Kaupan palveluverkkoselvitys, päivitys 2016

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI Kaupan palveluverkkoselvitys, päivitys 2016 Raporttiluonnos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28553

Raporttiluonnos Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan palveluverkon kehittämisen yleiset lähtökohdat... 1 1.3 Tarkastelualue... 3 2 YHDYSKUNTARAKENNE JA KAAVOITUSTILANNE... 5 2.1 Maakuntakaavan tavoitteellinen palveluverkko... 5 2.2 Liikenneverkko ja liikkuminen... 5 2.3 Asumisen ja työpaikkojen sijoittuminen... 10 2.4 Kaavoitus- ja suunnittelutilanne... 12 2.4.1 Maakuntakaava... 12 2.4.2 Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040... 16 2.4.3 Yleis- ja asemakaavoitus... 18 3 VÄESTÖ JA OSTOVOIMA... 21 3.1 Väestömäärä ja väestöennuste... 21 3.2 Loma-asuntojen määrä... 21 3.3 Arvio ostovoimasta ja ostovoiman kehityksestä 2025 ja 2040... 21 4 KAUPAN NYKYTILA JA KEHITYSNÄKYMÄT... 23 4.1 Kaupan palveluverkko... 23 4.2 Päivittäistavarakaupan saavutettavuus... 27 4.3 Ylöjärven keskustan kaupan rakenne... 30 4.4 Vähittäiskaupan myynti... 32 4.5 Ostovoiman siirtymät... 34 4.6 Kaupan kehitysnäkymät... 35 4.7 Arvio liiketilan lisätarpeesta 2025 ja 2040... 36 4.8 Tiedossa olevat kaupan hankkeet... 38 5 KAUPAN PALVELUVERKON KEHITTÄMINEN... 39 5.1 Kaupan palveluverkon kehittämisen lähtökohdat... 39 5.2 Kaupan tavoitteellinen palveluverkko 2040... 40 5.3 Kaupan tavoiteverkon arviointi... 42 5.3.1 Palvelurakenteen kehitys... 42 5.3.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen... 43 5.3.3 Kaupan palvelujen saavutettavuus... 44 5.3.4 Toimivan kilpailun toteutuminen... 47 5.4 Kaupan palveluverkon kehittämistarpeet... 47 6 TEIVON ERIKOISKAUPAN HANKKEEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET... 49 6.1 Hankkeen kuvaus ja lähtökohdat... 49 6.2 Hankkeen kaupalliset vaikutukset... 50 7 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET... 52 8 LÄHTEET... 55

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 1 (55) Kaupan palveluverkkoselvitys, päivitys 2016 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet Ylöjärvellä on vireillä ydinkeskustan osayleiskaavan laadinta. Ydinkeskustan osayleiskaavalla täydennetään Ylöjärven keskustan nykyistä rakennetta yhdistäen liikenneväylien rajaamat eri osaalueet ja vahvistaen samalla keskustan elinvoimaisuutta ja omaleimaisuutta, edistetään sekoittunutta kaupunkirakennetta ja varaudutaan ydinkeskustan alueella noin 8 000 asukkaan väestönkasvuun vuoteen 2040 mennessä. Kaupan palveluverkkoselvitys toimii Ylöjärven ydinkeskustan osayleiskaavan kaupallisen palveluverkon suunnittelun pohjana. Lisäksi sitä voidaan hyödyntää kaupan sijoittumista koskevien asemakaavojen laadinnassa sekä yksittäisten kaupan hankkeiden vaikutusten arvioinnissa. Kaupan palveluverkkoselvityksessä on tarkasteltu Ylöjärven vähittäiskaupan nykytilaa, kehitysnäkymiä, kehittämistarpeita ja kehittämismahdollisuuksia, kaupallisten alueiden rakennetta ja sijaintia sekä kaupan palveluverkon kokonaisuutta osana toimivaa ja kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Lisäksi selvityksessä on tutkittu erikoiskaupan suuryksikön toteuttamisen edellytyksiä Teivon yritysalueella. Kaupan palveluverkkoselvitys on tehty maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavoitukselle asettamien vaatimusten mukaisesti. Selvityksen laadinnassa on hyödynnetty uusimpia tilasto- ja rekisteritietoja sekä aikaisempia kaupan alan selvityksiä. Merkittävimmät lähtöaineistot ovat olleet Ylöjärven kaupan palveluverkkoselvitys (Ylöjärven kaupunki 2012) sekä Pirkanmaan palveluverkko 2040 (Pirkanmaan liitto 2015), jossa on tarkasteltu kaupan ja julkisten palvelujen palveluverkkoa koko maakunnan alueella. Ylöjärven kaupan palveluverkkoselvityksen päivitys on laadittu Ylöjärven kaupungin toimeksiannosta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä. Tilaajan yhteyshenkilönä on ollut kaavoitusarkkitehti Vesa Ylitapio. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä selvityksen ovat tehneet FM Taina Ollikainen ja FM, kauppatieteen yo. Mari Pohjola. 1.2 Kaupan palveluverkon kehittämisen yleiset lähtökohdat Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä tarjoaa kunnille ja maakuntien liitoille välineet ohjata kaupan palvelurakenteen kehitystä ja hallita sen muutoksia. Kaavahierarkiassa maakuntakaava on ohjeena yleis- ja asemakaavojen laatimiselle ja yleiskaava asemakaavan laatimiselle. Kaavoja laadittaessa on otettava huomioon maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt eri kaavamuotoja koskevat sisältövaatimukset. Yleiskaavassa kaupan palveluverkon suunnittelun ja vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksen kannalta keskeisiä sisältövaatimuksia ovat yhdyskuntarakenteen toimivuuden, taloudellisuuden ja ekologisen kestävyyden, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntämisen, palvelujen saatavuuden, eri väestöryhmien kannalta tasapainoisen elinympäristön sekä kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten huomioon ottaminen. Asemakaavalla toteutetaan kaupallisten palvelujen kehittämistä koskevia yleiskaavan tavoitteita ja ohjataan palvelujen toteutusta. Asemakaavassa määritellään kaupallisten palvelun mitoitus, kaupan laatu ja tarkka sijainti. Asemakaavan sisältövaatimuksissa korostuvat palvelujen alueellinen saatavuus, elinympäristön laatu ja liikenteen järjestämistä koskevat määräykset. Keskeisiä kaupan palveluverkon kehittämisen lähtökohtia ovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maankäyttö- ja rakennuslaki (yleiskaavan sisältövaatimukset, vähittäiskauppaa koskevat erityiset säännökset ja kilpailun toimivuuden edistäminen) sekä vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitusta koskeva ympäristöministeriön ohjeistus. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat yhdyskuntarakenteen ja kaupan palveluverkon suunnittelua kaavoituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (VN 13.11.2008) painottuu erityisesti ilmastonmuutoksen hillintä ja sen myötä yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, liikennettä ja kaupan sijoittumista koskevat tavoitteet.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 2 (55) Yhdyskuntarakennetta ja kauppaa koskevat erityisesti seuraavat tavoitteet: - yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. - kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työ-paikkojen ja vapaa-ajan alueina. - maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Kaupunkiseuduilla on varmistettava joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävä liikennejärjestelmä ja palvelujen saatavuutta edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkko sekä selvitettävä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen. - uusia asuin-, työpaikka- tai palvelualueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen mukainen. - alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöauto-liikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot ohjataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muuten hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Maankäyttö- ja rakennuslain kauppaa koskevat säännökset Maankäyttö- ja rakennuslain 71 b :ssä on esitetty maakunta- ja yleiskaavan vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset, joiden mukaan: - suunnitellulla maankäytöllä ei saa olla merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Arvioitaessa suunnitteluratkaisun vaikutuksia keskustan kaupallisiin palveluihin otetaan huomioon muun muassa kaupan laatu. - kaavassa osoitettavien kaupan alueiden on mahdollisuuksien mukaan oltava saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Tavoitteena on, että paljon liikennettä aiheuttavat vähittäiskaupan toiminnot (päivittäistavarakaupat ja kauppakeskukset) sijoittuisivat niin, että niihin on mahdollista päästä henkilöauton ohella myös joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. - suunnitellun maankäytön on edistettävä sellaisen kaupan palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuullisia ja liikenteen haitat mahdollisimman vähäisiä. Liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa korostuvat palvelujen etäisyys asutuksesta, mahdollisuus käyttää eri liikkumismuotoja ja muut seikat, jotka vaikuttavat liikenteen määrään (mm. kaupan laatu ja siitä aiheutuva asiointitiheys). Maankäyttö- ja rakennuslain 71 c :n mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Keskusta-alueen ulkopuolelle soveltuvia ovat esim. toimialat, jotka eivät kilpaile keskustaan sijoittuvan kaupan kanssa ja joiden sijoittaminen keskustaan on toiminnan luonteen ja ison tilatarpeen vuoksi vaikeaa. Myös toimialan tyypillinen asiointitiheys ja sitä kautta liikenteen määrä vaikuttaa arvioon. Kilpailun toimivuuden edistäminen Maankäyttö- ja rakennuslakiin 1.4.2015 tulleen lakimuutoksen myötä kilpailun toimivuuden edistämisen näkökulman tulee olla mukana alueidenkäytön suunnittelun tavoitteissa ja kaavojen vaikutusten arvioinnissa kaikilla kaavatasoilla. Yleispiirteisellä maankäytön suunnittelulla luodaan lähtökohdat ja puitteet toimivalle kilpailulle. Käytännössä kilpailun toimivuuden edistäminen yleiskaavassa merkitsee sitä, että kaupalle tulee osoittaa riittävästi sijaintipaikkoja olemassa olevaan tai suunniteltuun yhdyskuntarakenteeseen tukeutuen.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 3 (55) 1.3 Tarkastelualue Selvityksen tarkastelualueena on Ylöjärven, Hämeenkyrön, Nokian ja Tampereen läntisten osien muodostama alue. Tarkastelualue on määritelty sen perusteella, mihin Ylöjärven kaupan kehittämisen vaikutusten arvioidaan pääasiassa ulottuvan. Ensisijaisesti on ajateltu asioinnin suuntautumisessa ja kilpailutilanteessa tapahtuvia muutoksia, jotka voivat heijastua myymäläverkkoon ja palvelujen saavutettavuuteen. Vaikutukset ovat luonnollisesti merkittävimpiä Ylöjärven kaupan alueita lähimpänä olevilla alueilla ja lievenevät etäisyyden kasvaessa. Kuva 1. Tarkastelualue.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 4 (55) Suuren vaikutusaluetutkimuksen 2011 mukaan Tampere on vahva asioinnin pääkeskus Pirkanmaalla. Tampereen läheisyydestä ja työssäkäyntiliikenteestä johtuen ylöjärveläisten erikoiskaupan tuotteiden ja palvelujen hankinnasta kohdistui vuonna 2011 Tampereelle yli 60 % ja omaan kuntaan noin kolmannes. Elintarvikkeita ylöjärveläiset hankkivat pääosin omasta kunnasta. Ylöjärveläisten päivittäistavarakaupan asioinneista suuntautui Ylöjärvelle arkisin noin 82 % ja viikonloppuisin noin 72 %. Tampereelta hankittiin yleisimmin kodinkoneita, viihde-elektroniikkaa, huonekaluja, autoja, kulttuuri ja ravintolapalveluja sekä yksityisiä lääkäripalveluja. Ylöjärven omilta elinkeinonharjoittajilta hankittiin päivittäiselintarvikkeiden lisäksi yleisimmin rauta- ja rakennustarvikkeita, naisten vaatteita sekä alkoholituotteita. (Pirkanmaan liitto 2011) Suomen ympäristökeskuksen laatimassa Yhdyskuntarakenteen toiminnalliset alueet Suomessa selvityksessä on esitetty asiointiaineistoon (TNS Gallupin suuri vaikutusaluetutkimus) perustuen päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan asiointialueet. Selvityksen mukaan Ylöjärvi kuten muutkin tarkastelualueen kunnat, Hämeenkyrö, Nokia ja Tampere, muodostavat päivittäistavarakaupassa oman vaikutusalueensa ja kuuluvat erikoiskaupassa Tampereen asiointialueeseen. (Suomen ympäristökeskus 2012) Kuva 2. Erikoiskaupan asiointialueet Pirkanmaalla (Suomen ympäristökeskus 2012, Yhdyskuntarakenteen toiminnalliset alueet Suomessa)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 5 (55) 2 YHDYSKUNTARAKENNE JA KAAVOITUSTILANNE 2.1 Maakuntakaavan tavoitteellinen palveluverkko Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 laatimisen yhteydessä on määritelty maakuntaan tavoitteellinen palveluverkko vuodelle 2040. Tavoitteellinen palveluverkko on muodostettu yhdistämällä palveluverkon nykytilan kuvauksen tulevaisuuden trendit, ennusteet ja tavoitteet. Pirkanmaan palveluverkko 2040 -selvityksen mukaan Ylöjärven keskusta on kaupunkitasoinen keskus, Kuru ja Viljakkala pieniä paikalliskeskuksia ja Takamaa kyläkeskus. Hämeenkyrön ja Nokian keskustat ovat selvityksen mukaan kaupunkitason keskuksia sekä Lielahti ja Tesoma Tampereen länsiosassa kaupunkiseudun alakeskuksia. (Pirkanmaan liitto 2015: Pirkanmaan palveluverkko 2040) Kuva 3. Vuoden 2040 tavoitteellinen keskus- ja palveluverkko (Pirkanmaan liitto 2015). 2.2 Liikenneverkko ja liikkuminen Liikenneverkkoa ja liikkumista koskeva tarkastelu perustuu Ylöjärven eteläosien taajama-alueen tieverkkosuunnitelmaan (Ylöjärven kaupunki 2011), Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmaan (Pirkanmaan liitto 2012) sekä Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimukseen 2012 (Kalenoja ja Tiikkala 2013). Nykyinen liikenneverkko ja liikennemäärät Ylöjärven eteläosien taajama-alueen tieverkon rungon muodostavat valtatie 3 ja kantatie 65, jotka risteävät Ylöjärven keskustan länsipuolella, Elovainion kohdalla. Katuverkon rungon muodostavat Vaasantien rinnakkaiskadut Mikkolantie, Soppeentie, Elovainiontie ja Vanha Vaasantie, Kuruntie ja Viljakkalantie. Merkittäviä katuja ovat myös asuinalueet muuhun tieverkkoon liittävät kadut, mm. Asuntilantie, Ilmarinjärventie, Mastontie ja Siivikkalantie.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 6 (55) Liikennemäärältään vilkkaimmat tiet ovat Vaasantie (kantatie 65 - valtatie 3) sekä Tampereen läntinen ohikulkutie (valtatie 3), joiden keskimääräinen vuorokausiliikenne oli Tampereen kaupunkiseudun liikennetutkimuksen mukaan 11 200-19 700 ajoneuvoa/vrk vuonna 2012. Ylöjärven tieverkkosuunnitelman mukaan katuverkolla suurin liikennemäärä oli Kuruntiellä Kirkonseudun kohdalla, noin 9 000 ajoneuvoa/vrk. Kuva 4. Keskimääräinen arkivuorokausiliikenne Ylöjärven keskustaajamassa 2012 (Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012). Tampere Seinäjoki -rata kulkee Ylöjärven keskustaajaman halki. Kevyen liikenteen verkko on tieverkkosuunnitelman alueella kattava. Kevyen liikenteen väylät sijoittuvat autoliikenteen vilkkaimpien teiden ja katujen varteen sekä asuinalueiden kokoojakaduille. Kevyen liikenteen risteämisen Vaasantien ja Tampere Seinäjoki -radan kanssa on järjestetty ainoastaan eritasoratkaisuin. Bussilinjaston rakenne on Pirkanmaalla vahvasti maakuntakeskuspainotteinen. Seudullisesti vahvoja liikennesuuntia ovat Ylöjärven, Nokian, Pirkkalan, Lempäälän ja Kangasalan suunnat. (Pirkanmaan liitto: Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2012)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 7 (55) Kuva 5. Linja-autoliikenteen talviarkivuorokauden tarjonta (Pirkanmaan liitto: Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2012) Ylöjärveltä on melko kattavat joukkoliikenneyhteydet Tampereen suuntaan. Korkein palvelutaso (kuvassa tumma vihreä) on Mikkolantie-Kirkonseudun alueella, seuraavaksi korkein palvelutaso (kuvassa vaalea vihreä) keskustan alueella Elovainiossa, Soppeenmäessä sekä keskustan läheisillä asuinalueilla Vuorentaustassa, Asuntilassa ja Siivikkalassa. Metsäkylään ja Kurun suuntaan on kolmanneksi korkein palvelutaso (kuvassa keltainen). Lisäksi Viljakkalan suuntaan on yhteys (kuvassa oranssi). (MAPSTO 2012 2016, Ylöjärven kaupungin karttapalvelu 2015) Kuva 6. Joukkoliikenteen palvelutaso MAPSTO 2012-2016, (Ylöjärven kaupungin karttapalvelu 2015)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 8 (55) Ylöjärvellä on käynnissä joukkoliikenneuudistus. Ylöjärven joukkoliikenne muuttuu kesällä 2016 yritysvetoisesta mallista Tampereen joukkoliikenteen suunnittelemaksi. Linjastovaihtoehdoksi valittiin kuvassa 7 esitetty linjasto. Samassa uudistuksessa maksuvyöhykejärjestelmä on uudistettu ja lippujen kustannukset matkustajille alenevat. Joukkoliikenneuudistus tuo paremmat yhteydet esimerkiksi Elovainion alueelle kauppakeskus Eloon, Metsäkylään sekä Soppeenmäkeen. Kuva 7. Ylöjärven joukkoliikenneuudistuksessa 2016 toteutettava linjastovaihtoehto (www.ylojarvi.fi/liikennejakadut/joukkoliikenne) Liikkumistottumukset Vuonna 2012 tehdyn Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimuksen mukaan Ylöjärvellä asuvat tekivät vuonna 2012 päivittäin noin 78 000 matkaa. Matkoista 72 % tehtiin henkilöautolla (kuljettajana 59 % ja matkustajana 13 %), 11 % kävellen, 8 % pyörällä ja 7 % joukkoliikenteellä. Kävelymatkan keskipituus oli 2,0 kilometriä, pyöräilymatkan 3,2 kilometriä, henkilöautomatkan 13,2 kilometriä ja bussimatkan 14,8 kilometriä. Suurimmat matkaryhmät vuonna 2012 olivat työ- ja ostosmatkat. Ylöjärvellä työmatkojen osuus kaikista matkoista oli noin 22 % ja ostosmatkojen osuus noin 18 %. Keskimääräinen työmatkan pituus oli Ylöjärvellä noin 18 kilometriä ja keskimääräinen ostosmatkan pituus noin 7 kilometriä. Kuva 8. Ylöjärvellä asuvien kulkutapajakautuma ja Tampereen kehyskuntien keskimääräinen kulkutapajakautuma työ- ja ostosmatkoilla (osuus kaikista matkoista, pääkulkutapa) (Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 9 (55) Tarkastelualueella on jonkin verran eroja liikkumistottumuksissa. Ostosmatkoista tehtiin kävellen tai polkupyörällä Hämeenkyrössä 17 %, Nokialla 25 %, Tampereella 43 % ja Ylöjärvellä 13 %. Joukkoliikenteen osuus ostosmatkoista oli Hämeenkyrössä 0 %, Nokialla 3 %, Tampereella 12 % ja Ylöjärvellä 5 %. Henkilöauton (kuljettajana tai matkustajana) osuus ostosmatkoista oli Hämeenkyrössä 80 %, Nokialla 72 %, Tampereella 45 % ja Ylöjärvellä 81 %. Rakenteilla olevat ja suunnitellut muutokset liikenneverkkoon Ylöjärven eteläosien taajama-alueen tieverkkosuunnitelmassa on esitetty tavoiteverkko vuodelle 2030 autoliikenteen, kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen osalta. Seuraavassa kuvataan tavoiteverkkojen merkittävimmät muutokset nykytilanteeseen verrattuna. Tavoiteverkot vuodelle 2030 sekä autoliikenteen pitkän tähtäimen tavoiteverkko on kuvattu tarkemmin tieverkkosuunnitelmassa. Autoliikenteen vuoden 2030 tavoiteverkko vastaa pääosiltaan nykyistä verkkoa. Merkittävin uusi yhteys on Siivikkalan ja Asuntilan välinen katu. Muuten tie- ja katuverkon kehittyminen painottuu uusien alueiden katuyhteyksiin erityisesti Kirkonseudun luoteispuolelle ja Elovainion luoteispuolelle. Tieverkkosuunnitelmassa on lisäksi esitetty parannustoimia nykyisiin liittymiin. Kevyen liikenteen tavoiteverkossa on osoitettu uusia seudullisia yhteyksiä Nokian, Hämeenkyrön ja Viljakkalan suuntiin, sekä yhteys Asuntilan ja Siivikkalan välille. Muuten uudet kevyen liikenteen yhteydet noudattavat pääosin autoliikenteen verkon kehittymistä. Lisäksi uusille lähijunaliikenteen asemille tarjotaan sujuvat ja suorat kevyen liikenteen yhteydet. Vaasantielle ja Uusi- Kuruntielle on osoitettu uusia yli- ja alikulkuja, mikä vähentäisi teiden estevaikutusta nykyisestä. Tampereen seudulla raideliikennejärjestelmän kehittämisessä panostetaan lähivuosina raitiotiejärjestelmän kehittämiseen. Ylöjärvi on tulevaisuudessa raitiotiehen tukeutuva aluekeskus. Raitiotien ensimmäinen toteutusvaihe kattaa yhteyden Hervannasta Tampereen keskustaan. 