. Toimintaa ja taloutta suunnitellaan ja seurataan käyttötalouden, investointien, tuloslaskennan ja rahoituksen näkökulmista. Käyttötalousosassa asetetaan palvelutavoitteet ja budjetoidaan niiden järjestämisen vaatimat menot ja tulot. Investointiosassa budjetoidaan pitkävaikutteisten tuotantovälineiden kuten rakennusten, kiinteiden rakenteiden ja kaluston hankinta, rahoitusosuudet ja omaisuuden myynti. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan tulorahoituksen riittävyys käyttömenoihin ja poistoihin. Rahoitusosassa osoitetaan yhteenvetona rahan lähteet ja käyttö. Kokonaistaloudellisesta näkökulmasta muodollista tulojen ja menojen tasapainottamista eli pyrkimystä nollatulokseen ei edellytetä vuositasolla. Kuntalain mukaan taseeseen muodostunut alijäämä tulee kattaa suunnitelmakauden aikana. Toiminnan ohjauksen näkökulmasta taloussuunnitelma ja talousarvio (=tilaus) ovat valtuustolle toiminnan ja talouden ohjausvälineitä. Muut toimielimet ohjaavat toimintaa käyttösuunnitelmilla (=resurssitaulukot = nyk. tuoteryhmäraportti). Kuntaliiton suosituksen (Kunnan ja kuntayhtymän talousarvio ja -suunnitelma) mukaan kunnan tehtävät jakautuvat budjetti- ja kohderahoitteisiin tehtäviin.
7 Resurssien jaolla tarkoitetaan verorahoituksen ja muun yleiskatteisen rahoituksen jakamista määrärahoina ja tuloarvioina tehtäville ja hankkeille. Budjettirahoitteisen toiminnan ja kohderahoitteisen toiminnan budjetointikäytännöt poikkeavat lähtökohtaisesti toisistaan. Budjettirahoitteisessa toiminnassa budjetoinnin tärkein tehtävä on verorahoituksella koottujen tulojen jakaminen määrärahoina eri tehtäville. Pääosa kaupungin tehtävistä on budjettirahoitteista toimintaa. Kohderahoitteisessa toiminnassa, jossa rahoitus perustuu suoritteiden myynnistä saataviin tuloihin, ovat tulonodotukset menojen budjetoinnin lähtökohtana. KÄYTTÖTALOUSOSA Palvelu-/tulosalueille (myös liikelaitoksille) käyttötalousosa on tärkein taloussuunnitelman/-arvion osa. Käyttötalousosa sisältää tavoitteet sekä palveluja tulosalue- / tuoteryhmäkohtaiset tuloslaskelman muotoiset talousarviot. MÄÄRÄRAHA JA TULOARVIO Kaupunginvaltuusto myöntää tulosalueiden tilauksille tavoitteiden edellyttämät sitovat määrärahat ja tuloarviot. Määräraha on valtuuston myöntämä euromäärältään ja käyttötarkoitukseltaan rajattu valtuutus varojen käyttämiseen. Lautakunnalla on valtuutus käyttää sille talousarviossa osoitettu määräraha määrättyyn käyttötarkoitukseen tai määrätyn tavoitteen toteuttamiseen. Talousarviossa osoitettua määrärahaa ei saa ylittää. Talousarviota on muutettava, jos määräraha osoittautuu riittämättömäksi tai tuloarvio ei toteudu. Muutoksen yhteydessä on osoitettava, miten rahoitustarve katetaan. Esityksen tekee ao. tilaajajohtaja. Sisäiset menot ja tulot on täsmäytettävä. Sisäisen tuottajan on sovittava sisäisen tilaajan kanssa määrärahasta ja yhteisesti sovitun sisäisen määrärahan / sisäisen tuloarvion on sisällyttävä samansuuruisena talousarvioesitykseen. INVESTOINTIOSA Investointiosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot hankkeille tai hankeryhmille (esimerkiksi rakennusten peruskorjaus). Investointiosan laadintaa varten palvelualueiden tulee arvioida hankkeen toteutumiseen talousarviovuonna tarvittava määräraha. Hankkeen kohdistuessa kahdelle tai useammalle vuodelle tulee lisäksi esittää edellisinä vuosina hankkeeseen käytetty määräraha ja suunnitelmavuosille arvioitu käyttötarve. Vastaavasti tulee esittää hankkeiden tuloarviot. Investointisuunnitelmissa tulee varautua tällä hetkellä kesken olevien hankkeiden mahdolliseen jatkumiseen.
