SELOSTE PALTAMO-PUOLANKA RETKESTI KESÄLLÄ 1954. ============================================== Outokumpu Oy:n Malminetsintäosaston johtajan määräyksestä suoritti allekirjoittanut 22. f.-6.~.54 välisenä aikana tutustumisluontoisen ekskursion lähinnä Paltamon ja Puolangan pitäjien alueelle siellä esiintyvien mahdollisten malmiaiheiden tai malmilohkareiden laadun toteamiseksi ja selventämiseksi. Matkan pääalue ilmenee liitekartasta ~ 1. T u n n etu t m a 1 m ies iin t y m ä t : Ainoa kuvat tavalla alueella oleva malmiesiintymä on Melalahden N-puolella sijaitseva ns. Haapaselän-Hahtelan breksioituneessa kvartsiitissa oleva keskimäärin n. 3-4 m levyinen, N-S-suuntainen ja n. 1,0-200 m matkalla osittain louhittu pyriitti-magneettikiisumalmi. Louhoksen. N-osassa on vallitsevana malmimineraalina pyriitti, S-osassa magneettikiisu. Jätekasojen kiviä tarkasteltaessa ilmenee, että esiintymässä on myös osia, joissa magneettikiisu ja pyriitti esiintyvät suunnilleen paljoussuhteissaan tasaveroisina. Kuparikiieua on vain satunnaisesti havaittavissa. K.o. louhoksesta on Kajaani Oy kuljettanut malmia vesitse Oulujärven yli Kajaaniin 1~20-luvun alussa. K.o. esiintymän jatkeella ei liene suoritettu minkäänlaisia geofysikaalisia mittauksia. M a 1 m ilo h k a r e et: Suomen geologisen yleiskartan (lehti C 4, Kajaani) Kivilajikartan selityksessä on s. 240-241 selostettu huomattavimpien ennestään tunnettujen malmilohkareiden löytöpaikat. Näistä malmilohkareista lienee ennen muita mainittava Siltajoen varreeta löydetty (Saarisenjärven E-puoli) melko runsaasti kuparikiisua sisältävä, mahdollisesti karsimuodostumasta peräisin oleva lohkare, jonka on havainnut aikoinaan nyk. vuorineuvos Kanto. K.o. malmilohkareen alkuperäistä kokoa ja muotoa on enää mahdoton sanoa, koska vuosikymmenien kuluessa ovat useammat henkilöt kuljettaneet siitä näytteitä. Samantyyppisiä kivilajilohkareita on melko kookkaina ja särmikkäinä useitakin Siltajoen uomassa, mutta kuparikiisua esiintyy niissä vain aivan satunnaisesti.
- 2 - Pari vuotta sitten löysi mylläri Yrjö Heikkinen Törmänmäki Paakananjärvi maantien varresta Voipuanjärven N-puolelta sorakuopasta melko kompaktin sinkkivälkelohkareen, jossa muina malmimineraaleina oli hiukan rikkikiisua, magneettikiisua ja kuparikiisua. Kyseinen näyte on toimitettu geologiselle tutkimuslaitokselle tri O. Vaasjoelle. Tänä kesänä on Oulujärven eräältä luodolta, joka sijaitsee Melalahden suulla Jatkon ja Pienen Jatkon välillä, löydetty kompakti magnetiittilohkare, joka on lähetetty geologiselle tutkimuslaitokselle. Löytäjällä oli pieni kappale k.o. malmia~ joten allekirjoittanut saattoi todeta malmin laadun. KaI 1 i 0 i s t a t a v a t t a v a t m a 1 m i a i h e e t Kallioista tavattavat malmiaiheet ovat hyvin heikkoja ja satunnaisia (Katso liitekarttaa W 1). Kuparikiisupirotetta on tavattu metabasiitteja lävistelevissä kvartsijuonissa tai niiden välittömässä läheisyydessä havaintopisteissä 3 ja 8. Melalahdessa on kuparikiisua ja mahdollisesti Cu-hohdetta tavattu yksinäisiä rakeita kvartsijuonien lävistämästä dolomiitista. Havainto oli tehty kaivosta n. 18 m syvyydestä. Somerjärven SW-puolella on heikkoa kuparikiisupitoisuutta tavattu