2020- luvulla raitiotietä laajennetaan Lentävänniemeen, TAYS:n kautta Koilliskeskukseen sekä Hatanpäälle. 2030-luvulla raitiotie ulotetaan Pirkkalaan ja Ylöjärvelle. (Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040, 2014) Ylöjärven eteläosien taajama-alueen tieverkkosuunnitelmassa ei ole esitetty raitiotien kehittämistä Ylöjärvelle vaan lähijunayhteys. Ylöjärvellä linja-autoliikenteen laatukäytävät kulkevat Vuorentaustan ja Teivon kautta Ylöjärven kuntakeskukseen, josta edelleen Kurun suuntaan, Metsäkylän kautta Hämeenkyrön suuntaan sekä uudelle Siltatien asemalle. Uusia joukkoliikenneyhteyksiä on osoitettu lisäksi Siivikkalan alueelta Asuntilan ja Mäkkylän kautta kuntakeskukseen sekä Tampereen kehätien suuntainen yhteys Ylöjärvi Pirkkala Kangasala. Pirkanmaan liiton laatimassa Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa, liikenne ja logistiikka (vahvistettu 2013) on Ylöjärven alueelle osoitettu merkittäviä uusia liikenneväyliä. Valtatie 3 on osoitettu uutena kaksiajorataisena tienä nykyisen valtatien pohjoispuolelle. Tie erkanisi nykyisestä Uusi-Kuruntiestä Metsäkylän itäpuolella. Maakuntakaavassa on esitetty myös Tampereen läntinen oikorata raideliikenteen yhteystarpeena. Oikorata erkanisi Tampere-Seinäjoki -radasta Ylöjärven keskustan pohjoispuolella ja risteäisi nykyisen valtatien 3 kanssa Metsäkylän ja Julkujärven välissä. Kumpaakaan maakuntakaavan edellä mainitusta liikenneväylistä ei ole osoitettu tieverkkosuunnitelman vuoden 2030 tavoiteverkossa. Pirkanmaan ELY-keskus on laatinut yleissuunnitelman valtatien 3 parantamisesta välille Hämeenkyrö Ylöjärvi. Valtatie 3 ei Hämeenkyrön ja Ylöjärven välillä vastaa valtakunnalliselle pääväylälle asetettuja sujuvuus- ja turvallisuusvaatimuksia. Yleissuunnitelman mukaan Valtatie 3:sta Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä tulee kolme eritasoliittymää sisältävä, keskikaiteellinen ja nelikaistainen väylä. Yleissuunnitelman laatiminen käynnistettiin vuonna 2013 ja yleissuunnitelma valmistui joulukuussa 2014. Yleissuunnitelma on lähtökohtana myöhemmin laadittavalle tiesuunnitelmalle. Ylöjärvellä suunnittelualue alkaa nykyisen kehätien päätöskohdasta Soppeenmäessä. Suunnittelualue kattaa noin 19 kilometrin matkan Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 10 (55) 2.3 Asumisen ja työpaikkojen sijoittuminen Asumisen sijoittuminen Tarkastelualueen suurimmat väestökeskittymät ovat Tampereen länsiosa, Nokian keskusta, Hämeenkyrön keskusta ja Ylöjärven keskusta. Asuminen keskittyy Ylöjärvellä kaupungin eteläosaan. Keskusta-alueen lisäksi väestökeskittymiä ovat Metsäkylä, Asuntila, Siivikkala ja Vuorentausta. Pienempiä Ylöjärven väestökeskittymiä ovat Kurun ja Viljakkalan entiset kuntakeskukset. Kuvassa 9 on esitetty väestön määrä 250 metrin ruuduittain tarkastelualueella vuonna 2012. Tummat värit kuvastavat tiheintä asutusta ja vaaleat värit harvaan asuttuja alueita. Kuva 9. Väestön sijoittuminen tarkastelualueella (Tilastokeskus 2012).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 11 (55) Työpaikkojen sijoittuminen Tarkastelualueen suurimmat työpaikkakeskittymät ovat Tampereen länsiosa, Nokian keskusta, Hämeenkyrön keskusta ja Ylöjärven keskusta. Ylöjärvellä työpaikat keskittyvät asumisen tapaan keskustan alueelle. Keskustan lisäksi pieninä työpaikkakeskittyminä korostuvat Kurun ja Viljakkalan entiset kuntakeskukset kaupungin pohjoisosassa sekä Siivikkalan ja Vuorentaustan alueet kaupungin eteläosassa. Kuvassa 10 on esitetty työpaikkojen määrä 250 metrin ruuduittain tarkastelualueella vuonna 2011. Tummat värit kuvastavat alueita, joissa työpaikkoja on eniten. Kuva 10. Työpaikkojen sijoittuminen tarkastelualueella (Tilastokeskus 2011).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 12 (55) 2.4 Kaavoitus- ja suunnittelutilanne 2.4.1 Maakuntakaava Pirkanmaan 1. maakuntakaava Pirkanmaalla on voimassa kolme vahvistettua maakuntakaavaa: Pirkanmaan 1. maakuntakaava (vahvistettu 2007), turvetuotantoa koskeva Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava (vahvistettu 2013) sekä liikennettä ja logistiikkaa käsittelevä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava (vahvistettu 2013). Kuva 11. Ote Pirkanmaan maakuntakaavayhdistelmästä (www.pirkanmaa.fi) Vähittäiskaupan sijoittumista Ylöjärvellä ja tarkastelualueella on ohjattu seuraavilla merkinnöillä: C Keskustatoimintojen alue: Merkinnällä on osoitettu palveluvarustukseltaan kaupunkitasoisten keskusten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita ja niihin liittyviä liikennealueita ja puistoja. Alueelle voi sijoittua myös asumista. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. Keskustatoimintojen alueina on Ylöjärvellä osoitettu Ylöjärven Kirkonseudun ja Soppeenmäen keskeiset alueet sekä muualla tarkastelualueella Hämeenkyrön ja Nokian keskustat. ca Keskustatoimintojen alakeskus, kohdemerkintä: Merkinnällä on osoitettu palvelurakenteeltaan kuntatasoiset Tampereen kaupungin alakeskukset. Suunnittelumääräyksen mukaan merkinnän osoittamalle alueelle ei saa sijoittaa enempää kuin kaksi seudullisesti merkittävää päivittäistavarakaupan suuryksikköä. Keskustatoimintojen alakeskuksina on tarkastelualueella osoitettu Lielahden ja Tesoman keskusta-alueet.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 13 (55) Maaseudun keskuksen kohdemerkintä: a Paikalliskeskus ja at Palvelukyläkeskus. Merkinnällä on osoitettu maakunnan keskusverkoston perusrakenteen kannalta tärkeät paikallis- ja kyläkeskukset. Suunnittelusuosituksen mukaan yksityiskohtaisessa kaavoituksessa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota kunnallistekniikan järjestämiseen, palvelujen tukemiseen ja säilyttämiseen sekä rakentamisen sopeuttamiseen olevaan kokonaisuuteen ja ympäristöön. km1 Vähittäiskaupan suuryksikkö: Merkinnällä on osoitettu vaikutuksiltaan seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alue. Merkintä on tarkoitettu sellaisten vähittäiskaupan suuryksiköiden osoittamiseen, jotka eivät sijoitu keskustatoimintojen alueelle (C, ca). Suunnittelumääräyksen mukaan merkinnän osoittamalle alueelle saa sijoittaa seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön. Suuryksikön mitoituksessa ja tarkemmassa sijoittumisessa on otettava huomioon seudun palvelurakenteen tasapainoinen kehittäminen siten, ettei vähittäiskaupan suuryksikkö aiheuta palvelutarjonnassa alueellisia tai väestöryhmittäisiä palveluiden saavutettavuuteen vaikuttavia merkittäviä haitallisia muutoksia. Aluetta ei saa myöskään ottaa käyttöön ennen kuin alueelle johtavat liikennejärjestelyt on toteutettu sinne sijoitettavan toiminnan laajuuden edellyttämällä tavalla. km2 Vähittäiskaupan suuryksikkö: Merkinnällä on osoitettu vaikutuksiltaan seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alue. Merkintä on tarkoitettu sellaisten vähittäiskaupan suuryksiköiden osoittamiseen, jotka eivät sijoitu keskustatoimintojen alueelle (C, ca). Suunnittelumääräyksen mukaan merkinnän osoittamalle alueelle saa sijoittaa seudullisesti merkittävän, erikoiskaupan myymälätiloja sisältävän, vähittäiskaupan suuryksikön. Merkintä mahdollistaa Tampereen kaupunkiseudun ulkopuolella myös päivittäistavarakaupan myymälätilojen sijoittamisen alueelle. Päivittäistavarakaupan sijoittumisedellytykset ja mitoitus tulee erikseen selvittää yksityiskohtaisen kaavoituksen yhteydessä. Suuryksikön mitoituksessa ja tarkemmassa sijoittumisessa on otettava huomioon seudun palvelurakenteen tasapainoinen kehittäminen siten, ettei vähittäiskaupan suuryksikkö aiheuta palvelutarjonnassa alueellisia tai väestöryhmittäisiä palveluiden saavutettavuuteen vaikuttavia merkittäviä haitallisia muutoksia. Aluetta ei saa myöskään ottaa käyttöön ennen kuin alueelle johtavat liikennejärjestelyt on toteutettu sinne sijoitettavan toiminnan laajuuden edellyttämällä tavalla. km-1 ja km-2 -merkinnöillä osoitetaan jo olemassa olevia yksiköitä sekä ennakoidaan uusien kauppapaikkojen muodostumista. Maakuntakaava ei ohjaa erikseen paljon tilaa vaativan erikoiskaupan sijoittumista, vaan näitä voidaan kunnissa yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä ohjata maakuntakaavan keskusta-, taajama- ja työpaikkatoimintojen alueille. Maakuntakaavassa suuryksiköille ei ole annettu pinta-alamääräyksiä, sillä erityisesti erikoiskaupassa myymälän vaikutusten merkittävyys riippuu myymälän toimialasta. Suunnittelussa on kuitenkin lähdetty siitä, että vähittäiskaupassa hypermarket kokoluokan myymälöillä on aina seudullisia vaikutuksia ja ne osoitetaan maakuntakaavassa. Pinta-alallisesti näillä tarkoitetaan n. 10 000 kem 2 :n yksiköitä. Tampereen kaupunkiseudun ulkopuolella seudullisesti merkittävinä yksikköinä on pidetty myymälöitä, jotka ovat pinta-alaltaan n. 5 000 kem 2 :n suuruisia. (Pirkanmaan 1. maakuntakaava, kaavaselostus). Ylöjärven kaavamerkinnät: Ylöjärven Kirkonseudun ja Soppeenmäen keskeiset alueet on Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa osoitettu keskustatoimintojen alueina (C). Elovainion alue sijaitsee maakuntakaavan työpaikkaalueella (TP). Kauppakeskus Elon toteutus perustuu maakuntakaavan km-1 -merkintään; km-2- merkinnän sallima seudullisesti merkittävä erikoiskaupan suuryksikkö on vielä toteuttamatta. Elovainion alueen halki on merkitty ohjeellinen tielinjaus, joka liittyy VT 3:n parantamishankkeeseen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välisellä osuudella. Hankkeen YVA-menettely ja yleissuunnitelman laadinta on tehty. Hankkeen tarkemmasta toteutusaikataulusta ei ole tietoa. Pirkanmaan maakuntakaava 2040, kaavaehdotus Pirkanmaalla on vireillä uusi kokonaismaakuntakaava, Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaan kuuluvat kaikki alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeät osaalueet, muun muassa keskusta-alueet, palveluiden alueet, vähittäiskaupan suuryksiköt, asuin- ja työpaikka-alueet, liikenteen ja logistiikan verkostot ja alueet, teknisen huollon verkostot ja alueet (mukaan lukien vesi- ja jätehuolto sekä energiahuolto), virkistys- ja suojelualueet, viheryhteydet sekä maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt. Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ehdotus oli keväällä 2016 viranomaisilla lausunnoilla ja kaavaehdotus on tarkoitus asettaa nähtäville lokakuussa 2016.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 14 (55) Kuva 12. Ote Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ehdotuksesta (Pirkanmaan liitto 2016: Pirkanmaan maakuntakaava 2040). Vähittäiskaupan sijoittumista Ylöjärvellä ja tarkastelualueella on ohjattu seuraavilla merkinnöillä. Yleismääräyksen mukaan seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on koko maakunnassa 2 000 k-m 2, ellei selvitysten perusteella toisin osoiteta ja ellei suunnittelumääräyksissä muuta määrätä. Taajamatoimintojen alueilla merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksikköjen koon alarajat ovat seuraavat: - Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan osalta alaraja on Tampereen, Nokian, Pirkkalan, Ylöjärven, Lempäälän ja Kangasalan keskustaajamien alueella sekä Valkeakoskella 15 000 k- m 2, Akaassa, Hämeenkyrössä, Ikaalisissa, Mänttä-Vilppulassa, Orivedellä, Parkanossa, Sastamalan keskustaajamassa ja Mouhijärven-Häijään alueella sekä Virtain keskustaajamassa 7000 k-m 2. - Päivittäistavarakaupan ja muun erikoistavaran kaupan osalta alaraja on Tampereen, Nokian, Pirkkalan, Ylöjärven, Lempäälän ja Kangasalan keskustaajamien alueella sekä Valkeakoskella 10 000 k-m 2, Akaassa, Hämeenkyrössä, Ikaalisissa, Mänttä-Vilppulassa, Orivedellä, Parkanossa, Sastamalan keskustaajamassa ja Mouhijärven-Häijään alueella sekä Virtain keskustaajamassa 5 000 k-m 2, kuitenkin siten että pelkän päivittäistavarakaupan osuuden vastaavat luvut ovat 5 000 k-m 2 ja 3 000 k-m 2. - Muilla taajamatoimintojen alueilla vähittäiskaupan seudullisen merkittävyyden alaraja on kaikkien kaupan laatujen osalta 3 000 k-m 2. Keskustatoimintojen alue Merkinnällä osoitetaan valtakunnan osakeskus, kaupunkitasoiset keskukset ja Tampereen ydinkaupunkiseudun alakeskukset. Merkinnällä osoitetaan näiden keskusten keskustamaisen asumisen ja keskustahakuisten palvelu-, työpaikka- ja muiden toimintojen alueet niihin liittyvine liikennealueineen ja puistoineen. Suunnittelumääräyksen mukaan keskustatoimintojen alueille voidaan sijoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Vähittäiskaupan suuryksiköt on suunniteltava keskustaympäristöön soveltuviksi. Ne on mitoitettava ja niiden toteutus on ajoitettava yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa siten, etteivät ne aiheuta haitallisia vaikutuksia muille keskusta-alueille tai seudun palveluverkon tasapainoiselle kehittämiselle.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 15 (55) Tarkastelualueen keskustatoimintojen alueiden vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitukset ovat: - Ylöjärvellä 60 000 k-m 2, - Hämeenkyrössä 15 000 k-m 2, - Nokialla 75 000 k-m 2, - Tesomassa 30 000 k-m 2, - Lielahdessa 80 000 k-m 2. Kaupallisten palvelujen alue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön Merkinnällä osoitetaan keskustojen ulkopuoliset vähittäiskaupan alueet ja keskittymät, jotka yhdyskuntarakenteellisen sijaintinsa perusteella soveltuvat seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan alueiksi. Alueelle voi sijoittua merkittävässä määrin myös asumista, mikäli alue sijoittuu maakuntakaavassa osoitetulle tiivistettävälle joukkoliikennevyöhykkeelle tai tiivistettävälle asemanseudulle. Suunnittelumääräyksen mukaan merkinnän osoittamalle alueelle voidaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Ne on mitoitettava ja niiden toteutus on ajoitettava yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa siten, etteivät ne aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia seudun palveluverkon tasapainoiselle kehittämiselle. Merkitykseltään seudullisella vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan myös useasta myymälästä koostuvaa vähittäiskaupan aluetta, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa merkitykseltään seudulliseen vähittäiskaupan suuryksikköön. Tarkastelualueen kaupallisten palvelujen vähittäiskaupan kerrosalan enimmäismitoitukset ovat: - Ylöjärvi, Elovainio: yhteensä 75 000 k-m 2, josta päivittäistavarakauppaa enintään 5 000 k-m 2 ja keskustahakuista kauppaa enintään 35 000 k-m 2 - Nokia, Vihola: yhteensä 40 000 k-m 2, josta päivittäistavarakauppaa enintään 5 000 k-m 2 ja keskustahakuista kauppaa enintään 30 000 k-m 2 Paljon tilaa vaativan erikoiskaupan mitoitus sisältää auto- ja huoltamokaupan. Osoitettu erikoistavarakaupan mitoitus voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa toteuttaa myös paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan kerrosalana. Työpaikka- ja kaupallisten palvelujen alue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön Merkinnällä osoitetaan keskusta-alueiden ulkopuoliset työpaikka-alueet, jotka yhdyskuntarakenteellisen sijaintinsa perusteella soveltuvat työpaikkatoimintojen lisäksi seudullisesti merkittävän paljon tilaa vaativan vähittäiskaupan alueiksi. Suunnittelumääräyksen mukaan merkinnän osoittamalle alueelle voidaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä, jotka kaupan laatu huomioon ottaen voivat perustellusta syystä sijoittua myös keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Vähittäiskaupan suuryksiköt on mitoitettava ja niiden toteutus on ajoitettava yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa siten, että ne kytkeytyvät ajallisesti ympäröivien työpaikka- tai taajamatoimintojen alueiden toteuttamiseen, eivätkä aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia kaupan palveluverkon tasapainoiselle kehittämiselle. Merkitykseltään seudullisella vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan myös useasta myymälästä koostuvaa vähittäiskaupan aluetta, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa merkitykseltään seudulliseen vähittäiskaupan suuryksikköön. Tarkastelualueen työpaikka- ja kaupallisten palvelujen alueiden vähittäiskaupan kerrosalan enimmäismitoitukset ovat: - Nokia, Kolmenkulma: yhteensä 45 000 k-m 2, josta keskustahakuista erikoiskauppaa enintään 3 000 k-m 2 - Tampere, Lielahti: yhteensä 70 000 k-m 2, josta keskustahakuista erikoiskauppaa enintään 10 000 k-m 2 Paljon tilaa vaativan erikoiskaupan mitoitus sisältää auto- ja huoltamokaupan. Osoitettu erikoistavarakaupan mitoitus voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa toteuttaa myös paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan kerrosalana.