8 Talonrakennusinvestointien osalta tilapalvelu tekee ehdotukset yhteistyössä ao. palvelualueen kanssa. Hanke otetaan investointiohjelmaan erikseen, jos kustannusarvio ylittää 0,35 milj. euroa tai korjaus koskee toiminnallisia muutoksia. Muut talonrakennushankkeet kootaan yhdeksi hankeryhmäksi ja esitetään talousarvion investointiosassa tilapalvelun rakennusten peruskorjausmäärärahana. Peruskorjausmääräraha on tarkoitettu olemassa olevien rakenteiden, rakennusosien ja järjestelmien uusimiseen tai suhteellisen suuriin korjaushankkeisiin. Sen sijaan esimerkiksi pihakalusteiden ja aitojen maalaukseen liittyvät toimenpiteet rahoitetaan muiden kunnossapitotöiden tavoin käyttötalouden määrärahoista. Irtaimen omaisuuden osalta investointiesityksiin sisällytetään hankinnat, joiden hankintameno on yli 10 000 euroa ja käyttöaika palvelutuotannossa vähintään kolme vuotta. Jos pitkävaikutteinen hyödyke koostuu useasta eri komponentista, joiden yhteenlaskettu hankintameno ylittää 10 000 euroa sisällytetään se investointien määrärahaan (esim. ensikertainen kalustaminen). Sen sijaan ne irtaimen omaisuuden hankinnat, joiden käyttöikä on alle kolme vuotta, sisällytetään hankintamenon suuruudesta riippumatta käyttötalouden määrärahoihin. TALOUSARVIO 2018 Kuntatalouden näkymät Suomen bruttokansantuote kääntyi vuonna 2015 hienoiseen kasvuun (+0,3 %) supistuttuaan sitä ennen kolme vuotta peräkkäin. Vuonna 2016 kasvu oli 1,4 %. Kasvu on perustunut kotimaisen kysynnän kasvulle. Yksityinen kulutus on ollut vahvaa ja rakennusinvestoinnit ovat lisääntyneet nopeasti. Vuodelle 2018 bkt:n ennustetaan kasvavan 1 2 %. Huhtikuussa VM ennakoi kasvuksi 1 %. Suomen viennin odotetaan kasvavan lähivuosina. Suhdannetilanteen normalisoituminen ei riitä parantamaan julkisen talouden tilaa olennaisesti, sillä väestön ikääntyminen jatkuu ja rakenteellinen työttömyys on korkea. Myös ensi vuosikymmenellä on varauduttava vaatimattomaan talouskasvuun. Siten julkisen talouden tulot eivät riitä ylläpitämään kaikkia nopeamman talouskasvun varaan rakennettuja tehtäviä ja rakenteita. Kuntien ja kuntayhtymien velkamäärä jatkaa kasvua. Lainakanta oli vuoden 2016 lopussa noin 18 mrd. euroa. Kuntien velan kasvu on perustunut pääasiassa investointien rahoittamiseen. Vuoden 2018 lopussa velkaa arvioidaan olevan 19,5 mrd,.euroa. Kireä taloustilanne on merkinnyt monissa kunnissa myös kunnallisverojen korotuspäätöksiä. Kilpailukykysopimuksen ja hallituksen veronkevennysten nettovaikutus kuntiin on on -168 miljoonaa euroa vuonna 2017. Vuodelle 2018 nettovaikutus on -196 miljoonaa euroa. Kuntien verotulojen ennustetaan laskevan tänä vuonna -1,1 % ( verotulot 21,85 mrd. ), mutta kasvavan vuonna 2018 noin +2,8 % ( verotulot 22,3 mrd. ). Vuodelle 2018 Kemin verotuloksi arvioidaan 87,2 milj. euroa.
9 Kunnan valtionosuus koostuu peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta. Kuntien laskennalliset valtionavut ovat yhteensä 8,5 mrd. euroa vuonna 2017. Valtionavut vähenevät vuonna 2018 noin 250 miljoonalla eurolla. Vuonna 2017 Kemin valtionosuus on 46,4 milj.euroa (mistä vos-tasaus 4,87 milj. ). Vuodelle 2018 valtionosuudeksi arvioidaan 46,4 milj.euroa (mistä vos-tasaus 4,77 milj. ). Toiminnan - raamit Kaupungin vuoden 2018 ta-raamissa toimintatuloja arvioidaan kertyvän noin 39 milj. euroa. Kokonaistulot ovat siten noin 172 miljoonaa euroa. Toimintamenojen määräksi arvioidaan noin 168 milj. euroa. Vuosikatetta kertyy noin 5,7 miljoonaa euroa ja tilikauden tulokseksi arvioidaan 1,6 milj. euroa. Ohjeiden liitteenä on kaupunginhallituksen hyväksymä tilauksittainen - raami. Kaupungin talouden on oltava ylijäämäinen. Tämä tarkoittaa, että vuosikate kattaa suunnitelmapoistot ja poistot vastaavat poistonalaisten investointien (korvausinvestointien) keskimääräistä tasoa. Valtion talousarvioehdotuksen mahdollistavat maksujen korotukset on otettava täysimääräisinä käytäntöön. Muille maksuille on