Asemakaavan selostus joka koskee 20. elokuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa.

Asemakaavan selostus joka koskee 20. elokuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa. 67080377.BBK 20.8.2009 KAAVAEHDOTUS

2 Sisältö 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 4 1.1 Tunnistetiedot... 4 1.2 Kaava-alueen sijainti... 4 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 5 2 TIIVISTELMÄ... 6 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 6 2.1.1 Asemakaavan perustelut... 7 3 LÄHTÖKOHDAT... 8 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 8 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 8 3.1.2 Yhdyskuntarakenne... 9 3.1.3 Elinkeinoelämä ja palvelut... 9 3.1.4 Virkistysalueet... 10 3.1.5 Liikenne... 10 3.1.6 Yhdyskuntatekninen huolto... 11 3.1.7 Erityisalueet... 11 3.2 Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet ja muinaismuistokohteet... 11 3.3 Luonnonympäristö... 12 4 SUUNNITTELUTILANNE... 14 4.1.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 14 5 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 17 5.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 17 5.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 17 5.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 17 5.3.1 Osalliset... 17 5.3.2 Vireilletulo... 18 5.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 18 5.4 Asemakaavan tavoitteet... 19 5.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 19 5.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 20 5.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta... 20 5.5.2 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 21 5.5.3 Suunnitteluvaiheen käsittelyt ja päätökset... 22 6 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 23 6.1 Kaavan rakenne... 23

3 6.1.1 Mitoitus... 23 6.2 Aluevaraukset... 23 6.2.1 Korttelialueet... 23 6.2.2 Muut alueet... 23 6.3 Kaavan vaikutukset... 23 6.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja taajamakuvaan... 24 6.3.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen... 24 6.4 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 24 6.4.1 Vaikutukset liikenteeseen ja teknisen huollon järjestämiseen... 25 6.4.2 Vaikutukset talouteen... 25 6.4.3 Vaikutukset terveyteen ja turvallisuuteen... 25 6.4.4 Sosiaalisten vaikutusten arviointi... 25 6.5 Kaavamerkinnät ja määräykset... 26 6.6 Nimistö... 26 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 27 7.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 27 7.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 27 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Lausunnot ja mielipiteet kaavaluonnoksesta sekä vastineet niihin Lausunnot ja muistutukset kaavaehdotuksesta sekä vastineet niihin Seurantalomake Piirustukset Asemakaava 1:2000 Havainnekuva

4 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot. Asemakaava koskee Rautavaaran kunnassa sijaitsevia tiloja RN:o 3:3 (osa), 3:21 (osa), 3:22, 3:29 (osa), 32:1 (osa), yht. 876:1 ja yht. 878:6. Asemakaavalla muodostuvat Rautavaaran kunnan asemakaava-alueen korttelit 104 ja 105 sekä niihin liittyvät lähivirkistys-, maa-, metsätalous- ja katualueet. 1.2 Kaava-alueen sijainti Rautavaaran kirkonkylä sijaitsee Pohjois-Savossa, noin 100 km Kuopion kaupungista koilliseen. Rautavaaran kunnan alueelle tyypillisiä ovat metsäiset vaaramaisemat, laajoja viljelyalueita ei juuri esiinny. Kirkonkylän lounaispuolella sijaitsee Keyritynjärvi, joka on ollut järvimalmin nostopaikka. Jokisuunniemen suunnittelualue sijaitsee Rautavaaran kunnan taajaman lounaispuolella. Suunnittelualue rajautuu lännessä ja etelässä Keyrittyjärveen, pohjoisessa Keyritynjokeen ja idässä Saarelantiehen. Alue on laajuudeltaan noin 30 ha. Suunnittelualueella sijaitsee suojeltu asuinrakennus, muutoin alue on rakentamatonta maa- ja metsätalousaluetta. Kuva 1. Asemakaava-alueen sijainti.

5 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus. Kaavan tarkoituksena on osoittaa Jokisuunniemeen erillispientalotontteja yleiskaavan aluevarauksen mukaisesti. Asemakaavalla ohjataan alueen tarkoituksenmukaista rakentumista ja turvataan alueen luonnonarvot ja kulttuurihistorialliset arvot.

6 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet TYÖN KÄYNNISTÄMINEN, PERUSSELVITYKSET JA TAVOITTEET 06 08/2008 Kaavoituspäätös 20.5.2008, 15. Perustietojen keruu Kokonaistavoitteet Mitoitusperusteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelman valmistelu (MRL 63 ja 64 ) KAAVAN VALMISTELUVAIHE 09 11/2008 Ympäristövaikutusten arviointi Maankäytölliset aluevaraukset kartalla esitettynä Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä valmisteluvaiheen aineiston asettaminen nähtäville Käsittely: Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) sekä valmisteluvaiheen aineiston nähtäville asettaminen. Aloitus- ja viranomaisneuvottelu (MRL 66, MRA 26 ). Osallistuminen: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä valmisteluvaiheen aineisto asetetaan nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on mahdollisuus jättää mielipiteitä kaavaehdotusvaiheeseen saakka, valmisteluvaiheen aineistosta sen nähtävillä ollessa. Tiedottaminen: Kaavoituksen aloittamisesta ja valmisteluvaiheen aineiston nähtäville asettamisesta ilmoitetaan (kunnan kuulutus) Pitäjäläinen -lehdessä ja kunnan kotisivuilla. KAAVAEHDOTUS 08/2009 Kaavaehdotuksen laatiminen luonnoksesta saadun palautteen pohjalta: asemakaavakartta ja kaavaselostus Käsittely: Asemakaavaehdotuksen ja vastineiden käsittely kunnanhallituksessa. Kunnanhallitus asettaa kaavaehdotuksen nähtäville (MRA 27 ). Viranomaisneuvottelu tarvittaessa lausuntojen saavuttua (MRA 26 ). Tarvittaessa kaavaehdotuksen asettaminen uudelleen nähtäville tai niiden kuuleminen erikseen, joita muutokset koskettavat. Osallistuminen: Kaavaehdotus asetetaan nähtäville ja pyydetään lausunnot viranomaisilta ja sidosryhmiltä. Mahdollisuus jättää muistutuksia kaavaehdotuksen nähtävillä ollessa.

7 Tiedottaminen: Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta ilmoitetaan (kunnan kuulutus) Pitäjäläinen -lehdessä ja kunnan kotisivuilla. HYVÄKSYMISVAIHE 11-12/2009 Vastineet muistutuksiin ja lausuntoihin Kaavaehdotuksen tarkistaminen tarvittaessa Asemakaavakartta ja kaavaselostus Käsittely: Asemakaavan käsittely kunnanhallituksessa ja hyväksyminen kunnanvaltuustossa (MRL 52 ). Osallistuminen: Mahdollinen valitusprosessi. Kaavan hyväksymispäätöksen laillisuudesta voi valittaa Kuopion hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tiedottaminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan (kunnan kuulutus) Pitäjäläinen -lehdessä. 2.1.1 Asemakaavan perustelut Rautavaaran kunnassa on ilmennyt kysyntää omarantaisille omakotitalotonteille. Jokisuunniemi sijaitsee luonnonkauniilla paikalla noin kilometrin päässä Rautavaaran keskustasta ja palveluista, joten alue on luonteva asutuksen laajenemissuunta. Alueelle on laadittu Jokisuunniemen yleiskaava (hyväksytty Rautavaaran kunnanvaltuustossa kesäkuussa 2008), jolla osa Jokisuunniemestä on osoitettu AO- alueeksi. Asemakaavalla ohjataan alueen rakentamista yksityiskohtaisemmin siten, että alueen yhdyskuntarakenteesta muodostuu eheä ja tarkoituksenmukainen ja alueen luonto- ja kulttuuriarvot säilyvät