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 16 (55) Työpaikka-alue Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävät ja toimialarakenteeltaan monipuoliset liike- ja toimistorakentamisen tai tuotantotoimintaan varatut alueet. Suunnittelumääräyksen mukaan alueen suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota tarkoituksenmukaiseen toteutusjärjestykseen ja yhdyskuntarakenteen eheyteen sekä joukkoliikenteen järjestelyihin ja toimiviin kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiin. Alueelle ei tule osoittaa merkittävää määrää uutta asumista eikä asumiseen saa kohdistua merkittäviä ympäristöhäiriöitä. Työpaikka-alueilla merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan osalta Tampereen, Nokian, Pirkkalan, Ylöjärven, Lempäälän ja Kangasalan keskustaajamien alueella sekä Valkeakoskella 15 000 k-m 2, Akaassa, Hämeenkyrössä, Ikaalisissa, Mänttä-Vilppulassa, Orivedellä, Parkanossa, Sastamalan keskustaajamassa ja Mouhijärven-Häijään alueella sekä Virtain keskustaajamassa 7 000 k-m 2 sekä muilla työpaikka-alueilla 3 000 k-m 2. 2.4.2 Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 Tampereen kaupunkiseudulle (Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi) on laadittu rakennesuunnitelma 2040. Rakennesuunnitelma on hyväksytty seutuhallituksessa 17.12.2014. Rakennesuunnitelman mukaan Tampereen kaupunkiseudun väestö kasvaa noin 115 000 asukkaalla vuoteen 2040 mennessä. Rakennesuunnitelmassa on esitetty myös 60 000 uuden työpaikan sijoittuminen keskustoihin ja tietointensiivisille työpaikka- ja yritysalueille. Rakennesuunnitelmaa on käsitelty kunnallisvaltuustoissa tammi-helmikuussa 2015. Rakennesuunnitelman keskeisenä tavoitteena on varautua väestön kasvuun, tiivistää yhdyskuntarakennetta, kehittää keskustoja ja keskuksia, parantaa asuinympäristön laatua ja monipuolisuutta, vahvistaa elinkeinoelämän kasvua, uudistaa liikkumisen tapoja, parantaa palvelujen saavutettavuutta, edistää seudullisesti merkittävien hankkeiden toteutusta ja parantaa suunnitelman sitovuutta ja toteuttamisen ohjelmointia. Kaupunkiseudun kasvu rakennesuunnitelman linjauksen mukaan ohjataan täydentämään nykyistä yhdyskuntarakennetta ja vahvistamaan joukkoliikenneväyliä, jolla mahdollistetaan liikkumisen tapojen uudistamisen. Suunnitelmassa esitetään raideliikenteen seudullinen kokonaisuus ja joukkoliikennejärjestelmän kytkemä keskusverkko. Kasvuun varaudutaan noin 91 000 asunnon rakentamisella. Asumisen monipuolisuuteen ja asuinympäristöjen laatuun kiinnitetään huomiota. Noin 70 prosenttia asunnoista sijoittuu alueille, jotka tukeutuvat raitiotiehen ja lähi- tai taajamajunaan. Loput sijoittuvat keskusten välisiin nauhoihin ja alueille, jonne on järjestettävissä hyvät joukkoliikennepalvelut. Rakennesuunnitelman mukaan uusia ja/tai täydentyviä asuntoalueita Ylöjärvellä ovat Keskusta (ml. Soppeenmäki-Elovainio) +5 000 as., Mäkkylä-Teivaala +4 000 as., Metsäkylä +2 000 as. ja Siltatie +3 000 as. Siivikkalan lähipalvelukeskuksen täydentyminen on merkitty vuoden 2040 jälkeen. Ylöjärven asukasmäärä lisääntyy rakennesuunnitelman mukaan vuoteen 2040 mennessä yhteensä noin 14 000 asukkaalla. Rakennesuunnitelmassa on tarkasteltu palveluita seudullisesti ja määritelty keskusverkko. Keskusverkon ydin on Tampereen keskusta seudullisena keskuksena. Ylöjärven keskusta on osoitettu aluekeskuksena yhdessä 12 muun aluekeskuksen kanssa. Aluekeskukset ovat kaupallisten ja julkisten palvelujen palveluytimiä, jotka sisältävät aina myös huomattavasti lähipalveluja. Ylöjärven keskusta profiloituu monipuolisena raitiotiehen kytkeytyvänä keskuksena. Ylöjärvellä lähipalvelukeskuksina ylläpidetään nykyisiä Metsäkylää ja Siivikkalaa ja uutena kehitetään Mäkkylä- Teivaalaa. Lähipalvelukeskukset ovat asuinalueiden päivittäisiä tai usein käytettäviä palveluja tarjoavia keskuksia. Niiden palvelutarjontaa ovat esimerkiksi päiväkodit, alakoulut sekä lähiliikuntapaikat, joiden turvallinen ja hyvä saavutettavuus korostuu. Kaupallisista palveluista lähipalvelukeskuksessa on yleensä ainakin lähikauppa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 17 (55) Rakennesuunnitelmassa varautuminen 115 000 uuteen asukkaaseen tarkoittaa karkeasti arvioiden noin 60 000 työpaikan lisäystarvetta kaupunkiseudulle. Ylöjärvellä keskustan työpaikkojen lisäystarve vuoteen 2040 mennessä on 550 toimisto-, kaupan- ja palveluiden alan työpaikkaa, Kolmenkulmassa 1 300 teollisuuden-, tukkukaupan-, logistiikan-, cleantech- ja palveluiden alojen työpaikkaa, Teivossa 400 työpaikkaa ja Uusi-Kuruntien/Siltatien alueella 900 työpaikkaa. Kuva 13. Ote Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmasta 2040 (Tampereen kaupunkiseutu 2014)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 18 (55) 2.4.3 Yleis- ja asemakaavoitus Ylöjärven maankäytön ja palveluiden suunnittelu- ja toteutusohjelma Ylöjärven maankäytön ja palveluiden suunnittelu- ja toteutusohjelma (MAPSTO) on strategisen ja operatiivisen tason maankäytön ja palveluiden suunnittelun ja toteutuksen ohjelma vuosille 2016 2020. MAPSTO hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 9.11.2015. Suunnitelmakaudella kaupungin kasvun painopisteet ovat asumisen osalta Keskusta ja Metsäkylä, sekä loppuvaiheessa Siltatie. Asukasmäärän oletetaan pysyvän ennallaan tai pienenevän Siivikkalassa ja Vuorentaustassa, tämä asettaa haasteen tuleville suunnitelmakausille. Yritystontteja luovutetaan pääosin Elovainion, Kivilähteen ja Heinikon alueelta, Kolmenkulmasta ja Teivon alueelta. Luovutus tapahtuu jo rakentumassa olevilta alueilta niitä laajentamalla ja kokonaan uusien alueiden avaamista pyritään suunnittelukaudella välttämään investointikustannusten minimoimiseksi. Suunnitelmakauden alkuvuosina tuetaan asemakaavalliset valmiudet luovuttaa noin 100 yritystonttia, joiden luovutusta voidaan säännellä kysynnän mukaan infraa rakentamalla. Yleiskaavoitus Ylöjärven keskusta-alueella (Kirkonseutu, Soppeemäki ja Elovainio) on voimassa useita eri vuosikymmenillä valmistuneita yleiskaavoja. Kirkonseudun keskeiset alueet on voimassa olevassa yleiskaavassa osoitettu keskustatoimintojen alueeksi. Elovainion alueelle on osoitettu KM-1 - merkinnällä paikka vähittäiskaupan suuryksikölle (sisältäen päivittäistavarakauppaa). Alueelle on toteutettu Kauppakeskus Elo. Ympäröivät alueet on yleiskaavassa osoitettu palvelujen ja hallinnon alueiksi. Soppeenmäkeen on osoitettu myös keskustatoimintojen ja palvelujen ja hallinnon alueita. Kuva 14. Ote taajamien osayleiskaavayhdistelmästä 12/2014. (Lähde: www.ylojarvi.fi).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 19 (55) Ylöjärven kaupungin ydinkeskustaan Kirkonseudun, Soppeenmäen ja Elovainion alueen osille on valmisteilla osayleiskaavan muutos. Valmisteluaineisto ja osayleiskaavaluonnos olivat nähtävillä 2013 2014 vuoden vaihteessa. Osayleiskaavaluonnoksessa Kirkonseudun alue on osoitettu keskustatoimintojen alue / palvelukeskusta (C-1) ja keskustatoimintojen alue / keskusta-asuminen (C-2) -merkinnöillä, Elovainion alue keskustatoimintojen alue / kauppakeskusta (C-3) ja keskustatoimintojen alue / paljon tilaa vaativan kaupan alue (C-4) -merkinnöillä ja Soppeenmäki keskustatoimintojen alue / palvelukeskusta (C-1) -merkinnällä. Keskustatoimintojen uusia tai olennaisesti muuttuvia alueita ovat Elovainion kauppakeskusta ympäröivät alueet, joihin on osoitettu C-3 ja C-2 -alueita sekä Kirkonseudun ja Soppeenmäen väliin C-1 ja C-2 -alueita. Kuva 15. Ylöjärven ydinkeskustan osayleiskaavaluonnos 2013 (Ylöjärven kaupunki, 2013). Ylöjärvellä on vireillä lisäksi seuraavat osayleiskaavahankkeet: Kolmenkulman osayleiskaava, Metsäkylän osayleiskaava sekä Haja-asutusalueiden kylien osayleiskaavan muutos ja laajennus Kuruntien suunnassa. (www.ylojarvi.fi/kaavoitus) Asemakaavoitus Ylöjärven ydinkeskustan (Kirkonseutu, Elovainio, Soppeenmäki) alue on asemakaavoitettu. Kuvassa 16 on esitetty ote Ylöjärven asemakaavayhdistelmästä. Kaupan sijoittumiseen liittyviä asemakaavamuutoksia on vireillä Ylöjärven kaavoituskatsauksen (Ylöjärven kaupunki, 2016) mukaan Elovainion alueella ja Räikäntien ympäristössä. Kauppakeskus Elon luoteispuolelle tutkitaan paljon tilaa vaativan kaupan alueen sijoittamista ja työpaikkaalueen laajentamista (kaava-alueen numero 111 kuvassa 17). Räikäntien ympäristön kehittäminen on käynnistetty 2013 yhteistyösopimuksella Peab Oy:n kanssa. Asemakaavamuutoksessa on tutkittu tiiviin kerrostaloalueen, liiketilojen ja toimistotilojen muodostamaa kokonaisuutta (kaavaalueen numero 105 kuvassa 17). Asemakaavamuutos on hyväksytty kaupunginvaltuustossa kesäkuussa 2016. Kaavamuutos mahdollistaa alueelle noin 1 600 k-m 2 uutta liiketilaa. Muut asemakaavahankkeet ovat pääosin asuntoalueiden laajentamiseen ja täydennysrakentamiseen liittyviä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 20 (55) Kuva 16. Ote asemakaavayhdistelmästä 09/2015. (Lähde: www.ylojarvi.fi). Kuva 17. Ylöjärven vireillä olevia asemakaavahankkeita (Ylöjärven kaavoituskatsaus 2016, liite) Kauppaan liittyviä asemakaavan muutostarpeita on Elovainion alueella. Kauppakeskus Elon asemakaavaa on tarve muuttaa siten, että mahdollistetaan kauppakeskukseen, nykyisin tyhjillään oleviin tiloihin, tavaratalotyyppinen yksikkö. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa päivittäistavarakaupan liiketilan lisääntyminen 500 myyntineliöllä. Teivon yritysalueella, Ravitien pohjoispuolella on mahdollisesti tarve asemakaavamuutokseen, mikäli suunnitellun n. 6 000 k-m² suuruisen erikoiskaupan suuryksikön toteutusta ryhdytään valmistelemaan.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 21 (55) 3 VÄESTÖ JA OSTOVOIMA 3.1 Väestömäärä ja väestöennuste Ostovoiman kehitysarvion perusteena on käytetty samoja väestösuunnitteita kuin Pirkanmaan kaupan palveluverkkoselvityksessä (Pirkanmaan liitto 2014). Ylöjärven, Hämeenkyrön ja Nokian osalta on käytetty Pirkanmaan liiton syksyllä 2014 laatimaa väestösuunnitetta vuodelle 2040. Vuoden 2025 väestömäärä on arvioitu olettaen, että väestömäärä kehittyy tasaisesti koko tarkastelujakson ajan. Länsi-Tampereen osalta on käytetty Tampereen kaupungin väestösuunnitetta palvelualueittain. Ylöjärven väestömäärä oli 32 260 asukasta ja koko tarkastelualueen väestömäärä 117 852 asukasta vuoden 2014 lopussa. Ylöjärven väestömäärä kasvaa noin 9 740 asukkaalla ja koko tarkastelualueen väestömäärä noin 26 780 asukkaalla vuoteen 2040 mennessä, jolloin Ylöjärvellä asuu noin 42 000 asukasta ja koko tarkastelualueella noin 144 600 asukasta. Vuonna 2025 Ylöjärvellä asuu noin 36 000 asukasta ja koko tarkastelualueella noin 127 800 asukasta. Väestömäärä kasvaa eniten Ylöjärvellä ja Nokialla. Taulukko 1. Väestömäärä 2014 sekä väestöennuste 2025 ja 2040 (Tilastokeskus ja Pirkanmaan liitto 2014) Muutos 2014-2040 2014 2025 2040 lkm % Ylöjärvi 32 260 36 010 42 000 9 740 30,2 % Hämeenkyrö 10 610 10 909 11 400 790 7,4 % Nokia 32 847 36 762 42 600 9 753 29,7 % Länsi-Tampere 42 135 44 095 48 628 6 493 15,4 % Tarkastelualue yhteensä 117 852 127 776 144 628 26 776 22,7 % 3.2 Loma-asuntojen määrä Vuoden 2014 lopussa Ylöjärvellä oli Tilastokeskuksen mukaan 4 394 loma-asuntoa, joista paikallisten omistuksessa on arviolta puolet. Mikäli oletetaan talouksien keskikooksi 2,3 henkilöä/lomaasunto, on ulkopaikkakuntalaisia mökkiläisiä noin 5 000 henkilöä. Jos lisäksi oletetaan heidän viipyvän paikkakunnalla keskimäärin kuukauden vuodessa, lisää heidän osuutensa laskennallisesti Ylöjärven kokonaisväestömäärää vuoden 2014 tilanteessa noin 420 asukkaalla. Taulukko 2. Loma-asuntojen määrä (Lähde: Tilastokeskus). Muutos 2010-2014 2010 2014 lkm % Ylöjärvi 4 248 4 394 146 3,4 % Hämeenkyrö 1 350 1 393 43 3,2 % Nokia 1 512 1 582 70 4,6 % Tampere 3 605 3 356-249 -6,9 % Tarkastelualue yhteensä 10 715 10 725 10 0,1 % 3.3 Arvio ostovoimasta ja ostovoiman kehityksestä 2025 ja 2040 Arvioinnin perusteet Ostovoimaa koskevat laskentaperusteet perustuvat Pirkanmaan kaupan palveluverkkoselvitykseen (Pirkanmaan liitto 2014). Tiedot on päivitetty vuoden 2014 hintatasoon. Pirkanmaan liiton selvitystä on perusteltua käyttää, koska se on uusin laajempaa aluetta koskeva selvitys ja koska Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 kauppaa koskevat enimmäismitoitukset perustuvat selvityksen laskelmiin. Ostovoima ja ostovoiman kehitys on arvioitu vuoden 2014 väestömäärän sekä vuosien 2025 ja 2040 väestösuunnitteiden sekä asukaskohtaisten kulutuslukujen ( /asukas/vuosi) perusteella. Väestösuunnitteena on käytetty Ylöjärven, Hämeenkyrön ja Nokian osalta Pirkanmaan liiton syksyllä 2014 laatimaa väestösuunnitetta ja Länsi-Tampereen osalta Tampereen kaupungin väestösuunnitetta palvelualueittain. Kulutuslukuina on käytetty Pirkanmaan kaupan palveluverkkoselvityksessä käytettyjä Pirkanmaan keskimääräisiä kulutuslukuja. Kulutuksen kasvuarviona on käytetty päivittäistavarakaupassa 1 %/vuosi ja erikoiskaupassa 2 %/vuosi.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 22 (55) Selvityksessä käytetyt kulutusluvut (vuoden 2014 rahassa): Kulutusluku, /asukas/v Kasvuarvio 2014 2025 2040 %/vuosi Päivittäistavarakauppa 2 938 3 278 3 806 1 % Tilaa vaativa kauppa 1 375 1 710 2 301 2 % Muu erikoiskauppa 2 564 3 188 4 290 2 % Autokauppa ja huoltamot 2 522 3 136 4 221 2 % Arvio Ylöjärven ostovoimasta ja sen kehityksestä Ylöjärven oman väestön ostovoima oli vuonna 2014 noin 303 milj.. Ostovoimasta kohdistui päivittäistavarakauppaan noin 95 milj., muuhun erikoiskauppaan noin 83 milj. ja tilaa vaativaan kauppaan ja autokauppaan noin 126 milj.. Vuosina 2014-2025 ostovoiman kasvu on Ylöjärvellä noin 104 milj., josta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 23 milj., muuhun erikoiskauppaan noin 32 milj. ja tilaa vaativaan kauppaan ja autokauppaan noin 49 milj.. Vuosina 2014-2040 ostovoiman kasvu on Ylöjärvellä noin 311 milj., josta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 65 milj., muuhun erikoiskauppaan noin 97 milj. ja tilaa vaativaan kauppaan ja autokauppaan noin 148 milj.. Taulukko 3. Arvio ostovoimasta ja ostovoiman kehityksestä Ylöjärvellä, milj. (vuoden 2014 rahassa). Ostovoima, milj. OV-kasvu, milj. 2014 2025 2040 2014-2025 2014-2040 Päivittäistavarakauppa 95 118 160 23 65 Muu erikoiskauppa 83 115 180 32 97 TIVA ja autokauppa 126 175 274 49 148 Kauppa yhteensä 303 407 614 104 311 Arvio tarkastelualueen ostovoimasta ja sen kehityksestä Tarkastelualueen oman väestön ostovoima oli vuonna 2014 noin 1 108 milj.. Ostovoimasta kohdistui päivittäistavarakauppaan noin 346 milj., muuhun erikoiskauppaan noin 302 milj. ja tilaa vaativaan kauppaan ja autokauppaan noin 459 milj.. Vuosina 2014-2025 ostovoiman kasvu on tarkastelualueella noin 338 milj., josta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 73 milj., muuhun erikoiskauppaan noin 105 milj. ja tilaa vaativaan kauppaan ja autokauppaan noin 160 milj.. Vuosina 2014-2040 ostovoiman kasvu on tarkastelualueella noin 1 007 milj., josta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 204 milj., muuhun erikoiskauppaan noin 318 milj. ja tilaa vaativaan kauppaan ja autokauppaan noin 484 milj.. Taulukko 4. Arvio ostovoimasta ja ostovoiman kehityksestä tarkastelualueella, milj. (vuoden 2014 rahassa). Ostovoima, milj. OV-kasvu, milj. 2014 2025 2040 2014-2025 2014-2040 Päivittäistavarakauppa 346 419 550 73 204 Muu erikoiskauppa 302 407 621 105 318 TIVA ja autokauppa 459 619 943 160 484 Kauppa yhteensä 1108 1445 2114 338 1007