tehtävä vähintään kustannustason nousun suuruinen tarkistus vuosittain. Vuoden 2018 inflaatioarvio (=peruspalvelujen hintaindeksi 2005 =100) on 1,2 %. Vuodelle 2019 arvio on 1,5 %, vuodelle 2020 2,2 % ja vuodelle 2021 noin 2,3 % (Kuntatalousohjelma 2018 2021, kevät 2017). Toimintatapojen muutoksilla ja niillä saavutetuilla toimintamenojen säästöillä voidaan perustella uusia investointi- ja muita tarpeita. Palkat Vuonna 2018 palkkoihin ei tule sopimuskorotuksia. Kilpailukykysopimuksen mukaisesti vuosittaista työaikaa pidennettiin vuonna 2017 keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Lomarahojen 30 %:n leikkaus on edelleen voimassa. Muut henkilöstömenot Sosiaaliturvamaksut %:na palkoista 2018 2021 (Kuntatalousohjelma 2018 2021, kevät 2017, Kuntaliitto 11.5.2017) 2018 2019 2020 2021 Sairausvakuutus 0,98 0,98 1,55 1,53 Työttömyysvakuutusmaksu 2,75 2,75 2,75 2,75 Eläkemaksu (KuEL)* 16,85 15,3 14,9 14,9 Tapaturmavakuutusmaksu 0,7 0,7 0,7 0,7 YHTEENSÄ 21,28 19,73 19,9 19,88 Opettajien eläkemaksu 16,75 17,05 16,7 16,7
10 * KuEL-maksu koostuu 1) palkkaperusteisesta maksusta, 2) varhe-maksusta, 3) eläkemenoperusteisesta maksusta. Varhe-maksu on keskitetty kh:n tulosalueelle eläkkeet. Eläkemenoperusteinen maksu on jaettu kustannuspaikoille aiheuttamisperusteella. Tarkemmat tiedot maksuprosenteista saadaan kesän aikana. Uudet prosentit ilmoitetaan tarvittaessa palvelualueille elokuussa. Henkilöstö Henkilöstömäärän kehitykseen vaikuttaa luonnollinen poistuma, erilaiset eläkejärjestelyt, sisäiset siirrot ja uudelleen koulutus. Ikääntyvien työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi ja työssä jaksamiseksi panostetaan osa-aikaeläkkeelle siirtymisiin, silloin kun se työtehtävien hoidon kannalta on mahdollista. Osa-aikaja vanhuuseläkkeelle jäävien tilalle palkataan uusia työntekijöitä tarpeen mukaan. Sijaisia käytetään vain silloin kun se on aivan välttämätöntä. Tuottaja tekee liitteen 3 mukaisen laskelman tulevien vuosien htv-kehityksestä. Henkilöstöpalvelut toimittaa esimiehille henkilöstösuunnitelman laadintaohjeen. Vuoden 2018 talousarviossa ja vuosien 2019-2021 taloussuunnitelmassa on otettava huomioon vuoden 2019 alusta toteutuva maakuntauudistus. Eläkepoistumaa on kyettävä hyödyntämään. Tytärosakeyhtiöt ja liikelaitoskuntayhtymä Uusi kuntalaki korostaa kuntakonsernin johtamista ja ohjausta. Vuodesta 2017 lähtien kunnan talouden kestävyyttä arvioidaan konsernitasolla. Kemin kaupunkikonsernin taloussuunnittelun lähtökohtana on, että talouden tunnusluvut tulee voida pitää vähintään nykyisellä tasolla. Kaupunkikonsernin omavaraisuusaste vuonna 2016 oli 28,2 % ja lainakanta 5911 euroa asukasta kohden. Taseen kumulatiivinen alijäämä 31.12. oli 752 000 euroa. Tytäryhtiöiden ja liikelaitoskuntayhtymän on ilmoitettava 22.9.2017 mennessä arviot vuosien 2017-2021 - Liiketoiminnan tuotot ja kulut - Rahoitustuotot ja kulut - Tilikauden voitto/tappio - Tärkeimmät toiminnalliset tavoitteet 2018-2021 - Tärkeimmät investoinnit 2018-2021 Tiedot pyydetään sähköisellä lomakkeella. Vuodelle 2017 konserniyhtiöt ovat ilmoittaneet seuraavat tärkeimmät toiminnalliset tavoitteet: Kemin Digipolis Oy Kehitysyhtiön toiminnot perustuvat erilaisten kehittämishankkeiden toteuttamiseen: vuonna 2017 tavoitteena on 4 Meuron edestä hankkeita, jolloin Kemin kaupungin panos 8-kertaistuu. Digipolis houkuttelee teollisuuteen liittyvää