granaatti-stauroliitti-kiilleliuskeesta (hav. ~ 20). Voimakkain kiisuuntuma (nähtävästi aivan paikallinen) tavattiin Saarisenjärven saaren N-kärjessä olevasta gabrokalliosta, jossa oli runsaanpuoleisesti magneettikiisua (hav. ~ 11). Oikarisen talon luona on lukuisia mustaliuskepaljastumia, joissa on huomattavaa pyriitti- ja magneettikiisupitoisuutta. Muutamin paikoin on satunnaisesti kuparikiisua ja sinkkivälkettä. Tässä yhteydessä on paikallaan mainita, että lohkarehavaintojen perusteella on kaikella todennä~öisyydellä tavattavissa myöskin Paakananjärven-Somerjärven kiilleliuskealueellamustia liuskeita, joissa on varsinkin pyriittipitoisuutta. VaI t a u k s e t Geologisella tutkimuslaitoksella on ollut hallussaan valtaus Puolangan Törmänmäessä, josta tutkimuslaitos nyttemmin on luopunut. Laitoksen toimesta kairattiin k.o. alueella yksi syväkairausreikä. M a h d 011 i suu det m a 1 m i n e t s i n t ä ä n : Tarkasteltaessa liitekartan W 1 osoittamaa aluetta on todettavissa, että se on suhteellisen kallioköyhää, joten yleiskartoituk-
- 5 - sen antama geologinen kuva jää pakostakin kovin kaavamaiseksi. Mahdollisuudet tehokkaaseen lohkare-etsintään eivät ole kaikkein suotuisimpia huomioimalla esim. Somerjärvi-Osmanka välin soiden runsauden sekä kuivien maiden kangasluonteen. Myöskin alueella esiintyvät järvet ovat suurimmaksi osaksi suo- tai hiekkarantaisia, joten hyviä rantakivikoita on varsin niukasti. Mahdollinen matalan veden aika olisi suotuisin lohkare-etsinnälle. Huomioimalla alueen jo edellä mainitut kolme parasta lohkaretta, on ilmeistä, että ainakin magnetiittilohkare on puhkeamaansa nähden täysin erillinen kuparikiisu- ja sinkkivälkelohkareista. Harjusorasta löydetyn sinkkivälkelohkareen mahdollinen puhkeama on myös vaikea selvitettävä, huomioiden soran mahdollisen "pitkämatkalaisen" luonteen. Toisaalta on huomioitava, että hauras, kompakti ZnS-malmilohkare on helposti hajoava eikä voine kovinkaan pitkiä matkoja kulkeutua. Mitä kuparilohkareeseen tulee, niin kivilajien samanlaisuus hav. W:ssa 11 ja lohkareen sivukivessä on osittain ilmeinen. Myöskin retkeilyhavainnot ovat osoittaneet, että sekä kiilleliuske- että kvartsiittialueilla on vaihtelua odotettavissa ainakin serpentiinien, amriboliittien ja mustien liuskeiden muodossa. Huomionarvoinen Melalahden jaksossa on se seikka, että Haapaselän-Hahtolan kiisuesiintymä ja Melalahden häiriöalue (liitekartta ~ 2) nähtävästi liittyvät kumpikin peräkkäisinä samaan kvartsiittivyöhykkeeseen. Mitä alueella tapahtuneisiin jään kuljetussuuntiin tulee, niin osoittautuvat ne melko säännöllisiksi tn 60-65 W), joka helpoittanee asioiden tulkintaa (Liitekartat W 1 ja 5). Kyseistä aluetta malmimielessä selviteltäessä tulisi lähinnä kyseeseen alueeltaan laaja alkututkimus mahdollisten häiriöjaksojen, kivilajien ja lohkarehavaintojen keskinäinen vertailu, jonka alueen länsirajana olisi iso yhtenäinen graniittialue. Vasta tämän alkutyön jälkeen olisi mahdollisuus "iskeä" lupaavimpaan kohteeseen. A n a l y Y s i t w ~449 ;450 54,1 Kuparikiisulohkare Siltajoen varresta Magneettikiisupirote gabrossa (Hav. W- 11) FeK + SK-malmi Hahtolan louhoksesta L i i t t e i ~ _. t ä, kpl Outokumpu 11.e.1954 ---~~~~~:..- Olavi Helovuori