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 23 (55) 4 KAUPAN NYKYTILA JA KEHITYSNÄKYMÄT 4.1 Kaupan palveluverkko Päivittäistavarakaupan myymäläverkko Vuoden 2014 lopussa tarkastelualueella oli yhteensä 84 päivittäistavarakaupan myymälää, joista 26 oli päivittäistavarakaupan erikoismyymälöitä (mm. luontaistuotekaupat, konditoriat). Päivittäistavarakaupan myymälöistä toimi Ylöjärvellä 27, Hämeenkyrössä 10, Nokialla 24 ja Länsi- Tampereella 23. Myymälätyypeittäin tarkasteltuna tarkastelualueella oli määrällisesti eniten isoja valintamyymälöitä (19 yksikköä), pienmyymälöitä (11) ja isoja supermarketteja (10). Vuoden 2014 lopussa tarkastelualueella oli neljä hypermarkettia: Tampereen Lielahden Citymarket ja Prisma, Nokian Saviselän Citymarket ja Ylöjärven Elovainion Citymarket. Pieniä alle 400 neliön myymälöitä oli yhteensä 36 yksikköä (pl. erikoismyymälät). Ylöjärven päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2014 lopussa 1 hypermarketista, 3 isosta supermarketista, 2 pienestä supermarketista, 7 isosta valintamyymälästä, 2 pienestä valintamyymälästä ja 2 pienmyymälästä. Päivittäistavarakaupan erikoismyymälöitä oli 10. Asukaslukuun suhteutettuna tarkastelualueella oli keskimäärin 2 032 asukasta yhtä päivittäistavaramyymälää kohti, kun tarkasteluun otetaan mukaan vain koko päivittäistavaravalikoimaa myyvät yksiköt (ei päivittäistavarakaupan erikoismyymälöitä). Ylöjärvellä oli 1 898, Hämeenkyrössä 1 516, Nokialla 1 932 ja Länsi-Tampereella 2 479 asukasta myymälää kohti. Koko maassa oli vuoden 2014 lopussa keskimäärin 1 733 asukasta yhtä myymälää kohti, joten Hämeenkyröä lukuun ottamatta tarkastelualueen asukasmäärä/myymälä oli suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Asukaslukuun suhteutettuna päivittäistavarakaupan myymäläverkko oli tarkastelualueella siten koko maan keskitasoa harvempi. Taulukko 5. Tarkastelualueen päivittäistavaramyymälät 2014 (A.C.Nielsen Finland Oy, myymälärekisteri) Hyper- Supermarket Valintamyymälä Pien- Erikoismarket Iso Pieni Iso Pieni myymälä myymälä Yhteensä >2500 m 2 >1000 m 2 400-999 m 2 200-399 m 2 100-199 m 2 Ylöjärvi 1 3 2 7 2 2 10 27 Hämeenkyrö 2 1 2 2 3 10 Nokia 1 3 3 4 1 5 7 24 Länsi-Tampere* 2 2 2 6 3 2 6 23 Tarkastelualue 4 10 8 19 6 11 26 84 * Läntinen palvelualue Vuoden 2010 tilanteeseen verrattuna Ylöjärven päivittäistavaramyymälöiden määrä on lisääntynyt 5 myymälällä, koko päivittäistavaravalikoimaa myyvien myymälöiden määrä yhdellä ja erikoismyymälöiden määrä neljällä. Muualla tarkastelualueella myymälämäärä on vähentynyt Hämeenkyrössä kahdella myymälällä ja lisääntynyt Nokialla kolmella ja Länsi-Tampereella yhdellä myymälällä. Myymälätyypeittäin tarkasteltuna hypermarkettien, pienten supermarkettien, isojen valintamyymälöiden, pienmyymälöiden ja erikoismyymälöiden määrä on lisääntynyt ja isojen supermarkettien ja pienten valintamyymälöiden määrä vähentynyt. Päivittäistavaramyymälöiden lisäksi päivittäistavaroita myydään huoltoasemilla ja ns. laajan tavaravalikoiman myymälöissä. Vuoden 2014 lopussa tarkastelualueella oli yhteensä 14 päivittäistavaroita myyvää huoltoasemaa; Ylöjärvellä 4, Hämeenkyrössä 1, Nokialla 6 ja Länsi-Tampereella 3. Ylöjärvellä on vuoden 2014 aikana lopettanut yksi uusi huoltoasema; Neste Elovainio. Laajan tavaravalikoiman myymälöitä oli tarkastelualueella vuoden 2014 lopussa yhteensä 10, joista Ylöjärvellä kaksi (A. C. Nielsen Finland Oy). Vuoden 2014 aikana Ylöjärvellä lopetti toimintansa yksi laajan tavaravalikoiman myymälä (Halpa-Halli).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 24 (55) Päivittäistavaramyymälöiden sijainti tarkastelualueella on esitetty kuvassa 18. Kuvassa 19 on esitetty päivittäistavaramyymälöiden sijainti Ylöjärven keskustan alueella. Kuva 18. Päivittäistavaramyymälät tarkastelualueella vuoden 2014 lopussa. Karttapohja: Maanmittauslaitos 2015, myymälätiedot: A.C.Nielsen Finland Oy 2015.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 25 (55) Ylöjärven päivittäistavaramyymälöistä toimi Kirkonseudun alueella 2 myymälää (S-market ja Sale), Soppeenmäen alueella 3 myymälää (K-supermarket, Lidl ja Tokmanni) ja Elovainion alueella 2 myymälää (K-Citymarket ja Löytötavaratalo). Kuva 19. Päivittäistavaramyymälät Ylöjärven keskustan alueella vuoden 2014 lopussa. Karttapohja: Maanmittauslaitos 2015, myymälätiedot: A.C.Nielsen Finland Oy 2015. Ylöjärvellä lopetti vuoden 2014 aikana yksi päivittäistavaroiden erikoismyymälä, yksi huoltoasema (Neste Elovainio) ja yksi laajan tavaravalikoiman myymälä (Elovainion Halpa-Halli). Erikoiskaupan myymäläverkko Erikoiskaupan luokitukset ja laskelmat pohjautuvat Tilastokeskuksen toimipaikkarekisteriin, jossa on käytetty vuoden 2008 toimialaluokitusta (TOL 2008-nimikkeistö: Erikoiskaupan toimialaryhmät ja toimialat, liite 1). Kaikki tilastoissa olevat tilaa vaativan kaupan toimialan myymälät eivät ole ympäristöministeriön suosituksen mukaisia tilaa vaativan erikoistavaran kaupan yksiköitä, mutta niitä ei ole mahdollista tilastoista erotella. Vaikka autokaupassa ja rautakaupassa merkittävä osa myynnistä on yritysten välistä kauppaa, ne ovat mukana tarkasteluissa, koska maankäyttö- ja rakennuslain kauppaa koskevat säännökset koskevat kaikkea vähittäiskauppaa. Ylöjärvellä, Hämeenkyrössä, Nokialla ja Tampereella oli Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan vuonna 2014 yhteensä 1 064 erikoiskaupan myymälää, joista 93 myymälää toimi Ylöjärvellä. Toimialoittain tarkasteltuna eniten erikoiskaupan myymälöitä oli muun erikoiskaupan toimialoilla; koko alueella 556, joista Ylöjärvellä 46. Erikoiskaupan myymälöiden lukumäärät on esitetty taulukossa 6. Tampereen osalta taulukossa on esitetty koko kaupungin erikoiskaupan myymälöiden määrä, koska toimipaikkarekisterin tietoja ei ole saatavilla kuntaa pienemmiltä alueilta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 26 (55) Taulukko 6. Tarkastelualueen erikoiskaupan myymälät vuonna 2013 (Tilastokeskus, toimipaikkarekisteri). Muu erikoiskauppa Tilaa vaativa erikoiskauppa Ylöjärvi 10 18 2 46 3 0 12 2 93 Hämeenkyrö 3 2 2 24 2 1 2 1 37 Nokia 9 21 10 58 3 0 8 3 112 Tampere* 73 150 59 428 28 10 53 21 822 Tarkastelualue 95 191 73 556 36 11 75 27 1 064 * Koko kaupunki Alkot, apteekit ym. Rautakauppa Muotikauppa Tietotekninen kauppa Muu erikoiskauppa Huonekalukauppa Kodinkonekauppa Muu tilaa vaativa kauppa Erikoiskauppa yhteensä Ylöjärven erikoiskauppa on keskittynyt keskustaajaman alueelle Soppeenmäkeen Mikkolantien molemmin puolin, Elovainion alueelle sekä Vaasantien eteläpuolelle. Myös Kirkonseudun pohjoisosassa on jonkin verran erikoiskaupan tarjontaa; mm. Alko S-marketin yhteydessä. Soppeenmäessä on pääosin muun erikoiskaupan liikkeitä, mutta myös huonekaluliike ja kodinkoneliike. Elovainion alueelta löytyy kauppakeskuksen lisäksi enimmäkseen tilaa vaativan erikoiskaupan liikkeitä (varaosat, puutavara, maalit) kuten myös Vaasantien eteläpuoliselta alueelta (rautakauppa, keittiökalusteet, huonekalut, maalit, puutavara). Ylöjärven erikoiskaupan alueet on esitetty kuvassa 20. Kuva 20. Ylöjärven keskustan erikoiskaupan alueet, karttapohja: Maanmittauslaitos 2015 Vuoden 2009 tilanteeseen verrattuna Yläjärven erikoiskaupan myymälöiden määrä on lisääntynyt 19 myymälällä. Eniten on lisääntynyt muotikaupan (4 myymälää) ja muun erikoiskaupan myymälöiden määrä (15 myymälää). Tilaa vaativan kaupan myymälöiden määrä on pysynyt ennallaan. Erikoiskaupan myymälöiden määrä on vähentynyt Hämeenkyrössä 6 myymälällä ja Tampereella 95 myymälällä ja lisääntynyt Nokialla 8 myymälällä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 27 (55) 4.2 Päivittäistavarakaupan saavutettavuus Päivittäistavarakaupan saavutettavuutta on tarkasteltu etäisyysvyöhykkeiden avulla. Tehtyjen liikenneselvitysten mukaan kävellen tehtävien asiointimatkojen pituus on keskimäärin yksi kilometri ja pyöräillen tehtävien asiointimatkojen pituus keskimäärin 3 kilometriä. Yli kolmen kilometrin etäisyydellä asuville asiointi kevyellä liikenteellä ei ole enää todellinen vaihtoehto autolla tapahtuvalle asioinnille. Ylöjärvellä asuu alle kolmen kilometrin etäisyydellä päivittäistavaramyymälöistä noin 24 600 asukasta, joka on noin 79 % Ylöjärven väestöstä. Noin viidennes (noin 6 640 asukasta) Ylöjärven väestöstä asuu näin ollen yli 3 kilometrin etäisyydellä päivittäistavaramyymälästä, jolloin asiointi kevyellä liikenteellä ei ole todellinen vaihtoehto autolla tapahtuvalle asioinnille. Kävelyetäisyydellä eli alle kilometrin etäisyydellä päivittäistavaramyymälästä asuu noin 18 250 asukasta, joka on noin 58 % Ylöjärven väestöstä. Ylöjärvellä asuville lähimpään päivittäistavaramyymälään on matkaa keskimäärin 2,1 kilometriä. Tarkastelualueen muissa kunnissa alle kolmen kilometrin etäisyydellä päivittäistavaramyymälästä asuu Hämeenkyrössä noin 60 %, Nokialla noin 91 % ja Tampereen länsiosissa 100 % alueen väestöstä. Alle kilometrin etäisyydellä päivittäistavaramyymälästä asuu Hämeenkyrössä noin 43 %, Nokialla noin 71 % ja Tampereen länsiosissa noin 90 % alueen väestöstä. Koko tarkastelualueella alle kolmen kilometrin etäisyydellä päivittäistavaramyymälästä asuu noin 96 % väestöstä ja alle kilometrin etäisyydellä noin 73 % väestöstä. Taulukko 7. Päivittäistavaramyymälöiden saavutettavuusvyöhykkeiden väestön osuus alueen väestöstä kunnittain Väestö päivittäistavarakaupan saavutettavuusvyöhykkeillä Väestö Ylöjärvellä Vyöhykkeen väestön osuus alueen väestöstä, % Ylöjärvi Nokia Hämeenkyrö Länsi- Tampere 1 km 18 250 58 % 43 % 71 % 90 % 3 km 24 600 79 % 60 % 91 % 100 % 5 km 27 000 86 % 67 % 93 % 100 % Kuvassa 21 on esitetty päivittäistavaramyymälöiden yhden ja kolmen kilometrin etäisyysvyöhykkeet ja vyöhykkeiden asukasmäärät. Ylöjärven keskusta-alueella ja eteläosissa päivittäistavarakaupan palvelut ovat hyvin saavutettavissa myös kevyellä liikenteellä. Keskusta-alueen asukkailla on myös useita vaihtoehtoisia asiointimahdollisuuksia. Muualla Ylöjärvellä päivittäistavarakaupan palvelut ovat saavutettavissa kevyellä liikenteellä suurimmissa taajamissa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 28 (55) Kuva 21. Tarkastelualueen päivittäistavaramyymälöiden saavutettavuus. Alle kolmen kilometrin etäisyydellä päivittäistavaramyymälöistä asuvien määrä on esitetty vaaleammalla värillä ja alle kilometrin etäisyydellä asuvien määrä tummemmalla värillä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 29 (55) Kuvassa 22 on esitetty Ylöjärven keskusta-alueen päivittäistavaramyymälöiden yhden kilometrin etäisyysvyöhykkeet. Vähiten lähiasutusta on Elovainion alueen K-citymarketilla ja eniten Kirkonseudun S-marketilla. Alle kilometrin etäisyydellä päivittäistavaramyymälöistä asuu keskustaalueella yhteensä noin 10 000 asukasta. Alle 1 km etäisyydellä asuu noin 10 000 asukasta Valintatalo Asuntila 2 800 asukasta Sale Kaurasmäki 2 400 asukasta S-Market Ylöjärvi 3 800 asukasta Sale Asemantie 2 700 asukasta K-Citymarket 1 100 asukasta Lidl ja K-Supermarket Linkki 3 000 asukasta Kuva 22. Ylöjärven keskusta-alueen päivittäistavarakaupan saavutettavuus ja alle 1 kilometrin etäisyydellä päivittäistavaramyymälöistä asuvien määrä

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 30 (55) 4.3 Ylöjärven keskustan kaupan rakenne Kuvissa 22-24 on esitetty Ylöjärven keskusta-alueen kaupallinen rakenne kesällä 2016. Lähtökohtana on ollut vuonna 2012 valmistuneessa kaupan palveluverkkoselvityksessä esitetyt Ylöjärven keskustan kaupallista rakennetta kuvaavat kartat, jotka on päivitetty vastaamaan nykytilannetta. Ylöjärven keskusta-alueen kaupalliset palvelut sijoittuvat Kirkonseudun, Soppeenmäen ja Elovainion alueille. Kirkonseudun alueella on julkisia palveluja, kaksi päivittäistavaramyymälää (S-market Ylöjärvi ja Sale Asemantie) ja jonkin verran kaupallisia palveluja (parturit, kampaamot, ravintolat ja kahvilat ym.). Erikoiskaupan tarjontaa on erittäin vähän (alko). Kaupalliset palvelut sijaitsevat Kuruntien varressa. Kirkonseudun palvelujen sijainti on esitetty kuvassa 23. Kuva 23. Palvelujen sijainti Kirkonseudun alueella (Pohjakartta: Maanmittauslaitos 2016)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 31 (55) Soppeenmäen alueella toimii kaksi päivittäistavaramyymälää (K-supermarket Linkki ja Lidl), yksi laajan tavaravalikoiman myymälä (Tokmanni) ja useita pieniä erikoisliikkeitä. Erikoisliikkeet ovat pääosin muun erikoiskaupan liikkeitä, mutta alueella toimii myös huonekaluliike. Alueella on runsaasti kaupallisia palveluja ja muun muassa kaikki pankit sijoittuvat Soppeenmäen alueelle. Kaupalliset palvelut ovat sijoittuneet Mikkolantien ja Soppeentien molemmin puolin. Alueella on myös paljon julkisia palveluja (mm. terveyskeskus, neuvola, päiväkoti ja Ylöjärven yhtenäiskoulu) sekä liikuntapalveluja (urheilutalo). Soppeenmäen alueen palvelujen sijainti on esitetty kuvassa 24. Kuva 24. Palvelujen sijainti Soppeenmäen alueella (Pohjakartta: Maanmittauslaitos 2016)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 32 (55) Elovainion alue on merkittävä kaupan keskittymä Tampereen kaupunkiseudulla. Elovainion alueella sijaitsee Kauppakeskus Elo, jossa on vuokrattavaa liiketilaa noin 24 000 m 2. Kauppakeskuksessa toimii K-Citymarket sekä useita erikoisliikkeitä (mm. vaatteet, kengät, laukut, urheilu, optikko) ja kaupallisia palveluja (ravintolat ja kahvilat) (www.kauppakeskuselo.fi). Kauppakeskuksen lisäksi Elovainion alueella toimii pääosin tilaa vaativan erikoiskaupan liikkeitä (Kauppakeskus Ilo, rauta- ja rakennustarvikkeet, puutavarat, autot ja varaosat) kuten myös Vaasantien eteläpuolisella alueella (rautakauppa, keittiökalusteet, huonekalut, maalit, puutavara). Kauppakeskus Elon ja Uusi-Kuruntien itäpuolelle on rakenteilla erikoiskaupan tavaratalo, jonka on määrä valmistua keväällä 2017. Elovainion alueella on jonkin verran tyhjää liiketilaa (mm. Kauppakeskus Elossa lopettaneen Halpa-Hallin tilat, n. 6 000 m 2 sekä Suomi-Soffan tilat Kauppakeskus Elon itäpuolella). Elovainion alueen ja Vaasantien eteläpuolisen alueen palvelujen sijainti on esitetty kuvassa 25. Kuva 25. Palvelujen sijainti Elovainion alueella (Pohjakartta: Maanmittauslaitos 2016) 4.4 Vähittäiskaupan myynti Päivittäistavarakaupan myynti Tarkastelualueen (Ylöjärvi, Hämeenkyrö, Nokia ja Länsi-Tampere) päivittäistavaramyynnistä toteutui Ylöjärvellä 23,5 %, Hämeenkyrössä 8,9 %, Nokialla 27 % ja Länsi-Tampereella 40,5 % vuonna 2014. Päivittäistavaramyyntiin on laskettu mukaan päivittäistavaramyymälöiden ptmyynnin lisäksi myös laajan tavaravalikoiman myymälöiden ja huoltoasemien päivittäistavaramyynti. Tarkastelualueen vuoden 2014 päivittäistavaramyynnistä toteutui päivittäistavaramyymälöissä 97 %, laajan tavaravalikoiman myymälöissä 2 % ja huoltoasemilla 1 %. Ylöjärvellä päivittäistavaramyynnistä toteutui päivittäistavaramyymälöissä 96 %, laajan tavaravalikoiman myymälöissä 2 % ja huoltoasemilla 3 %.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 33 (55) Kuva 26. Tarkastelualueen päivittäistavaramyynnin ja väestön jakautuminen kunnittain vuonna 2014 (A.C.Nielsen Finland Oy ja Tilastokeskus). Vuonna 2014 päivittäistavarakaupan myyntiala asukasta kohti ja myynti asukasta kohti olivat koko tarkastelualueella alhaisemmat kuin koko maassa keskimäärin. Kunnittain tarkasteltuna Ylöjärvellä oli muita kuntia vähemmän sekä myyntialaa että myyntiä asukasta kohti. Keskimääräistä alhaisempi myynti / asukas kertoo yleensä ostovoiman vuodosta alueen ulkopuolelle. Keskimääräistä suurempi myynti/asukas puolestaan kertoo osaltaan siitä, että alueelle tulee ostovoimaa alueen ulkopuolelta. Päivittäistavarakaupan myyntitehokkuus ( /my-m 2 /vuosi) oli Ylöjärvellä, Hämeenkyrössä ja Nokialla hieman korkeampi ja Länsi-Tampereella selvästi korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Korkea myyntitehokkuus kertoo yleensä siitä, että päivittäistavarakaupan pinta-ala on alimitoitettu, ja että kilpailua on vähän tai ei ollenkaan. Alhainen myyntitehokkuus puolestaan on yleensä merkki päivittäistavarakaupan ylimitoituksesta ja/tai kireästä kilpailutilanteesta. Myyntitehokkuuteen vaikuttaa omalta osaltaan myös myymälätilojen ikä, koko ja toimivuus. Myös esimerkiksi alueen kaupallinen vetovoima heijastuu myyntitehokkuuteen niin, että merkittävä alueen ulkopuolelta tuleva kysyntä (esim. loma-asukkaat) voi luoda edellytykset korkealle myyntitehokkuudelle. Taulukko 8. Päivittäistavarakaupan myyntiala/asukas, myynti/asukas ja myyntitehokkuus 2014 indeksillä esitettynä, koko maa=100 (A.C.Nielsen Finland Oy) PT-myyntiala/as Koko maa=100 PT-myynti/as Koko maa=100 PT-myyntiteho Koko maa=100 Ylöjärvi 76 79 103 Hämeenkyrö 86 87 101 Nokia 86 92 108 Länsi-Tampere 86 109 126 Tarkastelualue 83 94 113 Koko maa 100 100 100 Erikoiskaupan myynti Ylöjärven, Hämeenkyrön, Nokian ja Tampereen vuoden 2014 erikoiskaupan myynnistä noin 82 % toteutui Tampereella. Ylöjärven osuus alueen erikoiskaupan myynnistä on noin 6 %, joka on jonkin verran enemmän vuonna 2009. Erikoiskaupan myynnissä on mukana Tampereen kaupungin erikoiskaupan myynti kokonaisuudessaan, koska kuntaa pienempien alueiden myyntitietoja ei ole saatavissa. Myyntitiedot on arvioitu Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin tietojen avulla.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 34 (55) Kuva 27. Erikoiskaupan myynnin ja väestön jakautuminen kunnittain vuonna 2014 (Tilastokeskus ja A.C.Nielsen Finland Oy). 4.5 Ostovoiman siirtymät Kaupan markkinatilannetta ja kaupan vetovoimaisuutta voidaan tarkastella vertaamalla ostovoimaa ja myynnin arvoa. Kun ostovoiman siirtymä on positiivinen eli myynti suurempi kuin ostovoima, kaupan palvelut ovat vetovoimaisia ja alue saa ostovoimaa muualta. Kun ostovoiman siirtymä on negatiivinen eli myynti pienempi kuin ostovoima, ostovoimaa siirtyy alueen ulkopuolelle. Päivittäistavarakauppa Päivittäistavarakaupan ostovoiman nettosiirtymä oli vuonna 2014 negatiivinen Ylöjärvellä (-13 %) ja Nokialla (-2 %). Hämeenkyrössä kysyntä ja tarjonta olivat tasapanossa (ostovoiman siirtymä 0 %). Länsi-Tampereella ostovoiman nettosiirtymä oli positiivinen (+15 %). Päivittäistavaramyyntiin on laskettu mukaan päivittäistavaramyymälöiden lisäksi myös laajan tavaravalikoiman myymälöiden ja huoltoasemien päivittäistavaramyynti. Kuva 28. Päivittäistavarakaupan ostovoiman nettosiirtymä 2014