11 yritystoimintaa sijoittumaan Kemiin: vuonna 2017 tavoitteena on väh. 15 neuvotteluprosessia ja väh. 1 sijoittuva yritys. Kiinteistö Oy Itätuuli 1. Omistaja tukee yhtiön asuntokannan sopeuttamista vallitsevaan kysyntään heikon kysynnän alueilla pääomittamalla yhtiötä siten, että yhtiö purkaa 1-2 tyhjää taloa (n. 20-30 asuntoa). 2. Yhtiö valmistautuu kysyntää vastaavien asuntojen uustuotantoon keskustassa tai sen välittömässä läheisyydessä pyrkimällä hankkimaan sopivan tontin (tarvittaessa esim. asemakaavamuutoksella) ja käynnistämällä hanketta koskevan esisuunnittelun Perämeren Jäähalli Oy Tarjota ja vuokrata alueen seuroille, harrastajille jäävuoroja sekä tiloja harrastaa. Julkinen sektori, kolmas sektori, alle 18v, harraste- ja yritysliikunta Kemin Energia-konserni Sähkön siirtohintojen keskiarvo on 8 % alle Energiaviraston hintavertailun keskiarvon ja lämmön hinta on 8 % alle Energiateollisuuden hintavertailun erillistuotetun kaukolämmön painotetun keskihinnan. Lämmön polttoaineista ja ostolämmöstä 95 % on kotimaista lähienergiaa, jolloin öljyn osuus on enintään 5 %. Asiakkaille toimitetusta lämmöstä 45 % on hiilineutraalia. Vesi- ja jätevesiverkoston laskuttamattoman vesi- ja jätevesimäärän (=vuotovesimäärän) pienentämien. Vuoden 2017 tavoitteena on alittaa vuoden 2014 laskuttamattomat määrät, jonka saavuttamiseksi uusitaan jätevesiverkkoa 1,6 km Kemin Keilatalo Oy Vuoden 2017 tavoitteena on modernisoida keilahalli. Keilahallissa uusitaan keilaratojen tekniikka ja sisustus. Täten keilahallista saadaan nykyajan vaatimuksia vastaava viihdekeilahalli. Tällä uudistuksella saavutetaan parempi asiakastyytyväisyys sekä harrastekeilaajien että kilpakeilaajien keskuudessa. Uudistuksella saavutetaan myös vähennystä hallin sähkönkulutukseen. Keilahallin modernisoinnin myötä uusien tuotepakettien kehittäminen esim. matkailijoiden tarpeisiin. Kemin Matkailu Oy Huippusesongin myynnin kasvu - perustuu liikevaihdon kasvuun tavoite 20% Työllistämisvaikutus - seuranta henkilötyövuosia Ympärivuotisuuden kehittäminen, sesongin pidentäminen ja kesäkauden nosto. (ei erillistä mittaria) Kemin Satama Oy * Sataman uusi strategia valmistuu * Bulk-alueen asfaltoinnit saatettu loppuun * Muut investoinnit: E-/J-hallien välin raiteiden poisto ja asfaltointi, porttien ohjaus, kulunvalvonta ja kamerat, Sampon koneremonttien jatko, ajoneuvot, öljysataman palokaluston päivitys
12 * Sataman osalta liikennemäärän kasvutavoite on 5-10%. Sataman hallitus linjasi kulujen leikkaamisen tavoitteeksi 5-10%. Kemin Teollisuuskylä Oy Käyttöasteen nostaminen Teknologiakylässä nykyisestä 92 % tavoitteeseen 96 %. Aloittaa palvelumuotoilu sekä toimitilojen että kokous- ja kongressipalveluiden osalta. Tavoitteena on palvelukokemuksen käyttäjälähtöinen suunnittelu siten, että palvelu vastaa sekä käyttäjien tarpeita että palvelun tarjoajan liiketoiminnallisia tavoitteita Tietotalo Oy Tilojen ja toimintaympäristön pitäminen kunnossa joka mahdollistaa vuokralaisten säilyttämisen ja toimintaympäristön kunnon taloudellisesti kannattavasti. Meri-Lapin kuntapalvelut liikelaitoskuntayhtymä Liikelaitoskuntayhtymän tehtävänä on tuottaa ja järjestää laadukkaita ja terveyttä edistäviä ateriapalveluja, talous- ja henkilöstöhallinnon ja muita tukipalveluja kustannustehokkaasti. Se tukee toiminnallaan peruspalvelujen kilpailukykyistä kehittämistä ja tuottamista. Lisäksi se tuottaa muuta toimialaansa kuuluvaa maksullista palvelutoimintaa. TALOUSSUUNNITELMA 2019-2021 Taloussuunnitelma on kunnan viranomaisia ja viranhaltijoita toiminnallisesti velvoittava asiakirja. Vuosille 2019-2021 esitetään tilauksittaiset toiminnalliset muutokset ja niiden arvioidut euromääräiset vaikutukset. Suunnitelmavuosien toiminnalliset muutokset on perusteltava lyhyesti. Vuodelle 2019 suunniteltu Sote-uudistus muutta kaupungin toimintaa ja taloutta perusteellisesti. Sote- ja maakuntauudistuksen keskeiset muutokset ovat: vuodelle 2019 kunnallisveroprosentteja alennetaan 12,47 prosenttiyksiköllä vuoden 2018 tasosta ja yhteisöveron kuntaosuutta alennetaan 10,54 prosenttiyksiköllä. Verosta tehtävät vähennykset siirtyvät tehtäväksi pääosin valtion verotuksessa, invalidivähennys poistuu ja kunnallisverotuksen eläkevähennyksen määrä alenee. Myös valtionosuudet muuttuvat. Tarkemmat laskelmat esitetään sitten kun SOTE-lait on hyväksytty. JATKOTOIMENPITEET Taloussuunnitelman ja talousarvion laadintaohjeet muodostavat jatkotyön lähtökohdat.
