Kuntademokratian mielikuvia, faktoja ja käytäntöjä Tietoisku Kuntamarkkinoilla 11.9.2013 klo 12:00 12:45, kokoustila 3.4 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto Sirkka-Liisa Piipponen, tilastoasiantuntija, Kuntaliitto Sari Pikkala, yliopistonlehtori, Åbo Akademi
Myytti 1: Äänestäminen ei enää juurikaan kiinnosta kansalaisia?
100 Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa 1950-2012, % % % 90 Äänestysprosentti 100 90 80 70 60 63,0 71,3 66,2 74,8 79,3 76,7 75,6 78,5 78,1 74,0 70,5 70,9 61,3 55,9 58,6 61,2 58,3 80 70 60 50 40 30 20 Ennakkoon äänestäneiden osuus kaikista äänestäneistä, % 18,3 38,1 34,9 37,7 39,1 39,9 42,4 Kuntavaalit yksipäiväisiksi v. 1992 vaaleista lukien 50 40 30 20 10 5,3 6,8 8,0 9,2 10 0 1950 1953 1956 1960 1964 1968 1972 1976 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 0 3 21.11.2012 Lähde: Tilastokeskus / Kuntaliitto
95 Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa eri Pohjoismaissa 1990- ja 2000-luvulla SUOMI RUOTSI NORJA TANSKA ISLANTI 90 85 80 84,3 82,0 86,6 84,4 82,3 85,0 83,2 *** 79,4 81,6 Ruotsi 2010 75 70 65 60 55 71,2 70,9 67,6 66,0 62,8 61,3 78,1 77,9 70,1 60,4 59,0 58,6 55,9 78,7 69,5 61,2 73,5 65,8 64,2 61,2 58,3 Islanti 2010 Tanska 2009 Norja 2011 Suomi 2012 50 1989-1992 1993-1996 1997-2000 2001-2004 2005-2008 2009-2012 * Ruotsissa järjestetään samanaikaisesti kunta-, maakäräjä- (landsting) ja eduskuntavaalit (riksdagen). ** Norjassa järjestetään samanaikaisesti kunta- ja maakäräjävaalit (fylkesting). *** Tanskassa kunta- ja eduskuntavaalit (folketinget) järjestettiin v. 2001 tavallisesta poiketen samanaikaisesti. 21.11.2012 Lähteet: Pohjoismaiden vaalitilastot / MPS, Kuntaliitto
Kuntalaisten mielipiteet väittämästä Kunnallisvaaleissa äänestäminen on tärkein keino vaikuttaa kuntani asioihin. Vastausten %-jakaumat v. 1996-2011. Faktaa: 1996* 42 26 32 2000 60 26 14 2004 59 27 14 2008 65 23 12 2011 67 22 11 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % % vastanneista samaa mieltä neutraali eri mieltä *vuoden 1996 kyselyssä kysymysmuotoilu oli äänestäminen ainut keino vaikuttaa Lähteet: KuntaSuomi 2004 ja ARTTU-kuntalaiskyselyt / Kuntaliitto, Pekola-Sjöblom 2012 ym.
Myytti 2: Nuoria ei kunnallispolitiikka kiinnosta?
18-29-vuotiaiden osuus äänioikeutetuista, ehdokkaista ja valtuutetuista kuntavaaleissa 2012 18,6 % 10,0 % 5,7 % 7 [pvm] Lähde: Tilastokeskus / SLP, Kuntaliitto
Myytti 3: Eläkeläiset valtaavat valtuustot?
Valtuutettujen ikäjakauma v. 2013, % 18-29 v. 60 - v. 26% 6 17 30-39 v. 50-59 v. 28 23 40-49 v. Yli 64-vuotiaiden osuus valituista vuosien 1996-2012 kuntavaaleissa, % 1996 2000 2004 2008 2012 3,0 3,9 5,7 7,8 12,2 9 [pvm] Lähteet: Tilastokeskus, Kuntaliitto, SLP
Myytti 4: Naisten ja miesten tasa-arvo on jo saavutettu kunnallispolitiikassa?