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 35 (55) Erikoiskauppa Erikoiskaupan tarkasteluissa Tampere on mukana kokonaisuudessaan, koska kuntaa pienempien alueiden myyntitietoja ei ole saatavissa. Erikoiskaupan ostovoiman siirtymä on positiivinen Tampereella (+46 %) ja Nokialla (+19 %). Muissa tarkastelualueen kunnissa erikoiskaupan ostovoimaa siirtyy kunnan ulkopuolelle, pääosin Tampereelle. Ylöjärvellä erikoiskaupan ostovoiman siitymä on -20 %, joka on jonkin verran pienempi kuin vuonna 2009. Hämeenkyrössä erikoiskaupan ostovoiman vuoto kunnan ulkopuolelle on lisääntynyt merkittävästi vuoteen 2009 verrattuna. Kuva 29. Erikoiskaupan ostovoiman nettosiirtymä 2014. 4.6 Kaupan kehitysnäkymät Tampereen kaupunkiseutu muodostaa selkeän Pirkanmaan maakunnan kaupan pääkeskuksen, joka tarjoaa nyt ja tulevaisuudessa monipuolisesti vähittäiskaupan palveluja koko maakunnan väestölle. Pirkanmaan muut kaupungit ja kunnat alakeskuksineen muodostavat palveluverkon, jossa kullakin keskuksella on oma alueellinen ja osin seudullinen roolinsa ja merkityksensä. Alueellisen vähittäiskaupan kysynnän arvioidaan kasvavan lähivuosina vain väestönkasvun myötä. Yksityisen kulutuksen kasvun arvioidaan hidastuvan tai pysähtyvän kokonaan. Ylöjärvellä väestönkasvu lisää kysyntää. Kysynnän kohteet ovat kuitenkin muutoksessa. Viime vuosina palvelujen kysyntä on kasvanut tavaroiden kysynnän kustannuksella. Myös vastuullisuus ja kestävän kehityksen periaatteet tulevat todennäköisesti heijastumaan kulutukseen. Vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys Vähittäiskaupan liikevaihto on kasvanut nopeasti 2000 -luvun ajan, viime vuosina kasvu on kuitenkin hiipunut. Vuosien 2006 2014 liikevaihdon vuosimuutos on ollut päivittäistavarakaupassa keskimäärin 4,3 %, tavaratalokaupassa keskimäärin 2,6 %, tilaa vaativassa erikoiskaupassa keskimäärin 1,4 %, muussa erikoiskaupassa keskimäärin 2,2 %, autokaupassa keskimäärin 1,3 % ja koko vähittäiskaupassa keskimäärin 3 %. Viime vuosina kasvu on kuitenkin hiipunut. Koko vähittäiskaupan liikevaihdon vuosimuutos oli 4,1 % vuonna 2012, 0,1 % vuonna 2013 ja -1,0 % vuonna 2014. Erot toimialojen välillä ovat suuria. Vuonna 2014 kasvoi vain päivittäistavaroiden, urheiluvälineiden, veneiden ja veneilytarvikkeiden, apteekkien, terveydenhoito-, kosmetiikka- ja hygieniatuotteiden, optisen alan ja muun vähittäiskaupan liikevaihto. Veneiden ja veneilytarvikkeiden vähittäiskauppaa lukuun ottamatta kaikilla muilla tilaa vaativan erikoiskaupan toimialoilla vähittäiskaupan liikevaihto väheni vuonna 2014. Viime vuosien kehityssuunta jatkunee lähivuosina, mutta yleiskaavan tavoitevuoteen mennessä kehitykseen sisältyy todennäköisesti myös kasvun jaksoja. Joka tapauksessa yleinen talouskehitys vaikuttaa kaupan kehitykseen ja sitä kautta myös liiketilatarpeeseen koko maassa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 36 (55) Verkkokauppa Verkkokauppa on Suomessa kasvanut nopeasti viime vuosina ja se on edelleen kasvussa. Verkkokauppa on viime vuosina kasvanut erityisen voimakkaasti informaatiotuotteiden ja aineettomien hyödykkeiden kuten esimerkiksi matkalippujen, teatterilippujen, äänitteiden ja rahapelien kaupassa, jossa jakelukanavana toimii tietokone. Verkkokaupasta ostetaan kuitenkin paljon myös tavaroita. Suosituimmat vähittäiskaupan tuoteryhmät verkkokaupassa ovat viihde-elektroniikka ja tietotekniikka sekä pukeutuminen. Elintarvikkeiden verkkokauppa on ollut vähäistä, mutta myös sen odotetaan lisääntyvän. Kaupan konseptien muutokset Kaupan haasteita tulevaisuudessa ovat muun muassa kansainvälistyminen, kilpailun koveneminen sekä muutokset kuluttajakunnassa ja kulutustottumuksissa. Kauppa vastaa muutoksiin konsepteillaan ja myymäläverkon muutoksilla. Kansainvälistyminen tuonee Suomeen lisää ulkomaisia kaupan toimijoita ja sitä kautta myös uusia konsepteja. Toimialaliukumat ovat esimerkki konseptien muutoksesta, joka jatkunee myös tulevaisuudessa. Myös kaupan ja palvelujen raja-aidat voivat madaltua yhä enemmän. Tulevaisuuden kauppakeskukset ovat hybridikeskuksia, joissa vähittäiskaupan lisäksi on kaupallisia palveluja, julkisia palveluja, asumista ym. Verkkokauppa ja monikanavaisuus ovat myös yksi kaupan konsepteihin vaikuttava muutostekijä. Perinteiset myymälät voivat joko kokonaan ja osittain muuttua verkkokaupan varastoiksi. Ne myymälät, jotka löytävät tasapainon fyysisen myymälän ja verkkokaupan välillä, tulevat menestymään. Myymälärakenteen kehitys Uusien suurmyymälöiden määrä on kasvanut merkittävästi viimeisten kymmenen vuoden aikana. Tulevaisuudessa isoja yksikköjä rakennetaan todennäköisesti viime vuosia vähemmän ja isojen yksiköiden rakentaminen keskittyy kasvukeskuksiin. On myös merkkejä siitä, että uudet hypermarketit ovat kooltaan pienempiä kuin nykyiset. Toisaalta hypermarkettien yhteyteen sijoittuu entistä enemmän muita vähittäiskaupan yksiköitä mm. laajan tavaravalikoiman myymälöitä sekä kaupallisia ja julkisia palveluja. Kauppakeskusten arvioidaan säilyttävän asemansa myös tulevaisuudessa. Tulevaisuuden kauppakeskukset ovat kuitenkin nykyistä monipuolisempia palvelukeskuksia, joihin sijoittuu vähittäiskaupan lisäksi myös kaupallisia ja julkisia palveluja, asumista, toimistoja ym. Asioinnin ja asiakkaiden näkökulmasta lähimyymälöiden merkitys kasvaa. Pienmyymälät ovat vuositasolla ainoa myymälätyyppi, joka on kasvattanut myyntiään joka vuosi vuoden 2010 jälkeen. Asukkaille on yhä tärkeämpää päivittäistavaramyymälän läheisyys, joten myös kaupparyhmät ovat alkaneet perustaa uusia lähimyymälöitä asuntoalueille. Uusilla asuntoalueilla päivittäistavarakaupan tonttien ja kaavojen tulisi olla sellaiset, että on mahdollista toteuttaa myymälä aluksi pienenä ja laajentaa myöhemmin asukasmäärän lisääntyessä. Väestöpohjavaatimukset vaihtelevat myymälätyypeittäin, mutta yleisesti ottaen uusilla alueilla tulisi olla 2 000-3 000 asukasta, jotta uuden päivittäistavaramyymälän (<400 m 2 ) perustaminen olisi kannattavaa. 4.7 Arvio liiketilan lisätarpeesta 2025 ja 2040 Arvioinnin perusteet Arviot ostovoiman kehityksestä ja liiketilatarpeesta perustuvat Pirkanmaan kaupan palveluverkkoselvitykseen (Pirkanmaan liitto 2014). Kaupan mitoitustarve on arvioitu ostovoiman kasvun perusteella muuttamalla kasvu liiketilan lisätarpeeksi kaupan keskimääräisen myyntitehokkuuden ( /myynti-m 2 ) avulla. Mitoitustarve on arvioitu alueen oman väestön ostovoiman ja alueen ulkopuolelta tulevan ostovoiman pohjalta. Lisäksi mitoitustarpeen arvioinnissa on otettu huomioon kaupan kehitystrendit (mm. verkkokaupan lisääntyminen ja myyntitehokkuuden kasvu). Kilpailun toimivuuden turvaamiseksi ja maakuntakaavan joustavuuden lisäämiseksi kaupan kokonaismitoituksessa on varauduttu jonkin verran laskennallisesti arvioitua suurempaan kasvuun (kaavallinen ylimitoitus).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 37 (55) Laskennallinen liiketilatarve on arvioitu seuraaviin tunnuslukuihin perustuen: - keskimääräinen myyntitehokkuus vuonna 2012 - päivittäistavarakaupassa 7 000 /my-m 2 - erikoiskaupassa 3 000 /my-m 2 - autokaupassa 8 000 / my-m 2 - keskimääräinen myyntitehokkuus (+20 %) vuonna 2040 - päivittäistavarakaupassa 8 400 /my-m 2 - erikoiskaupassa 3 600 /my-m 2 - autokaupassa 9 600 / my-m 2 - myyntialan muunto kerrosalaksi kertoimella 1,25 - kaavallinen ylimitoitus vuonna 2040 kertoimella 1,3 - verkkokaupan vaikutus erikoiskaupan ja autokaupan liiketilan lisätarpeeseen -10 % Arvio liiketilan laskennallisesta enimmäistarpeesta Ylöjärvellä Ylöjärven vähittäiskaupan liiketilan laskennallinen lisätarve vuosina 2014 2025 on noin 22 000 k- m 2. Liiketilan lisätarpeesta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 6 000 k-m 2, muuhun erikoiskauppaan noin 9 000 k-m 2 sekä tilaa vaativaan kauppaan ja autokauppaan noin 7 000 k-m 2. Ylöjärven vähittäiskaupan liiketilan laskennallinen lisätarve vuosina 2014 2040 on noin 99 000 k- m 2. Liiketilan lisätarpeesta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 24 000 k-m 2, muuhun erikoiskauppaan noin 35 000 k-m 2 sekä tilaa vaativaan kauppaan ja autokauppaan noin 40 000 k- m 2. Taulukko 9. Arvio Ylöjärven liiketilan määrästä vuonna 2014 ja laskennallisesta enimmäistarpeesta vuosina 2025 ja 2040 Liiketila Liiketilatarve Liiketilan lisätarve 2014 2025 2040 2014-2025 2014-2040 Päivittäistavarakauppa 31 000 37 000 55 000 6 000 24 000 Muu erikoiskauppa 27 000 36 000 62 000 9 000 35 000 TIVA ja autokauppa 18 000 25 000 58 000 7 000 40 000 Kauppa yhteensä 76 000 98 000 175 000 22 000 99 000 Arvio liiketilan laskennallisesta enimmäistarpeesta tarkastelualueella Vähittäiskaupan liiketilan lisätarve on tarkastelualueella vuosina 2014 2025 noin 107 000 k-m 2. Liiketilan lisätarpeesta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 23 000 k-m 2, muuhun erikoiskauppaan noin 32 000 k-m 2 sekä tilaa vaativaan kauppaan ja autokauppaan noin 52 000 k-m 2. Vähittäiskaupan liiketilan lisätarve on tarkastelualueella vuosina 2014 2040 noin 299 000 k-m 2. Liiketilan lisätarpeesta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 67 000 k-m 2, muuhun erikoiskauppaan noin 103 000 k-m 2 sekä tilaa vaativaan kauppaan ja autokauppaan noin 129 000 k-m 2. Taulukko 10. Arvio tarkastelualueen liiketilan määrästä vuonna 2014 ja laskennallisesta enimmäistarpeesta vuosina 2025 ja 2040 Liiketila Liiketilatarve Liiketilan lisätarve 2014 2025 2040 2014-2025 2014-2040 Päivittäistavarakauppa 107 000 130 000 174 000 23 000 67 000 Muu erikoiskauppa 94 000 126 000 197 000 32 000 103 000 TIVA ja autokauppa 146 000 198 000 275 000 52 000 129 000 Kauppa yhteensä 347 000 454 000 646 000 107 000 299 000 Edellä esitetty Ylöjärven ja tarkastelualueen liiketilatarve on ns. enimmäistarve, joka kuvaa liiketilatarpeen suuruusluokkaa tilanteessa, jossa kaikki ostovoiman kasvu kohdistuu uusperustantaan. Käytännössä osa ostovoiman kasvusta kohdistuu nykyisten yritysten myynnin kasvuun ja vain osa vaatii uutta liiketilaa, mikä vähentää liiketilatarvetta laskelmaan verrattuna. Toisaalta laskelmassa ei ole otettu huomioon liiketilapoistumaa, joka puolestaan lisää liiketilantarvetta laskelmaan verrattuna.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 38 (55) Liiketilatarpeen kohdentuminen alueittain Liiketilatarpeen kohdistuminen Ylöjärven kaupan alueille riippuu muun muassa alueiden tarjonnasta ja vetovoimasta, väestöpohjasta ja kaavoitustilanteesta. Esitys liiketilan lisätarpeen jakautumisesta alueittain on esitetty kohdassa 5.2.2. Lähtökohtana esityksessä on, että Ylöjärven keskustan alueelle (Kirkonseutu, Soppeenmäki ja Elovainio) kohdistuu päivittäistavarakaupan liiketilan lisätarpeesta noin 62 %, muun erikoiskaupan liiketilan lisätarpeesta noin 83 % ja tilaa vaativan erikoiskaupan (ml. autokauppa) liiketilan lisätarpeesta noin 93 %. Keskusta-alueen ulkopuolella uutta liiketilaa tarvitaan vuoteen 2040 mennessä ostovoiman kasvun seurauksena mm. Mäkkylä-Teivaalan, Siltatien, Metsäkylän ja Siivikkalan alueilla. 4.8 Tiedossa olevat kaupan hankkeet Elovainion alue Elovainion alueelle Kauppakeskus Elon ja Kauppakeskus Ilon läheisyyteen Uusi-Kuruntien itäpuolelle rakennetaan Elovainion liikekeskus. Liikekeskuksen on määrä valmistua huhtikuussa 2017. Liikekeskuksen kokonaislaajuus on 10 000 k-m 2, joista ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan 6 000 k-m 2 ja toisessa vaiheessa 4 000 k-m 2. Liikekeskukseen sijoittuu ensimmäisessä vaiheessa erikoiskaupan tavaratalo. Kauppakeskus Elon pohjoispäädyssä sijaitsevaan, tällä hetkellä tyhjillään olevaan noin 6 000 neliön suuruiseen, liiketilaan olisi sijoittumassa tavaratalotyyppinen toimija, joka tarvitsisi runsaat 1 000 neliötä päivittäistavarakaupalle. Voimassa oleva asemakaava mahdollistaa yhden 10 000 neliön suuryksikön, jossa voi olla päivittäistavarakauppaa enintään 3000 neliötä. Hankkeen toteutuminen edellyttää asemakaavan muutosta. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa päivittäistavarakaupan liiketilan lisääntyminen 500 neliöllä. Kauppakeskus Elon luoteispuolelle tutkitaan paljon tilaa vaativan kaupan alueen sijoittamista ja työpaikka-alueen laajentamista. (Ylöjärven kaavoituskatsaus 2016) Räikäntien ympäristö Räikäntien ympäristön kehittäminen on käynnistetty 2013 yhteistyösopimuksella Peab Oy:n kanssa. Tarkoituksena on tutkia tiiviin kerrostaloalueen, liiketilojen ja toimistotilojen muodostamaa kokonaisuutta. (Ylöjärven kaavoituskatsaus 2016) Teivon yritysalue Teivon yritysalueelle, Ravitien pohjoispuolelle, on suunniteltu n. 6 000 k-m² suuruisen erikoiskaupan suuryksikön toteutusta. Vaasantie on seudullisesti tärkeimpiä tieyhteyksiä Tampereen suuntaan. Rinnakkaisväylänä toimiva Mikkolantie on merkittävä seudullinen joukkoliikenneväylä, jonka varteen Teivon raviradan pysäköintialueelle ollaan osoittamassa seudullinen liityntäpysäköintialue. Mäkkylä-Teivaalan asuinalueen rakentaminen on vielä epävarmaa. Toteutuessaan alue on joukkoliikenteeseen tukeutuva uusi asuinalue, joka tukisi myös kaupunkiraition jatkamista Ylöjärvelle.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 39 (55) 5 KAUPAN PALVELUVERKON KEHITTÄMINEN 5.1 Kaupan palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kaupan palveluverkon kehittämisen yleiset lähtökohdat Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä tarjoaa kunnille ja maakuntien liitoille välineet ohjata kaupan palvelurakenteen kehitystä ja hallita sen muutoksia. Kaavahierarkiassa maakuntakaava on ohjeena yleis- ja asemakaavojen laatimiselle ja yleiskaava asema-kaavan laatimiselle. Kullakin kaavatasolla on omat tehtävänsä. Kaavoja laadittaessa on otettava huomioon maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt eri kaavamuotoja koskevat sisältövaatimukset. Yleiskaavassa kaupan palveluverkon suunnittelun ja vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksen kannalta keskeisiä sisältövaatimuksia ovat yhdyskuntarakenteen toimivuuden, taloudellisuuden ja ekologisen kestävyyden, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntämisen, palvelujen saatavuuden, eri väestöryhmien kannalta tasapainoisen elinympäristön sekä kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten huomioon ottaminen. Ylöjärven kaupan nykyinen palveluverkko Ylöjärven päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2014 lopussa 17 päivittäistavaramyymälästä, 10 päivittäistavaroiden erikoismyymälästä, 2 laajan tavaravalikoiman myymälästä ja 4 huoltoasemasta. Erikoiskaupan palveluverkko muodostui 93 erikoiskaupan myymälästä. Asukasmäärään suhteutettuna Ylöjärven päivittäistavarakaupan palveluverkko on keskimääräistä harvempi, toisin sanoen asukkaita myymälää kohti on enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Vuonna 2012 Ylöjärven asukkaista noin 58 % asui alle kilometrin etäisyydellä ja 79 % alle kolmen kilometrin etäisyydellä päivittäistavaramyymälästä. Alueellisesti tarkasteltuna sekä päivittäistavarakaupan että erikoiskaupan tarjonta on Ylöjärven keskusta-alueella hyvä, mutta haja-asutusalueella heikko. Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä on Ylöjärvellä negatiivinen eli ostovoimaa siirtyy alueen ulkopuolelle. Ylöjärven erikoiskaupan ostovoimasta suuri osa kohdistuu Tampereelle, joten erikoiskaupan ostovoiman siirtymä on myös negatiivinen ja tarjonta ei kaikilta osin vastaa kysyntää. Kauppa ja asuminen keskittyvät Ylöjärven keskusta-alueelle Kaupan palvelut ovat väestön tapaan keskittyneet Ylöjärven keskusta-alueelle. Elovainion alue on selkeä kaupallinen pääkeskus, jossa kaupallinen tarjonta on monipuolinen ja joka palvelee koko kaupunkia. Elovainion alueesta on kehittynyt merkittävä kaupan keskittymä koko Tampereen kaupunkiseudulla. Kirkonseudun alueella on kolme päivittäistavaramyymälää ja jonkin verran muun erikoiskaupan palveluja. Kirkonseudun pohjoispuolella Asuntilan alueella on lisäksi yksi päivittäistavaramyymälä. Soppeenmäen alueella toimii kaksi päivittäistavaramyymälää ja useita erikoisliikkeitä. Erikoiskaupan palvelut ovat pääsoin muun erikoiskaupan liikkeitä, mutta alueella on myös muutama tilaa vaativan erikoiskaupan myymälä. Muualla Ylöjärvellä kaupan palvelutarjonta painottuu päivittäistavarakauppaan. Päivittäistavaramyymälät ovat pieniä ja palvelevat pääosin lähialueensa asukkaita. Suurin osa päivittäistavaramyymälöistä toimii entisten kuntakeskusten alueella ja suurimmissa taajamissa. Erikoiskaupan tarjontaa ei juurikaan ole tai se on vaatimatonta keskusta-alueen ulkopuolella, joten hajaasutusalueelta asioidaan paljon Ylöjärven keskusta-alueen myymälöissä sekä Tampereella. Viljakkalan alueen asukkaat hakevat kaupan palveluja lisäksi myös Hämeenkyröstä. Kasvava kysyntä luo edellytykset palveluverkon kehittämiselle Ostovoima ja sen kehitys ovat perusta kaupan palveluverkon kehittymiselle ja kaupan investoinneille. Ostovoiman kehitys on sidoksissa väestömäärän ja yksityisen kulutuksen kehitykseen. Ylöjärven oman väestön vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima oli vuonna 2014 noin 303 miljoonaa euroa. Ostovoimasta kohdistui päivittäistavarakauppaan noin 95 milj., tilaa vaativaan kauppaan noin 44 milj., muuhun erikoiskauppaan noin 83 milj. ja autokauppaan ja huoltamotoimintaan noin 81 milj..