13 Aikataulu 1. Kaupunginhallituksen ja -valtuuston talousseminaari 13.9.2017. 2. Lautakunnat esittävät strategian toimenpideohjelman ja tekevät ehdotuksensa tilauksen toteuttamiseksi 29.9.2017 mennessä tilaajatiimille. Esitykset toimitetaan kehittämis- ja talousosastolle. Esitykseen tulee sisältyä tilaus, lautakunnan toimenpiteet strategian toteuttamiseksi, taloussuunnitelmavuosien toiminnalliset muutokset, mahdolliset investointiesitykset sekä henkilöstösuunnitelma. 3. Tilaajan ja tuottajan väliset neuvottelut 9. 11.10.2017, erityisesti jos tuottaja ei pysty sopeuttamaan tuotantoa tilauksen mukaiseksi tai tuottajalla on eri näkemys tilanteesta. Tilaajatiimi pyytää tasapainotusehdotuksistaan lautakunnilta kommentit. 4. Tilaajatiimi tekee talousarvio-/taloussuunnitelmaesityksen 24.10.2017. 5. Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen talousseminaari 13.11.2017. 6. Taloussuunnitelman ja talousarvion käsittelypäivä konserni- ja suunnittelujaostossa 14.11.2017 ja kaupunginhallituksessa 27.11. 2017. 7. Kaupunginvaltuuston talousarvion 2018 ja taloussuunnitelman 2018 2021 käsittelypäivä 11.12.2017. KÄYTTÖSUUNNITELMAT Maisema mallissa tuottajat ovat muuttaneet tilauksen (ent. talousarvioehdotuksen) omaksi talousarvioksi = käyttösuunnitelmaksi eli resurssitaulukoiksi, antaessaan tarjouksen tilaukseen. Nämä taulukot on tarkistettava kaupunginvaltuuston hyväksyttyä talousarvion eli tilauksen. LISÄTIEDOT Kehittämis- ja talousosasto: Allan Mikkola puh. 9250 Katri Heberg puh. 0405121962 Saara Aitomaa puh. 0406528896
14 PERUSTIEDOT VÄESTÖ 1995-2020 Vuosi 0-6 v. 7 v. 7-12 v. 13-15v 16-19v 20-29v 30-64v 65-74v 75-84v 85v.- Yht. 1995 1850 294 1833 954 1314 3199 11841 2489 990 226 24696 2000 1619 240 1604 909 1316 2841 11409 2385 1332 274 23689 2005 1472 229 1351 800 1236 2812 10903 2229 1688 340 22831 2010 1576 194 1240 628 1099 3000 10491 2292 1681 530 22537 2011 1612 197 1221 666 982 2911 10405 2383 1675 544 22399 2012 1606 227 1230 642 973 2850 10157 2505 1692 602 22257 2013 1586 213 1243 657 917 2724 10069 2583 1712 629 22120 2014 1544 238 1280 640 921 2582 9883 2688 1740 651 21929 2015 1480 225 1306 618 928 2474 9734 2796 1706 716 21758 2016 1448 217 1307 604 922 2424 9591 2845 1731 730 21602 2017 1456 234 1362 611 906 2432 9319 3031 1671 734 21522 2018 1432 216 1350 641 888 2398 9078 3178 1715 725 21405 2019 1407 215 1346 659 878 2369 8874 3311 1716 736 21296 2020 1405 191 1301 696 873 2339 8699 3369 1757 753 21192 2021 1387 204 1281 695 893 2307 8527 3412 1832 761 21095 Vuodet 2017-2021 ovat Tilastokeskuksen ennusteesta (julkaistu 2015). Resurssi- ja tilaustaulukoissa käytetään vuoden 2016 väkilukuna viimeistä virallista väkilukua, 21602. TYÖTTÖMYYS 1995-2020 (lkm) Vuodet Alle 25-vuotiaat Muut Pitkäaikaiset Yhteensä 1995 600 1602 661 2863 2000 415 1336 683 2434 2005 273 1130 340 1743 2010 303 1058 194 1555 2011 253 926 200 1379 2012 245 952 215 1412 2013 275 1076 286 1637 2014 303 1064 407 1774 2015 292 1064 461 1817 2016 253 985 478 1716 2017 246 952 460 1658 2018 230 910 440 1580 2019 220 871 430 1521 2020 210 851 420 1481 2021 200 828 415 1443