Naisten osuus valituista valtuutetuista kuntavaaleissa 1968-2012, % 50 45 40 35 30 25 20 15 10 10,7 14,7 18,1 22,2 25,2 27,2 30,0 31,5 34,4 36,4 36,7 36,2 5 0 1968 1972 1976 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 11 [pvm] Lähde: Tilastokeskus
Naiset ovat selvästi aliedustettuja hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajistoissa 2013 2009 2005 2001 1997 1993 27 28 21 27 22 26 16 24 15 20 11 16 0 20 40 60 80 100 Hallitusten puheenjohtajat Valtuustojen puheenjohtajat Naisten %-osuus 1993 1997 2001 2005 2009 2013 Valtuustojen puheenjohtajat 16 20 24 26 27 28 Hallitusten puheenjohtajat 11 15 16 22 21 27 12 [pvm] Lähde: Pikkala, Sari (2013): Paras-uudistus ja tasa-arvo.
Myytti 5: Maahanmuuttajat valtaavat valtuustot!
Vieraskielisiä valtuutettuja 43 Vieraskielisiä eli muun kuin suomen-, ruotsin- ja saamenkielisiä äänioikeutetuista 4,1%, ehdokkaista 1,8% ja valituista 0,4%. Vieraskielisiä asettui ehdokkaaksi kuntavaaleissa 2012 kaikkiaan 680.» Vieraskielisten ehdokkaiden määrä nousi 141:llä.» Suurin vieraskielisten ryhmä venäjä, 172 ehdokasta ja toiseksi suurin ryhmä viro, 66 ehdokasta. Valtuustoihin valituista 0,4% eli 43 on vieraita kieliä puhuvia. Viime vaaleissa 0,3% eli 34 valtuutettua.» Eniten vieraskielisiä tuli valituksi Uudellamaalla, erityisesti pääkaupunkiseudun kunnissa. Ruotsinkielisiä valtuutettuja 622 ja saamenkielisiä 16. Lähde: Tilastokeskus 2.11.2012: Ehdokkaiden ja valittujen tausta-analyysi kunnallisvaaleissa 2012 28
Myytti 6: Kuntien työntekijät päättävät itse omista asioistaan?
Valtuutettujen työnantajasektori 2009 (%) 23% 16 [pvm]
Myytti 7: Valtuusto on kunta pienoiskoossa?
Ehdokkaiden ja valtuutettujen taustat Ehdokkaaksi seuloutuu väkeä, joka on hyväosaisempaa kuin kuntalaiset keskimäärin Valtuutetuiksi seuloutuu väkeä, joka on hyväosaisempaa kuin ehdokkaat keskimäärin Valtuustoissa yliedustettuja ovat: Miehet Keski-ikäiset Perheelliset Työlliset; julkisella sektorilla työskentelevät ja yrittäjät Koulutetut Hyvätuloiset Kantasuomalaiset 18 [pvm] Lähde: Pikkala, Sari (2013): Kuntavaalit liitoskunnissa kuuluuko alueiden ääni?
Myytti 8: Valtuustoissa istuvat samat tyypit kaudesta toiseen?
Valtuustoihin valituista uusia (ei valtuustossa ed. kaudella) kuntavaaleissa 1996-2012 (%) 2012 2008 2004 2000 1996 42,7 42,2 41,0 42,8 42,0 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 1996 2000 2004 2008 2012 42,0 42,8 41,0 42,2 42,7 20 [pvm] Lähde: Pikkala, Sari (2013): Kuntavaalit liitoskunnissa kuuluuko alueiden ääni?
Myytti 9: Vaaleissa kuntalaiset antavat kenkää valtuutetuille, jotka ovat hoitaneet asioita huonosti?
Valtuustokauden 2009-2012 valtuutetut syksyn 2012 kuntavaaleissa Valtuutettujen vapaaehtoinen luopuminen selittää suurimman osan valtuutettujen vaihtuvuudesta 30 % Ei ehdokkaana 53 % Ehdokkaana, ei valittu 17 % Ehdokkaana, valittu 22 [pvm] Lähde: Pikkala, Sari (2013): Kuntavaalit liitoskunnissa kuuluuko alueiden ääni?
Myytti 10: Liitoskunnissa äänestetään aina oman (vanhan) kunnan ehdokasta?
Vanhojen kuntarajojen mukaisessa tarkastelussa kunnat, jotka yhdistyivät valtuustokausien 2009-2012 ja 2013-2016 alussa Liitoskunnissa äänestetään vaihtelevasti myös yli vanhojen kuntarajojen Keskuskunnissa oman ehdokkaan äänestäminen yleisempää kuin liitosten reuna-alueilla Reunakuntien alueella oman (vanhan) kunnan ehdokasta äänestäneiden osuus vaihteli o vuoden 2008 vaaleissa 58 prosentista (Pertteli) 94 prosenttiin (Lehtimäki, Jurva) o vuoden 2012 vaaleissa 62 prosentista (Kiiminki, Oulunsalo) 92 prosenttiin (Nilsiä) 24 [pvm] Lähde: Pikkala, Sari (2013): Kuntavaalit liitoskunnissa kuuluuko alueiden ääni?