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 40 (55) Vuosina 2014 2040 ostovoiman kasvu on Ylöjärvellä noin 311 milj., josta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 65 milj., tilaa vaativaan kauppaan noin 52 milj., muuhun erikoiskauppaan noin 97 milj. ja autokauppaan ja huoltamotoimintaan noin 96 milj.. Ylöjärven oman väestön ostovoiman kasvu mahdollistaa kaupan toimintamahdollisuuksien kehittymisen, mikä merkitsee myös liiketilatarpeen lisääntymistä. Ylöjärven väestökehityksen edellyttämä liiketilan laskennallinen lisätarve on vuoteen 2040 mennessä noin 99 000 k-m². Liiketilan lisätarpeesta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 24 000 k-m 2, tilaa vaativaan kauppaan noin 14 000 k-m 2 ja muuhun erikoiskauppaan noin 35 000 k-m 2 sekä autokauppaan ja huoltamotoimintaan noin 26 000 k-m 2. Rakenteilla oleva Elovainion liikekeskus vähentää liiketilan lisätarvetta 10 000 k-m 2, jolloin liiketilan lisätarve on päivittäistavarakaupassa noin 24 000 k-m 2, tilaa vaativassa kaupassa noin 14 000 k-m 2 ja muussa erikoiskaupassa noin 25 000 k-m 2 sekä autokaupassa ja huoltamotoiminnassa noin 26 000 k-m 2 eli yhteensä noin 89 000 k-m 2. 5.2 Kaupan tavoitteellinen palveluverkko 2040 Palveluverkon kehittämistavoitteet Ylöjärven vähittäiskaupan tavoitteellisen palveluverkon tulee vahvistaa koko kaupungin kaupallista vetovoimaa, mutta toisaalta turvata myös lähipalvelujen toiminta- ja kehitysedellytykset. Ylöjärven vähittäiskaupan palveluverkon kehittämistavoitteet perustuvat valtakunnallisiin, maakunnallisiin, seudullisiin ja alueellisiin tavoitteisiin. Ylöjärven kaupan palveluverkon kehittämistavoitteita ovat: - alueellisesti tasapainoisen palveluverkon kehittäminen, - kaupan palveluiden saavutettavuuden ja kohtuullisten asiointimatkojen turvaaminen, - Ylöjärven keskusta-alueen kehittäminen kaupan ensisijaisena sijaintipaikkana, - kaupan yksiköiden sijoittaminen tukemaan muun yhdyskuntarakenteen kestävää kehitystä, - edellytysten luominen toimivalle kilpailulle ja kaupan sijoittumispaikkojen riittävän tarjonnan turvaaminen, - kaupan kehittäminen väestöpohjaan ja ostovoiman kehitykseen perustuen, - asiointimatkoista aiheutuvien haittojen minimoiminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen, - kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksien edistäminen asiointimatkoilla, - kaupan palveluiden kysynnän ja tarjonnan tasapaino, pyrkimys ostovoiman vuodon vähentämiseen sekä päivittäistavarakaupassa että erikoiskaupassa. Kaupan sijoittumisperiaatteet Kaupan palveluverkon kehittämisen tavoitteena tulee olla kysynnän ja tarjonnan alueellinen tasapaino. Ylöjärven ostovoimaa siirtyy alueen ulkopuolelle sekä päivittäistavarakaupassa että erikoiskaupassa, joten tavoitteena tulee olla ostovoiman vuodon vähentäminen ja mahdollisimman monipuolinen tarjonta Ylöjärven. Kaupan sijoittamisperiaatteet: - Päivittäistavarakaupan seudullisesti merkittävät yksiköt sijoittuvat Ylöjärven keskustan alueelle. Entisten kuntakeskusten, kyläkeskusten ja asuinalueiden lähikaupat täydentävät myymäläverkkoa. - Erikoiskaupan uusi liikerakentaminen sijoittuu pääosin Ylöjärven keskustan alueelle; paljon tilaa vaativa erikoiskauppa pääosin Elovainion ja Soppeenmäen alueille ja muu erikoiskauppa Elovainion, Soppeenmäen ja Kirkonseudun alueille. Ylöjärven tärkeimmät kaupan alueet tulevat olemaan Elovainio, Soppeenmäki ja Kirkonseutu. Kaupan toiminta- ja kehitysedellytysten ja sitä kautta koko Ylöjärven kaupallisen vetovoiman vahvistamisen kannalta on tarkoituksenmukaista keskittää valtaosa uudesta liikerakentamisesta ydinkeskustaan. Tärkeää on alueiden kaupallisen profiilin määrittäminen niin, että alueet täydentävät toistensa palvelutarjontaa ja kilpailevat mahdollisimman vähän keskenään.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 41 (55) Kaupan nykytilan ja kehitysnäkymien analyysin pohjalta voidaan hahmottaa alueille seuraavat profiilit: Elovainion alue: päivittäistavarakaupan, muun erikoiskaupan, tilaa vaativan erikoiskaupan ja laajan tavaravalikoiman kaupan alue (suuret yksiköt). Soppeenmäki: päivittäistavarakaupan, keskustahakuisen erikoiskaupan, tilaa vaativan erikoiskaupan (pienet yksiköt) sekä kaupallisten palvelujen (mm. parturit/kampaamot, kahvilat/ravintolat ym.) ja julkisten palvelujen alue. Kirkonseutu: päivittäistavarakaupan, keskustahakuisen erikoiskaupan ja pienten erikoisliikkeiden sekä kaupallisten palvelujen (mm. parturit/kampaamot, kahvilat/ravintolat, pankit ym.), kulttuurillisten palvelujen ja julkisten palvelujen alue. Esitys liiketilan mitoituksesta alueittain Taulukossa 12 on esitys vähittäiskaupan liiketilan lisätarpeen jakautumisesta alueittain. Laskelma antaa pohjan uuden liiketilan mitoitukselle. Laskelmalla ei kuitenkaan pystytä ennustamaan kilpailutilanteesta tai muista syistä aiheutuvia muutoksia. Ne voivat lisätä tai vähentää arvioitua liiketilatarvetta. Ylöjärven keskustan alueelle (Kirkonseutu, Soppeenmäki ja Elovainio) arvioidaan liiketilan lisätarpeesta kohdistuvan päivittäistavarakaupassa noin 62 %, muussa erikoiskaupassa noin 83 % sekä tilaa vaativassa kaupassa ja autokaupassa noin 93 %. Keskusta-alueen ulkopuolella uutta liiketilaa tarvitaan ostovoiman kasvun seurauksena mm. Mäkkylä-Teivaalan, Siltatien, Metsäkylän ja Siivikkalan alueilla. Taulukko 12. Liiketilan enimmäislisätarve (k-m 2 ) vuoteen 2040 mennessä alueittain. Kuru, Metsäkylä, Siivikkala, Viljakkala ja Vuorentausta kehittyvät lähialueiden asukkaiden päivittäistavaraostosten sekä julkisten palveluiden keskuksina. Edellä mainittujen keskusten lähialueiden asukasmäärän arvioidaan kasvavan/säilyvän ennallaan, joten ne todennäköisesti säilyttävät asemansa tai jopa vahvistavat asemaansa lähipalvelukeskuksina. Uusi lähipalvelukeskus on Siltatie, josta on tavoitteena muodostaa vuoteen 2040 mennessä noin 5 300 asukkaan taajama. Siltatien alueelle sijoittuvat omat lähipalvelut ja osa koko kaupunkikeskustan palveluista. Uusia lähi- Liiketilan lisätarve Keskusta-alue Muut alueet Ylöjärvi vuoteen 2040 Kirkonseutmäki yhteensä Teivaala alueet yhteensä Soppeen- Keskusta Mäkkylä- Muut Muut Elovainio Siltatie yhteensä mennessä, k-m² Päivittäistavarakauppa 6 500 2 500 6 000 15 000 2 500 2 000 4 500 9 000 24 000 Muu erikoiskauppa 12 000 7 000 10 000 29 000 1 000 500 4 500 6 000 35 000 TIVA ja autokauppa 0 1 000 36 000 37 000 0 0 3 000 3 000 40 000 Kauppa yhteensä 18 500 10 500 52 000 81 000 3 500 2 500 12 000 18 000 99 000 Liiketilan lisätarve on ns. enimmäistarve, joka kuvaa liiketilan lisätarpeen suuruusluokkaa tilanteessa, jossa kaikki ostovoiman kasvu kohdistuu uusperustantaan. Käytännössä kuitenkin osa ostovoiman kasvusta kohdistuu nykyisten yritysten myynnin kasvuun ja vain osa vaatii uutta liiketilaa, mikä vähentää liiketilatarvetta laskelmaan verrattuna. Toisaalta laskelmassa ei ole otettu huomioon liiketilapoistumaa, joka puolestaan lisää liiketilantarvetta laskelmaan verrattuna. Kaupan tavoitteellinen palveluverkko Seuraavassa on esitetty Ylöjärven tavoitteellinen kaupan palveluverkko edellisissä osioissa esitettyjen lähtötietojen pohjalta. Tavoitteellinen kaupan palveluverkko muodostuu seuraavista keskuksista ja kaupan alueista: Ylöjärven keskusta Ylöjärven keskusta kehittyy vähittäiskaupan ensisijaisena sijaintipaikkana ja kaupan pääkeskuksena. Kirkonseudun ja Soppeenmäen alueilla on monipuoliset kaupan palvelut (päivittäistavarakauppa, keskustahakuinen erikoiskauppa, kaupalliset palvelut), keskustatoiminnot, julkiset palvelut sekä kulttuuri- ja liikuntapalvelut. Elovainion alue kehittyy vähittäiskaupan suurten yksikköjen sijaintipaikkana. Keskusta-alueen palvelut ovat hyvin saavutettavissa kaikilla kulkumuodoilla. Alueelle voi sijoittua vähittäiskaupan suuryksiköitä. Lähipalvelukeskus / kyläkeskus

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 42 (55) palvelukeskuksia odotetaan syntyvän myös raitioliikenteen linjan varrelle esim. Mäkkylä-Teivaala. Lähipalvelukeskusten merkitys on alueellinen tai paikallinen. Lähipalvelukeskuksissa on pääosin päivittäistavarakaupan palveluja sekä joissakin keskuksissa myös erikoiskaupan palveluja ja julkisia palveluja. Palvelut ovat hyvin saavutettavissa henkilöautolla ja kevyellä liikenteellä sekä osassa keskuksista myös julkisella liikenteellä. Elovainion tilaa vaativan kaupan alue Elovainion alue Ylöjärven keskustassa kehittyy monipuolisena kaupallisena keskuksena. Alue laajenee ja kehittyy tilaa vaativan kaupan alueena luoteeseen ja Vaasantien eteläpuolelle. Elovainion alueen merkitys on seudullinen. Alueelle voi sijoittua vähittäiskaupan suuryksiköitä. Alueen kehittämisessä tulee huomioida mm. raitiotien rakentuminen ja valtatien 3 parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä. 5.3 Kaupan tavoiteverkon arviointi 5.3.1 Palvelurakenteen kehitys Nykytilanne ja kehitysnäkymät Kaupan palvelut ovat väestön tapaan keskittyneet Ylöjärven keskustan alueelle. Elovainion alue on selkeä kaupallinen pääkeskus, jossa kaupallinen tarjonta on monipuolinen ja joka palvelee koko kaupunkia. Elovainion alueesta on kehittynyt merkittävä kaupan keskittymä koko Tampereen kaupunkiseudulla. Kirkonseudun alueella on kaksi päivittäistavaramyymälää ja jonkin verran muun erikoiskaupan palveluja. Soppeenmäen alueella toimii kaksi päivittäistavaramyymälää, lajan tavaravalikoiman myymälä ja useita erikoisliikkeitä. Soppeenmäen alueen erikoiskaupan palvelut ovat pääsoin muun erikoiskaupan liikkeitä, mutta alueella on myös muutama tilaa vaativan erikoiskaupan myymälä. Muualla Ylöjärvellä kaupan palvelutarjonta painottuu päivittäistavarakauppaan. Päivittäistavaramyymälät ovat pieniä ja palvelevat pääosin lähialueensa asukkaita. Suurin osa päivittäistavaramyymälöistä toimii entisten kuntakeskusten alueella ja suurimmissa taajamissa. Erikoiskaupan tarjontaa ei juurikaan ole tai se on vaatimatonta keskusta-alueen ulkopuolella, joten hajaasutusalueelta asioidaan paljon Ylöjärven keskusta-alueen myymälöissä sekä Tampereella. Viljakkalan alueen asukkaat hakevat kaupan palveluja lisäksi myös Hämeenkyröstä. Ostovoima ja sen kehitys ovat perusta kaupan palveluverkon kehittymiselle ja kaupan investoinneille. Ostovoiman kasvu mahdollistaa kaupan toimintamahdollisuuksien kehittymisen, mikä merkitsee myös liiketilatarpeen lisääntymistä. Vähittäiskaupan liiketilan lisätarve vuoteen 2040 mennessä on Ylöjärvellä 99 000 k-m 2. Liiketilan lisätarpeesta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 24 000 k-m 2, muuhun erikoiskauppaan noin 35 000 k-m 2 sekä tilaa vaativaan kauppaan ja autokauppaan noin 40 000 k-m 2. Tavoitteellinen kaupan palveluverkko Väestön lisääntyminen, ostovoiman kasvu ja tavoite ostovoiman vuodon vähentämisestä mahdollistavat kaupan kehittymisen Ylöjärvellä. Väestömäärän ja ostovoiman kehityksessä on kuitenkin suuria eroja kaupungin sisällä. Väestömäärä kasvaa voimakkaasti Ylöjärven eteläosassa (erityisesti Keskusta, Siltatien alue, Metsäkylä, Mäkkylä-Teivaala), kun taas muualla kunnassa väestömäärä säilyy ennallaan ja keskittyy entisiin kuntakeskuksiin (Kuru, Viljakkala) sekä kyliin ja taajamiin. Päivittäistavarakauppa kehittyy ostovoiman kehityksen mukaisesti. Väestökasvun seurauksena merkittävin päivittäistavarakaupan kehityspotentiaali on Ylöjärven keskusta-alueilla, joissa päivittäistavarakaupan liiketilan lisätarve on noin 15 000 k-m². Ostovoiman kasvu mahdollistaa sekä olemassa olevien palveluiden kehittämisen että uusien liiketilojen rakentamisen. Muualla Ylöjärvellä päivittäistavarakaupan liiketilan lisätarve on vähäisempää (9 000 k-m²) ja kohdistuu pääosin Ylöjärven eteläisiin taajamiin (Siivikkala, Metsäkylä) sekä uusiin Mäkkylä-Teivaalan ja Siltatien taajamiin. Entisissä kuntakeskuksissa ja kylissä haasteeksi muodostuu peruspalvelutason turvaaminen.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 43 (55) Erikoiskauppa keskittyy Ylöjärven keskusta-alueille. Ostovoiman kasvu mahdollistaa sekä olemassa olevien palveluiden kehittämisen että uusien liiketilojen rakentamisen. Muun erikoiskaupan uuden liiketilan tarve on Ylöjärven keskusta-alueilla noin 29 000 k-m² ja muualla kunnassa noin 6 000 k-m². Tilaa vaativan erikoiskaupan (ml. autokauppa ja huoltamot) uuden liiketilan tarve on keskusta-alueilla noin 37 000 k-m² ja muualla kunnassa noin 3 000 k-m². Kaupan tavoitteellisen palveluverkon toteutuminen vahvistaa Ylöjärven asemaa Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkossa. Esitetyillä liiketilan mitoituksilla Ylöjärven kaupallinen vetovoima vahvistuu päivittäistavarakaupassa ja erikoiskaupassa. Vetovoiman vahvistuminen päivittäiskaupassa sekä erikoiskaupassa merkitsee ostovoiman vuodon vähenemistä ja kysynnän ja tarjonnan tasapainottumista Ylöjärvellä. Tavoiteverkko vahvistaa Ylöjärven keskusta-alueen kaupallista asemaa. Keskustan kaupallisessa kehittämisessä on tärkeää Elovainion, Soppeenmäen ja Kirkonseudun alueiden kaupallisen profiilin määrittäminen niin, että alueet täydentävät toistensa palvelutarjontaa ja kilpailevat mahdollisimman vähän keskenään. 5.3.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Nykytilanne ja kehitysnäkymät Pirkanmaan palveluverkko 2040 -selvityksen mukaan Ylöjärven keskusta on kaupunkitasoinen keskus, Kuru ja Viljakkala pieniä paikalliskeskuksia ja Takamaa kyläkeskus. Ylöjärven asutuksen ja työpaikkojen nykyinen painopiste kuten myös keskeiset laajenemisalueet ovat kaupungin eteläisissä osissa. Pirkanmaan maakuntakaava 2040 kaavaehdotuksessa Ylöjärven eteläisiin osiin on osoitettu laajat työpaikka-alueet ja taajamatoimintojen alueet. Keskustaalue (Kirkonseutu ja Soppeenmäki) on osoitettu keskustatoimintojen alueena (C) ja osa Elovainion alueesta kaupallisten palvelujen alueena (KM). Myös Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman 2040 mukaan Ylöjärven merkittävimmät uudet ja täydennettävät asuin- ja työpaikka-alueet sijoittuvat kaupungin eteläosiin ja uuden raitiotielinjan varrelle. Tavoitteellinen kaupan palveluverkko Tavoitteellisen kaupan palveluverkon yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvina vaikutuksina tarkastellaan vaikutuksia alueellisesti tasapainoiseen palveluverkkoon, kaupan sijaintiin yhdyskuntarakenteessa sekä keskustojen kehitysedellytyksiin. Kaupan sijainnin ohjauksen lainsäädäntö korostaa keskustojen asemaa kaupan ensisijaisena sijoittumispaikkana. Ylöjärven tavoitteellinen kaupan palveluverkko tukee maankäyttö- ja rakennuslain kauppaa koskevien säännösten periaatteita. Valtaosa uudesta liiketilasta on esitetty toteutettavan Ylöjärven ydinkeskustan alueella. Esitetyn mitoituksen mukaan keskustahakuisen erikoiskaupan liiketilatarve kohdistuu pääosin ydinkeskustaan Kirkonseudun ja Soppeenmäen alueille. Tilaa vaativan erikoiskaupan (ml. autokauppa ja huoltamot) liiketilatarve kohdistuu lähes kokonaan Elovainion alueelle, johon lasketaan kuuluvaksi myös Vaasantien eteläpuolella oleva Soppeenmäen teollisuusalue. Ostovoiman kasvu ja esitetty liiketilan mitoitus mahdollistaa kaupan toiminta- ja kehitysedellytykset myös Ylöjärven lähipalvelukeskuksissa. Palvelutarjonnan paraneminen ja monipuolistuminen vahvistavat Ylöjärven asemaa osana Tampereen kaupunkiseudun kaupallista palveluverkkoa. Seututasolla tämä tukee kaupan palveluverkon alueellisesti tasapainoista kehitystä, kun kaikki kaupan palvelut eivät keskity Tampereelle. Yhdyskuntarakenteellisesti Kirkonseudun, Soppeenmäen ja Elovainion alueet ovat osa Ylöjärven keskusta-aluetta eikä uuden liikerakentamisen osoittamisella alueille ole yhdyskuntarakennetta hajauttavaa vaikutusta. Elovainion alueen kaupallinen kehittäminen tukee Ylöjärven kehittämistavoitteita, joiden mukaan Elovainio on Ylöjärven merkittävin työpaikka-alue ja jonka keskeisimmille alueille on tarkoitus sijoittaa kaupallisia ja vapaa-ajan palveluja. Alueet sijaitsevat Ylöjärven asutusrakenteen sisällä, muodostavat yhdessä Metsäkylän kanssa myös Ylöjärven tärkeimmän asutuskeskittymän. Kävelyetäisyydellä keskusta-alueista asuu yhteensä noin 10 000 asukasta. Ylöjärven kaupungin kehittämistavoitteiden ja Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman 2040 mukaan keskusta (Kirkonseutu-Soppeenmäki-Elovainio), Siltatien alue ja Mäkkylä-Teivaala ovat asumisen tärkeimmät laajenemissuunnat tulevaisuudessa. Metsäkylän asukasmäärän arvioidaan kasvavan noin 2 000 asukkaalla, keskustan noin 5 000 asukkaalla, Mäkkylä-Teivaalan noin 4 000 asukkaalla ja Siltatien 3 000 asukkaalla vuoteen 2040 mennessä (Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040). Näin ollen lähiasutuksen määrä Ylöjärven kaupallisen pääkeskuksen lähialueella tulee kasvamaan merkittävästi.