15 LIITE 1 KAUPUNKISTRATEGIAN TOIMENPIDEOHJELMA Näkökulma Strateginen päämäärä Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hyvinvoivat asukkaat Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Valtuuston asettama tavoite vuonna 2018 Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti Palvelualueet kehittävät hankkeita hyvinvointikertomuksen painopistealueiden pohjalta Terveyttä ja hyvinvointia edistävien kulttuuri- ja liikuntapalveluiden monipuolistaminen Tuottajan eli lautakunnan toimenpiteet v. 2018 Toimenpiteet (max. 3 kpl/ltk) Vastuutaho Mittari Keskusvirasto Koulutus Kulttuuri ja musiikki Sos.- ja terveys Tekniset palvelut Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Valtuuston asettama tavoite vuonna 2018 Kuntalaisten osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Kuntalaistilaisuudet, sähköiset palvelut ja kuntalaiskyselyt Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa Osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia tukeva valmistelu, hallintomalli ja prosessit Tuottajan eli lautakunnan toimenpiteet v. 2018 Toimenpiteet (max. 3 kpl/ltk) Vastuutaho Mittari Keskusvirasto Koulutus Kulttuuri ja musiikki Sos.- ja terveys Tekniset palvelut
16 Näkökulma Strateginen päämäärä Sujuva arki Hyvin toimivat palvelut Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Valtuuston asettama tavoite vuonna 2018 Palveluiden saatavuuden turvaaminen Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Tehokas ja laadukas palveluiden järjestäminen Viihtyisän ja turvallisen ympäristön takaaminen Tuottajan eli lautakunnan toimenpiteet v. 2018 Toimenpiteet (max. 3 kpl/ltk) Vastuutaho Mittari Keskusvirasto Koulutus Kulttuuri ja musiikki Sos.- ja terveys Tekniset palvelut Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Valtuuston asettama tavoite vuonna 2018 Uuteen palvelutuotanto-organisaatioon siirtyminen vuoteen 2019 mennessä Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Tahtotilan ja tavoitteiden määrittäminen Tarvittavan säännöstön ja normien valmistelu Tuottajan eli lautakunnan toimenpiteet v. 2018 Toimenpiteet (max. 3 kpl/ltk) Vastuutaho Mittari Keskusvirasto Koulutus Kulttuuri ja musiikki Sos.- ja terveys Tekniset palvelut
17 Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Valtuuston asettama tavoite vuonna 2018 Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden kehittäminen Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Asiakas- ja kuntalaiskyselyihin reagoinnin kehittäminen Kehitetään toimintatapoja, joilla omassa palvelutuotannossa lisätään kaupungin veto- ja elinvoimaa ja kaupunkilaisten hyvinvointia Tuottajan eli lautakunnan toimenpiteet v. 2018 Toimenpiteet (max. 3 kpl/ltk) Vastuutaho Mittari Keskusvirasto Koulutus Kulttuuri ja musiikki Sos.- ja terveys Tekniset palvelut Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Valtuuston asettama tavoite vuonna 2018 Osaamisen kehittäminen ja uudistumiskyky Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Työyhteisötaitojen kehittäminen Osaamisen hyödyntäminen palvelualueilla Esimiestyön kehittäminen Tuottajan eli lautakunnan toimenpiteet v. 2018 Toimenpiteet (max. 3 kpl/ltk) Vastuutaho Mittari Keskusvirasto Koulutus Kulttuuri ja musiikki Sos.- ja terveys Tekniset palvelut
18 Näkökulma Strateginen päämäärä Elinvoiman edistäminen Elinvoimainen kaupunki Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Valtuuston asettama tavoite vuonna 2018 Vetovoiman kasvattaminen Elinkeinorakenteen monipuolistaminen Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Maapolitiikka Työvoiman saatavuus Yritys- ja oppilaitosyhteistyön vahvistaminen Uusien kasvualojen kehittäminen Kierto- ja biotalous Matkailuyritykset Teknologia-, ohjelmisto- ja someyritykset Kotiin vietävät palvelut Etätyö/paikasta riippumaton työ Kulttuuripalvelujen tuotteistaminen ja palvelumuotoilu Tuottajan eli lautakunnan toimenpiteet v. 2018 Toimenpiteet (max. 3 kpl/ltk) Vastuutaho Mittari Keskusvirasto Koulutus Kulttuuri ja musiikki Sos.- ja terveys Tekniset palvelut Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Valtuuston asettama tavoite vuonna 2018 Kaupunkiympäristön parantaminen Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Esteettömän ja viihtyisän kaupunkiympäristön rakentaminen Toiminnallisuuden kehittäminen (vapaa-ajan palvelut) Tuottajan eli lautakunnan toimenpiteet v. 2018 Toimenpiteet (max. 3 kpl/ltk) Vastuutaho Mittari Keskusvirasto Koulutus Kulttuuri ja musiikki Sos.- ja terveys Tekniset palvelut
