Seinäjärven ranta-asemakaava ja ranta-asemakaavan muutos

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A UPM KYMMENE OYJ Seinäjärven ranta-asemakaava ja ranta-asemakaavan muutos SELOSTUS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.10.2016 P28312

SELOSTUS 1 (23) Seppänen Pekka 4.10.2016 Sisällysluettelo 1 Perus- ja tunnistetiedot... 3 1.1 Tunnistetiedot... 3 1.2 Kaava-alueen sijainti... 4 2 Tiivistelmä... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2 Asemakaavan tavoitteet... 5 3 Lähtökohdat... 5 3.1 Selvitys alueen oloista... 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 3.1.2 Pohjavesi... 7 3.1.3 Maaperä... 9 3.1.4 Rakennettu ympäristö... 9 3.1.5 Maisemarakenne... 10 3.1.6 Luonnonympäristö... 11 3.1.7 Maanomistus... 15 3.1.8 Palvelut... 15 3.1.9 Yhdyskuntatekninen huolto... 15 3.1.10 Liikenne, ajoyhteydet... 15 3.1.11 Muinaisjäännökset ja kulttuuriympäristö... 15 3.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 16 3.2.1 Maakuntakaava... 16 3.2.2 Yleiskaava... 16 3.2.3 Asemakaava... 16 3.2.4 Rakennusjärjestys... 18 3.2.5 Päätökset, suunnitelmat, pohjakarttatilanne... 18 3.3 Emätilaselvitys ja mitoitustarkastelu... 18 3.4 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 18 3.5 Osallistuminen ja yhteistyö... 19 3.5.1 Osalliset... 19 3.5.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 19 3.5.3 Viranomaisyhteistyö... 20 3.6 Lausunnot, mielipiteet ja vastineet... 20 3.6.1 Valmisteluvaiheessa saatu palaute ja kaavoittajan vastineet... 20 3.6.2 Ehdotuksesta saatu palaute... 20 4 Asemakaavan kuvaus... 20 4.1 Aluevaraukset ja mitoitus... 20 4.1.1 Korttelialueet... 20

SELOSTUS 2 (23) Seppänen Pekka 4.10.2016 4.1.2 Katu- ja liikennealueet... 21 4.1.3 Muut alueet... 21 5 Kaavan vaikutukset... 21 5.1.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 21 5.1.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 22 5.1.3 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen... 22 5.2 Kaavamerkinnät ja määräykset... 22 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 22 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus... 23 6.2 Toteutuksen seuranta... 23 Liitteet Liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Liite 2: Havainnekuva 1:2000 - Rakennettavaksi osoitetun alueen havainnekuva Liite 3: Luontoselvitys

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 3 (23) Seinäjärven ranta-asemakaava ja ranta-asemakaavan muutos 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Seinäjärven ranta-asemakaava ja ranta-asemakaavan muutos Kaavan päiväys: Luonnosvaihe 4.10.2016 Alueen määrittely: Ranta-asemakaava koskee Virtain kaupungin tiloja 936-403- 7026, 936-408-18-2, 936-408-18-4, 936-408-18-5, 936-408- 18-6, 936-408-18-3 ja 936-408-18-7. Kaava laatijat: Timo Leskinen, DI, aluepäällikkö Pekka Seppänen, ins. AMK YKS-582 Osoite: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puhelin: 040-508 9680 Microkatu 1, PL 1199, 70211 Kuopio Sähköposti: Projektinumero: timo.leskinen@fcg.fi P28312 Vireilletulo: Kaupunginvaltuusto hyväksynyt:

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 4 (23) 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue on kaksiosainen. Suunnittelualueet sijaitsevat Seinäjärven lounaisrannalla ja Ylä-Havangan rannalla, Virroilla. Kaavoitettavan alueen suuruus on noin 22,4 hehtaaria. Rantaviivan pituus suunnittelualueella on noin 2600 metriä. Kiinteistöt, jota ranta-asemakaava koskee: 1. 936-403-7026, vesistö: Seinäjärvi 2. 936-408-18-2, 936-408-18-4, 936-408-18-5, 936-408-18-6, 936-408-18-3, 936-408- 18-7, vesistö: Ylä-Havanka Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräiset sijainnit on merkitty sinisillä ympyröillä.