8 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kuva 2. Ote maastokartasta Jokisuunniemen alueelta. Rautavaaran kunta sijaitsee Koillis-Savossa Järvi-Suomen ja Vaara-Karjalan vaihettumisvyöhykkeellä. Rautavaaran taajama on rakentunut Hankamäki-Sonkajärvi maantien varteen ja taajamarakenne on suhteellisen eheä. Rautavaaran taajaman aluetta luonnehtivat luode-kaakkosuuntaiset kolme selännettä; kirkonkylä, Korkalanmäki- Rahvaankangas ja Rytkölänmäki sekä näiden väliset suot sekä rantatasanne, jonka kautta Keyritynjoki laskee Keyritynjärveen. Suunnittelualue sijoittuu Jokisuunniemeen, jota maisemallisesti reunustavat Keyritynjärvi sekä Keyritynjoki, joka erottaa Rautavaaran keskustaajaman ja Jokisuunniemen toisistaan. Suunnittelualue on pääasiassa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Jokisuunniemeä jakaa Saarelantie, johon suunnittelualue rajautuu. Saarelantien itäkaakkoispuolella Kauniskosken alueella on vielä viljeltyjä peltoja ja entisiä laidunmaita Keyritynjoen rannalla. Keyritynjoki alkaa Ylä-Keyrityn latvajärvestä Valtimon rajoilla ja siltä joki virtaa Rautavaaran kirkonkylän editse Keyritynjärveen. Keyritynjoki kuuluu Natura 2000-alueeseen.

9 Kuva 3. Keyritynjärven rantaa. Rautavaaran kallioperä on suurimmaksi osaksi graniittigneissiä. Pohjois-Savon kallioperä on iältään hyvin vanhaa ja kivilajeiltaan vaihtelevaa. Rautavaaralla yleisimmin esiintyvä maalaji on moreeni, joka muodostaa mannerjäätikön kulkusuunnan mukaisia luode-kaakko suuntaisia selänteitä. Rautavaaran taajama-alueella tai suunnittelualueella ei ole harjumuodostumia. Suunnittelualueen maaperä on pääasiassa moreenia. Maasto on melko tasaista ja ranta-alueilla on jonkin verran soistuneita kohtia. 3.1.2 Yhdyskuntarakenne Rautavaaran kirkonkylän asuinrakennuskanta koostuu pientaloista (omakotitalot ja rivitalot). Kirkonkylän keskustassa on muutama asuinkerrostalo sekä asuin- ja liikekerrostalo. Taajaman ulkopuolella asutus kytkeytyy pääsääntöisesti maatalouteen. Suunnittelualueella sijaitsee yksi asuinrakennus talous- ja piharakennuksineen, alueella ole muuta pysyvää asutusta. Pääosin alue on rakentamatonta maa- ja metsätalousmaata. 3.1.3 Elinkeinoelämä ja palvelut Rautavaaran kunnan pääasiallisina elinkeinoina ovat pitkään olleet metsätyöt sekä maatalous. Syrjäinen sijainti sekä aiemmin varsin huonot kulkuyhteydet ovat vaikeuttaneet kunnan kehittymistä elinkeinojensa puolesta. Aikaisemmat pääelinkeinot ovat koneellistumisen myötä menettäneet paljon työpaikkojaan. Luontaisia kehittämisalueita ovat nykyään matkailu, maanrakennus, mekaaninen puunjalostus, puun kuljetus ja hakkuutoiminta sekä hoivapalvelut. Suunnittelualueella ei sijaitse elinkeinoelämän toimintoja tai palveluita. Rautavaaran keskustaajamaan on matkaa n. kilometri ja taajamasta löytyvät lähimmät työpaikkaalueet sekä yksityisiä ja julkisia palveluja.

10 3.1.4 Virkistysalueet Suunnittelualue rajautuu Keyritynjokeen, joka on aikanaan osittain kunnostettu melontaan soveltuvaksi. Suunnittelualueen itäpuolella, Saarelan rannassa sijaitsee Rautavaaran taajama-asutusta palveleva yleinen uimaranta. Suunnittelualueen eteläpuolitse kulkee moottorikelkkareitti, joka on suunniteltu siirrettäväksi toisaalle. Asemakaava-alueelle suunnitellun AO- alueen ympärille jää maa- ja metsätalousvaltaisia alueita (MU, MY), joista muodostuvat alueen viheryhteydet ja joita alueen asukkaat voivat käyttää ulkoilu- ja virkistys alueina jokamiehenoikeuden nojalla. 3.1.5 Liikenne Rautavaaran kunnan tieverkon rungon muodostavat kantatie 87 (Iisalmi-Nurmes) sekä seudullisiksi teiksi luokitellut maantiet 580 (Hankamäki-Rautavaara) ja 582 (Lapinlahti- Rautavaara) Suunnittelualue sijaitsee Keyritynjoen etelä-länsipuolella noin kilometrin päässä Rautavaaran keskustaajamasta. Kulku Jokisuunniemeen tapahtuu Kauniskosken sillan sekä Jokisuunniemen sillan kautta. Jatkossa Jokisuunniemen silta sekä osa Saarelantiestä muuttuu jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden käyttöön ja muu liikenne alueelle ohjataan Kauniskosken sillan kautta. Rautavaaran kunta on rakentanut vuoden 2008 aikana alueelle uuden tieyhteyden Kauniskosken kautta. Suunnittelualuetta rajaavaa Saarelantietä on jatkettu kohti Jokisuunniemen luoteisosaa. Jokisuunniemeen johtava uusi tie Kuva 4. Rautavaaran kunnan rakentama uusi Jokisuunniemeen johtava tie.

11 Suunnittelualue rajautuu Keyritynjärveen ja Keyritynjokeen. Keyritynjoki on aikanaan eräiltä osin kunnostettu melontaan soveltuvaksi, mutta nykyisin, vähäsateisina kesinä melonta suunnittelualueen läheisyydessä ei onnistu veden puutteen vuoksi. Rautavaaran kunnan venevalkama sijaitsee Komppulanrannassa. Uuden venevalkaman paikaksi on suunniteltu Saarelan rannassa sijaitsevan uimarannan eteläpuolta (Keyritynjärven kunnostus, kirkonkylän venevalkama. Pohjois-Savon ympäristökeskus 1998.) Kuva 5. Suunnittelualueen eteläpuolelle sijoittuvan kirkonkylän venevalkaman suunnitelma (Pohjois-Savon ympäristökeskus 7.12.1998). 3.1.6 Yhdyskuntatekninen huolto Suunnittelualueen itäosassa kulkee vesijohtolinja (Rautavaaran kirkonkylä Kangaslahti) ja lähin viemäriverkosto sijaitsee Metelinmäen asuinalueella. Uutta aluetta varten rakennetaan kunnallinen vesi- ja viemärijohto. 3.1.7 Erityisalueet Suunnittelualueella ei sijaitse erityisalueita. 3.2 Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet ja muinaismuistokohteet Rautavaaran kunnan rakennuskulttuurin luettelon pohjana on alueella vuonna 1990 suoritettu rakennusinventointi. Suunnittelualueella on yksi asuinrakennus, joka on seutukaavassa osoitettu suojeltavaksi rakennuskulttuurikohteeksi (SR 44.605, Saarela).