19 Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Valtuuston asettama tavoite vuonna 2018 Työllisyysasteen nostaminen Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Työllisyydenhoidon hyvien toimintamallien edelleen kehittäminen Osallisuuden ja vuorovaikutuksen vahvistaminen toiminnallisella yhteistyöllä järjestöjen ja yhteisöjen kanssa Monipuolisen koulutuksen ja elinikäisen oppimisen turvaaminen Sosiaalisten kriteerien huomioiminen hankinnoissa Tuottajan eli lautakunnan toimenpiteet v. 2018 Toimenpiteet (max. 3 kpl/ltk) Vastuutaho Mittari Keskusvirasto Koulutus Kulttuuri ja musiikki Sos.- ja terveys Tekniset palvelut
20 Näkökulma Strateginen päämäärä Tasapainoinen talous Kestävä talous Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Valtuuston asettama tavoite vuonna 2018 Vuosikate kattaa poistot ja nettoinvestoinnit Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Vuosikatteen kasvattaminen niin, että se kattaa poistot ja nettoinvestoinnit suunnitelmakaudella Yhtiöiden tuloutusten lisääminen Tuottajan eli lautakunnan toimenpiteet v. 2018 Toimenpiteet (max. 3 kpl/ltk) Vastuutaho Mittari Keskusvirasto Koulutus Kulttuuri ja musiikki Sos.- ja terveys Tekniset palvelut Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Valtuuston asettama tavoite vuonna 2018 Tuottavuuden parantaminen Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Palvelutoiminnan tehostaminen ja tiivistäminen eri toimijatahojen kanssa Tunnistetaan poikkeuksellisen kalliit palvelut ja korjataan niiden tuotantotavat Tavoitteellinen henkilöstösuunnittelu Omistajaohjauksen tehostaminen Konsernirakenteen selkeyttäminen, esim. yhteinen taloushallinto Tuottajan eli lautakunnan toimenpiteet v. 2018 Toimenpiteet (max. 3 kpl/ltk) Vastuutaho Mittari Keskusvirasto Koulutus Kulttuuri ja musiikki Sos.- ja terveys Tekniset palvelut
21 LIITE 2 TULOSLASKELMA TP TA 2017 TA2018 2016 Luvut 1000 eurona Raami Toimintatuotot 40984 39250 39317 Toimintakulut 172831 167058 167528 TOIMINTAKATE -131847-127809 -128211 Verotulot 86793 86038 87200 Valtionosuudet 47180 46711 46380 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 478 477 474 Muut rahoitustuotot 1048 1120 998 Korkokulut 1112 1408 1076 Muut rahoituskulut 27 68 68 VUOSIKATE 2511 5061 5697 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 4138 4200 4100 Arvonalentumiset TILIKAUDEN TULOS -1627 861 1597 Poistoeron lisäys tai vähennys Varausten lisäys tai vähennys Rahastojen lisäys tai vähennys 25 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (alijäämä) -1602 861 1597 Tavoitteet ja tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 24 23 23 Vuosikate/Poistot, % 61 121 139 Vuosikate, euroa/asukas 116 234 264 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Lainakanta /asukas 4086 4124 4065 Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 3185 4046 5643 Kertynyt yli-/alijäämä, / asukas 147 187 261 Asukasmäärä vuoden lopussa 21602 21602 21602 Asukasmääränä käytetään viimeistä virallista asukaslukua (31.12.2016).