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 5 (23) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoitustyössä noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaista vuorovaikutteista asemakaavan laatimisprosessia. Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä mukaisesti varataan osallisille tilaisuus mielipiteensä esittämiseen kaavaa valmisteltaessa asettamalla valmisteluaineisto nähtäville ja varaamalla tilaisuus esittää mielipide määräajassa kirjallisesti (tai suullisesti taikka erityisessä kaavaa koskevassa tilaisuudessa taikka muulla sopivaksi katsottavalla tavalla). Tässä yhteydessä voivat mielipiteensä esittää myös muut kaupungin jäsenet. Nähtäville asettamisesta ilmoitetaan lehtikuulutuksin ja kaupungin internet-sivuilla. Vaiheet Alustava aikataulu Valmisteluvaihe Lähtötietojen hankinta ja kokoaminen sekä osallistumis- 12/2015-04/2016 ja arviointisuunnitelman laatiminen Alustavan asemakaavaluonnoksen laatiminen Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Valmisteluvaiheen nähtävillä olo 11-12/2016 Ehdotusvaihe Kaavaehdotuksen laatiminen, kaavaselostus Ehdotusvaiheen nähtävillä olo (30 vrk) 01-02/2017 02-04/2017 Hyväksymisvaihe Kaavan hyväksymiskäsittely 05-06/2017 2.2 Asemakaavan tavoitteet Ranta-asemakaavan tavoitteena on siirtää Ylä-Havanka järven rantaan laaditun rantaasemakaavan mukaiset viisi rantarakennuspaikkaa Seinäjärven rantaan. Ylä-Havangan alue osoitetaan maa- ja metsätalousalueeksi. Suunnitteluun on ryhdytty maanomistajan aloitteesta. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys alueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Seinäjärven kaava-alue on melko tyypillistä suomalaista mökkialuetta. Ranta-alue on hyvin tiheää havupuustoa ja rannat melko matalia ja osittain reheviä. Osa ranta-alueesta on hiemaan kosteaa maaperää. Alue on kooltaan noin 11,1 hehtaaria.

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 6 (23) Kuva 2. Seinäjärvi. Ylä-Havangan alue on järven etelärannassa sijaitseva noin 11,3 ha Koninniemen alue. Alueelle on osoitettu viisi ranta-rakennuspaikkaa ranta-asemakaavalla. Koninniemen alue Ylä-Havankajärven etelärannalla on luhtia, koivukorpimaisia alueita ja säännöllisesti tulvivia rantapuustoja. Alue on rakennettavuudeltaan erittäin huono.

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 7 (23) 3.1.2 Pohjavesi Kuva 3. Ylä-Havanka. Suunnittelualueet evät sijoitu pohjavesialueelle tai niiden välittömään läheisyyteen.

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 8 (23) Kuva 4. Lähimmät pohjavesialueet on merkitty mustalla. Suunnittelualueet on merkitty punaisilla ympyröillä.

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 9 (23) 3.1.3 Maaperä Kuva 5. Maaperäkartta. Kaava-alue on osoitettu punaisella viivalla. Kaavoitettava alue on pääosin hiekkamoreenia(vaaleanruskea) ja osittain myös kalliota (punainen). 3.1.4 Rakennettu ympäristö Lähialueen rakennettu ympäristö koostuu hyvin tyypillisistä, eri ikäisistä suomalaisista kesämökeistä. Alue on hyvin tiheää havupuustoa ja naapuritonttien rakennukset verhoutuvat hyvin vahvasti tiheän puuston taakse. Tonttien välillä oleva kasvillisuus peittää näkymiä hyvin vahvasti. Alueella ei ole havaittavissa erityisiä tai arvokkaita rakennuksia.

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 10 (23) Kuva 6. Kaksi kaava-alueen välissä sijaitsevaa kesämökkiä. 3.1.5 Maisemarakenne Seinäjärven ranta ei sisällä maisemallisesti erityisiä piirteitä, ainakaan kaava-alueen näköpiirissä. Rannat ovat hyvin alavia ja vahvasti metsittyneitä. Seinäjärvelle aukeaa alueelta hyvät laajat maisemat, sillä edessä on iso järven selkä. Eteläosassa on hivenen rikkonaisempaa pienten saarten ja lähestyvän Rapalahden vuoksi. Kuva 7. Kaava-alueen pohjoispuolelta kaakkoon avautuva järvimaisema.