12 1. Saarela historiallisesti ja maisemallisesti, seudullisesti arvokas kohde Saarelan tilan päärakennus on 1910-luvun lopulla rakennettu puutavarayhtiö Saastamoisen piiripäällikön asunnoksi. Rakennuksen on rakentanut piirityöjohtaja Kervinen. Metsäyhtiön lopetettua toimintansa rakennus oli asuinkäytössä eri omistajilla ja vuonna 1978 se siirtyi kunnan omistukseen. Vuonna 1987 rakennus siirtyi yksityiseen asuinkäyttöön. Saarelan asuinrakennus on kookas kaksikerroksinen hirsitalo, joka on vuorattu pystylaudoituksella. Perustus on luonnonkiveä. Rakennus peruskorjattiin 1987, jolloin lisättiin sisäpuolista lämpöeristystä ja sisätiloissa tehtiin pintaremontti. Järven puoleiselle sivulle rakennettiin parveke ja päädystä suljettiin oviaukko. Muutoin rakennuksen ulkoasu säilyi entisen kaltaisena. Rakennus sijaitsee Rautavaaran kylän lounaispuolella, lähellä Keyritynjärven rantaa. Pihaan johtaa komea kuusikuja. Pihapiirin muut vanhat rakennukset mm. kookkaat tallit on purettu. Nykyinen piharakennus on 1950-luvulta. Kuva 6. Saarelan päärakennus. Muinaismuistojen osalta alueella on tehty 6.8.2009 tarkastus, jonka yhteydessä ei havaittu kiinteistä muinaisjäännöksiä tai muita merkkejä muinaisesta asumisesta (Jouko Aroalho, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo). 3.3 Luonnonympäristö Rautavaara kuuluu kasvillisuusvyöhykkeeltään keskiboreaaliseen vyöhykkeeseen. Metsäkasvillisuudessa on nähtävissä selviä pohjoissuomalaisia piirteitä. Suunnittelualueella, Keyritynjoen ja Keyritynjärven välissä sijaitsee entisiä laidunmaita sekä metsälaitumia. Alueen metsät ovat tuoreita mustikkatyypin (MT) varttuneita kuusikankaita sekä mäntyvaltaisia havu- ja lehtipuukankaita. Saarelan talon ja uimarannan välissä sijaitseva niemi on sara- ja ruoholuhtaa, jota reunustavat pajuluhdat. Saarelantietä reunustaa komea kuusikuja.

13 Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa ja idässä Keyritynjokeen, joka on Natura 2000 kohde. Keyritynjoen luontoarvojen säilyminen on huomioitu kaavasuunnittelussa. Kuva 7. Suunnittelualueen kasvillisuutta. Luontoarvoiltaan merkittävät kohteet Natura 2000-kohteet Ylä-Keyrityn metsät ja Keyritynjoki Natura alue on sisällytetty Suomen Natura 2000 verkostoon luontodirektiivin perusteella (SCI alue). Kohteella on kuusi- ja mäntyvaltaista vanhaa metsää, edustavaa jokireittiä, pikkujokien ja purojen vesikasvillisuutta sekä maisemallisia arvoja. Alueeseen sisältyvä, erityissuojelua vaativiin vesistöihin kuuluva Keyritynjoki on karu, osittain hiekkapohjainen joki. Veden laatu joessa on hyvä, vaikkakin vesi on humuspitoista ja hapanta. Keyritynjoki kuuluu koskiensuojelulakiin, joka toteutetaan vesilailla. Ylä-Keyrityn metsät ja Keyritynjoki on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi Natura- alueeksi. Paikallisesti arvokkaat kohteet Saarelan rantaluhta on laajahko rantaluhta-alue, jossa sara- ja ruoholuhtaa reunustavat pajuluhdat. Rantaluhta sijoittuu osittain suunnittelualueelle. Valtalajeja ovat viiltosara ja pullosara. Tyypillisiä lajeja ovat kurjenjalka, terttualpi ja luhtakastikka. Keskellä on vesialue, jossa kasvaa järvikortetta, uistinvitaa ja ulpukkaa. Kohteen pohjoisosassa on koivuluhtaa, jossa pensaskerroksen muodostavat pajut ja korpipaatasama. Kenttäkerroksen lajisto on niukkaa, tyypillisiä lajeja ovat korpikastikka, metsäalvejuuri, suo-orvokki, metsätähti, mesiangervo, harmaasara ja peltokorte. Ravinteikkaammilla reunoilla kasvaa lisäksi mesiangervoa ja vadelmaa.

14 4 SUUNNITTELUTILANNE 4.1.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Suunnittelutilanne Maakuntakaava Rautavaara kuuluu Pohjois-Savon maakuntaan. Pohjois-Savon maakuntakaavan laatiminen on käynnistynyt maakuntaliitossa, ja maakuntakaava tulee luonnosvaiheeseen alkuvuodesta 2009. Maakuntakaavan vahvistaa Ympäristöministeriö. Seutukaava Maakuntakaavan vahvistumiseen saakka Rautavaaran kunnan alueella on voimassa 21.12.1995 ympäristöministeriön vahvistama Koillis-Savon seutukaava. Seutukaavassa Rautavaaran taajama on osoitettu vuoteen 2010 mennessä tarvittavaksi taajamatoimintojen alueeksi. Tavoitteena on varautua taajamien kehittämiseen siten, että taajamien rakenteen tiivistämisen lisäksi asutusta voidaan suunnata kokonaisuuden kannalta edullisimmille alueille. Seutukaavassa suunnittelualueella on seuraavat aluevaraukset: A Taajamatoimintojen alue (A 44.001, Kirkonkylä) Lisäksi alueella on merkinnät satamasta tai laiturista (LV 44.901 Jokisuunniemi, koti- ja vierassatama, LV 44.902, Saarelansilta, rantautumispaikka) sekä rakennussuojelukohteesta (SR 44.605, Saarela). Kuva 8. Ote Koillis-Savon seutukaavasta.

15 Yleiskaavat Suunnittelualueelle on laadittu Jokisuunniemen osayleiskaava, joka on hyväksytty Rautavaaran kunnanvaltuustossa kesäkuussa 2008. Osayleiskaavassa suunnittelualueella on aluevaraukset erillispientalojen alueelle (AO), maa- ja metsätalousalueille, joilla on erityisiä ympäristöarvoja tai ulkoilun ohjaamistarvetta (MY, MU), maatalousalueelle (MT), sekä lähivirkistysalueelle (VL). Lisäksi alueella on merkinnät rantautumispaikoista (lv) ja rakennussuojelukohteesta (SR, Saarela). Kuva 9. Ote Jokisuunniemen osayleiskaavasta. Asema- ja rantakaavat Suunnittelualueelle ei ole laadittu asemakaavoja tai ranta-asemakaavoja. Maanomistus Suunnittelualue on Rautavaaran kunnan ja yksityisten omistuksessa. Rakennusjärjestys Rautavaaran kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 4.3.2002. Rakennusjärjestys on otettu käyttöön 1.4.2002.

16 Pohjakartta Jokisuunniemen alueelle on laadittu uusi pohjakartta, joka on hyväksytty 13.11.2008. Tonttijako- ja rekisteri Kaava-alue kuuluu valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin. Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa. Muut päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat Asemakaavatyössä huomioidaan tarvittavissa määrin suunnittelualuetta koskevat aiemmat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat. Aluetta koskevia suunnitelmia ovat mm. - Rautavaaran kirkonkylän maisemasuunnitelma (Pohjois-Savon liitto, 1991) - Rautavaaran rakennuskulttuuri-inventointi (1990, 2000) - Rautavaaran kunta, siirtoputkilinjan luontoselvitys (Suunnittelukeskus Oy, 2003) - Pohjois-Savon maakuntakaavaan liittyvät selvitykset: mm. maakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen määrittäminen (2006 alkaen). - Muinaisjäännösalueiden kartoitus (Kuopion kulttuurihistoriallinen museo 1998) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Valtioneuvosto päätti maankäyttö- ja rakennuslain 22 :n mukaisista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000, ja päätös tuli lainvoimaiseksi 26.11.2001. Päätöksessä tavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen: 1) toimiva aluerakenne, 2) eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, 3) kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4) toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5) Helsingin seudun erityiskysymykset 6) luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet.