Myytti 11: Luottamushenkilöillä ei ole mitään todellista vaikutusvaltaa?
Niiden päättäjien osuus, jotka kokevat onnistuneensa vaikuttamispyrkimyksissään hyvin (%) Viranhaltija 54 55 57 62 Hallitus (+valtuusto/ltk) Valtuusto (+ltk) 36 41 42 44 48 52 56 63 2010 2003 1999 1995 Vain lautakunta 27 32 33 37 0 10 20 30 40 50 60 70 Lähteet: KuntaSuomi 2004- ja ARTTU-päättäjäkyselyt 26 Siv Sandberg: Paras-uudistus kuntapäättäjän silmin. Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 20. Acta nro 235. Åbo Akademi & Suomen Kuntaliitto. Helsinki 2012. [pvm]
Myytti 12: Kokopäiväisiä luottamushenkilöitä ei meillä tarvita?
Luottamushenkilöiden ajankäyttö ja jatkoaikeet Keskeiset havainnot ja johtopäätökset: Luottamustehtävien ajankäyttövaatimukset ovat lisääntyneet merkittävästi 2000-luvulla. Yli 20 000 asukkaan kunnissa kunnanhallituksen jäsenen viikkotyömäärä vastaa puolipäivätyötä. Suurin osa (64 %) luottamushenkilöistä kokee, että luottamustehtävien hoito vie sopivasti aikaa. Luottamushenkilöiden halukkuus asettua ehdolle seuraavissa kunnallisvaaleissa on lisääntynyt vuodesta 1995, mutta kokemukset luottamustehtävän kuormittavuudesta syövät jatkohaluja. Lähde: Siv Sandberg: Paras-uudistus kuntapäättäjän silmin. Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 20. Acta nro 235. Åbo Akademi & Suomen Kuntaliitto. Helsinki 2012. Kysely luottamushenkilöille ja johtaville viranhaltijoille 40 ARTTU-kunnassa syksyllä 2010. (VILU-kyselytutkimus)
Siv Sandberg: Paras-uudistus kuntapäättäjän silmin. Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 20. Acta nro 235. Åbo Akademi & Suomen Kuntaliitto. Helsinki 2012.
Koko- tai osa-aikaiset luottamushenkilöt yleistyvät etenkin suurissa kunnissa Pormestari» Tampere» Pirkkala Osa-aikainen hallituksen puheenjohtaja» Hämeenlinna» Rovaniemi» Järvenpää» Espoo (varapj) Päätoiminen hallituksen puheenjohtaja» Turku» Lahti» Oulu» Pori (linjattu, päätetään 2014) Osa-aikainen valtuuston puheenjohtaja» Hämeenlinna Lähde: Kuntaliitto
Muissa Pohjoismaissa kokopäiväisiä luottamushenkilöitä valtaosassa kuntia Ruotsi: Kommunalråd lähes kaikissa kunnissa, 4v. Ainoastaan 21 kunnassa (7%) ei ollut kokopäivätoimista poliitikkoa vuonna 2011. Norja: Ordförer, valtuuston ja hallituksen puheenjohtaja, yleensä kokopäivätoiminen, 4v. Tanska: Borgmästare, valtuuston ja hallituksen puheenjohtaja, kokopäiväinen luottamustehtävä 4v. 31 [pvm] Kuntaliitto / mps
Myytti 13: Luottamushenkilöt istuvat vain kokouksissa?
Erilaisten työskentelymuotojen yleisyys kuntien valtuustoissa vuonna 2012 (N=max 202) Seminaarityöskentely Valtuustoryhmien sisäiset neuvottelut Kokousten yhteydessä pidettävät infot/esittelyt 91 95 94 Valtuustoryhmien väliset kokoukset 82 Iltakoulut 65 Puheenjohtajiston kokoukset Skenaario-/tulevaisuustyöskentely 51 50 Kyselytunnit 41 Lähetekeskustelut 37 Kokousten kierrätys/jalkauttaminen kentälle Tiimi-/työryhmätyöskentely 23 26 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % vastanneista kunnista (N=max 202) Lähde: Hallintojohtajakysely 2012, Kuntaliitto / mps
Myytti 14: Kuntien luottamushenkilöt nostavat huimia kokouspalkkioita?