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 11 (23) Kuva 8. Kaava-alueen eteläosasta avautuva maisema. Taustalla näkyy Rapalahti ja Pölkkyniemi. 3.1.6 Luonnonympäristö Kaavoitettavina olevilla alueille on laadittu luontoselvitys vuonna 2014, jota täydennettiin vuonna 2015 (EKOTONI KY). Luontoselvitys on kaavaselostuksen liitteenä. Ylä-Havanka Koninniemen alue Ylä-Havankajärven etelärannalla on luhtia, koivukorpimaisia alueita ja säännöllisesti tulvivia rantapuustoja. Alue on rakennettavuudeltaan erittäin huono.

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 12 (23) Kuva 9. Rantakaavoituksessa huomioitavat alueet (punaisella) käsittää kauttaaltaan nykyisessä ranta-asemakaavassa osoitetut rakennuspaikat. Seinäjärven ranta on tasaisesti rakennettua alutta, joka on luonnonympäristöltään osittain kosteaa havumetsää. Kaava-alueen pohjoisosan (yläosa) alue on tienpuoleiselta osaltaan melko kosteaa maastoa ja osittain rannaltaan pitkälti vesijättömaata. Näiltä osin alue on hyvin huonoa maastoa rakennettavuudeltaan. Kuva 10. Kaava-alueen pohjoisosa.

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 13 (23) Yläosan pohjoispuolinen alue on taas rannasta vahvasti penkereellä ja kallioista maaperää. Alue on myöskin kuivaa maata ja rakennettavuudeltaan erittäin hyvä. Ranta muodostaa eräänlaisen pienen niemekkeen noin 100 metrin matkalta. Kuva 11. Kaava-alueen pohjoisosa niemeke. Kaava-alueen eteläosa (alaosa) alkaa pohjoisosastaan melko kostealla maaperällä ja hyvin vesijättöisellä rannalla. Vesijättöisen rannan osalta alue on hyvin huonoa rakennettavuudeltaan. Alueen maasto kuitenkin pengertyy pian etelän suuntaan ja rakennettavuus paranee huomattavasti ja onkin melko hyvää maastoa siihen. Kuva 12. Kaava-alueen eteläosa.

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 14 (23) Ranta-alueet ovat edelleen hieman vesijättöisiä ja matalia, mutta kuitenkin erittäin toteuttamiskelpoisia rantarakentamiselle. Alueen takamaasto nousee lievästi ja on hieman kallioista maaperää, joka etenkin on rakentamiselle erittäin hyvää maaperää. Alaosan eteläosa muuttuu hieman kosteaksi maaperäksi ja rakentaminen vaatii todennäköisesti siellä hieman enemmän toimenpiteitä, mutta pysyy edelleen rakentamsien kannalta toteuttamiskelpoisena. Kuva 13. Kaava-alueen eteläosa. Kuva 14. Natura-alueet suunnittelualueiden (punaisella merkityt) läheisyydessä. Suunnittelualueet on merkitty punaisilla ympyröillä.

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 15 (23) 3.1.7 Maanomistus 3.1.8 Palvelut Suunnittelualueet ovat UPM Kymmene Oyj:n omistuksessa. Suunnittelualueella ei sijaitse palveluja. 3.1.9 Yhdyskuntatekninen huolto Alueilla ei ole kunnallista yhdyskuntateknistä verkostoa lähistöllä. 3.1.10 Liikenne, ajoyhteydet Alueelle kulkee hyväkuntoinen mökkitie, Seinähovintie, joka on pituudeltaan alle 3 km. Tie on helposti jatkettavissa kaava-alueen eteläosaan. Seinähovintie liittyy Seinäjärventiehen, joka on erittäin hyväkuntoinen päällystetty tie. 3.1.11 Muinaisjäännökset ja kulttuuriympäristö Kaavoitettavien alueiden läheisyydessä ei ole tiedossa olevia muinaisjäännöksiä tai rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita tai kohteita. Kuva 15. Lähimmät tiedossa olevat RKY-alueet (sininen) sekä rakennusperintökohteet (vihreä) sekä muinaisjäännöskohteet (punainen). Suunnittelualueet on merkitty punaisilla ympyröillä.