17 5 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 5.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Jokisuunniemeen on laadittu osayleiskaava, jolla ohjataan alueen maankäyttöä yleispiirteisesti ja joka mahdollistaa alueelle omarantaisten erillispientalotonttien kaavoittamisen. Tekninen lautakunta on päättänyt 20.5.2008 käynnistää Jokisuunniemen asemakaavoituksen, jolla pyritään vastaamaan Rautavaaran kunnan tarpeeseen tarjota omarantaisia pientalo-tontteja taajaman lähiympäristöstä. Asemakaavalla osoitetaan Jokisuunniemeen AO- tontteja Keyritynjärven rantaan ja Jokisuunnniemen keskiosiin. Osa tonteista on omarantaisia. Tonttien kaavoittaminen monipuolistaa Rautavaaran kunnan asuntotonttitarjontaa ja vastaa lähellä palveluja sijaitsevien, luonnonläheisten omakotitalotonttien kysyntään. 5.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Rautavaaran kunnan tekninen lautakunta teki kaavoituspäätöksen 20.5.2008. 5.3 Osallistuminen ja yhteistyö 5.3.1 Osalliset Uudistuneen maankäyttö- ja rakennuslain (1.1.2000) myötä kaavoituksen ominaisuuksiin kuuluu huolehtia siitä, että eri intressiryhmien (osallisten) mahdollisuus osallistua asioiden käsittelyyn on riittävän laajaa, oikeisiin asioihin kohdistuvaa ja oikein ajoittuvaa. Suunnitteluun osallistutetaan päättäjät, kuntalaiset ja ne intressiryhmät, joita tarkastelualueen kehittäminen erityisesti koskettaa. Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa. Tässä kaavahankkeessa ovat osallisia: - Rautavaaran kunnan luottamuselimet ja hallintokunnat - maanomistajat - kaava-alueen ja siihen rajoittuvan alueen asukkaat - rajanaapurit Viranomaiset: - Pohjois-Savon liitto - Pohjois-Savon ympäristökeskus - Kuopion kulttuurihistoriallinen museo - Museovirasto Muut: - Savon Voima Oy

18 5.3.2 Vireilletulo Kaavan vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) ilmoitettiin maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaisesti 23.10.2008 kunnan ilmoitustaululla ja kotisivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville 27.10. 27.11.2008 väliseksi ajaksi. 5.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan muutos laaditaan vuorovaikutteisesti maanomistajan, viranomaisten ja muiden osallisten kanssa. Kaikista merkittävistä kuulemis- ja päätöksentekovaiheista ilmoitetaan Rautavaaran kunnan ilmoitustaululla sekä Pitäjäläinen-lehdessä ja internetissä (www.rautavaara.fi). Maanomistajia informoidaan kirjeitse. Kaava-aineistot pidetään nähtävillä kunnan teknisessä virastossa. Viranomaisyhteistyö Pohjois-Savon ympäristökeskuksen kanssa viranomaisneuvotteluja on pidetty seuraavasti: Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 5.11.2008. Viranomaisneuvottelussa tulivat esille seuraavat asiat: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma n valmisteluvaiheen aineisto on yleisesti nähtävillä marraskuun loppupuolelle saakka. Jokisuunniemen alueelle on laadittu osayleiskaava, jonka kunnanvaltuusto hyväksyi kesällä 2008. Asemakaavan tavoitteena on monipuolistaa Rautavaaran kunnan tonttitarjontaa, turvata alueen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen ja ohjata alueen rakentumista yksityiskohtaisemmin. Asemakaavan tavoitteena on toteuttaa osayleiskaavassa esitettyjä ratkaisuja. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan tulee osalliseksi lisätä Museovirasto. Kuopion kulttuurihistorialliselta museolta on neuvottelua varten saatu sähköpostiviesti, jossa todetaan, että Jokisuunniemen muinaisjäännöstiedot tulee tarkistaa ja tarvittaessa huomioida ne asemakaavassa (onko aluetta inventoitu tai tunnetaanko sieltä selviä muinaisjäännöksiä). OAS:ssa mainitun muinaisjäännösalueiden kartoituksen tekijä selvitettävä, onko se Kuopion kulttuurihistoriallinen museo vai Museovirasto. Asemakaavaluonnos n pohjakartta on laadittu vuosien 2007 2008 aikana ja se kattaa Jokisuunniemen yleiskaava-alueen. Pohjakarttaa ei ole vielä hyväksytty (pohjakartan tulee olla hyväksytty kaavaehdotusvaiheessa). Jokisuunniemeen johtava uusi tie on rakennettu lähes valmiiksi ja kunnallistekniikka tullaan toteuttamaan alueelle ensi vuonna. Myös alueelle mahdollisesti sijoittuvien saunojen jätevedet tullaan johtamaan pois alueelta. Kunnallistekniset linjat tulevat kulkemaan uuden kadun varrella ja alueelle tarvittaneen rakentaa myös pumppaamoita. Kaavaselostukseen tulee lisätä kuvaus kunnallistekniikasta. Kaavakartalla esitetyt yleiset

19 määräykset vesihuoltolaitoksen ja jätehuollon osalta ovat tarpeettomia ja ne voi poistaa. Laissa mainittuja velvoitteita ei ole tarpeen mainita asemakaavassa. Asemakaavaluonnoksen mukainen tonttijako on asemakaava-alueelle melko väljä ja tontit ovat isoja ( tuhlailevaa maankäyttöä ). Lähdettäessä kaavoittamaan Jokisuunniemen aluetta, sinne haluttiin väljiä tontteja. Kunnan puolelta ei ole halukkuutta lähteä pienentämään tontteja, jos se ei ole aivan välttämätöntä. Luonnoksesta esitetty tonttijako on mietitty tarkkaan, jotta rytmitys säilyy ja tonttien sijoittelussa on huomioitu maastolliset olosuhteet. Kaavaselostukseen tulee lisätä kartta Keyritynjoen Natura-alueesta sekä huomioida selostuksessa alueen luontoselvitys (kartta luontokohteista). Saarelan rantaluhta on asemakaavassa osoitettu MY- alueeksi. Ympäristökeskus katsoo, että Jokisuunniemen luontoarvot on asemakaavassa huomioitu tarvittavissa määrin. Yleiskaavaa laadittaessa ympäristökeskus totesi lausunnossaan, ettei Jokisuunniemen kaavoittaminen asuinkäyttöön todennäköisesti merkittävästi heikennä luontoarvoja, joiden vuoksi Keyritynjoki on sisällytetty osaksi Natura 2000-verkostoa. Kyseinen lause löytyy myös asemakaavan selostuksesta. Jokisuunniemen alueesta on laadittu havainnekuva sekä animaatio, joka kattaa koko Jokisuunniemen yleiskaava-alueen. Muut asiat Ympäristökeskus ei tule antamaan kaavaluonnosvaiheessa lausuntoa, mikäli viranomaisneuvottelusta laadittavassa muistiossa on mainittu kaikki neuvottelun aikana käsitellyt asiat. Asemakaavaluonnoksesta tulee pyytää Museoviraston lausunto muinaismuistojen vuoksi. Kaavaluonnoksen nähtävillä olo päättyy marraskuun lopussa, joten Museovirasto ehtineen antaa lausuntonsa sinä aikana. Kauniskosken puolelle tulee myös laatia asemakaava. Poikkeusluvalla on mahdollista saada Kauniskosken puolelle rakennuslupa, mutta se on asemakaavan laatimista hitaampi ja hankalampi keino. Kaavan laadinnan kustannuksia voidaan tarvittaessa periä myös yksityisiltä maanomistajilta (MRL). 5.4 Asemakaavan tavoitteet 5.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Koillis-Savon seutukaavan asettamat tavoitteet Tavoitteena on varautua taajamien kehittämiseen vuoteen 2020 siten, että taajamine rakenteen tiivistämisen lisäksi asutusta voidaan suunnata kokonaisuuden kannalta edullisimmille alueille.