22 RAHOITUSOSA TP TA TA Luvut 1000 :na 2016 2017 2018 Toiminnan rahavirta Vuosikate 2511 5061 5697 Tulorahoituksen korjauserät -1949-1000 -500 Investointien rahavirta Investointimenot 4073 6488 5000 Rahoitusosuudet investointimenoihin 486 248 445 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 3850 1350 600 Toiminnan ja investointien rahavirta 825-829 1242 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 4380 0 0 Antolainasaamisten vähennykset 0 21 35 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 17000 13001 18310 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 9776 12194 19587 Lyhytaikaisten lainojen muutos -5000 Muut maksuvalmiuden muutokset 4525 Rahoituksen rahavirta 2369 828-1242 Rahavarojen muutos 3194 0 0 Rahavarat 31.12. 3893 3893 3893 Rahavarat 1.1. 699 3893 3893 Tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta Lainanhoitokate 0,4 0,5 0,3 Lainakanta 31.12. 88276 89083 87806 Lainojen siirto
23 Tilauksittainen raami 2018 Luvut 1000 eurona Toimintamenot Toimintatulot Nettomenot Tilaus TP 2016 TA 2017 TPA 2017* Raami 2018 TP 2016 TA 2017 TPA 2017* Raami 2018 TP 2016 TA 2017 TPA 2017* Raami 2018 Hallintopalvelut 2925 3216 3023 3216 113 360 360 360 2812 2856 2663 2856 Tietohallintokeskus 2070 2002 2458 2002 2203 2275 2933 2275-133 -273-475 -273 Kehittämis- ja talouspalvelut 6337 6546 6596 6596 917 1064 789 1064 5420 5482 5807 5532 Henkilöstöpalvelut 899 2023 2064 2268 346 362 362 362 553 1661 1702 1906 Elinkeinopalvelut 1035 1303 1197 1323 1 40 40 40 1034 1263 1157 1283 Tuki- ja erillispalvelut 2547 2629 2642 2629 98 114 143 114 2449 2515 2499 2515 Hallintopalvelut/koulutus 334 358 220 358 5 10 10 10 329 348 210 348 Peruskoulutus 16814 16799 16356 16830 630 589 457 589 16184 16210 15899 16241 Lukio 4201 2655 2636 2655 1796 260 215 260 2405 2395 2421 2395 Lukion myyntitoiminta ja Eu-projekti 604 604 0 612 612 0 0-8 -8 0 Kivalo-opisto 2002 2040 1934 2040 539 611 896 611 1463 1429 1038 1429 Varhaiskasvatus 10636 10573 10523 10541 1125 1074 1254 1074 9511 9499 9269 9467 Kulttuuripalvelut 313 328 296 360 192 218 143 218 121 110 153 142 Museotoimi 923 972 1086 972 23 31 31 31 900 941 1055 941 Kirjasto 1368 1378 1389 1371 24 22 93 22 1344 1356 1296 1349 Teatteri 2023 1966 2070 1966 317 409 248 409 1706 1557 1822 1557 Liikuntapalvelut 3365 3476 3441 3493 627 655 565 655 2738 2821 2876 2838 Nuorisotyö 1129 1171 1197 1171 176 258 258 258 953 913 939 913 Musiikki 2236 2108 2567 2172 671 566 605 623 1565 1542 1962 1549 Soster-hallinto 920 885 900 885 5 0 0 0 915 885 900 885 Aikuissosiaalityö** 5862 1932 2134 2165 3462 1532 1284 1765 2400 400 850 400 Perhepalvelut 4972 4642 5189 4642 804 738 672 738 4168 3904 4517 3904 Vammais- ja kehitysvammaishuolto 7798 7519 8054 7519 646 673 598 673 7152 6846 7456 6846 Vastaanotto 6367 6216 6475 6216 423 356 327 326 5944 5860 6148 5890 Kuntoutus 1425 1454 1476 1454 29 15 9 15 1396 1439 1467 1439 Suun terveydenhuolto 1952 1799 1994 1799 535 542 591 542 1417 1257 1403 1257 Työterveys 626 626 641 626 670 742 646 742-44 -116-5 -116 Aikuispsykososiaaliset palv 4038 3891 3940 3891 552 557 547 557 3486 3334 3393 3334 Esh 36001 35686 35444 35686 75 30 30 30 35926 35656 35414 35656 Hoito- ja hoiva 25349 24213 23602 24476 5380 5589 5212 5650 19969 18624 18390 18826 Tekninen johto 425 201 146 201 78 0 0 0 347 201 146 201 Kaavoitus, maankäyttö ja suunnittelu 1015 1255 1050 1255 1869 2638 2941 2638-854 -1383-1891 -1383 Yhdyskuntatekniikka 6304 6181 5739 6331 3165 3217 3336 3567 3139 2964 2403 2764 Tilapalvelu 7324 7360 7045 7360 12755 12610 12628 12610-5431 -5250-5583 -5250 Viranomaispalvelut 867 952 767 959 302 378 363 385 565 574 404 574 Ulkopuoliset urakat 14 100 100 100 17 104 104 104-3 -4-4 -4 KOKO KAUPUNKI 172416 167059 166995 167528 40570 39251 39302 39317 131846 127808 127693 128211
24 LIITE 3 Henkilöstösuunnitelma 2018-2021 Palvelualue Tilaus Vastuuhenkilö Eläkeiän saavuttavat/eläköityvät (htv) Muu poistuma (htv) Rekrytointi (htv) HTV-määrä 1.1.-31.12. 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Eläkeiän saavuttavat/eläköityvät (ammattinimike/vuosi) Muu Poistuma (tarkempi selvitys, esim. sisäiset siirrot) Perustelut rekrytoinneille
25 LIITE 4 TALOUSSUUNNITELMAVUODET 2019-2021 Tiedossa olevat ja arvioidut toiminnalliset muutokset 2019-2021 2019 2020 2021 Palvelualue Tilaus Ei toiminnallisia muutoksia Toiminnalliset muutokset -vaikutus Menot Tulot
26 LIITE 5 INVESTOINTIESITYS Palvelualue: Tulosalue: Hanke/Hankeryhmä: Kokonaiskustannus Edellisten vuosien käyttö TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Menot Tulot - josta valtionosuudet Nettomenot 0 0 0 0 0 0 Perustelut