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 16 (23) 3.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 3.2.1 Maakuntakaava Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa (vahvistettu 29.3.2007) ei ole osoitettu alueita koskevia merkintöjä. Kuva 16. Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta. Suunnittelualueiden likimääräiset sijainnit on osoitettu punaisilla ympyröillä. 3.2.2 Yleiskaava Pirkanmaan maakuntakaava 2040 luonnoksessa ei ole poikkeavia merkintöjä. Pirkanmaan maakuntakaava 2040 luonnoksessa ei ole myöskään suunnittelualuetta koskevia merkintöjä. Alueilla ei ole yleiskaavaa. 3.2.3 Asemakaava Seinäjärvellä on Virtain kaupunginvaltuuston 21.9.1992 hyväksymä Seinäjärven rantakaava. Suunnittelualue on merkitty kaavaan maa- ja metsätalousalueeksi (M). Alustavan suunnittelualueen väliin on laadittu Seinäjärven rantakaavan muutos vuonna 1997, jossa on osoitettu 5 loma-asuntotonttia Seinäjärven rantaan.

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 17 (23) Ylä-Havangalla on Hämeen lääninhallituksen 23.12.1994 vahvistama Ylä-Havangan rantakaava, jossa on osoitettu 5 loma-asuntotonttia (RA) sekä maa- ja metsätalousaluetta (M). Kuva 17. Ote Seinäjärvenrantakaavoista. Suunnittelualueen alustava rajaus on esitetty punaisella.

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 18 (23) Kuva 18. Ote Ylä-Havangan rantakaavasta. Suunnittelualueen alustava rajaus on esitetty punaisella. 3.2.4 Rakennusjärjestys Virtain kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.10.2003 3.2.5 Päätökset, suunnitelmat, pohjakarttatilanne Asemakaava laaditaan pohjakartalle, joka täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 mukaiset vaatimukset. 3.3 Emätilaselvitys ja mitoitustarkastelu Ranta-asemakaavan tavoitteena on siirtää Ylä-Havangalla olevat, kaavoitetut lomaasuntotontit Seinäjärven rantaan. Ylä-Havangalle sijoitetut tontit on jo aikaisemmassa ranta-asemakaavoitusvaiheessa osoitettu ja mitoitettu. Tässä ranta-asemakaavassa ei muodosteta uusia rakennuspaikkoja, vaan siirretään olemassa olevia käyttötarkoituksen puolesta huomattavasti paremmalle sijainnille. Mitoitustarkastelua ei ole siis tarpeen tehdä. 3.4 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Vireilletulo: Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolo: Valmisteluvaiheen nähtävilläolo: Ehdotusvaiheen nähtävilläolo: Hyväksymiskäsittely: Kaupunginvaltuusto hyväksyi:

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 19 (23) 3.5 Osallistuminen ja yhteistyö 3.5.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. (MRL 62.) Ilomäen ja rajalahden ranta-asemakaavan osallisia ovat: alueen maanomistajat ja asukkaat Virtain kaupunki Koillis-Satakunnan sähkö Oy Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan liitto Pirkanmaan maakuntamuseo Osallisten listaa täydennetään tarvittaessa 3.5.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavoitustyössä noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaista vuorovaikutteista asemakaavan laatimisprosessia. Hankkeesta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka on tämän selostuksen liitteenä. Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä mukaisesti varataan osallisille tilaisuus mielipiteensä esittämiseen kaavaa valmisteltaessa asettamalla valmisteluaineisto nähtäville ja varaamalla tilaisuus esittää mielipide määräajassa kirjallisesti (tai suullisesti taikka erityisessä kaavaa koskevassa tilaisuudessa taikka muulla sopivaksi katsottavalla tavalla). Tässä yhteydessä voivat mielipiteensä esittää myös muut kunnan jäsenet. Nähtäville asettamisesta ilmoitetaan lehtikuulutuksin ja kaupungin internet-sivuilla sekä ilmoitustaululla. Vireillepano ja valmisteluvaihe Ranta-asemakaavan vireille tulosta kuulutetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen nähtäville panon yhteydessä paikallislehdessä ja kaupungin internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä ranta-asemakaavaluonnos asetetaan nähtäville kaupungintalolle vähintään 14 vuorokauden ajaksi. o Aineistoon on mahdollista tutustua myös kunnan internet-sivustolla www.virrat.fi Kaavat ja kiinteistöt. o Osallisilla on mahdollisuus antaa mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksesta. o Virtain kaupunki pyytää luonnoksesta tarvittavat viranomaislausunnot. o Saadut mielipiteet ja lausunnot käsitellään kunnanhallituksessa. Kaavatyötä koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma toimitetaan Pirkanmaan ELY-keskukseen tiedoksi kaavatyön alussa. Ennen valmisteluvaiheen nähtävilläoloa järjestetään aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu. Ehdotusvaihe Luonnoksesta saadun palautteen perusteella laaditaan kaavaehdotus, jonka kaupunginhallitus käsittelee.