20 Jokisuunniemen osayleiskaavan asettamat tavoitteet Osayleiskaavan asettamien tavoitteiden mukaan suunnittelussa tulisi huomioida seuraavat seikat: Rautavaaran kunnan taajamarakenteen tarkoituksenmukainen kehittäminen ja laajentaminen Uusien asuinalueiden rakentumisen mahdollistaminen kysytyille alueille Rautavaaran kunnan tonttitarjonnan monipuolistaminen, luomalla Jokisuunniemen alueelle sijainniltaan houkutteleva ja laadukas asuinalue, jossa alueelle sijoittuvien rakennuspaikkojen koko on suurempi kuin aivan Rautavaaran taajaman keskustassa. Viheryhteyksinä toimivien maa- ja metsätalousvaltaisten alueiden (MY, MU) riittävä varaaminen tonttien läheisyyteen. Tällä turvataan asukkaiden virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet, alueen viihtyisyys ja maiseman esteettisyys, sekä luonnon monimuotoisuuden säilyminen asuinrakentamisesta huolimatta. Kunnan/maanomistajien asettamat tavoitteet Asemakaavan tarkoituksena on lisätä luonnonläheisten pientalotonttien tarjontaa lähellä taajaman palveluja osoittaa Jokisuunniemeen omarantaisia erillispientalotontteja turvata alueen kulttuurihistoriallisten ja luontoarvojen säilyminen 5.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 5.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Asemakaavan muutoksen vaikutuksia arvioitaessa vaihtoehdot ovat: VE0: VE1: Asemakaavaa ei laadita Asemakaavan tarkoituksena on mahdollistaa Jokisuunniemeen erillispientalotontteja yleiskaavan mukaisesti vesistön tuntumaan ja luonnonläheiselle paikalle, kuitenkin lähelle taajaman palveluja. Rautavaaran tonttitarjonta monipuolistuu ja kunta pystyy vastaamaan omarantaisten tonttien kysyntään.

21 Lähtökohdat vaihtoehdoille - Jokisuunniemen alueella laaditaan asemakaava - Mahdollistetaan Jokisuunniemen AO- alueen rakentuminen luonnonläheiselle alueelle, kuitenkin taajaman palvelujen lähituntumaan. - Edistetään Rautavaaran kunnan tonttitarjonnan monipuolistumista ja kunnan mahdollisuuksia vastata omakotitalotonttikysyntään - Kehitetään keskustaajamaa laajentamalla taajamarakennetta Keyritynjärven rannan suuntaan, kysytylle alueelle - Turvataan alueen kulttuurihistoriallisten ja luontoarvojen säilyminen Maankäytölliset vaihtoehdot POSITIIVISET VAIKUTUKSET NEGATIIVISET VAIKUTUKSET VE 1 - Asemakaava laaditaan - Jokisuunniemeen mahdollistetaan uusi AO-alue, jonka tonttien koko on suurempi kuin vastaavien tonttien koko keskusta-alueella - AO-tonttien rakentuminen luonnonläheiselle paikalle mutta taajaman palvelujen tuntumaan mahdollistetaan - Alueen luonto- ja kulttuurihistorialliset arvot turvataan kaavaratkaisulla Edistetään yleiskaavan mukaista Jokisuunniemen rakentumista Tuetaan Rautavaaran keskustaajaman kehitystä ja laajenemista, sekä monipuolistetaan taajaman tonttitarjontaa Mahdollistetaan omarantaisten, sekä luonnonläheisten ja keskusta-alueen vastaaviin tontteihin nähden isompien tonttien tarjonta, mikä lisää Rautavaaran keskustaajaman vetovoimaa asuinalueena Alueen kulttuurihistorialliset- ja luontoarvot säilyvät Liikenteen määrä voi lisääntyä hieman AO-alueen rakentuminen edellyttää kunnallistekniikan ja ainakin yhden uuden tien rakentamista Jokisuunniemeen, joista kunnalle koituu kustannuksia VE 0 - Asemakaavaa ei laadita Liikenteen määrä ei lisäänny Jokisuunniemeen ei ole tarvetta rakentaa kunnallistekniikkaa tai laajempaa tieverkkoa Kunnan tonttitarjonta ei monipuolistu Kunta ei pysty vastaamaan omarantaisten, keskusta-aluetta isompien tonttien kysyntään Rautavaaran keskustaajaman yhdyskuntarakenne ei laajene eikä kehity 5.5.2 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Kaavahanketta päädyttiin viemään eteenpäin vaihtoehdon VE1 pohjalta edellä kohdassa 5.5.1. esitetyillä perusteilla. Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen

22 Asemakaavaluonnoksesta lausunnot saatiin Pohjois-Savon liitolta, Museovirastolta, Savon Voima Oyj:ltä ja Kuopion kultturihistorialliselta museolta. Yhteenveto saaduista lausunnoista ja vastineet niihin ovat liitteessä 2. Asemakaavaluonnoksesta esitettiin nähtävillä olon aikana (x.x.-x.x.xxxx) x kpl mielipiteitä. Yhteenveto saadusta lausunnosta on liitteessä x. Asemakaavaehdotuksesta lausunnot saatiin xx. Yhteenveto saaduista lausunnoista ja vastineet niihin ovat liitteessä x. Asemakaavaehdotuksesta jätettiin x kpl muistutuksia nähtävillä olon aikana (x.x.- x.x.xxxx). Yhteenveto saaduista mielipiteistä ja vastineet niihin ovat liitteessä x. 5.5.3 Suunnitteluvaiheen käsittelyt ja päätökset Kaavoituspäätös (tekninen lautakunta) 20.5.2008 Kunnanhallituksen päätös osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta 20.10.2009 158 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kaavaluonnoksen nähtäville asettaminen 27.10. 27.11.2008 Viranomaisneuvottelu (aloitusvaihe) 5.11.2008 Kaavaehdotuksen nähtävillepanopäätös (tekninen lautakunta) x.x.xxxx, xx Kaavaehdotuksen nähtävillä pito x.x.xxxx Asemakaavan käsittely teknisessä lautakunnassa x.x.xxxx, x kunnanhallituksessa x.x.xxxx, x Hyväksytty Rautavaaran kunnanvaltuustossa x.x.xxxx, x

23 6 ASEMAKAAVAN KUVAUS 6.1 Kaavan rakenne ssa on esitetty aluevaraukset eri maankäyttötoiminnoille, perusteena nykyinen maankäyttö sekä maankäytön kehittämistoimenpiteisiin varautuminen. 6.1.1 Mitoitus Suunnittelualueen pinta-ala on noin 30 ha. Suunnittelualueesta noin 15,5 ha on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO), 8,6 ha lähivirkistysalueeksi (VL) ja 4,7 ha maaja metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). 6.2 Aluevaraukset 6.2.1 Korttelialueet Korttelit 104 ja 105 on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Kortteliin 104 on osoitettu 6 erillispientalojen tonttia, joiden tonttikoko vaihtelee 5908 m 2 8954 m 2. Rakennusoikeutta kullakin tontilla on 350 kem 2 ja suurin sallittu kerrosluku on Iu½. Kortteliin 105 on osoitettu 9 erillispientalojen tontti, joiden koko vaihtelee 6361 m 2 23499 m 2. Rakennusoikeudeksi on osoitettu 350 kem 2 /tontti ja suurin sallittu kerrosluku on Iu½. 6.2.2 Muut alueet Suunnittelualueelle on osoitettu kaksi lähivirkistysaluetta (VL), joiden pinta-ala yhteensä on noin 8,6 ha. Keyritynjoen ranta-alue suunnittelualueen osalta sekä Saarelan rantaluhta on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY, pinta-ala yhteensä noin 4,7 ha). Suunnittelualueen halki johtaa Saarelantie, jota jatketaan kohti Jokisuunniemen luoteisosaa. Kulku Jokisuunniemeen tapahtuu Kauniskosken sillan kautta ja Jokisuunniemen päässä oleva silta sekä osa entisestä Saarelantiestä osoitetaan jalankululle varatuksi tieksi. 6.3 Kaavan vaikutukset Suunnittelun yhteydessä arvioidaan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, luontoon, teknisen huollon järjestämiseen, talouteen, terveyteen ja turvallisuuteen, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin sekä erityisesti maisemaan, rakennettuun ympäristöön, liikenteeseen ja eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä.