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 44 (55) 5.3.3 Kaupan palvelujen saavutettavuus Kaupan palveluiden liikenteellistä saavutettavuutta on arvioitu vertaamalla kaupan keskittymien sijaintia suhteessa eri liikennemuotojen verkkoihin nykyverkolla ja tulevaisuudessa suunniteltujen liikenteen parantamistoimenpiteiden mukaan. Liikenteen parantamistoimenpiteet on suunniteltu Ylöjärven eteläosien taajama-alueen tieverkkosuunnitelmassa vuoteen 2030 saakka ja Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa vuoteen 2040 saakka, joita käytetään vaikutusten arvioinnin lähteinä. Tarkasteltavat kaupan alueet ovat Kirkonseutu, Soppeenmäki, Elovainio sekä mahdolliset uudet Mäkkylä-Teivaalan ja Siltatien alueet. Liikenteellisen saavutettavuuden arvioinnissa on keskitytty lähinnä siihen, miten kaupan alueet sijoittuvat suhteessa liikenneverkkoon, ja millaiset yhteydet Ylöjärven keskustan eri alueilta on kaupan alueille. Arvioinnissa ei ole selvitetty tarkemmin kaupan hankkeiden aiheuttamia muutoksia mm. kulkumuotojakaumaan, liikennemääriin tai tie- ja katuverkon liikenteelliseen toimivuuteen. Kirkonseudun alue Nykytilanne Kirkonseudun alue on autolla hyvin saavutettavissa suurimmasta osasta Ylöjärven keskustaajamaa. Kuruntie, joka on yksi Ylöjärven keskustan pääkaduista, kulkee Kirkonseudun alueen halki, ja alue on Vaasantien tuntumassa. Ainoastaan Siivikkalasta saavutettavuus on heikompi: reitti Kirkonseudulle ei ole suora, ja Siivikkalan katuverkko on ennemmin suuntautunut kohti Tamperetta kuin Ylöjärveä. Kevyellä liikenteellä Kirkonseudun alue on hyvin saavutettavissa Ylöjärven keskustaajaman keskisistä osista Asuntilasta Vuorentaustaan. Tällä alueella kevyen liikenteen pääreitit ohjaavat suoraan alueelle. Metsäkylästä ja Siivikkalasta on kevyen liikenteen yhteydet Kirkonseudulle, mutta etäisyys on pitkähkö, joten kevyt liikenne ei ole asiointiliikenteessä houkutteleva kulkumuoto. Joukkoliikenteellä Kirkonseudun alue on parhaiten saavutettavissa Tampereen suunnasta. Ylöjärven eri osat yhdistyvät Kirkonseutuun joukkoliikenteen reitein ainakin Metsäkylästä-Elovainiosta, Asuntilasta ja Kurusta sekä Siivikkalasta vaihtoyhteydellä. Vuoden 2040 tavoitetilanne Vuoden 2040 tavoitetilanteessa Kirkonseudun alueen saavutettavuus autolla säilyy nykyisellään. Siltatien uudelta alueelta on esitetty toimivat yhteydet alueelle. Muut tavoitetilanteessa esitetyt uudet yhteydet mm. Metsäkylästä ja Siivikkalasta eivät oleellisesti paranna alueen saavutettavuutta nykytilanteeseen verrattuna. Kokonaisuutena alueen saavutettavuus on kuitenkin hyvä. Myös kevyen liikenteen näkökulmasta Kirkonseudun alueen saavutettavuus säilyy pääosin nykyisellään tai paranee hieman. Siltatien uudelta alueelta on osoitettu kattavat kevyen liikenteen yhteydet alueelle. Lisäksi uudet yhteydet Metsäkylästä parantavat hieman alueen saavutettavuutta, vaikka etäisyys onkin pitkähkö. Myös Siivikkalan suunnasta tultaessa uudet yhteydet Mäkkylän ja Vasamajärven kautta parantavat alueen saavutettavuutta, sillä yhteys Kirkonseudulle on nykyistä loogisempi ja hieman lyhyempi. Kirkonseudun alueen verkollinen saavutettavuus joukkoliikenteellä on vuoden 2040 tavoiteverkolla nykyistä parempi. Uusi raitiotieyhteys parantaa oleellisesti saavutettavuutta. Linjaautoliikenteen pääyhteys uudelta Siltatien alueelta kulkee Kirkonseudun kautta. Lisäksi Siivikkalasta on osoitettu uusia yhteyksiä Kirkonseudulle. Saavutettavuus joukkoliikenteellä riippuu kuitenkin merkittävästi joukkoliikenteen vuorotarjonnasta, johon tieverkkosuunnitelman tavoiteverkko ei ota kantaa. Soppeenmäen alue Nykytilanne Soppeenmäen alue on hieman Kirkonseutua paremmin saavutettavissa autolla, sillä alue sijaitsee välittömästi Vaasantien ja Kuruntien liittymän vieressä. Muuten saavutettavuus on samankaltainen kuin Kirkonseudun alueella, alue on hyvin saavutettavissa muilta alueilta paitsi Siivikkalasta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 45 (55) Myös kevyellä liikenteellä Soppeenmäen alueen saavutettavuus on hyvin samankaltainen kuin Kirkonseudun saavutettavuus. Tosin Asuintilan alueiden itäisimmistä osista etäisyys Soppeenmäkeen on sen verran pitkä, että se heikentää kevyen liikenteen houkuttelevuutta kulkumuotona. Myös Metsäkylästä ja Siivikkalasta etäisyys Soppeenmäkeen heikentää kevyen liikenteen saavutettavuutta, ja Siivikkalasta lisäksi kevyen liikenteen verkon suuntautuneisuus kohti Tamperetta. Kaikki Ylöjärveltä Tampereelle kulkevat joukkoliikennevuorot kulkevat Soppeenmäen alueen kautta, ja alue onkin kaupan alueista parhaiten saavutettavissa joukkoliikenteellä. Parhaat joukkoliikenneyhteydet alueelle on Vuorentaustasta, Kuruntien ympäristöstä-asuntilasta sekä Metsäkylästä. Myös Siivikkalasta on joukkoliikenneyhteys Soppeenmäkeen vuoden 2016 joukkoliikenneuudistuksen myötä. Vuoden 2040 tavoitetilanne Autoliikenteen kannalta Soppeenmäen alueen saavutettavuus säilyy vuoden 2040 tilanteessa nykyisen kaltaisena, eli hyvänä. Siltatien uudelta alueelta muut kaupan alueet ovat paremmin saavutettavissa Mäkkylä-Teivaalaa lukuunottamatta. Siivikkalan alueen uudet katuyhteydet parantavat hieman alueen saavutettavuutta, mutta tämän vaikutus ei ole huomattavaa. Soppeenmäen alueen saavutettavuus kevyellä liikenteellä säilyy pääosin nykyisellään. Siivikkalasta uudet yhteydet parantavat hieman alueen saavutettavuutta, kun yhteys on nykyistä loogisempi ja hieman lyhyempi. Vaikka Siltatien uudelta alueelta onkin suora yhteys alueelle, ovat muut kaupan alueet Soppeenmäkeä lähempänä ja tämän takia Siltatien alueelta paremmin saavutettavissa. Uusi raitiotieyhteys parantaa oleellisesti saavutettavuutta Tampereen ja Kirkonseudun suunnista. Linja-autoliikenteellä Soppeenmäen alueen verkollinen saavutettavuus säilyy vähintään nykyisen kaltaisena. Merkittävimmät muutokset ovat Siltatien uuden alueen yhteydet. Vuorotarjonta ratkaisee ensisijaisesti, paraneeko alueen saavutettavuus nykytilanteeseen verrattuna. Tähän tieverkkosuunnitelma ei ota kantaa. Elovainion alue Nykytilanne Elovainion alue on Kirkonseutua ja Soppeenmäkeä paremmin saavutettavissa autolla, sillä alue sijaitsee Tampereen ohitustien vt 3 liittymän läheisyydessä. Ylöjärven sisäisesti Elovainion alue on parhaiten saavutettavissa autolla Metsäkylän suunnasta, josta alueelle on suora katuyhteys. Kirkonseudun ympäristöstä sekä Asuntilasta nykyinen yhteys Elovainion alueelle Koivumäentien tai Asemantien kautta ei jäsenny verkollisesti selkeästi, sillä katujen ulkoasu ei vastaa niiden merkitystä Kirkonseutua ja Elovainiota yhdistävänä pääreittinä. Tämä heikentää Elovainion alueen saavutettavuutta näiltä alueilta, ja voi ohjata osan liikenteestä Vaasantien kautta. Yhteys Lähdevainiontie-Siltatie-Uusi Kuruntie on parantanut kulkumahdollisuuksia Elovainion alueelle. Soppeenmäestä ja Vuorentaustasta reitti Elovainion alueelle on looginen. Siivikkalan alueelta saavuttavuus on heikompi samoista syistä kuin muidenkin Ylöjärven kaupan alueiden saavutettavuus. Kokonaisuutena Elovainion saavutettavuus autolla on melko hyvä, mutta suurin puute on Ylöjärven sisäisen katuverkon osittainen jäsentymättömyys Elovainion yhteyksien osalta. Myös kevyellä liikenteellä Elovainion alue on parhaiten saavutettavissa Metsäkylästä, josta on suora kevyen liikenteen reitti ja joka on pyöräilyetäisyydellä alueesta. Kirkonseudulta ja Asuntilasta on myös kevyen liikenteen yhteys alueelle, mutta reitti kärsii samoista ongelmista kuin autoliikenteen yhteys, eli pääreitti Elovainion alueelle ei hahmotu verkollisesti selkeästi. Lisäksi etäisyys Asuintilasta alkaa olla niin pitkä, että se heikentää kevyen liikenteen houkuttelevuutta. Soppeenmäestä ja Vuorentaustasta saavutettavuutta heikentää merkittävästi se, ettei Soppeentieltä ole suoraa yhteyttä alueelle vt 3 yli/ali. Kulkija joutuu kiertämään Kirkonseudun kautta tai Vanhan Vaasantien kohdalta päästäkseen alueelle, mikä pidentää kulkumatkaa merkittävästi. Siivikkalasta katsoen alue on liian kaukana, jotta kevyt liikenne olisi houkutteleva kulkumuoto. Kokonaisuutena Elovainion alueen saavutettavuudessa kevyellä liikenteellä on siis puutteita.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 46 (55) Joukkoliikenteen kannalta Elovainion alue sijaitsee sivussa suurimmalta osaa pääreiteiltä. Elotietä pitkin kulkee yksi linja vuoden 2016 joukkoliikenneuudistuksen myötä yhdistäen alueen Metsäkylään, Kirkonseutuun ja Soppeenmäkeen. Lisäksi laajoilta alueilta, mm. Kuruntien varresta ja Asuntilasta sekä Vuorentaustasta linja-autoyhteys alueelle on vaihdollinen, mikä heikentää saavutettavuutta joukkoliikenteellä. Siivikkalasta tulee olemaan kahden vaihdon joukkoliikenneyhteys alueelle. Kokonaisuutena Elovainion alueen saavutettavuutta joukkoliikenteellä tulisi kehittää. Vuoden 2040 tavoitetilanne Elovainion alueen saavutettavuus autolla vuoden 2040 tavoiteverkolla paranee nykyisestä lähinnä Vaasantien pohjoispuolisilta alueilta ja Kirkonseudun pohjoisosista (Haavisto, Korte, Siltatie). Tavoiteverkosta on tulkittavissa, että yhteyttä Kirkonseudulta Lähdevainiontien, Koivumäentien ja Pajulantien kautta on tavoitteena kehittää nykyisestä, sillä reitille on mm. esitetty uusia kiertoliittymiä. Mikäli tätä yhteyttä kehitetään siten, että se verkollisesti on nykyistä selkeämmin pääkatu, parantaa tämä alueen saavutettavuutta Kirkonseudulta ja Asuntilasta. Siltatien uudelta alueelta on osoitettu rakennettavaksi useita, osin rinnakkaisia yhteyksiä Elovainion alueelle, joten saavutettavuus on hyvä. Myös Metsäkylästä osoitettu uusi yhteys parantaa alueen saavutettavuutta. Sen sijaan Soppeenmäestä, Vuorentaustasta ja Siivikkalasta Elovainion saavutettavuus autolla säilyy nykyisellään. Lisäksi valtatie 3 parantaminen Ylöjärvi Hämeenkyrö välillä vaikuttaa parantavasti Elovainion alueen saavutettavuuteen uusien liikennejärjestelyjen myötä. Vuoden 2040 tavoitetilanteeseen esitetyt uudet kevyen liikenteen yhteydet sekä yli- ja alikulut parantavat merkittävästi Elovainion alueen saavutettavuutta erityisesti Kirkonseudun ja Soppeenmäen alueilta. Kirkonseudun ja Asuntilan suunnista yhteyden parantamisen edellytyksenä on Koivumäentien ja Pajulantien kautta kulkevan reitin selkeyttäminen. Soppeenmäen suunnasta Vaasantielle osoitetut uudet ali- ja ylikulut lyhentävät etäisyyttä nykyistä ja näin parantavat alueen saavutettavuutta. Siltatien uudelta alueelta on osoitettu kattavat kevyen liikenteen yhteydet alueelle. Siivikkalan näkökulmasta Elovainion alue on uusista yhteyksistä huolimatta liian kaukana, jotta kevytliikenne olisi houkutteleva kulkumuoto. Uusi raitiotieyhteys parantaa oleellisesti Elovainion saavutettavuutta Tampereen ja Kirkonseudun suunnista. Linja-autoliikenteellä Elovainion alueen saavutettavuus Ylöjärven eteläosien tieverkkosuunnitelman mukaan säilyy ennallaan Kirkonseudulta ja Metsäkylästä, sillä Metsäkylään kulkeva pääjoukkoliikennereitti on jo vuonna 2016 siirtynyt kulkemaan pitkin Elotietä. Myös Soppeenmäestä ja Vuorentaustasta alueen saavutettavuus on parantunut tämän muutoksen myötä. Sen sijaan Asuntilasta yhteys alueelle säilynee vaihdollisena, mikä heikentää saavutettavuutta joukkoliikenteellä verrattuna suoraan yhteyteen. Sama koskee myös Siivikkalaa, vaikka alueelta osoitetaankin uusia yhteyksiä Kirkonseudulle. Siltatien uudelta alueelta ei ole osoitettu Elovainion alueelle lainkaan joukkoliikenneyhteyttä, mikä on nähtävä saavutettavuuspuutteena. Saavutettavuus joukkoliikenteellä riippuu joukkoliikennereittien lisäksi merkittävästi myös joukkoliikenteen vuorotarjonnasta, mihin tieverkkosuunnitelman tavoiteverkko ei ota kantaa. Mäkkylä-Teivaala / Siltatie Vuoden 2040 tavoitetilanne Autoliikenteen verkon kannalta Mäkkylä-Teivaalan kehittyvä alue sijoittuu Tampereelle johtavan pääyhteyden, Vaasantien (kt 65), varteen. Alueelta on Siivikkalaan lyhyt etäisyys ja uudet tieyhteydet Asuntilaan. Autoliikenteellä alue on hyvin saavutettavissa kirkonseudulle, Soppeenmäkeen ja Elovainioon joko Vaasantien kautta tai rinnakkaisyhteytenä kulkevan Mikkolantien kautta. Mäkkylä-Teivaalan alueelta on yhteys valtatien eteläpuolelle Mikkolantielle kolmesta kohtaa: Ilmarinjärventien, Keijärventien ja Terätien kohdilta. Siltatien alue sijoittuu keskustan luoteispuolelle Uusi-Kuruntien varteen ja yhdistyy uuden katuverkon myötä kirkonseutuun ja Elovainioon. Kevyen liikenteen tavoiteverkossa painottuvat autoliikenteen verkon kanssa samat yhteydet. Mäkkylä-Teivaalassa tuleva raitioliikenteen asema parantaa huomattavasti joukkoliikenteen saavutettavuutta ja alue on hyvin saavutettavissa kaikkialta aseman lähiympäristöstä. Raitiolinja luo hyvän saavutettavuuden sekä Tampereen että Ylöjärven keskustan suuntaan. Siltatien alue yhdistyy Kirkonseutuun joukkoliikenteen pääreitillä. Mikäli raitioliikenteen reitti ulottuu Siltatien alueelle saakka, paranee alueen saavutettavuus merkittävästi.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 47 (55) 5.3.4 Toimivan kilpailun toteutuminen Toimivan kilpailun edistämisessä keskeistä on alalle tulon mahdollisuuksien turvaaminen. Uusilla toimijoilla tulee olla riittävät edellytykset sijoittua kilpailukykyisille liikepaikoille. Yleiskaavan ratkaisuilla voidaan joko rajoittaa tai mahdollistaa kilpailun toimivuutta. Sijoittumispaikkojen runsaus ja kaavamääräysten riittävä joustavuus parantavat toimivan kilpailun edellytyksiä. Ylöjärvelle esitetty kaupan palveluverkko ja enimmäismitoitus tarjoaa keskusta-alueella uusille kaupan toimijoille sijaintipaikkoja sekä nykyisille yksiköille kehittämismahdollisuuksia. Ylöjärven keskustan ulkopuolisten alueiden huomioiminen enimmäismitoituksessa tarjoaa myös näillä alueilla kaupalle kehittämismahdollisuuksia. 5.4 Kaupan palveluverkon kehittämistarpeet Kirkonseutu Ylöjärven ydinkeskustan osayleiskaavoituksen tavoitteiden mukaan Ylöjärven ydinkeskustan aluetta on tarkoitus kehittää kävelykeskustaksi. Suunnitelmien mukaan alueelle tulisi sijoittaa monipuolisesti keskustahakuisia julkisia ja kaupallisia palveluja, työpaikkoja sekä asumista ja kehittää kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksia. Tavoitteena on, että Kirkonseutu, Soppeenmäki ja Elovainio yhdistyvät kiinteämmin toisiinsa. Kirkonseudun kilpailutekijöinä korostuvat monipuoliset kaupalliset ja julkiset palvelut, kulttuuripalvelut, hyvä saavutettavuus sekä viihtyisä keskustamiljöö. Kirkonseudun kaupallinen kehittäminen vaikuttaa merkittävästi koko Ylöjärven kaupalliseen vetovoimaan. Alueen kilpailukyvyn ja kaupallisen vetovoiman vahvistamisen kannalta keskeisiä kehittämistoimenpiteitä ovat: raitioliikenteen reitin toteuttaminen. kevyen liikenteen käyttömahdollisuuksien kehittäminen. julkisen liikenteen tarjonnan kehittäminen ja lisääminen. autoliikenteen ja pysäköinnin järjestelyjen toimivuuden turvaaminen. liiketilatarjonnan turvaaminen erityyppiselle keskustahakuiselle kaupalle. rakennuskannan uudistaminen vanhojen ja epäkäytännöllisten liiketilojen muuttamiseksi paremmin kaupalle sopiviksi. kaupallisen tarjonnan monipuolistaminen erityisesti keskustahakuisen erikoiskaupan ja kaupallisten palvelujen osalta. Myös päivittäistavarakaupan tarjonta tulee turvata mahdollistamalla nykyisten myymälöiden laajennusmahdollisuudet ja osoittamalla raitioliikenteen reitin keskeisimpiin kohtiin uusille myymälöille alueita. alueen kehittäminen kaupunkimaiseksi kokonaisuudeksi (kävelypainotteiset alueet, oleskelutilat, puistot, ympäristön viihtyisyys, kauppa ja muut palvelut). yhteistyö ja työnjako erityisesti raitioliikenteen reitin palvelutarjonnan kehittämisessä Soppeenmäen, mutta myös Elovainion alueen kaupan toimijoiden kanssa. asumisen lisääminen. Uudet asukkaat lisäävät Kirkonseudun elinvoimaisuutta ja kaupan palvelujen kysyntää ja parantavat sitä kautta kaupan toiminta- ja kehitysedellytyksiä. Soppeenmäen alue Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa sekä laadittavana olevassa Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Soppeenmäen alue on osa Ylöjärven keskustatoimintojen aluetta ja Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa 2040 osa Ylöjärven keskustaan merkittyä uutta/merkittävästi kehitettävää asuin- ja työpaikka-aluetta. Ylöjärven ydinkeskustan osayleiskaavoituksen tavoitteena on kehittää aluetta kävelykeskustaksi, jonne sijoittuu monipuolisesti keskustahakuisia julkisia ja kaupallisia palveluja, työpaikkoja sekä asumista ja jossa kehitetään kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen käyttöedellytyksiä. Näin ollen Soppeenmäen kehittämistarpeet ovat pääosin samat kuin Kirkonseudun alueella.