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 20 (23) Kaavaehdotus pidetään nähtävillä 30 päivän ajan lausuntojen antamista ja mahdollisten muistutusten tekemistä varten. Nähtävillä olosta tiedotetaan samoin kuin luonnoksestakin paikallislehdessä sekä kunnan internet-sivuilla. o Alueen kiinteistönomistajille ja rajanaapureille tiedotetaan myös kirjeitse. o Tarvittaessa Virtain kaupunki pyytää kaavaehdotuksesta viranomaislausunnot. o Kaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin laaditaan vastineet ja mikäli ne antavat aihetta, kaavaa tarkistetaan. Tarvittaessa järjestetään ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu. Hyväksymisvaihe Kaavaehdotuksen hyväksyy Virtain kaupunginvaltuusto. Sen päätökseen tyytymättömällä on mahdollisuus valittaa hallinto-oikeuteen. 3.5.3 Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheessa pidettiin viranomaisneuvottelu (22.4.2016). Neuvottelusta on laadittu muistio. Viranomaisilta pyydettiin lausunnot valmisteluvaiheessa ja pyydetään edelleen ehdotusvaiheessa. 3.6 Lausunnot, mielipiteet ja vastineet 3.6.1 Valmisteluvaiheessa saatu palaute ja kaavoittajan vastineet Täydennetään ehdotusvaiheessa 3.6.2 Ehdotuksesta saatu palaute Täydennetään hyväksymisvaiheessa 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Aluevaraukset ja mitoitus Ranta-asemakaavan pinta-ala on yhteensä noin 22,40 hehtaaria, josta rakennettavaksi alueeksi osoitetaan noin 4,23 hehtaaria eli noin 19 %. Aluevaraus Pinta-ala (ha) Kerrosala (k-m²) Tehokkuus (e) RA 4,23 950 0,22 M 18,17 0 0 Yhteensä 22,40 950 0,04 4.1.1 Korttelialueet Ranta-asemakaavalla muodostuu loma-asuntojen korttelialuetta noin 4,32 hehtaaria. Korttelialueiden rakennusoikeus on yhteensä 950 k-m². Rakennusoikeus koostuu viiden tontista. Päärakennuksille on osoitettu rakennusoikeutta 120 k-m² per tontti eli yhteensä 600 k-m². Loput 350 k-m² rakennusoikeudesta koostuu saunarakennuksista, ja talousrakennuksista.

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 21 (23) 4.1.2 Katu- ja liikennealueet Ranta-asemakaavan tieyhteydet osoitetaan ohjeellisina ajoyhteyksinä. 4.1.3 Muut alueet Ranta-asemakaavalla osoitetaan maa- ja metsätalousaluetta (M) 18,17 ha. 5 KAAVAN VAIKUTUKSET 5.1.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntatalous Taajamakuva Asuminen Palvelut ja työpaikat Liikenne Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Tekninen huolto Kaavalla osoitettavat loma-asuntojen korttelialueet eivät kehitä alueiden asukasmäärää, mutta vaikuttaa kesäasukkaiden määrään. Loma-asuntotontteja osoitetaan kaavassa yhteensä kuusi kappaletta, joka tarkoittaa noin 10-40 kesäasukasta yhteensä (2-4 asukasta/ lomaasunto). Tilastokeskuksen (2010) mukaan ulkopaikkakuntalaiset kesäasukkaat lisäävät Virtain kaupungin väkilukua noin 25-50 %. Kesäasumisella on siis kohtalainen vaikutus kaupunkiin, jota tämän asemakaavan uudet tontit osaltaan tukevat. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ovat pieniä. Molempien rakennettavaksi aiottujen alueiden rannat ovat kohtalaisesti rakennettuja, eikä lisärakentaminen tee siltä osin toteutuneeseen tilanteeseen merkittävää muutosta. Loma-asunnon perustamiskustannukset eivät kohdistu yhteiskunnalle, vaan yksityiset tahot vastaavat itse kustannuksista. Vapaa-ajan asuminen ei myöskään velvoita kaupunkia tarjoamaan ulkopaikkakuntalaisille kesäasukkaille peruspalveluita. Kesäasukkaiden lomakauden palveluntarve puolestaan lisää palveluiden tarvetta ja sitä kautta lisää työpaikkoja Virtain kaupunkiin. Taajamakuvaksi voidaan rinnastaa rantamaisemat, jotka muuttuvat suuressa mittakaavassa erittäin vähän. Rakennettavaksi aiotun alueen rannat on kohtalaisesti voimakkaasti rakennettua mökkialuetta, eikä lisärakentaminen tee siltä osin toteutuneeseen tilanteeseen merkittävää muutosta. Kaavalla ei ole vaikutuksia vakituiseen asumiseen. Kesäasuntojen määrä lisääntyy. Kesäasukkaiden tarvitsemat palvelut luovat sesonkiaikaan työpaikkoja. Vaikutus vakituisten työpaikkojen määrä on todennäköisesti melko pieni. Vaikutukset liikenteeseen ovat erittäin pienet. Suunnittelualueille on rakennettu tiestö valmiiksi tonttiliittymiä lukuun ottamatta. Liikennemäärät ovat niin pieniä, ettei niillä ole minkäänlaisia käytännön vaikutuksia. Lähialueelta ei ole tiedossa sellaisia arvoja, joihin kaavalla olisi vaikutuksia. Alueella ei ole kunnallista verkostoa, vaan siellä nojaudutaan