24 6.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja taajamakuvaan Taajamakuva/maisema Suunnittelualue sijaitsee noin kilometrin päässä Rautavaaran kirkonkylän keskustasta ja se muodostaa uuden pientaloasuinalueen Keyritynjärven rantaan. Alueen rakentuminen ei suoraan vaikuta Rautavaaran taajamakuvaan. Suunnittelualue on rakentumatonta maa- ja metsätalousaluetta ja alueella on yksi asuinrakennus. Jokisuunniemen maisemakuva tulee muuttumaan pientalorakentamisen myötä Rautavaaran taajamarakenteelle ominaiseksi pienipiirteiseksi pientaloalueeksi. Kulttuuriperintö/rakennuskanta Asemakaavalla turvataan alueen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen. Asemakaavassa osoitetaan suojeltavaksi Saarelan päärakennus. Kaavamääräys: SR-1 Suojeltava rakennus. Kulttuurihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti tai maisemakuvan kannalta arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa eikä sen ulkoasua muuttaa siten, että sen kulttuurihistoriallisesti arvokas tai ympäristön kannalta arvokas luonne turmeltuu. Virkistys-/ulkoilualueet Viheryhteyksien säilyminen turvataan osoittamalla Jokisuunniemen pohjoisreuna, Keyritynjoen rannat lähivirkistysalueeksi sekä maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi (VL, MY). Ulkoilu maa- ja metsätalousmailla tapahtuu jokamiehenoikeuden perusteella. Lisäksi niemen eteläosaan, Keyritynjärven rannalle osoitetaan yleiskaavan mukaisesti lähivirkistysalue (VL) ja Saarelan rantaluhta osoitetaan maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). 6.3.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaavamuutoksen avulla kehitetään Rautavaaran kirkonkylän yhdyskuntarakennetta laajentamalla taajamarakennetta Keyritynjärven rannalle asumiskäyttöön soveltuvalle alueelle. Kirkonkylän laajeneminen ja kehittäminen lisää mielenkiintoa taajamarakentamiseen. Kaavamuutos ei muuta taajaman sisäistä rakennetta oleellisesti tiiviimmäksi tai väljemmäksi, sillä asemakaavalla muodostuu uusi asuinalue olemassa olevan taajamarakenteen reuna-alueelle. 6.4 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luonnon monimuotoisuus ja luonnonsuojelualueet

25 Yleiskaavoituksen yhteydessä todetut luonto- ja maisema-arvot on voitu säilyttää asemakaavaa laadittaessa. Kaavaratkaisussa Saarelan rantaluhta sekä Keyritynjoen rantaalueet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle, osoittamalla ranta-alueet maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Pohjois-Savon ympäristökeskus on osayleiskaavoituksen yhteydessä antamassaan lausunnossa (29.2.2008) todennut, ettei Jokisuunniemen kaavoittaminen asuinkäyttöön todennäköisesti merkittävästi heikennä niitä luontoarvoja, joiden vuoksi Keyritynjoki on sisällytetty osaksi Natura 2000- verkostoa. 6.4.1 Vaikutukset liikenteeseen ja teknisen huollon järjestämiseen Uuden asuinalueen rakentuminen ja taajamarakenteen laajentuminen edellyttävät kunnallistekniikan järjestämistä alueelle, mikä on kuitenkin mahdollista toteuttaa kustannustehokkaasti olemassa olevien verkostojen jatkeeksi. Suunnittelualueen rakentaminen edellyttää yhden uuden tien perustamista ja sen jatkamista. Rautavaaran kunta on kesällä 2008 rakentanut Kauniskosken ja Jokisuunniemen alueelle uuden tie. Jokisuunniemeen suuntautuva liikenne tullaan jatkossa ohjemaan Kauniskosken kautta kulkevan tien kautta. Jokisuunniemen silta sekä osa Saarelantiestä osoitetaan jalankululle varatuksi tieksi. 6.4.2 Vaikutukset talouteen Kuntataloudelle taajamarakentamisen hyödyt näkyvät parhaiten edullisina kunnallistekniikan kustannuksina. Lisäksi uudet asukkaat voivat hyödyntää nykyistä palvelurakennetta. Jokisuunniemen asuinalueen toteuttaminen tulee aiheuttamaan kustannuksia kuntataloudelle. Jokisuunniemen uusien rakentamisalueiden toteuttaminen vesijohto- ja viemäriverkostojen sekä tiejärjestelyissä tapahtuvien muutostöiden osalta tulee maksamaa arviolta noin 320 000. Välillisesti suunnittelualueen rakentaminen ja asukasmäärän lisääntyminen vaikuttavat myönteisesti Rautavaaran kunnassa toimiviin yrityksiin (esim. kaupat) kuin myös julkisiin palveluihin (kuten koulu, päiväkoti). 6.4.3 Vaikutukset terveyteen ja turvallisuuteen Terveys ja turvallisuus; elinolosuhteet; eri väestöryhmien toimintamahdollisuudet lähiympäristössä Kaavaratkaisun toteutumisella ei ole haitallisia vaikutuksia terveyteen ja turvallisuuteen. Kaavaratkaisu ei vaikuta haitallisesti väestön eikä erityisryhmien, kuten lapsi- ja vanhusväestön elinolosuhteisiin. Kaavaratkaisu ei vaikeuta eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksia. 6.4.4 Sosiaalisten vaikutusten arviointi Asuminen/maanomistus

26 Jokisuunniemen asuinalue sijoittuu olemassa olevan taajamarakenteen reuna-alueelle sen laajennusosana. Asemakaava mahdollistaa uusien asuinpientalojen rakentamisen, mikä lisää kirkonkylän asumisvaihtoehtojen tarjontaa ja taajaman vetovoimaa. Kaavamuutos mahdollistaa pysyvän asumisen alueita luonnonoloiltaan edulliselle sijaintipaikalle, kuitenkin Rautavaaran keskusta-alueen tuntumaan. Alueen asumisturvallisuus on liikenteen ym. haittojen vähäisyydestä johtuen hyvä ja sopii erinomaisesti esimerkiksi lapsiperheille. Palvelut Kaavamuutos ei suoraan synnytä uusia palveluja alueelle. Uuden asuinalueen rakentuminen ja kirkonkylän asukasmäärän kasvu vaikuttaa olemassa oleviin palveluihin olettavasti myönteisesti, edistämällä palvelujen kysyntää ja kasvua. Viihtyisyystekijät Suunnittelualue on kirkonkylän uusi asuinalue, jonka yleinen luonnonläheisyys ja viheralueiden helppo saavutettavuus ovat merkittäviä viihtyisyystekijöitä. Asemakaavamuutos lisää viihtyisyyttä, sillä se laajentaa kirkonkylän asumisvaihtoehtoja kysyttyjen omarantaisten, luonnonläheisten tonttien tarjonnalla. Päästöt, melu, saasteet tms. Suunnittelualue on rakentamatonta maa- ja metsätalousmaata ja alue osoitetaan asemakaavalla yleiskaavan mukaisesti asuinkäyttöön. Alueen toiminnot eivät aiheuta normaalista taajamaympäristöstä poikkeavia haittoja, päästöjä, melua tai saasteita. Asuinrakentamisen myötä liikenne alueella lisääntyy, mutta kohtuullisessa määrin ja vastaa normaalia asuinalueliikennettä. Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueella ei ole ympäristön häiriötekijöitä aiheuttavia toimintoja. 6.5 Kaavamerkinnät ja määräykset ssa ei ole käytetty erityismerkintöjä. Kaavamerkinnät ja -määräykset ovat selostuksen liitteenä asemakaavakartassa. 6.6 Nimistö Asemakaava-alueelle sijoittuu Saarelantie.