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 48 (55) Soppeenmäen alueen kilpailukyvyn ja kaupallisen vetovoiman vahvistamisen kannalta keskeisiä kehittämistoimenpiteitä ovat: raitioliikenteen reitin toteuttaminen. kevyen liikenteen käyttömahdollisuuksien kehittäminen. julkisen liikenteen tarjonnan kehittäminen ja lisääminen. autoliikenteen ja pysäköinnin järjestelyjen toimivuuden turvaaminen. liiketilatarjonnan turvaaminen erityyppiselle ja -kokoiselle kaupalle. rakennuskannan uudistaminen vanhojen ja epäkäytännöllisten liiketilojen muuttamiseksi paremmin kaupalle sopiviksi. kaupallisen tarjonnan monipuolistaminen erityisesti keskustahakuisen erikoiskaupan ja kaupallisten palvelujen osalta. Myös päivittäistavarakaupan tarjonta tulee turvata mahdollistamalla nykyisten myymälöiden laajennusmahdollisuudet ja osoittamalla uusille myymälöille alueita erityisesti raitioliikenteen reitin yhteyteen. Soppeenmäen alue soveltuu hyvin myös tilaa vaativan erikoistavaran kaupan pienten yksikköjen sijaintipaikaksi, joten myös tilaa vaativan kaupan toiminta- ja kehitysedellytykset tulee turvata. asumisen lisääminen lisää Soppeenmäen alueen elinvoimaisuutta ja kaupan palvelujen kysyntää ja parantaa sitä kautta kaupan toiminta- ja kehitysedellytyksiä Elovainion alue Elovainion alue on merkittävä kaupan keskittymä koko Tampereen kaupunkiseudulla. Elovainion alueelle on viimevuosina rakennettu runsaasti liiketilaa ja lähivuosina on alueelle toteutumassa uusia kaupan hankkeita. Elovainion alueella toimii Kauppakeskus Elon lisäksi pääosin tilaa vaativan erikoiskaupan liikkeitä kuten myös Vaasantien eteläpuolisella alueella. Elovainion alue soveltuu erityisesti erikoiskaupan, tilaa vaativan erikoiskaupan ja laajan tavaravalikoiman kaupan seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintipaikaksi. Uuden liikerakentamisen lisäksi kaavoituksella tulee turvata olemassa olevien kaupan yksiköiden kehitys- ja laajenemismahdollisuudet. Elovainion alueen saavutettavuutta tulee parantaa erityisesti Kirkonseudun nykyisiltä ja uusilta asuntoalueilta sekä Asuntilan ja Soppeenmäen suunnasta. Puutteita alueen saavutettavuudessa on nykyisellään sekä autoliikenteen, kevyenliikenteen että joukkoliikenteen yhteyksissä. Mäkkylä-Teivaala / Siltatie Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa 2040 on esitetty Ylöjärvelle raitioliikenteen linjan varrelle uutena alueena Mäkkylä-Teivaala sekä lähipalvelukeskuksena Siltatie. Rakennesuunnitelman mukaan lähiasutuksen määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2040 mennessä Mäkkylä-Teivaalan alueella noin 4 000 asukkaaseen ja Siltatien alueella noin 3 000 asukkaaseen. Väestötavoitteiden toteutuminen luo edellytykset myös kaupan palvelujen kehittämiselle. Lähiasutuksen määrä mahdollistaa pienten päivittäistavaramyymälöiden ja kaupallisten palvelujen toimintaedellytykset. Mäkkylä-Teivaala ja Siltatie ovat Ylöjärven kaupan palveluverkossa lähipalvelukeskuksia, jotka palvelevat lähialueensa asukkaita ja asemien kautta kulkevia matkustajia. Muut alueet Ylöjärven muiden alueiden kaupan palvelutarjonta painottuu päivittäistavarakauppaan. Erikoiskaupan palvelutarjonta on varsin vaatimatonta. Kaupan palvelut sijoittuvat pääosin entisiin kuntakeskuksiin (Kuru ja Viljakkala) ja suurimpiin taajamiin. Kaupan palvelut ovat luonteeltaan lähipalveluja. Tavoitteena haja-asutusalueen kaupan palveluverkon kehittämisessä tulisi olla päivittäistavarakaupassa kysynnän ja tarjonnan alueellinen tasapaino ja erikoiskaupassa mahdollisimman monipuolinen tarjonta. Kaupan palvelut tulisi keskittää entisten kuntakeskusten keskusta-alueille ja sellaisiin taajamiin, joissa on riittävä väestöpohja. Kaupan toiminta- ja kehitysedellytysten turvaamisen kannalta erityisen tärkeää on riittävä väestöpohja ja vetovoimaiset sijaintipaikat. Edellytyksiä päivittäistavarakaupan laajentamiselle on erityisesti Metsäkylässä, jossa väestömäärä ja sitä kautta kysyntä tulee kasvamaan merkittävästi vuoteen 2040 mennessä. Muualla Ylöjärvellä tärkeimpänä tavoitteena voidaan pitää nykyisten palvelujen turvaamista.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 49 (55) 6 TEIVON ERIKOISKAUPAN HANKKEEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET 6.1 Hankkeen kuvaus ja lähtökohdat Teivon erikoiskaupan hanke sijoittuu Ylöjärven eteläosaan, Teivon alueelle. Alue sijaitsee Ravitien pohjoispuolella, rajoittuen idässä Vaasantiehen (kt 65) ja lännessä Mikkolantiehen (kuva 30). Alueella sijaitsee yksi rakennus, muutoin alue on rakentamaton. Alueelta on matkaa Ylöjärven keskustan Soppeenmäkeen noin 3 km ja Tampereen Lielahden kaupan alueelle noin 2,5 km. Soppeenmäki ja Lielahti ovat aluetta lähimmät palvelualueet. Tarkasteltavan alueen eteläpuolella sijaitsee Nesteen kylmäasema ja Vaasantien itäpuolella ABC liikenneasema. Mikkolantien länsipuolella on Teivon ravirata ja raviradan pysäköintialueelle ollaan osoittamassa noin 30 autopaikan liityntäpysäköintialue. Alue sijoittuu olemassa olevan yhdyskuntarakenteen alueelle (YKR: OIVA paikkatietopalvelut 2014). Teivon alueelle suunnitellaan 6 000 k-m² erikoiskaupan suuryksikön sijoittamista. Alueelle ei tavoitella päivittäistavarakaupan sijoittumista. Koska kyseessä on erikoistavarakaupan myymälä, vaikutusten arvioinnin painopiste on erikoiskaupan tarkastelussa. Kuva 30. Teivon erikoiskaupan hankkeen sijainti (osoitettu punaisella). Lähtökohdat erikoiskaupan sijoittumiselle Teivossa Teivon alue on osoitettu Pirkanmaan voimassa olevassa maakuntakaavassa työpaikka (TP) alueena ja laadittavana olevassa Pirkanmaan maakuntakaava 2040:ssa taajamatoimintojen alueena. Voimassa olevassa Pirkanmaan maakuntakaavassa suuryksiköille ei ole annettu pintaalamääräyksiä, sillä erityisesti erikoiskaupassa myymälän vaikutusten merkittävyys riippuu myymälän toimialasta. Tekeillä olevassa Pirkanmaan maakuntakaava 2040:ssa Ylöjärven keskustaajaman taajamatoimintojen alueella merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupassa 15 000 k-m² sekä päivittäistavarakaupassa ja muussa erikoiskaupassa 10 000 k-m². Tekeillä olevan Pirkanmaan maakuntakaava 2040:n mukaan Teivon erikoiskaupan suuryksikkö on paikallisesti merkittävä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 50 (55) Maakuntakaavan lisäksi Ylöjärven vähittäiskaupan liiketilatarve on lähtökohtana kaupan sijoittumiselle. Ylöjärven vähittäiskaupan liiketilatarve on esitetty kappaleessa 4.2.1 (Arvio liiketilan lisätarpeesta 2025 ja 2040) sekä liiketilan lisätarpeen alueittainen jako kappaleessa 5.2.2 (Kaupan sijoittumisperiaatteet ja esitys mitoituksesta). Teivon erikoiskaupan myymälän ensisijaisena vaikutusalueena on Ylöjärven kaupungin alue. Ylöjärvellä laskennallinen erikoiskaupan (muu erikoiskauppa, tilaa vaativa kauppa ja autokauppa) liiketilan lisätarve on vuosina 2014-2025 noin 16 000 k-m² ja 2014-2040 noin 75 000 k-m². Teivon alue sijaitsee Ylöjärven keskusta-alueen ulkopuolella, jossa erikoiskaupan yhteenlaskettu liiketilan lisätarve on esityksen mukaan 7 500 k-m². 6.2 Hankkeen kaupalliset vaikutukset Vaikutukset kaupan palveluverkon ja palvelutarjonnan kehitykseen Teivon alueelle tavoitellaan 6 000 k-m² erikoiskaupan suuryksikön sijoittamista. Hankkeen toteutumisen myötä erikoiskaupan palvelutarjonta lisääntyy ja valintamahdollisuudet paranevat Ylöjärven asukkaiden ja muiden Ylöjärvellä asioivien näkökulmasta. Erikoiskaupan palvelutarjonnan lisääntyminen Ylöjärvellä tukee alueellisesti tasapainoisen palvelutarjonnan kehitystä. Ylöjärven ja Teivon lähialueen väestömäärän odotetaan kasvavan, joten uusi liikerakentaminen vastaa myös tulevaan kysyntään. Hankkeen mukaisen liikerakentamisen toteutuminen lisää eteläisen Ylöjärven kaupallista palvelutarjontaa ja vahvistaa Ylöjärven kaupallista vetovoimaa ja asemaa Tampereen kaupunkiseudun kaupallisessa palveluverkossa. Erikoiskaupan palvelutarjonnan kasvu vähentää asiointia Tampereen erikoiskaupan keskittymissä ja pienentää sitä kautta Ylöjärven erikoiskaupan tällä hetkellä negatiivista ostovoiman siirtymää. Ylöjärven oman väestön ostovoimaan perustuva erikoiskaupan laskennallinen liiketilan lisätarve riittää kattamaan uuden erikoiskaupan myymälän toteutuksen ilman merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Suunniteltu hanke käyttää kuitenkin noin 80 % Ylöjärven keskustan ulkopuolisille alueille kohdistuvasta erikoiskaupan liiketilan lisätarpeesta, mikä voi rajoittaa muiden alueiden kehittämismahdollisuuksia. Muille alueille kohdistuvan liiketilan lisätarpeen tulisi mahdollistaa Ylöjärvellä myös esimerkiksi entisten kuntakeskusten kaupan palvelujen kehittämisen. Toisaalta Teivon hanke sijoittuu merkittävän autoliikenteen väylän varrelle, joka todennäköisesti tuo alueelle myös ohikulkuliikenteen ostovoimaa. Käytännössä erikoiskaupan suuret yksiköt tulevat sijoittumaan koko aluetta parhaiten palveleville liikepaikoille, joten niiden sijoittuminen Ylöjärven paikalliskeskuksiin (esim. Kuru ja Viljakkala) on epätodennäköistä. Vaikutukset kaupan toiminta- ja kehitysedellytyksiin Erikoiskaupan laskennallinen liiketilan lisätarve riittää kattamaan Teivon erikoiskaupan hankkeen mukaisen liikerakentamisen ilman merkittäviä haitallisia vaikutuksia olemassa olevien myymälöiden toiminta- ja kehitysedellytyksiin, jolloin nykyisten myymälöiden lopettamisia ei ole odotettavissa. Suunniteltu hanke käyttää kuitenkin noin 80 % Ylöjärven keskustan ulkopuolisille alueille kohdistuvasta erikoiskaupan liiketilan lisätarpeesta, mikä voi rajoittaa esimerkiksi Ylöjärven paikalliskeskusten kaupan palvelujen kehitysedellytyksiä. Uusien myymälöiden perustaminen muuttaa kuitenkin aina kilpailuasetelmaa ja kilpailutilannetta, etenkin lyhyellä tähtäimellä. Teivon alueelle sijoittuvan erikoiskaupan myymälän vaikutukset kohdistuvat erityisesti hanketta lähimpänä oleviin myymälöihin, joiden kanssa uusi myymälä kilpailisi osittain samoista asiakkaista. Teivon aluetta lähinnä sijaitsevat erikoiskaupan palvelut ovat Ylöjärven keskustassa (Kirkonseutu, Soppeenmäki ja Elovainio) sekä Tampereen Lielahdessa. Lielahden palveluihin hankkeella ei todennäköisesti olisi vaikutusta, joten hankkeen mahdolliset kielteiset vaikutukset kohdistuisivat Ylöjärven keskustan palveluihin. Laskennallisen ostovoiman kasvuarvion pohjalta Ylöjärven oman väestön kysyntä riittäisi kuitenkin sekä uudelle että nykyisille myymälöille. Vaikutukset toimivan kilpailun toteutumiseen Maankäyttö- ja rakennuslakiin 1.4.2015 tulleen lakimuutoksen myötä kilpailun toimivuuden edistämisen näkökulman tulee olla mukana alueidenkäytön suunnittelun tavoitteissa ja kaavojen vaikutusten arvioinnissa kaikilla kaavatasoilla. Yleispiirteisellä maankäytön suunnittelulla luodaan lähtökohdat ja puitteet toimivalle kilpailulle.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 51 (55) Käytännössä kilpailun toimivuuden edistäminen merkitsee sitä, että kaupalle osoitetaan riittävästi sijaintipaikkoja olemassa olevaan tai suunniteltuun yhdyskuntarakenteeseen tukeutuen ja että myös uusilla toimijoilla on riittävät edellytykset sijoittua kilpailukykyisille liikepaikoille. Myös kaavamääräysten joustavuus luo edellytyksiä toimivalle kilpailulle. Teivon hanke mahdollistaisi uuden erikoiskaupan suuryksikön sijoittumisen Ylöjärvelle, mikä omalta osaltaan edistää toimivan kilpailun toteutumista. Vaikutukset kaupan palvelujen saavutettavuuteen Kaupan palvelujen fyysistä saavutettavuutta voidaan tarkastella etäisyysvyöhykkeiden avulla. Teivon erikoiskaupan suuryksikkö on hyvin saavutettavissa lähialueen asukkaille. Vuonna 2012 alle kilometrin etäisyydellä alueesta asui noin 2 050 asukasta, alle kolmen kilometrin etäisyydellä noin 14 600 asukasta ja alle viiden kilometrin etäisyydellä noin 46 150 asukasta. Uusien asuntoalueiden toteutumisen myötä lähialueen väestömäärä tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Erikoiskaupan palvelutarjonnan lisääntyminen eteläisen Ylöjärven alueella parantaa lähialueen asukkaille sekä ohikulkuliikenteelle myös kaupan palvelujen koettua saavutettavuutta. Teivon erikoiskaupan suuryksikkö on hyvin saavutettavissa eri kulkumuodoilla. Alue sijaitsee liikenteellisesti keskeisen väylän (Vaasantie) varrella ja joukkoliikenteen reitin varrella. Kevyen liikenteen väylä kulkee Mikkolantien suuntaisesti Ylöjärven keskustaan ja Tampereen suuntaan. Hyvien kevyen liikenteen yhteyksien lisäksi lähiasutuksen varsin suuri määrä luo edellytykset kevyen liikenteen käytölle asiointimatkoilla. Teivon alueen saavutettavuusvyöhykkeiden väestömäärät: - 1 km: 2 050 asukasta - 3 km: 14 600 asukasta - 5 km: 46 150 asukasta Kuva 31. Teivon 1, 3 ja 5 km saavutettavuusvyöhykkeet tieverkkoa pitkin.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 52 (55) Vaikutukset Ylöjärven keskustan kaupan toiminta- ja kehitysedellytyksiin Ylöjärven keskustan kaupallinen vetovoima ja elävyys ovat riippuvaisia kaupallisten ja kulttuuristen palvelujen tarjonnan monipuolisuudesta. Ylöjärven keskustan kehityksen kannalta keskeinen merkitys on Teivon alueelle mahdollisesti sijoittuvan erikoiskaupan suuryksikön mitoituksella ja palvelutarjonnalla. Mikäli suuryksikön palvelutarjonta on sellainen, että se täydentää keskustan palvelutarjontaa eikä kilpaile samoista asiakkaista keskustassa toimivien liikkeiden kanssa, ei suuryksikön toteuttamisella ole haitallista vaikutusta Ylöjärven keskustan kaupan toiminta- ja kehitysedellytyksiin. Esitetty erikoiskaupan liiketilan lisätarpeen jakautuminen alueittain mahdollistaa sekä Ylöjärven keskustan kaupallisten palvelujen että Teivon erikoiskaupan suuryksikön toiminta- ja kehitysedellytykset. 7 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Yleiset johtopäätökset ja suositukset selvityksen tuloksiin perustuen Ylöjärven tavoitteellinen palveluverkko luo edellytykset alueellisesti tasapainoiselle kaupan palveluverkolle, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteen haitat mahdollisimman vähäiset. Palveluverkko mahdollistaa vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumisen olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen tukeutuen ja tukee maakuntakaavan tavoitteellisen keskusverkon kehitystä ja kaupan ratkaisuja. Esitetty tavoitteellinen palveluverkko tukee Ylöjärven keskustan kehitystä kaupan sijaintipaikkana maankäyttö- ja rakennuslain ja maakuntakaavan tavoitteiden mukaisesti. Ylöjärven positiivinen väestökehitys ja sen myötä lisääntyvä ostovoima luovat edellytykset vähittäiskaupan kehittämiselle. Ostovoiman kasvun pohjalta arvioitu liiketilan lisätarve on vuoteen 2040 mennessä päivittäistavarakaupassa noin 24 000 k-m 2, muussa erikoiskaupassa noin 35 000 k-m 2 sekä tilaa vaativassa erikoiskaupassa ja autokaupassa noin 40 000 k-m 2. Ylöjärvellä tavoitteena tulisi olla sekä päivittäistavarakaupassa että erikoiskaupassa ostovoiman vuodon vähentäminen. Valtaosa Ylöjärven liiketilan lisätarpeesta tulisi kohdentaa Ylöjärven keskustaan Kirkonseudun, Soppeenmäen ja Elovainion alueille. Keskustaa tulisi kehittää Ylöjärven kaupan pääkeskuksena, jossa on monipuoliset ja vetovoimaiset päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan palvelut. Tavoitteena tulisi olla, että Kirkonseutu, Soppeenmäki ja Elovainio yhdistyvät nykyistä kiinteämmin toisiinsa ja että niiden palvelutarjonta täydentää toisiaan. Keskusta-alueen kaupallisella kehittämisellä on merkittävä vaikutus koko Ylöjärven kaupan kehitykseen ja vetovoimaan. Kirkonseudun ja Soppeenmäen alueita tulisi kehittää päivittäistavarakaupan, keskustahakuisen erikoiskaupan ja pienten erikoisliikkeiden sekä kaupallisten, kulttuurillisten ja julkisten palvelujen sijaintipaikkana. Molemmilla alueilla liiketilojen uudistaminen ja fyysisen keskustaympäristön parantaminen on tärkeää asiakkaiden viihtyisyyden lisäämiseksi. Elovainion aluetta tulisi kehittää päivittäistavarakaupan, tilaa vaativan erikoiskaupan ja laajan tavaravalikoiman kaupan suurten yksiköiden sijaintipaikkana. Muilla alueilla ensisijaisena tavoitteena on turvata nykyisten palveluiden toiminta- ja kehitysedellytykset. Muille alueille voidaan osoittaa kaupan alueita merkitykseltään paikallisille vähittäiskaupan myymälöille. Palveluverkkoselvityksen tavoitevuosi on 2040. Ostovoiman ja liiketilatarpeen kehityksen arviointiin liittyy huomattava määrä epävarmuustekijöitä, joten kaupan palvelujen kehitystä ja muutoksia on vaikea arvioida luotettavasti pitkällä aikavälillä. Palveluverkon suunnittelulla voidaan kuitenkin varautua epävarmuustekijöihin. Arviointiin liittyvän epävarmuuden vuoksi myös seurannan merkitys korostuu. Kaupan toimintaympäristön ja kaupan palveluverkon kehitystä voidaan seurata yleiskaavojen ajanmukaisuuden arvioinnin ja palveluverkkoselvitysten päivitysten yhteydessä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 53 (55) Tarkasteltuihin asemakaavamuutoksiin liittyvät johtopäätökset ja suositukset Teivon erikoiskaupan hanke Teivon yritysalueelle, Ravitien pohjoispuolelle ja Vaasantien länsipuolelle, on suunnitteilla noin 6 000 k-m² suuruinen erikoiskaupan suuryksikkö. Alueelta on matkaa Ylöjärven keskustaan ja Tampereen Lielahteen noin kolme kilometriä. Tarkasteltavan alueen eteläpuolella sijaitsee Nesteen kylmäasema ja Vaasantien itäpuolella ABC liikenneasema. Alueen läheisyydessä on Teivon ravirata. Raviradan pysäköintialueelle ollaan osoittamassa noin 30 autopaikan liityntäpysäköintialue. Ylöjärven oman väestön ostovoiman kasvu mahdollistaa Teivon erikoiskaupan hankkeen toteuttamisen ilman merkittäviä haitallisia vaikutuksia Ylöjärven nykyisten myymälöiden toiminta- ja kehitysedellytyksiin. Teivon alueelle ei kuitenkaan tule sallia päivittäistavarakauppaa eikä myymälätyypiltään sellaisia erikoiskaupan toimintoja, jotka soveltuvat luonteeltaan paremmin Ylöjärven keskustaan. Kauppakeskus Elon asemakaavamuutos Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa tavaratalotyyppisen toimijan sijoittumisen Kauppakeskus Elon pohjoispäädyssä sijaitsevaan tyhjään noin 6 000 neliön liiketilaan. Lisäksi tavoitteena on lisätä kauppakeskukseen sallittavan päivittäistavarakaupan liiketilaa noin 500 myyntineliöllä, jolloin sitä olisi yhteensä 3 500 myyntineliötä. Kaavamuutos ei lisää liiketilan kokonaismäärää. Voimassa oleva asemakaava mahdollistaa kauppakeskukseen yhden 10 000 myyntineliömetrin suuruisen vähittäiskaupan suuryksikön, jossa sallitaan enintään 3 000 myyntineliömetriä päivittäistavarakauppaa. Kauppakeskuksessa on tällä hetkellä käytössä noin 2 200 myyntineliötä päivittäistavarakaupan liiketilaa. Alustavan tiedon mukaan tavaratalotoimija käyttäisi 6 000 myyntineliön liiketilasta noin 1 300 neliötä päivittäistavaroille. Kuva 32. Kauppakeskus Elon voimassa oleva asemakaava.