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 22 (23) kiinteistökohtaisiin ratkaisuihin. Virkistys Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Sosiaalinen ympäristö/asumisen olosuhteet Rakennettavaksi aiotuilla aluilla ei ole merkittävää virkistyskäyttöä nykyisellään. Alueilla kulkee joitain harvakseltaan käytettyjä polkuja. Vaikutukset virkistysmahdollisuuksiin jäävät pieniksi. Kaavassa siirretään rakennusoikeutta lähtökohtaisesti rakentamiseen sopimattomalta alueelta sille soveltuvalle. Rakennettavalla alueella ei ole sellaisia merkittäviä luontoarvoja, jotka vaarantuisivat rakentamisen myötä. Loma-asuminen tuottaa ympäristöön jonkin verran ääntä, joka on kuitenkin ns. mökkialueella hyvin tyypillistä ja sinne sopivaa. Rakentaminen on osoitettu sellaiselle alueelle, jossa on jo runsaasti kesämökkejä. Näin ollen kaavaratkaisulla tuetaan kunkin osa-alueen ominaisia piirteitä. 5.1.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemarakenne, luonnonolot Pienilmasto Pohjavedet Luonnonsuojelu Alueen maisemarakenne on melko yksinkertaista rantamaisemaa ilman suuria maastonmuotoja. Alueen pohjoispuoli on esteetöntä järvimaisemaa, josta aukeaa näkymä yli Seinäjärven selän. Eteläosassa on lahtialutta ja pieniä saaria, joten alue on pohjoisosaa hieman rikkonaisempaa. Rakennettavaksi osoitetut alueet eivät ole maisemallisesti merkittäviä, vaan ovat osa melko yhteinäisen tuntuista järven rantamaisemaa. Rantarakentamisen määrä ja luonne vaikuttavat hyvin vähän pienilmastoon. Alueiden läheisyydessä ei pohjavesialueita. Ei vaikutuksia. Kaavaratkaisulla osoitetaan luonnonympäristöltään vähemmän sopiva alue rakentamattomiksi, joten vaikutukset ovat pääasiassa positiivisia. 5.1.3 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Liikenneturvallisuus Ihmisten elinolot ja terveys, ympäristön puhtaus Uusien loma-asuntojen vaikutus liikenneturvallisuuteen on erittäin vähäinen tai voidaan arvioida jopa olemattomaksi. Uudet loma-asunnot vaikuttavat jonkin verran viereisten loma-asuntojen nykyiseen ympäristöön, mutta häiritsevä vaikutus on vähäinen, joskin tosin subjektiivinen. Uusilla loma-asunnoilla ei voi katsoa olevat ihmisten elinoloja ja terveyttä haittaavia vaikutuksia. Ympäristön puhtaudesta huolehditaan kaavamääräysten lisäksi kaupungin rakentamista koskevilla ohjeilla ja lainsäädännöllä. Vaikutukset arvioidaan ympäristön puhtauden osalta vähäisiksi. 5.2 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset ovat kaavakartan liitteenä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 23 (23) 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa heti sen saatua lainvoiman. 6.2 Toteutuksen seuranta Kaupunki valvoo rakennuslupien kautta alueen rakennusten ja ympäristörakentamisen sopeutumista alueen yleisilmeeseen. Kuopiossa 4.10.2016 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Laatinut: Tarkastanut: Pekka Seppänen ins. AMK YKS-582 Timo Leskinen DI, aluepäällikkö