27 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 7.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Liitteenä olevassa havainnekuvassa on esitetty alueen massoittelu. Suunnittelun yhteydessä tulisi huomioida olemassa oleva ympäristö ja luoda alueesta yhtenäinen. 7.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteutushankkeet voidaan aloittaa hyväksytyn kaavan tultua voimaan. Kuopiossa 20.82008 Jorma Harju Riikka Leskinen Anu Taskinen Projektipäällikkö Suunnittelija Suunnittelija Timo Kortelainen Suunnittelija

Liite 1 OAS 67080377.BBK 09/2008 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Rautavaaran kunta (www.rautavaara.fi)

1 Aloite Rautavaaran kunta. Tekninen lautakunta on hyväksynyt 20.5.2008 (Tekn.ltk. 15. ) esityksen n laatimisesta. Suunnittelualue Rautavaaran kirkonkylä sijaitsee Pohjois-Savossa, noin 100 km Kuopion kaupungista koilliseen. Jokisuunniemen suunnittelualue sijaitsee Rautavaaran kunnan taajaman lounaispuolella. Suunnittelualue rajautuu lännessä ja etelässä Keyritty -järveen, pohjoisessa Keyritynjokeen ja idässä Saarelantiehen. Asemakaavoitettava alue on laajuudeltaan noin 30 ha. Suunnittelualueella sijaitsee Saarelan asuinrakennus, joka on historiallisesti ja maisemallisesti arvokas rakennus, muutoin asemakaavoitettava alue on rakentamatonta maa- ja metsätalousaluetta. Suunnittelualueen lounaispuolella sijaitsee Keyritynjärvi, joka on ollut järvimalmin nostopaikka ja pohjoispuolella Keyritynjoki, joka on rauhoitettu koskiensuojelulain nojalla ja kuuluu Natura 2000-alueeseen. Asemakaava-alueen sijainti.

Suunnittelun lähtökohdat Viime vuosien aikana Rautavaaran kunnassa on ilmennyt kysyntää omarantaisille omakotitalotonteille ja kunta on tehnyt päätöksen kaavoittaa Jokisuunniemen alueelle omarantaisia tontteja. Jokisuunniemi sijaitsee noin kilometrin päässä Rautavaaran keskustasta ja palveluista, luonnonkauniilla paikalla, Keyritty järven rannalla. Alueelle on laadittu Jokisuunniemen osayleiskaava (hyväksytty Rautavaaran kunnanvaltuustossa kesäkuussa 2008), jolla osa Jokisuunniemestä on osoitettu erillispientalojen alueeksi (AO). Lisäksi Jokisuunniemen alueelle on laadittu asemakaavan pohjakartta (2007 2008). 2 Alustavat tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on monipuolistaa Rautavaaran kunnan tonttitarjontaa sekä vastata lähellä palveluja sijaitsevien, luonnonläheisten omakotitalotonttien kysyntään. Asemakaavan tavoitteena on turvata alueen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen sekä ohjata alueen rakentamista yksityiskohtaisemmin siten, että alueen yhdyskuntarakenteesta muodostuu eheä ja alueen luontoarvot säilyvät. Jokisuunniemeen laadittavan asemakaavan tavoitteena on toteuttaa osayleiskaavassa esitettyjä ratkaisuja. Maanomistus Suunnittelualue on Rautavaaran kunnan ja yksityisten omistuksessa. Suunnittelutilanne Maakuntakaava Rautavaara kuuluu Pohjois-Savon maakuntaan. Pohjois-Savon liitossa on käynnistynyt Pohjois-Savon maakuntakaavan laadinta. Maakuntakaavan hyväksyy maakunnan liitto ja sen vahvistaa ympäristöministeriö. Maakuntakaavan luonnos valmistuu vuoden 2009 alussa. Seutukaava Maakuntakaavan vahvistumiseen saakka Rautavaaran kunnan alueella on voimassa 21.12.1995 ympäristöministeriön vahvistama Koillis-Savon seutukaava. Seutukaavassa suunnittelualueella on seuraavat merkinnät: A Taajamatoimintojen alue (A 44.001, Kirkonkylä) Lisäksi alueella on merkinnät satamasta tai laiturista (LV 44.901 Jokisuunniemi, koti- ja vierassatama, LV 44.902, Saarelansilta, rantautumispaikka) sekä rakennussuojelukohteesta (SR 44.605, Saarela).

3 Ote Koillis-Savon seutukaavasta. Yleiskaava Suunnittelualueelle on laadittu Jokisuunniemen osayleiskaava, joka on hyväksytty Rautavaaran kunnanvaltuustossa kesäkuussa 2008. Osayleiskaavassa suunnittelualueella on aluevaraukset erillispientalojen alueelle (AO), maa- ja metsätalousalueille, joilla on erityisiä ympäristöarvoja tai ulkoilun ohjaamistarvetta (MY, MU), maatalousalueelle (MT), sekä lähivirkistysalueelle (VL). Lisäksi alueella on merkinnät rantautumispaikoista (lv) ja rakennussuojelukohteesta (SR, Saarela).

4 Ote Jokisuunniemen osayleiskaavasta. Asema- ja rantakaavat Suunnittelualueelle ei ole laadittu asemakaavoja tai ranta-asemakaavoja. Rakennusjärjestys Rautavaaran kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 4.3.2002. Rakennusjärjestys on otettu käyttöön 1.4.2002. Alueelle laaditut selvitykset ja ohjelmat Suunnittelualuetta koskevat mm. seuraavat selvitykset ja ohjelmat: - Rautavaaran kirkonkylän maisemasuunnitelma (Pohjois-Savon liitto, 1991) - Rautavaaran rakennuskulttuuri-inventointi (1990, 2000) - Rautavaaran kunta, siirtoputkilinjan luontoselvitys (Suunnittelukeskus Oy, 2003) - Pohjois-Savon maakuntakaavaan liittyvät selvitykset: mm. maakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen määrittäminen (2006 alkaen). - Muinaisjäännösalueiden kartoitus (Kuopion kulttuurihistoriallinen museo 1998)