Luottamushenkilöpalkkioista vuonna 2013* Valtuutetun kokouspalkkio: noin 73 euroa vaihteluväli: pienin 20,25 euroa (Savukoski), suurin 355 euroa (Helsinki) Valtuuston puheenjohtajan kokouspalkkio: 106 euroa vaihteluväli: pienin 30 euroa (Jämijärvi), suurin 470 euroa (Helsinki) Luottamushenkilöt maksavat palkkioistaan yleensä ns. puolueveroa omalle puolueelleen. Suuruus vaihtelee puolueittain ja kunnittain. 4 17.9.2013 *Kuntaliiton palkkiokysely, ennakkotieto, tiedot n. 70 prosentista kunnista
Myytti 15: Kunnilla ei ole tarjota kunnon osallistumis- ja vaikuttamistapoja?
Kunnissa käytössä olevat kuntalaisten mielipiteiden kartoittamisen tavat vuonna 2012 (% vastanneista, N=131-184) Kuntalaistilaisuudet Yhdistysten ja järjestöjen kuuleminen Asiakaskyselyt 88 87 86 Kuntalaispalaute hallinnolle 77 Kuntalaiskyselyt 70 Luottamushenkilöiden jalkautuminen kentälle 61 Yhteissuunnittelutilaisuudet 49 Keskustelupalsta internetissä Kuntalaishaastattelut 18 23 Kansalaisraadit, verkkovaltuustot 8 0 20 40 60 80 100 Lähde: Hallintojohtajakysely 2012, Kuntaliitto / mps
Kuntalaisten näkemykset suorien osallistumis- ja vaikuttamistapojen vaikuttavuudesta Ennemmin tehokasta kuin tehotonta (5): talkootyöhön osallistuminen päiväkodin, koulun tms. vanhempainiltaan osallistuminen yhteydenotto kunnan viranhaltijaan yhteydenotto kunnan luottamushenkilöön kunnanosa-/kylätoimintaan osallistuminen Vuorovaikutusta sisältäviä vaikuttamistapoja! Ennemmin tehotonta kuin tehokasta (8): yleisönosastokirjoituksen kirjoittaminen rahan antaminen paikalliseen kysymykseen liittyvään kampanjaan vetoomuksen allekirjoittaminen kaavoitukseen liittyvään yleisötilaisuuteen osallistuminen asiakas-/käyttäjäkyselyyn vastaaminen kuntalaisaloitteen tekeminen kunnan järjestämään keskustelutilaisuuteen osallistuminen palautteen antaminen palveluista Ei tehokasta, ei tehotonta (1): valituksen tai oikaisuvaatimuksen tekeminen Lähde: ARTTU Kuntalaiskysely 2011 / Pekola-Sjöblom 2012 ym
Myytti 16: Kuntalaisaloitteilla ei ole mitään virkaa?
Kuntalaisaloitteet suomalainen innovaatio - lakisääteinen oikeus v. 1976 alkaen Noin seitsemässä kymmenestä kunnasta on tehty korkeintaan viisi (5) aloitetta vuoden aikana, noin viidesosassa kuntia ei ole tehty yhtäkään kuntalaisaloitetta. 12 10 8 6,8 7,2 7,3 8,6 8,4 8,6 8,8 Aloitemäärissä paikoin suuriakin kuntakohtaisia vaihteluita, myös samankokoisten kuntien välillä. 6 4 2 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010* 2011* Kunnissa tehdyt kuntalaisaloitteet keskimäärin 4 17.9.2013 *ennakkotieto Lähde: Suomen Kuntaliitto.
Hyviä kuntalaisaloitekäytäntöjä Hyviä esimerkkejä kunnista: Siuntio Tuusula Kuntalaisaloite.fi palvelu 10.9.2013 alkaen 41 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma
Kuntademokratiatiedon keskus Kattavaa tietoa kuntademokratiasta Kunnat.netissä Demokratia ja osallisuus www.kunnat.net/demokratia Kuntavaali- ja demokratiatilastot www.kunnat.net/tilastot > Kuntavaali- ja demokratiatilastot Karttapalvelu Kuntanavigaattori mm. äänestysaktiivisuus ja valtuustopaikat puolueittain, myös monipuolisesti eri indikaattoreita www.kunnat.net/kuntanavigaattori Kunnittaisia aikasarjoja Kuntakuvaaja-palvelussa sisältää mm. kunnittaiset aikasarjat ehdokasmääristä ja äänestysprosenteista www.kunnat.net/kuntakuvaajat 42