Kuntajaon muuttaminen oikeudellisesti ja prosessina Matti Muukkonen HTL, YTM, kunnanjohtaja 14.12.2012
Kuntajaon oikeudellinen perusta Suomen perustuslaki (731/1999) 121.1 : Suomi jakautuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Kuntajaon perusteista säädetään lailla (PL 122.2 ). Kuntajakolaki (1698/2009) 1.1 : Asukkaiden itsehallintoa, palvelujen järjestämistä ja yleistä hallintoa varten Suomi jakautuu kuntiin. Kuntajaon muuttamisesta päättää lain 1.2 :n mukaisesti valtioneuvosto tai valtiovarainministeriö (osakuntaliitokset tietyissä tapauksissa ks. kuntajakolaki 21 ).
Kuntajaon kehittämisen tavoitteet Kuntajakolaki 2 : elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne. Tavoitteena: työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta koostuva kunta; sekä Riittävät taloudelliset ja henkilöstöresurssit vastata palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta. Huom. Kunnan tehtävänä vastata kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisestä ja kestävästä kehityksestä alueellaan palvelut ja elinvoima (kuntalaki 365/1995, 1.3 )
Kuntajaon muuttaminen Vaihtoehdot (kuntajakolaki 3 ): Yksi tai useampi lakkaa ja liittyy olemassa olevaan kuntaan; Kunnat lakkaavat ja perustetaan uusi kunta, johon ne liitetään; Kunnan alue jaetaan ja liitetään kahteen tai useampaan kuntaan; HUOM! OIKEUDELLISESTI EI EROA MITEN UUSI KUNTA SYNTYY Edellytykset: Kuntajakoa voidaan muuttaa (kuntajakolaki 4 ), jos muutos parantaa: Kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; Alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; Alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai Alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Lähtökohtana yhtenäinen alue, rajattomat liitokset vain erityisen kuntajakoselvityksen kautta Arviointi tapahtuu nykytilan ohella myös tulevan kehityksen kautta.
Prosessin vaiheet (tiivistelmä) Valmisteluvaihe Esiselvitykset Neuvottelukutsut Päätöksenteko Neuvottelut Yhdistymisesityksen valmistelu Vireillepanovaihe Kuntalaisten ja muiden kuuleminen HUOM! Kunnanvaltuuston päätös kunnallisesta kansanäänestyksestä 60 pv ennen äänestystä. Kyselyt eivät vaadi vastaavaa. Yhdistymisesityksen kuuluttaminen 30 pv Jokainen versio kuulutettava jos muutoksia, kh antaa lausunnon Valtuustojen yhdensisältöiset päätökset 4.5. mennessä Päätöksentekovaihe Valtiovarainministeriön valmistelu Valtioneuvoston päätöksenteko 30.6. mennessä Toimeenpanovalhe Yhdistymishallitus aloittaa toimintansa Vaalit
Valmisteluvaihe Kunnat päättävät valmistelun aloittamisesta; Kuntajakolaki 7 : Kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet (kuntalaki 26-31, erit. 27 ) ja hallintolain (434/2003) 41 :n tarkoittamat vaikutusmahdollisuudet; Yhdistymisesityksen kuulutusaika 30 pv ennen valtuustojen lopullisia päätöksiä (kuntajakolaki 7.2 ). Huomaa, että jos esitystä halutaan muuttaa, täytyy se kuuluttaa uudelleen! Kuulutuksen jälkeen kunnanhallitus antaa valtuustolle lausunnon Yhdistymisesityksen valmistelu tulee tehdä yhteistyössä henkilöstön kanssa (KJL 7.3 ).
Kuntien valmistelun tavoite Valmisteluvaiheen tavoitteena on valmistella kuntajakolain 5 :n tarkoittama ja 6 :n mukaisen sisällön omaava yhdistymisesitys. Yhdistymisesityksen tulee sisältää (KJL 6 ): Kuntajaon muuttamisen tarpeen perustelu Kuntajakolain 4 :n mukaisten edellytysten toteutumisen selvitys Kuntien valtuustojen yhtäpitävät päätökset Kuntajakolain 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus
Yhdistymissopimus - Yhdistymissopimuksen voimassaolo alkaa heti ja päättyy kolme vuotta yhdistymisen jälkeen, jollei ole sovittu lyhyemmästä ajasta tai jos olisi ilmeisen epätarkoituksenmukaista noudattaa sopimusta. - Valmisteltava yhdessä henkilöstön kanssa (kutsu henkilöstön edustajille neuvotteluihin) 1. Kuntajaon toteuttamistapa ja ajankohta; 2. Uuden kunnan hallinnon järjestämisen perusteet; 3. Uuden kunnan nimi; 4. Yhdistymishallituksen jäsenten ja varajäsenten määrä, paikkojen jakautumisesta kuntien sekä poliittisten ryhmien kesken; 5. Yhdistymishallituksen toimivalta; 6. Yhdistymishallituksen yhteistyö yhdistyvien kuntien viranomaisten kanssa ennen kuin VN on päättänyt liitoksesta; 7. Kunnanjohtajien (vakituiset) asema uudessa kunnassa; 8. Palvelujärjestelmien yhteensovittamisen periaatteet; 9. Uuden kunnan taloudenhoidon periaatteet; - Myös valtuutettujen määrästä tulee sopia sopimuksessa, mikäli sovelletaan KJL 25 :n poikkeussäännöstä. - Jos nimi uusi, tulee se hankkia KOTUS-lausunto (liitettävä sopimukseen)
Vireillepanovaihe Mahdolliset kyselyt ja kansanäänestykset Kunnanhallituksen päätöksenteko Kuulutukset ja lausunto Kunnanvaltuuston päätöksenteko Päätösten oltava yhtenäisiä (KJL 5 ) Kuntien toimitettava esitys ministeriölle määräpäivään mennessä (oikeusvoima) Huomaa, että kuntien päätöksestä mahdollisuus valittaa, mutta toimeenpano voidaan käynnistää (KJL 52 ) Hallintotuomioistuin voi toki asettaa täytäntöönpanokieltoon (KJL 52.2 ), jolloin asia ei etene.
Kunnallinen kansanäänestys Oikeudellinen perusta kuntalaki 30 : neuvoa-antava Yleinen ja salainen Laki neuvoa-antavissa kunnallisissa kansanäänestyksissä noudatettavasta menettelystä (656/1990) Ei saa yhdistää muihin vaaleihin Sunnuntaina, ei kuitenkaan tiettyinä juhlapäivinä Kunnanvaltuuston päätös vähintään 60 päivää ennen Päätettävä aiheesta, ajankohdasta sekä vaihtoehdoista (muista tyhjävaatimus)
Erityinen kuntajakoselvitys KJL 15 : Ministeriön aloitteesta tai kunnan esityksestä taikka jos vähintään 20 % kunnan äänioikeutetuista tekee esityksen; Ministeriö voi asettaa, jos laajuus tai vaikeus edellyttää tai muusta perustellusta syystä. Kuntien pakko osallistua (KJL 16 ), selvittäjällä mahdollisuus alistaa kansanäänestykseen; Ministeriö kustantaa
Päätöksentekovaihe Ministeriö päättää päivämäärän, johon asti otetaan vastaan esityksiä: 2012: 4.5. Valtioneuvosto päättää 30.6. mennessä (KJL 22 ) Ennen päätöstä selvitettävä miten muutos vaikuttaa alue- ja paikallishallintoon sekä EU:n aluejakoihin (KJL 20 ) -> Suomennimen maakuntamuutos Päätöksen jälkeen julkaistava Suomen säädöskokoelmassa ja kunnallisesti KJL 53 :n mukaisesti kunta, sen jäsen tai yhdistymishallitus saa valittaa yhdistymisesityksen hylkäämisestä Huomaa, ettei KJL 55 :n mukaan kuntien esityksen mukaisesta päätöksestä saa valittaa. Huomaa myös poikkeava muutoksenhakujärjestelmä, kun kyse erityisestä kuntajakoselvityksestä (ks. KJL 53.2 )
Toimeenpanovaihe Yhdistymishallitus aloittaa Kunnallisvaalit (yhdistymishallitus päättää) Henkilöstön asema (5 vuoden suoja, KJL 29 ), kunnanjohtaja (30 ) Yhdistyvän kunnan viranomaisten rajoitettu toimivalta (KJL 31 ) Maksut, omaisuus, kotipaikat, aluehallintojako jne.
Yhdistymishallitus (KJL 10 ) Perustuu yhdistymissopimuksessa sovittuun; Toimikausi alkaa kun yhdistymispäätöksen jälkeen valittu edustajat ja päättyy, kun uusi kunnanhallitus valitaan; Vastaa yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja huolehtii uuden kunnan toiminnan ja hallinnon järjestämisen valmistelusta; Yhdistymishallituksesta muutoin voimassa mitä kunnanhallituksesta säädetään
Yhdistymisavustukset Maksetaan 1.1.2013 toteutuvista liitoksista, ei enää sen jälkeen KJL 42 Perusosa: Mikkeli-Ristiina-Suomenniemi 3,6 Me (Mikkeli-Ristiina/Suomenniemi 3,2 Me). Lisäosa (jos kuntien määrä vähenee kahdella) 0,7 Me. Yhteensä 4,3 Me. Valtionosuuksien korvaus 43 -> 5 vuotta