Arvioitavat vaikutukset: Kaavaratkaisusta aiheutuvien vaikutusten arvioinnin yhtenä keskeisenä tarkoituksena on tukea asemakaavan päätöksentekoprosessia. Toisaalta vaikutustarkastelu ohjaa suunnitteluratkaisuja ja toimii yhtenä perusteena kaavaan lopullisesti valittaville maankäytöllisille aluevarauksille ja kaavamerkintöjen sisällöille. Maanomistajien ja eri intressitahojen sekä suunnittelijan välisen osallistuvan suunnittelun ja edelleen vaikutusten arviointien kautta pyritään välttämään nykyrakennetta huonontavia suunnitteluratkaisuja sekä kehittämään suunnittelualueen maankäytöllistä ja ympäristöllistä kokonaisuutta. Kaavan toteuttamisella on vaikutuksia mm. alueen yhdyskuntarakenteeseen, liikenteeseen, maisemaan ja luontoon sekä teknisen huollon järjestämiseen. Osa vaikutuksista ulottuu varsinaista suunnittelualuetta laajemmalle. Suunnittelun yhteydessä arvioidaan vaikutukset: - rakennettuun ympäristöön - sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin - talouteen ja kaupankäyntiin - terveyteen ja turvallisuuteen - eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä sekä erityisesti vaikutukset: - yhdyskuntarakenteeseen - liikenteeseen - teknisen huollon järjestämiseen - maisemaan ja luontoon - luonnon monimuotoisuuteen ja Natura-alueeseen (Keyritynjoki) Lisäksi selvitetään mahdollisten haittojen lieventämismahdollisuudet. 5 Osalliset Uudistuneen maankäyttö- ja rakennuslain (1.1.2000) myötä kaavoituksen ominaisuuksiin kuuluu huolehtia siitä, että eri intressiryhmien (osallisten) mahdollisuus osallistua asioiden käsittelyyn on riittävän laajaa, oikeisiin asioihin kohdistuvaa ja oikein ajoittuvaa. Suunnitteluun osallistutetaan päättäjät, kuntalaiset ja ne intressiryhmät, joita tarkastelualueen kehittäminen erityisesti koskettaa. Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa. Keskeiset osalliset: Rautavaaran kunnan luottamuselimet ja hallintokunnat maanomistajat kaava-alueen ja siihen rajoittuvan alueen asukkaat rajanaapurit

6 Viranomaiset Pohjois-Savon ympäristökeskus Pohjois-Savon liitto Kuopion kulttuurihistoriallinen museo Muut Savon Voima Oy Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Asemakaava laaditaan vuorovaikutteisesti maanomistajien, viranomaisten ja muiden osallisten kanssa. Kaikista merkittävistä kuulemis- ja päätöksentekovaiheista ilmoitetaan Rautavaaran kunnan ilmoitustaululla sekä Pitäjäläinen-lehdessä ja internetissä (www.rautavaara.fi). Maanomistajia informoidaan kirjeitse. Kaava-aineistot pidetään nähtävillä kunnan teknisellä osastolla. Suunnitteluvaiheet ja alustava aikataulu TYÖN KÄYNNISTÄMINEN, PERUSSELVITYKSET JA TAVOITTEET 06 08/2008 Kaavoituspäätös 20.5.2008, 15. Perustietojen keruu Kokonaistavoitteet Mitoitusperusteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelman valmistelu (MRL 63 ja 64 ) KAAVAN VALMISTELUVAIHE 09 11/2008 Ympäristövaikutusten arviointi Maankäytölliset aluevaraukset kartalla esitettynä Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä valmisteluvaiheen aineiston asettaminen nähtäville Käsittely: Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) sekä valmisteluvaiheen aineiston nähtäville asettaminen. Aloitus- ja viranomaisneuvottelu (MRL 66, MRA 26 ). Osallistuminen: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä valmisteluvaiheen aineisto asetetaan nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on mahdollisuus jättää mielipiteitä kaavaehdotusvaiheeseen saakka, valmisteluvaiheen aineistosta sen nähtävillä ollessa. Tiedottaminen: Kaavoituksen aloittamisesta ja valmisteluvaiheen aineiston nähtäville asettamisesta ilmoitetaan (kunnan kuulutus) Pitäjäläinen -lehdessä ja kunnan kotisivuilla.

7 KAAVAEHDOTUS 08/2009 Kaavaehdotuksen laatiminen luonnoksesta saadun palautteen pohjalta: asemakaavakartta ja kaavaselostus Käsittely: Asemakaavaehdotuksen ja vastineiden käsittely kunnanhallituksessa. Kunnanhallitus asettaa kaavaehdotuksen nähtäville (MRA 27 ). Viranomaisneuvottelu tarvittaessa lausuntojen saavuttua (MRA 26 ). Tarvittaessa kaavaehdotuksen asettaminen uudelleen nähtäville tai niiden kuuleminen erikseen, joita muutokset koskettavat. Osallistuminen: Kaavaehdotus asetetaan nähtäville ja pyydetään lausunnot viranomaisilta ja sidosryhmiltä. Mahdollisuus jättää muistutuksia kaavaehdotuksen nähtävillä ollessa. Tiedottaminen: Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta ilmoitetaan (kunnan kuulutus) Pitäjäläinen -lehdessä ja kunnan kotisivuilla. HYVÄKSYMISVAIHE 11 12/2009 Vastineet muistutuksiin ja lausuntoihin Kaavaehdotuksen tarkistaminen tarvittaessa Asemakaavakartta ja kaavaselostus Käsittely: Asemakaavan käsittely kunnanhallituksessa ja hyväksyminen kunnanvaltuustossa (MRL 52 ). Osallistuminen: Mahdollinen valitusprosessi. Kaavan hyväksymispäätöksen laillisuudesta voi valittaa Kuopion hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tiedottaminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan (kunnan kuulutus) Pitäjäläinen -lehdessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. Täydennetty 20.8.2009.

8 Yhteystiedot: Rautavaaran kunta PL 24 73901 RAUTAVAARA puh:(017) 688 511, 040 860 8000 Kunnanjohtaja Matti Matikainen gsm. 040 860 8100 Email: matti.matikainen@rautavaara.fi Talous- ja kehittämisjohtaja Janne Tervo puh. (017) 688 5180 gsm. 040 860 8180 Email: janne.tervo@rautavaara.fi Rakennusmestari Mikko Hartikainen puh. (017) 688 5215 gsm. 040 860 8215 Email: mikko.hartikainen@rautavaara.fi Pöyry Environment Oy Itkonniemenkatu 13 70500 KUOPIO puh. 010 33 450 Projektipäällikkö Jorma Harju Puh. 010 33 45725 Email: jorma.harju@poyry.com Suunnittelija Riikka Leskinen puh. 010 33 45758 Email: riikka.leskinen@poyry.com

1 KAAVOITTAJAN VASTINEET Liite 2 Aihe:, luonnos. Lausunnot 1. Pohjois-Savon liitto Lausunto: Asemakaava suunnittelualueelle on voimassa olevassa seutukaavassa osoitettu taajamatoimintojen alue (A 44.001, Kirkonkylä). Lisäksi alueelle on osoitettu seuraavat kohdemerkinnät: - LV 44:900, Kirkonkylä, koti- ja vierassatama - LV 44.901, Jokisuunniemi, koti- ja vierassatama - LV 44.902, Saarelansilta, rantautumispaikka - SR 44.605, Saarela Pohjois-Savon liitolla ei ole huomautettavaa asemakaavan luonnoksesta. 2. Museovirasto Lausunto: Museovirasto on asemakaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvotteluun 5.11.2008 lähettämässään lausunnossaan (dnro 585/303/2008, 30.10.2008) käsitellyt arkeologisen kulttuuriperinnön osalta osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä kaavaluonnoksen. Tässä lausunnossa virasto toteaa, että -alue tulee inventoida ennestään tuntemattomien kiinteiden muinaisjäännösten löytämiseksi mahdollisimman varhaisessa kaavatyön vaiheessa. Museovirastolla ei ole rakennetun kulttuuriympäristön osalta huomauttamista asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan eikä asemakaavan luonnokseen. Vastine: Kaavahanketta ei viedä eteenpäin ennen kuin alueella on suoritettu muinaisjäännösten inventointi. 3. Savon Voima Lausunto: Varaamme 20 kv keskijänniteilmajohdolle 10 metriä leveän aluevarauksen sekä pylväsmuuntamolle aluevarauksen liitekartalla merkittyyn paikkaan. Pylväsmuuntamon etäisyys rakennuksista on oltava vähintään 5 metriä, kuitenkin suositellaan 15 metrin etäisyyttä. Asuinrakennusten sähkönjakelu toteutetaan 0,4 kv maakaapeleilla ja jakokaapeilla, jotka sijoitetaan tiealueille. Sähköverkoston tarkemman sijoitussuunnitelman teemme asemakaavoituksen yhteydessä. Vastine: